Vuosi 2014 | 2015 | 2016

Vastuu tulevaisuudesta

1.1

Uuden ajan kynnyksellä?

Muutokset ovat ravistelleet toimintaympäristöämme viime vuosina toistuvasti ja yllättävästi. Niitä on havaittavissa kaikkialla, ja ne vaikuttavat arkeemme voimakkaasti. Yhteisöllisyyden muodot ovat muuttuneet ja muuttumassa sähköisten ohjelmien myötä. Yksilöllisyys on korostumassa yhteisöllisyyden sisällä. Yksi konkreettisimmista muutosta edistävistä seikoista on digitalisaatio, joka antaa jokaiselle äärettömät mahdollisuudet hankkia ja jakaa tietoa. Samalla se vaikuttaa yhteisöllisyyden muotoihin.

Muutoksia on tapahtunut myös ammattikorkeakoulussamme. Vanha oppilaitospohjainen toimintakulttuuri on siirtynyt historiaan ja olemme siirtyneet osastopohjaiseen organisaatioon. Tavoitteena on ollut monimuotoisuuden lisääminen ja opintokokonaisuuksien rakentaminen useamman osaston opetustarjonnasta. Tässä tavoitteessa ollaan hyvässä alussa, mutta paljon on vielä tehtävänä töitä, jotta saamme tutkinnot aiempaa laaja-alaisemmiksi.

Yksi suurimpia päätöksiä ammattikorkeakoulun perustamisen jälkeen tehtiin vuonna 2016. Aiemmin usealla eri kampuksella tapahtuva toiminta päätettiin keskittää Oulussa kahdelle kampukselle, Kontinkankaalle ja Linnanmaalle. Muutto Linnanmaalle Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä vuokrattaviin tiloihin antaa loistavan mahdollisuuden kehittää Oamkista Suomen edistyksellisin ammattikorkeakoulu. Uusi sijainti Oulun yliopiston kanssa samassa kampuskokonaisuudessa avaa useita mahdollisuuksia opetus- ja harjoitteluyhteistyöhön. Tilat rakennetaan perusteellisen suunnittelun jälkeen yksinomaan ammattikorkeakoulun tarpeita varten. Opetus-, harjoittelu-, työhuone-, neuvottelu- ja muut tilat suunnitellaan modernin, tulevaisuuteen katsovan toimintakulttuurin pohjalta huomioiden tilojen monimuotoisuus, muunneltavuus, tehokkuus ja oppimistapojen muutos. Tässä suunnittelutyössä tarvitaan jokaista yhteisön jäsentä mukaan rakentamaan paras mahdollinen huomisen työ- ja opiskeluympäristö.

Oamk vastaa toimintaympäristön muutoksiin. Työelämä vaatii tulevaisuudessa erilaisia valmiuksia kuin aiemmin. Toimintatapojamme muuttamalla pystymme uudistumaan ja antamaan opiskelijoille erinomaiset valmiudet tulevaisuuteen.

Timo Levo

puheenjohtaja, Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus
toimitusjohtaja, Oulun Osuuspankki

timo.levo#op.fi (korvaa # -> @)
1.0


Rehtori Jouko Paaso pohdiskelee ammattikorkeakoulun tulevaisuudennäkymiä lapsenlapsensa Kertun kanssa.

Arvojen kautta strategia käyttöön


Kehittymishalukkuus, tuloksellisuus, työelämäkumppanuus ja yhteisöllisyys ovat uuden, ensimmäistä kertaa verkossa julkaistun strategian arvot. Mitä ne tarkoittavat ammattikorkeakoulun työntekijöille, opiskelijoille ja yhteistyökumppanille?

2.1

Yhteisöllisyys

– Minulle yhteisöllisyys tarkoittaa sitä, että teemme asioita yhteiseksi toistemme kanssa. Tarvitsemme kohtaamispaikkoja, joissa voimme keskustella ja käsitellä asioita. Ne voivat olla muodollisia, kuten palavereita tai epämuodollisempia, kuten kahvihetkiä. Kunhan ne ovat sellaisia tilanteita, joissa voi kohdata toisia ihmisiä.



Teemu Palokangas, lehtori

Kehittymishalukkuus

– Minulle kehittymishalukkuus tarkoittaa itsensä kehittämistä. Toivon myös, että opetus kehittyisi koko ajan. Työelämän senhetkinen tilanne olisi hyvä huomioida opetuksessa, sillä haluamme mennä mahdollisimman hyvinä ammattilaisina työelämään.



Kanerva Huovinen, rakennustekniikan opiskelija

– Kehittymishalukkuus tarkoittaa minulle sitä, että esimerkiksi kurssit on tehty selkeästi, ne eivät ole päällekkäisiä ja niistä saa uutta tietoa. Opettajilla tulisi myös olla käytössään kursseilla uusin mahdollinen tieto.



Tuomo Heikura, International Business -opiskelija

Työelämäkumppanuus

– Jotta työelämäkumppanuus olisi hedelmällistä ja kaikin puolin palkitsevaa, sen pitää olla konkreettisesti suunniteltua. Sen pitäisi olla mukana jokaisen arjen toiminnassa. Pienet, hedelmälliset vuoropuhelut ja hyvät keihäänkärjet, jotka hyödyttävät työelämää, yrityksiä ja korkeakoulua, riittävät.



