Vuosi 2014 | 2015

Oulun ammattikorkeakoulun koulutus- ja tki-johtajien kokoontumisessa toimitusjohtaja, rehtori Jouko Paaso (vas.), vararehtori Jyrki Laitinen, koulutus- ja tki-johtajat Jyrki Röpelinen, Tuomo Pesola, Jari-Pekka Rontu, Jouni Kääriäinen, Asko Karjalainen, Hannu Pietiläinen (vas. alhaalla), Päivi Vesala, Annikki Savolainen, Eero Korhonen, viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala, hallintojohtaja Marja Sarajärvi ja koulutus ja tki-johtaja Riitta Tötterström. Kuvasta puuttuu koulutus- ja tki-johtaja Kaijaleena Serlo.

Vastuu tulevaisuudesta

1.0

Oamk talk show pureutuu oppimisen tulevaisuuteen


Oamk talk show'ssa teollisuusneuvos Pertti Huuskonen johdattaa Oamkin rehtori Jouko Paason, Oulun yliopiston rehtorin Jouko Niinimäen ja Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennasen keskustelemaan muun muassa oppimisen digitalisaatiosta, Oulun kansainvälistymisestä ja kilpailukyvystä sekä kaupungin houkuttelevuudesta.

1.1

Opiskelijagallup: Millaisena näet alasi tulevaisuuden?

”Suoritin Oulun ammattikorkeakoulussa master-tutkinnon ja valmistuin kesäkuussa 2015. Pohdin ammattikorkeakoulun ja yliopiston johtamisopintojen välillä. Valitsin amk:n sen käytännönläheisyyden takia. Opinnot oli myös helppo yhdistää työssäkäyvän arkeen. Odotin opinnoilta yrittäjyyslähtöisyyttä. Yrittäjyys olisi voinut olla paremmin näkyvissä. Toivon, että sen merkitystä koulutuksessa jatkossa kasvatetaan.

Työskentelen asiantuntijatehtävissä. Perheyrityksemme toimintaan osallistun liiketoiminnan kehittäjänä. Minua kiinnostaa yrittäjyys, ja tulenkin perustamaan oman yrityksen todennäköisesti tänä vuonna. Yrittäjien määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään. Toivon, että nykyinen hallitus tekee yrittäjien asemaa parantavia päätöksiä. Teki hallitus mitä tahansa, yrittäjällä pitää aina olla hyvä idea ja asiakashankinta.

Oulun alueella tuetaan yrittäjyyttä ja palvelut ovat parantuneet. Esimerkiksi neuvonta on aktiivisempaa. Tilanne Oulun alueella näyttää jo valoisammalta.”



Katta Siltavirta

tradenomi (ylempi AMK) yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

”Tulevaisuus ensihoidon alalla on suuri kysymysmerkki. Suuria muutoksia on luvassa. Sote, päivystyspisteiden väheneminen, pelastuslaki ja uusi kenttäjohtojärjestelmä KEJO.

Käytännön työn kannalta uudistukset tuovat tullessaan resurssien aiempaa tehokkaampaa käyttämistä tarkoittaen esimerkiksi ensihoidon käyttämistä kiireettömiin kotisairaanhoidollisiin tehtäviin. Hoidon tarpeen arvioinnin merkitys tulee korostumaan, ja kuljettamatta jättäminen tulee olemaan kiinteä osa ensihoidon työnkuvaa.

Kunnissa, joissa ei ole yöaikaan terveydenhuollon päivystystä, ensihoitajat voivat olla ainoat terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka kansalaisella on saatavilla, joten ensihoitajien ammattitaito- ja osaamisvaatimukset tulevat olemaan hyvin korkealla.”



Tuomas Taivalkoski

Ensihoitaja (AMK)

”Rakennusarkkitehtien koulutus käynnistettiin uudestaan Oamkissa, koska pohjoisesta poistuu tai jää eläkkeelle osaavaa suunnittelijakantaa.

Rakennuskanta on vaihtelevassa kunnossa. Korjausrakentaminen ja rakennusten muuttaminen uusien käyttötarkoitusten mukaisiksi lisää pätevien rakennussuunnittelijoiden tarvetta. Meille opetetaan energia-ja kustannustehokasta rakentamista, tietomallinnusta sekä korjausrakentamista. Käytännönläheiset harjoitustyöt antavat hyvät valmiudet työelämään. Talotekniikka ja rakennusmateriaalit kehittyvät jatkuvasti ja on hyvä olla selvillä niiden vaikutuksesta suunnitteluun ja rakentamisen vaikutuksista ympäristöön.