Johanna Jalas, yksikönpäällikkö, Ramboll

Tuloksellisuus

– Me kaikki olemme osa ammattikorkeakoulua, joka on osakeyhtiö. Meillä täytyy olla yhteinen päämäärä tehdä tulosta. Yksi hyvä keino tehdä tulosta on pyrkiä saamaan opiskelijoiden oppiminen mahdollisimman esteettömäksi. Henkilökohtaisesti teen tuloksen sillä, että opetan, opiskelijat toivottavasti oppivat ja sitä kautta tuotan opintopisteitä ja tutkintoja.



Maarit Konu, tuntiopettaja

Vastuu alueen kilpailukyvystä

2.0

Yhteistyötä alueen hyväksi

Yhteistyö alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa auttaa sekä toimijoita että aluetta kehittymään. Millaista yhteistyötä ammattikorkeakoulu ja alueen toimijat tekevät? Siitä kertovat kaupunginjohtaja Matti Pennanen, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen ja Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja Jari Tuovinen.

2.2

Oamkilla keskeinen rooli Oulun innovaatioallianssissa

Oulun innovaatioallianssin uusi sopimuskausi alkoi vuoden 2016 alussa. Uudella sopimuskaudella innovaatioallianssi toimii ekosysteemiajattelun mukaisesti. Sopimusosapuolet ovat valinneet vuosille 2016–2020 alueen huippuosaamisen kehittämisen keihäänkärjiksi viisi ekosysteemiä: ICT ja digitalisaatio, Health, vetovoimainen pohjoinen kaupunki, Teollisuus 2026 sekä ketterä kaupallistaminen. Kullakin ekosysteemillä on vastuuorganisaatio, ja Oamk vastaa ketterän kaupallistamisen ekosysteemistä.

Oulun alueen tuotantorakenteen äkillinen ja raju rakennemuutos on synnyttänyt alueelle virkeän start up -yritystoiminnan lisäksi runsaasti yritystoimintaa tukevia toimintoja. Ketterän kaupallistamisen ekosysteemin tärkeimpiä alkuvaiheen toimia onkin ollut toimijoiden ja toimintojen yhteistyön edistäminen. Verkostomainen toiminta edellyttää toimijoiden välistä tiedon jakamista ja luottamukseen perustuvaa toimintakulttuuria. Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset ovat osoittaneet, että aidon verkostoyhteistyön myötä Ouluun on syntymässä varsin vetovoimainen start up -toimintaympäristö.



Ketterän kaupallistamisen ekosysteemin yhtenä keskeisenä tehtävänä on tukea muita ekosysteemejä kaupallistamisessa, mikä tuo Oulun ammattikorkeakoululle yhä näkyvämmän aseman alueen innovaatio- ja kehittämistoiminnassa. Monella tasolla tapahtuva verkostoituminen on jo ensimmäisen toimintavuoden aikana tuottanut uusia yhteistyömahdollisuuksia ja raikkaita avauksia. Oamkissa kehitetyn Kickstart-liikeideakilpailun laajentaminen ammattiopiston, ammattikorkeakoulun ja yliopiston yhteiseksi ohjelmaksi on kuvaava esimerkki uudenlaisesta verkostoyhteistyöstä.

Ammattikorkeakoulun rooli aktiivisena ekosysteemiajattelun edistäjänä, korkeakoulujen osaamisvarantojen hyödyntäjänä sekä keskeisiä kohderyhmiä palvelevien tapahtumien ja ohjelmien kehittäjänä heijastaa alueen toimijoiden luottamusta Oamkin kyvykkyyteen toimia korkeakoulun ja työelämän rajapinnassa. Ketterän kaupallistamisen ekosysteemin koordinaatiovastuu osoittaa, että ammattikorkeakoulun laadukas työ korkeaan osaamiseen perustuvan yrittäjyyden ja liiketoiminnan edistämisessä on huomioitu.

Sami Niemelä

yliopettaja, Oamk
sami.m.niemela#oamk.fi (korvaa # -> @)
2.3

Innovaatio-osaamista yrityksille innovaatioseteleillä

Olemme mukana Tekesin innovaatiosetelikokeilussa, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat ostaa asiantuntijapalveluita innovaatiotoimintansa kehittämiseen. Kokeilu alkoi 3.10.2016.

Innovaatioseteli on pienille ja keskisuurille yrityksille ainutlaatuinen mahdollisuus hyödyntää korkeakoulujen osaamista. Setelin tavoitteena on kannustaa mikro- ja pk-yrityksiä innovaatiotoimintaan ja luoda sitä kautta kasvumahdollisuuksia. Setelin arvo on 5 000 euroa + alv. Yrittäjä saa valita innovaatiopalveluja tarjoavan tahon itse.

Setelin avulla yritys voi esimerkiksi tehdä nopeasti kokeiluja, demoja tai prototyyppejä selvittääkseen uuden tuotteensa tai palvelunsa käytettävyyttä tai markkinakelpoisuutta. Ammattikorkeakoulu tarjoaa monipuolisia palveluita esimerkiksi markkinoinnin ja myynnin tai digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen, painettavan elektroniikan tuotekehitykseen tai vaikka liiketoiminnan kansainvälistymiseen. Voimme myös auttaa yrityksiä myös erilaisissa arviointi- tai testauspalveluissa tai ongelmien ratkaisemisessa.

Innovaatioseteliä koskeva prosessi on hyvin yksinkertainen. Laadimme yhdessä yrityksen kanssa toimintasuunnitelman, jonka jälkeen yritys voi jättää innovaatiosetelihakemuksen Tekesille.

Haluamme olla mukana tuottamassa pk-yritysten uutta liiketoimintaa ja kansainvälistymistä. Ammattikorkeakoulussamme oli käynnissä vuoden 2016 aikana neljä innovaatioseteleillä rahoitettua palveluprosessia alueen pk-yrityksille.

Jouko Isokangas

kehittämispäällikkö, Oamk
jouko.isokangas#oamk.fi (korvaa # -> @)
2.4

Yhteiskampus on mahdollisuus Oamkille ja koko Oululle

Oamk vuokraa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:ltä (SYK) Linnanmaalta noin 23 000 neliön tilat, jotka peruskorjataan kokonaan uutta vastaaviksi. SYK on visioinut Linnanmaan tiloihin digitaalisuutta hyödyntäviä moderneja oppimisympäristöjä. Tälläkin hetkellä SYK toteuttaa tällaisia ympäristöjä Linnanmaan kampuksella.

Päätös muutosta Linnanmaalle on alkuun puhtaasti tilaratkaisu, mutta se antaa hyvät mahdollisuudet kehittää uudenlainen yli 20 000 hengen kampus, jossa kaikkia toimijoita yhdistää monialainen ja synergiahyötyihin tähtäävä tilallinen, toiminnallinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Tulevasta yhteistyöstä sovitaan toiminnoittain itsenäisten korkeakoulujen käytäntöjen mukaisesti.

Tila- ja muuttosuunnitelmien valmistelu on jo aloitettu, ja henkilöstö ja opiskelijat tullaan ottamaan mukaan suunnitteluun. Jo nyt on todettava, ettemme itse kukin välttämättä selviä vain yhdellä muutolla, sillä kustannus- ym. syistä joudumme tiivistämään tilankäyttöämme joidenkin toimintojen osalta jo aiemmin.

Tuloksellisuutemme on huonontunut, ja se ei ole hyvä suunta. Haluamme jatkossakin olla monialainen, kansainvälinen ja vetovoimainen ammattikorkeakoulu. Jos emme pysty parempaan tulokseen ja uudista toimintamallejamme, on vaarana, että joudumme edelleen supistamaan koulutustarjontaamme. Tuskin haluamme olla karkeasti ilmaistuna vain isojen koulutusalojemme massakouluttaja.

Lue rehtorin koko blogikirjoitus.

Jouko Paaso

toimitusjohtaja, rehtori, Oamk
jouko.paaso#oamk.fi (korvaa # -> @)

Vastuu oppimisesta

3.0

Kolme valttia suosioon

Kevään 2016 yhteishaussa Oamk oli Pohjois-Suomen suosituin korkeakoulu sekä ensisijaisten että kaikkien ammatti- ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon hakeneiden määrällä mitattuna. Mistä suosio johtuu?

– Meillä on erittäin monipuolinen koulutustarjonta ja paljon sellaista koulutusta, jota muissa alueen ammattikorkeakouluissa ei ole, rehtori Jouko Paaso kertoo.

Koulutustarjonta rakennetaan siten, että se palvelee paikallisia tarpeita.

– Paras puolestapuhujamme on alueen työ- ja elinkeinoelämä. Saamme sieltä vahvan tuen sille, että koulutuksiamme tarvitaan alueen kehittymiseen ja kehittämiseen.

Toinen keskeinen syy suosioon on Joukon mukaan se, että tällä hetkellä nuoret haluavat hakea koulutuksiin, joiden työtehtävät ovat selviä.

– Tämä on näkynyt niin ammatillisen kuin ammattikorkeakoulutuksen puolella. Nuoret haluavat yhä enemmän käytännönläheistä, selkeästi ammattiin johtavaa koulutusta.

Myös Oulu kaupunkina houkuttelee pohjoissuomalaisia nuoria. Oamkin ja Oulun yliopiston rakenteilla oleva yhteiskampus voi vielä lisätä kaupungin kiinnostavuutta.

– Uskon, että yhteiskampus on houkutteleva opiskeluympäristö, ja kykenemme yliopiston kanssa yhdessä tarjoamaan monipuolisempia koulutuksia ja palveluita. Se on omiaan houkuttelemaan opiskelijoita molempiin korkeakouluihin.

Ammattikorkeakoulu haluaa kuitenkin säilyttää oman profiilinsa myös yhteiskampuksella.

– Emme tingi ammattikorkeakoulumme vahvasta profiilista. Yhteistyö yliopiston kanssa tekee molemmista korkeakouluista entistä vahvempia omissa rooleissaan.

3.1

Uudet Master-koulutukset vastaavat kysyntään

Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen sekä ympäristöteknologia ovat uusimmat Master- eli ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavista koulutuksista. Molempien koulutusten tarve tuli työelämästä.

– Olemme saaneet alueen yrityksiltä kyselyitä talotekniikan ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta, sillä vastaavaa ei ole koko Pohjois-Suomessa, koulutus- ja tki-johtaja Jouni Kääriäinen sanoo.

Ympäristöteknologian koulutus laajentaa LVI-tekniikkaan suuntautuneiden insinöörien osaamista muun muassa rakennusten energiatehokkuus- ja ympäristövaatimusten sekä erilaisten energian tuotantomuotojen osalta.

– Rakennamme koulutuksen yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Tarkoituksena on, että muutkin talotekniikan koulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut lähtevät tulevaisuudessa kehittämään koulutusta kanssamme.

Ensihoidon kehittämisen ja johtamisen koulutus kehittää alan asiantuntijoita myös tulevaa sote-uudistusta silmällä pitäen. Opiskelijat saavat valmiuksia toimia esimerkiksi ensihoidon hallinnollisen ja operatiivisen johtajan ja kehittäjän tehtävissä.

– Sote-uudistuksen myötä tulevat muutokset koskettavat myös ensihoitoa, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa, tutkintovastaava, yliopettaja Kirsi Koivunen kertoo.

Opintojen keskeisenä sisältönä on muun muassa asiakaslähtöisten ensihoitopalvelujen ja hoitoketjujen kehittäminen ja johtaminen yhdessä muiden yhteistyöviranomaisten kanssa.

– Myös ensihoitoalalle on tulossa kehittämishaasteita, jolloin asiantuntijuudelle ja erityisosaamiselle on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa.

3.2

Joukon viikon oppimispäiväkirja

Syksyllä vietettiin Joukon viikkoa, jonka aikana Oamkin johto pääsi sukeltamaan opiskelijoiden haalareihin. OSAKOn vuosi sitten ideoima haaste laajeni tänä vuonna, kun rehtori Jouko Paaso sai kurssiseurakseen vararehtori Jyrki Laitisen, hallintojohtaja Marja Sarajärven ja viestintäjohtaja Anne-Maria Haapalan.

Viikon aikana kierrettiin jokaisella kampuksella ihan konkreettisesti opiskelemassa, mutta aikaa varattiin myös lounastapaamisiin opiskelijoiden kanssa. Viikon tavoitteena olikin paitsi tutustuttaa johto oamkilaisten opiskelijoiden arkeen, myös tarjota mahdollisuus keskusteluun ja ajatustenvaihtoon. Mitä osallistujat pohtivat nyt viikon päätyttyä?

Vararehtori Jyrki vietti tiistaiaamun tutkien pintavesinäytteitä yhdessä luonnonvara-alan opiskelijoiden kanssa.

– Vierailin pintavesiekologian laboratoriotunneilla, joissa tutkittiin vesinäytteiden bakteeripitoisuutta. Pääsin itsekin verestämään taitojani esimerkiksi pipetoinnissa, josta minulla oli varsin hämärä muistikuva. Vesien laatu on monella tavalla tärkeä ja käytännönläheinen aihe. Erityisesti minulle jäi mieleen mukava tunnelma ja "tekemisen meininki", joka tunneilla vallitsi. En malttanut oppitunnin jälkeen olla hieman selvittelemättä, miten pintaveden laatuun liittyvät asiat Oamkin koulutuksessa näkyvät. Jo pienen nettiselailun perusteella huomasin, että veden laatuun liittyvää koulutusta tarjotaan sekä rakennus- että luonnonvara-alalta ja että tarjoamme ripa-työelämäpalveluiden kautta vesistönäytteenottoa ja vedenlaatumittausten toteutusta ainakin rakennusalan opiskelijoiden toteuttamana maksullisena palvelutoimintana. Toivottavasti alat keskustelevat ja tekevät tässäkin asiassa keskenään hyvää yhteistyötä!

Lue kaikkien osallistujien mietteet OSAKOn blogista

3.3

Yhteistyöllä valmiimpia työntekijöitä

Ehdottomasti, vastaavat Talenomin yksikön johtaja Niina Haataja ja teknologiajohtaja Sakari Jorma, kun heiltä kysytään, pitäisikö yritysten ja korkeakoulujen tehdä yhteistyötä vielä enemmän.

– Nuoret haluavat valmistumisen jälkeen hypätä suoraan asiantuntijatyöhön, mutta itsekin pelkäävät, mitkä heidän konkreettiset valmiudet siihen ovat. Jos yritykset ja opiskelijat voivat tehdä yhteistyötä jo ennen valmistumista, on työhön jalkautuminen huomattavasti nopeampaa, Sakari sanoo.

Talenom ja Oamk toteuttivat keväällä yhteisen Työelämälähtöinen projekti -opintojakson, jolle osallistuivat taloushallinnon suuntautumisvaihtoehdon toisen vuoden opiskelijat. Kolmen opintopisteen laajuinen opintojakso koostui lähipäivistä sekä itsenäisestä opiskelusta. Lähiopetuspäivien aikana opiskelijat oppivat kirjanpitoa Talenomin kirjanpidon asiantuntija Tuija Annalan johdolla.

– Kokemukset yhteisestä opintojaksosta olivat todella hyviä, ja toivomme, että se voidaan uusia jossain vaiheessa. Se vahvisti ajatusta siitä, että työntekijöiden saaminen yhteistyön ja harjoitteluiden kautta on meille tärkeää, Niina kertoo.

Mitä valmiimpia vastavalmistuneet työelämän tarpeisiin ovat, sitä helpompi heidän on luonnollisesti löytää töitä. Osa Talenomin työntekijöistä on tullut yritykseen harjoittelun kautta.

– Ammattikorkeakoulun mahtava etu on harjoittelukokonaisuus, joka palvelee niin opiskelijoita kuin yrityksiä. Opiskelijat saavat harjoittelun kautta työkokemusta, jalkaa oven väliin ja mahdollisesti myös tunti- ja kesätöitä. Jos hyvin käy, yritys saa puolestaan hyvän työntekijän.

Talenom ja Oamk ovat tehneet yhteistyötä myös opinnäytetöiden parissa.

– Opinnäytetöitä on tehty eri osa-alueille, kuten palkanlaskentaan, kirjanpitoon ja henkilöstöhallintoon. Niistä on saatu hyviä kokemuksia ja konkreettisia tuloksia. Opinnäytetöistä olemme saaneet kehitys- ja ideointiapua yrityksellemme.

Oamkin vuoden sidosryhmäksi valitun Talenomin Sakarin ja Niinan ei tarvitse miettiä kahta kertaa, kun heiltä kysytään, jatkuuko yhteistyö heidän ja ammattikorkeakoulun välillä.

– Ehdottomasti.

Vastuu kansainvälistymisestä

4.0

Oamkilaista osaamista Eurooppaan

Miten digitalisaatiolla voi kasvattaa eurooppalaisten museoiden ja taidemuseoiden kävijämääriä? Tätä selvittää nelivuotinen smARTplaces-hanke, jossa Oamk on yksi kansainvälistä partnereista.

– Meidät pyydettiin mukaan vahvan tekniikan ja kulttuurin välisen yhteistyön pohjalta. Tämä on erityislaatuista niin kansallisilla kuin kansainvälisilläkin mittareilla mitattuna, tutkija Jussi Kangasoja kertoo.

Hankkeen koordinaattorina toimii saksalainen Kulturbetrieb Dortmunder. Partnereita Suomen lisäksi on Espanjasta, Ranskasta, Belgiasta, Alankomaista ja Saksasta.

– Päävastuullamme on teknisen toimintaympäristön suunnittelu ja toteutus. Kytkemme kulttuurisisältöä paikkatietoon ja lisättyyn todellisuuteen. Puemme sitä esimerkiksi pelillisiin ratkaisuihin ja vuorovaikutukseen kävijöiden ja taideteosten välillä.

Toteuttamiseen osallistuu ammattikorkeakoulun hanke- ja opetushenkilöstöä sekä osin opetuksen ja tki-työn integroinnin kautta opiskelijoita. Toiminta kehittää samalla opetusta ja tki-toimintaa sekä laajentaa yhteistyöverkostoa.

– Hankkeen kautta on avautunut kanava viedä koulutusta, työelämäyhteyksiä sekä yrittäjyyskasvatusta tehostavia korkeakoulumuotoisen opetuksen tuotteita ulkomaille. Suurin kiinnostus on ollut Oamk LABs -malliin, ja tällä hetkellä käymme keskustelua GameLAB-tyyppisen kokonaisuuden rakentamisesta.

4.1

Explore and learn from other cultures

Engineering Lecturer Ken Brown from Letterkenny Institute of Technology has been five times in teacher exchange at Oulu UAS. The first time was in February 2001, before Oulu UAS even had teacher exchange weeks.

– Everyone was incredibly friendly and helpful. Oulu UAS is approximately twice the size of my college, and the facilities in engineering were very good.

In his opinion, he has gained a lot both personally and professionally from his exchange periods.

– Without a doubt, the main thing gained is friendship. Professionally, I have explored different teaching approaches and looked in depth at different cultural aspects in the classroom and the workplace.

The exchange week brings lecturers together from all over Europe.

– The international collaboration allows us to explore and learn from other cultures. We step outside our comfort zones and to listen to others as we assimilate the knowledge gained. My network of contacts has increased dramatically with good potential for extended collaboration.

He would recommend the exchange week for others, as well.

– Definitely, it is a great opportunity to share, collaborate and learn. We all have something to offer and we all learn together.

The international teacher exchange week brings genuine internationality to everyday of Oulu UAS. One of the aims of the week is professional and personal networking between universities.

Vastuu yhteiskunnasta

4.2

Protomallit ja tutkimukset tuotekehityksen tukena

Ammattikorkeakoulun huippuluokan simulaatioympäristöt ja laboratoriot ovat myös yritysten ja yhteistyökumppaneidemme hyödynnettävissä. Marraskuun avoimilla ovilla tulevat opiskelijat ja muut kiinnostuneet pääsivät tutustumaan moderneihin tiloihin ja laitteisiin.

Pikamallipalveluissa valmistetaan muovimateriaaleista prototyyppejä ja muita kappaleita yritysten tarpeisiin. Malleja on tehty eniten Oulun seudulla toimiville teknologiayrityksille ja muutamia muotoilijoille ja taiteilijoille.

– Yleensä yritykset tarvitsevat tuotekehitykseensä protomallin kehityksen alla olevasta tuotteestaan. Proton avulla he pystyvät testaamaan tuotteen toimivuutta, kertoo laboratorioinsinööri Kaisa Orajärvi.

Konelaboratorion pääpalvelu on tukea pienyrityksiä sekä yksityisiä henkilöitä tuotekehitystyössä.

– Iso osa asiakkaistamme on pienyrityksiä, joilla ei itsellään ole laitteistoa ja jotka tarvitsevat tukea tuotekehitykseen. Meillä voi myös valmistaa vesileikkauksella erilaisia kylttejä ja lavasteita eri materiaaleista, havainnollistaa laboratorioinsinööri Tomi Tuononen.

Rakennuslaboratoriossa tehdään yrityksille monipuolisia päällystetutkimuksia ja betonitestauksia. Lisäksi laboratoriossa tehdään erilaisia rakennefysikaalisia mittauksia.

– Laboratoriota hyödynnetään myös erilaisissa tutkimus- ja kehityshankkeissa. Vesilaboratoriossa meillä on muun muassa vedenpuhdistuksen pilottimalli, kertoo koulutus- ja tki-johtaja Jyrki Röpelinen.

Lue lisää simulaatioympäristöistä ja laboratorioista ja katso kuvia avoimilta ovilta.

5.0

Kova kilpailu vaatii jatkuvaa kehittymistä

Ravintoloitsija Anne Mikkola osallistui yrityksensä murrosvaiheessa Oamkin kehityshankkeeseen ja löysi uuden, selkeän liiketoimintamallin. Kulttuurikuppila Tuban ja ravintola Rauhalan toimitusjohtaja Anne on toiminut yrittäjänä kaksikymmentä vuotta.

– Se on elämäntapa. Kohdallani työhön on liittynyt aina jollain tapaa ruoka. Opiskelin peruskoulun jälkeen kokiksi ja sen jälkeen ravintola-alan esimieheksi. Koulutin viisi vuotta ravintolakokkeja ja -tarjoilijoita ja tein koulutuksia maatilamatkailuyrityksille. Sitten tajusin, että on tehtävä irtiotto tai jämähdän opetustehtäviin, Anne kertoo.

Huima taloudellinen nousukausi alkoi 90-luvun loppupuolella. IT-ala kukoisti. Kysyntää ravintola- ja matkailupalveluille oli valtavasti, mutta ei tekijöitä.

– Nappasin tarpeesta kiinni ja opettelin lennosta matkailualan bisneksen.

Pian Anne myös aloitti yrittäjänä yhtiökumppaninsa Matti Sotaniemen kanssa Rauhalassa, joka oli Uniresta Oy:n omistuksessa ollessa toiminut tilausravintolana. Anne jatkoi toimintaa samoilla linjoilla. Muutaman vuoden kuluttua paletti alkoi tuntua liian laajalta.

Muutoksen käynnisti vuoden 2008–2009 talouslama. Anne hakeutui Oamkissa käynnistyneeseen, pk-yrityksille tarkoitettuun Strategialähtöisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen -hankkeeseen.

– Siitä oli suuri apu, kun terästimme yhdessä oamkilaisten kanssa markkinointistrategiaamme nykypäivän metodein ja paneuduimme firman ongelmakohtiin.

Uuden liiketoimintasuunnitelman mukaisesti yritys luopui matkanjärjestäjän oikeuksista. Catering- ja henkilöstöravintolabisnes myytiin Unirestalle. Anne hankki lisää yrittäjyyden ja johtamisen koulutusta, jonka jälkeen voimavarat keskitettiin Rauhalan kehittämiseen.

– Aloitimme julkisen lounaspalvelun, patio avattiin kesäksi. Pian ohjelmaan tulivat erilaiset kulttuuritapahtumat. Homma lähti alusta alkaen loistavasti käyntiin.

Jotta pysyy kilpailussa mukana, yritystä on kehitettävä.

– Se on jatkuva prosessi. Täytyy olla kirkas visio siitä, mihin suuntaan ollaan menossa, miten ja mihin panostetaan.

Anne kiittää idearikasta ja kehittyvää työyhteisöään. Yrityksessä on 18 vakinaista työntekijää. Tällä hetkellä viisi työntekijää on koulutuksessa työnsä ohessa. Oulu Tours Group Oy:ssä on ollut opiskelijoita harjoittelussa Oamkista, ja yritykseen liittyviä opinnäytetöitä on tehty muutama. Lisäksi yritys on ollut mukana erilaisissa ammattikorkeakoulun hankkeissa ja projekteissa. Rauhalassa ja Tubassa on myös työssä useita ammattikorkeakouIuissa tutkinnon suorittaneita henkilöitä.

5.1

Työtä alueen kehittymisen eteen

Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoidon simulaatio-ohjaajat ovat testaamassa sisäisiä koulutusmateriaalejaan ensimmäistä kertaa Oamkin MedSimissä. Tällä kertaa testataan tajunnan tasoltaan alentuneen potilaan hoitoa ihmisen kokoisella nukella, joka simuloi elintoimintoja.

– Sovimme yhteistyöstä ja sen kehittämisestä Oamkin kanssa viime syksynä. Olemme suuri työnantaja, ja valtaosa Oamkissa valmistuvista ensihoitajista työllistyy meille. Meillä on myös jatkuvasti ensihoidon opiskelijoita harjoittelussa. Tiiviistä yhteistyöstä hyötyvät kaikki, kertovat Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Ari Ehrola ja vs. ensihoitomestari Mikko Toivainen.

Jatkossa on tarkoitus kouluttaa pelastuslaitoksen ohjaajia MedSimissä puolivuosittain. Pelastuslaitoksen koulutusvastaavat saavat ajantasaista tietoa uusimmista koulutusmenetelmistä sisäisiä koulutuksiaan varten. Oamkissa ensihoitoa opiskelevat opiskelijat saavat entistä parempaa ohjausta harjoittelujaksoilla.

– Meillä on hyvä simulaatio-opetuksen asiantuntijuus. Keissit laatii pelastuslaitos. Opettajan rooli on pohtia asiaa oppimisen ja opettamisen näkökulmasta, kertoo ensihoidon opettaja Petri Roivainen.

MedSimiä ovat käyttäneet myös muun muassa OYS:n traumatiimi ja lastenklinikka. Lisäksi MedSim tarjoaa ensihoidon täydennyskoulutusta.

Lue koko artikkeli Aidosta.

5.2

Palvelut halutaan saman katon alle

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen Master- eli ylempää ammattikorkeakoulututkintoa opiskelevat Susanna Juuth ja Kaisa Ruikkala tekivät Pohjois-Pohjanmaan liitolta tulleen selvitystyön opinnäytetyönään. Selvitys tehtiin liiton Signaalit ja trendit Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeeseen.

Mielenkiintoinen ja ajankohtainen aihe sai Kaisan ja Susannan tarttumaan työhön. Selvitystä varten he haastattelivat kymmentä 25–35-vuotiasta oululaista, iiläistä ja kempeleläistä.

– Merkittävä tieto oli se, etteivät nuoret aikuiset olleet niin perehtyneitä tulevaan sote-uudistukseen, Susanna ja Kaisa sanovat.

Haastatteluissa nousi esille sekä käyttökelpoisia ideoita että pieniä yllätyksiä.

– Osa halusi palveluiden pysyvän nykyisellään, mikä yllätti hieman. Iiläiset ja kempeleläiset olivat tyytyväisimpiä nykyisiin palveluihinsa. Oululaisilta tuli enemmän kritiikkiä. Heitä pelotti, tuleeko tulevaisuudessa vielä isompia yksiköitä, ja katoaako ihminen niihin, Susanna kertoo.

– Esille nousi myös se, että palvelut haluttaisiin saman katon alle. Lisäksi toivottiin, että järjestelmät keskustelisivat keskenään eikä asiakkaan tarvitsisi kertoa samoja asioita uudelleen eri paikoissa, Kaisa jatkaa.

Kaikkien toivottiin myös saavan tarvitsemansa palvelut tulevaisuudessakin varallisuudesta riippumatta.

– Tulevaisuuden resurssit ja heikko-osaisempien asema huolettivat vastaajia. He miettivät myös, millainen julkisten palveluiden taso tulevaisuudessa on, ja syrjäyttääkö yksityinen julkisen, Susanna sanoo.

Pohjois-Pohjanmaan liitto tilasi selvityksen Oamkilta, jonka kanssa yhteistyötä on tehty aiemminkin.

– Ammattikorkeakoulu tekee alueellista kehitystyötä, joten se on meille luonteva kumppani. Nyt tehty opinnäytetyö onnistui todella hyvin ja siitä saatiin konkreettisia tuloksia, jotka toivottavasti auttavat muita hankkeitamme, liiton erityisasiantuntija ja Signaalit ja trendit Pohjois Pohjanmaalla -hankkeen projektipäällikkö Ari Näpänkangas kertoo.

Hankkeessa kokeillaan uusia ennakoinnin välineitä ja kehitetään hyviä toimintatapoja. Opinnäytetyöstä hanke ja liitto saavat konkreettista tietoa nuorten aikuisten suhtautumisesta tulevaisuuteen. Osa tuloksista yllätti myös tilaajan.

– Nuoret aikuiset olivat ajatustensa kanssa aika jalat maassa. Vastaavanlainen selvitys tehtiin myös ikääntyneille. He visioivat tulevaisuutta enemmän. Ehkä nuoret aikuiset eivät välttämättä ajattele vielä niin pitkälle, vaan elävät enemmän hetkessä. Heille tietoteknisetkin ratkaisut ovat jo arkipäivää, Ari pohtii.

5.3

Venymistä parhaaseen suoritukseen

Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomiksi opiskellut Paula Posio kokosi opinnäytetyössään Titanic-tietoteoksia yksiin kansiin. Työn hän teki toimeksiantajalle, kansainvälisesti tunnetulle Titanic-tutkija Juha Peltoselle.

– Toimeksiantajalle tehty opinnäytetyö on konkreettinen esimerkki työelämästä, ja projektityöskentely on merkittävä osa sitä. Siksi on hyvä, että opinnot mahdollistavat näin laajan prosessin kokemisen jo opiskelijana. Toimeksiantaja ja ohjaava opettaja Ulla Virranniemi saivat ainakin minut venymään parhaimpaan suoritukseen, Paula kertoo.

Yhteistyö Juhan kanssa oli Paulan mukaan sekä antoisaa että sujuvaa.

– Vaikka alkuperäisestä kunnianhimoisesta tavoitteesta jäätiin ja aikataulut menivät välillä uusiksi, sain pelkkää kiitosta opinnäytetyön valmistuttua.

Alkuperäisenä tavoitteena oli laatia 1 000 tietoteoksen bibliografia. Opinnäytetyönä Paula sai bibliografiasta 117 teoksen laajuisen.

– Opin ammatillisesti tiivistettynä, mikä on bibliografia ja miten sellainen laaditaan. Lisäksi opin tietoteoksen joskus ongelmallistakin määrittelyä. Laajemmin ajateltuna tämä oli kasvuprosessi opiskelijasta osaajaksi.

Titanicia käsitteleviä bibliografioita on jo olemassa, mutta toimeksiantajana toimineen Juhan mukaan harva yhdistää yhtä monen maan julkaisuja niin kuin Paulan työ. Opinnäytteenä alkanut työ sekä yhteistyö toimeksiantajan kanssa jatkuu.

– Laajennan bibliografiaa, sillä tahdon päästä lähemmäs alkuperäistä tavoitetta ja pitää oppimani taidot hallussa, Paula sanoo.

Paulan opinnäytetyöstä hyötyvät toimeksiantajan lisäksi alan harrastajat ja tutkijat, jotka voivat poimia bibliografiasta lisää luettavaa Titanicista.

Opinnäytetyö Neitsytmatka bibliografioiden maailmaan jäävuoria väistellen : Bibliografia Titanic-tietoteoksista palkittiin Oamkin vuoden 2016 opinnäytetyönä.

Vastuu yhteisöstä

6.0

Ensimmäiset yhteiset valmistujaisjuhlat

Ensimmäisiä koko ammattikorkeakoulun yhteisiä valmistujaisjuhlia vietettiin kesäkuussa. Valmistujaisiin osallistui noin 150 ammattikorkeakoulu- ja Master-tutkinnon suorittanutta.

Yhteisillä valmistujaisilla halutaan edistää yhteisöllisyyttä sekä tehdä ammattikorkeakoulututkintoja tunnetummiksi. Vuosittain Oamkista valmistuu noin 1 400 asiantuntijaa, joista noin sata on suorittanut Master- eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Kaiken kaikkiaan valmistuneita onyli 20 000.

Valmistujaisissa kuultiin puheenvuoroja sekä nautittiin tanssiesityksistä. Valmistuvan opiskelijan puheenvuoron piti terveydenhoitajaksi opiskellut Candace Kinnunen.

– Valmistujaiset olivat hieno kokemus, esitykset ja puheenvuorot olivat hyviä. Pidän yhteisvalmistujaisia oikein hyvänä ajatuksena. Toivottavasti jatkossakin järjestetään vastaavanlaisia valmistujaisia, Candace sanoo.

Puheenvuoroja kuultiin myös muun muassa Oamkin vuoden sidosryhmäksi valitun PrintoCentin johtaja Ilkka Kaistolta sekä Oamkin Alumnien puheenjohtaja Timo Pietiltä. Valmistujaisissa julkistettiin myös stipendien saajat. Tilaisuus huipentui valmistuvien opiskelijoiden kiinnittäessä hopeiset Oamk-ansiomerkit rintapieleensä.

Katso kuvia valmistujaisjuhlasta.

6.1

Mukava tulla, hyvä olla

Tervehdi, kiitä, kehu kollegaa, esimiestäkin hyvästä työstä. Kohtele kaikkia tasapuolisesti ja anna rakentavaa palautetta. Myös rento rupattelu kahvihuoneessa on suotavaa. Pienillä, mutta tärkeillä teoilla rakennetaan korkeakouluyhteisön hyvää ilmapiiriä. Oamkissa on sovittu yhdessä pelisäännöt, joilla halutaan vahvistaa hyvää käytöstä sekä avointa palautekulttuuria.

– Tavoitteenamme on vahvistaa hyvinvoivaa korkeakouluyhteisöä. Samalla haluamme muistuttaa, että jokaisella on vastuu hyvän ilmapiirin edistämisestä. Omaa käytöstä ja toimintaa yhteisössä kannattaa välillä pohtia, kertoo hallintojohtaja Marja Sarajärvi.

Yhteisöllisyys on yksi ammattikorkeakoulun arvoista ja sen kuuluu näkyä arjessa yhdessä tekemisenä, toisten arvostamisena ja toisiin luottamisena.

– Pelisäännöt pyrittiin tekemään sellaisiksi, joihin kaikki voivat sitoutua. Työryhmään kuului kymmenkunta edustajaa eri puolilta korkeakouluyhteisöä. Säännöt haluttiin puristaa tiiviiksi tietopaketiksi, joka on nopea lukea.

Hyvän käytöksen ohjesäännöissä kuvataan myös toimintamallit, miten yhteisön ongelmatilanteissa toimitaan tilanteen ratkaisemiseksi. Myös johto on sitoutunut edistämään hyvää työkulttuuria sekä nollatoleranssia epäasiallisessa kohtelussa.

Kampusopo Heli Huttunen joutuu toisinaan sovittelemaan opiskelijoiden ja opettajien välille syntyneitä ongelmia.

– Joskus yksinkertaisesti ihmisten kemiat eivät sovi yhteen ja tulee törmäyksiä. Useimmiten ongelmien syynä on kuitenkin puhumattomuus ja asenteellisuus. Luullaan tietävämme, mitä toinen tarkoitti sanomisillaan ja lopputulemana on turhia väärinkäsityksiä. Olisi mukava, jos uskallettaisiin olla avoimempia ja kysyä suoraan, mitä oikein tarkoitit kommentillasi.

Heli kiteyttää, että ihmiset luovat työpaikan aivot, mutta samalla myös sen sydämen – ja ilman sydäntähän eivät aivotkaan toimi.

– Positiivinen asenne toisiin ihmisiin välittyy ympäristöön ja koko organisaation toimintaan. Myös yhteenkuuluvuuden tunne on tärkeää: me olemme kaikki samassa veneessä, niin opiskelijat kuin henkilöstö. Mehän teemme yhdessä hyvän sykkeen Oamkiin!

Oamk numeroin



Hankkeet vuonna 2016

Päärahoittaja/rahoitusmuoto Kpl
OKM 14 450 000
ELY-keskus/ESR 17 1 700 000
Pohjois-Pohjanmaan liitto/EAKR 21 1 450 000
Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto 8 490 000
Tekes 2 1 060 000
Muu 12 550 000
Yhteensä 74 5 700 000

Aluevastuuraportin tekijät

Toimituskunta: rehtori, toimitusjohtaja Jouko Paaso, vararehtori Jyrki Laitinen, hallintojohtaja Marja Sarajärvi ja viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala (päätoimittaja)
Tuottaja: Anne Aho
Graafinen suunnittelu: Riina Kansanoja
Verkkototeutus: Jani Karttunen
Toimittajat: Jaana Skyttä, OSAKO, Oamk viestintäpalvelut
Kuvat: Jari Haavikko, Saara Holappa, Britta Lerch, Teija Soini, Jussi Tuokkola, Mikko Törmänen, Oamk viestintäpalvelut
Videot: Sky High Pictures, Oamk viestintäpalvelut
ISBN 978-951-597-142-5 (HTML)