Tietomallien käyttö auttaa taloteknisten asioiden sekä rakennusosien suunnittelussa, määrälaskennassa ja yhteistyössä eri suunnittelijoiden kanssa. Tietomallintamisen hallitsevat ovat suuresti odotettu osaajaryhmä. Toivon, että saan jäädä omalle seudulleni, eikä kaikki työ valuisi etelään.”



Milla Remo

rakennusarkkitehtiopiskelija

"Talous sanelee journalismin suunnan ja sisällön. Sisällöt lyhenevät, laihtuvat, kiihottavat ja kuolevat nuorina. Journalismi muuttuu aikuisten Pikku Kakkoseksi ja kuvakirjoiksi. Toimittajat sanotaan irti. Sisällöt teetetään talkootyönä sosiaalisessa mediassa, paketoidaan kohuun ja myydään tekijöilleen. Suomen kieli kansainvälistyy englanniksi.

Toisinkin voi käydä. Journalismin kestävämpi kehitys vaatii aikaa ja luovuutta. Median meri on laaja, ja Oamkin journalistiopinnoissa on rohkaistu matkalle sen joka kolkkaan. Mitä enemmän hunningolle mediaelämä menee, sitä enemmän rehellisestä journalismista tulee kutsumustyö, jota kannattaa tehdä keinoja kaihtamatta. Tekemistä riittää, pitkissä, lyhyissä ja odottamattomissa pätkissä."



Raija Kurki

journalistiopiskelija

"The time to prepare for after graduation from Oamk is right now and I am trying to map out a good path for me to follow to reach my destination successfully. As of right now my studies will be completed in December of 2017, and after that I would love to be in a professional business setting. I have done a lot of self-reflecting and I have realized what I have to offer to businesses around the world.

In my eyes I feel like my future is bright and full of opportunities, even though I have heard from previous students that it is hard to find employment after graduation. I am not like any regular student though. I feel that my extensive work history in business, my previous studies of marketing, and my determination to always get better will help me stand out from the crowd. The great thing about my degree is that it is international, so Finland is not my only option for employment; the world is my job market."



Adrian W Canales Jr

International Business student

Vastuu alueen kilpailukyvystä

2.0

Oamkin ja yhteistyökumppaneiden vuoropuhelu takaa alueen kilpailukyvyn

Oulun ICT-klusteri koki dramaattisia vaiheita 2010-luvun alkuvuodet, kun pitkään jatkunut teknologinen kehitys ja sitä hyödyntänyt matkapuhelinvalmistaja alihankkijoineen ajautui digitaalisen murroksen myötä vaikeuksiin. Muutoksen nopeus ja syvyys yllätti kaikki alueen toimijat. Oulun kaupunki reagoi nopeasti organisoimalla elinkeinotoimensa uudelleen ja synnyttämällä kehitysyksiköitä ideoimaan uutta yritystoimintaa alueelle. Toimenpiteet ovat onnistuneet, sillä vuoden 2015 lopussa ICT-alalla työskentelee saman verran työntekijöitä kuin vuoden 2009 lopussa.

Murroksesta huolimatta Oulun ammattikorkeakoulussa päätettiin säilyttää opetusohjelmat ja koulutuspaikat ennallaan. Koimme korkeakoulun hallituksessa ja johdossa, että alueen vahva ICT-klusteri löytää uudet tekemisen alueet, jotka lähivuosina tarvitsevat työntekijöitä. Päätös on osoittautunut oikeaksi.

Oulun seudun kilpailukyvylle osaavan työvoiman tarjonta on elinehto. Oamkista valmistuvien työllistyminen on säilynyt hyvällä tasolla. Tämä osoittaa kaksi tosiasiaa: valmistuneet opiskelijat ovat kouluttautuneet oikeille aloille ja ammattikorkeakoulun antamaa korkeatasoista osaamista arvostetaan. Ammattikorkeakoulun kehittämisessä on keskeisessä roolissa se, että käymme jatkuvaa vuoropuhelua alueen elinkeinoelämän ja julkisyhteisöjen kanssa tulevista työvoimatarpeista.

Oulun ammattikorkeakoulun sisäinen kilpailukyky on jatkuvan kehittämisen kohteena. Rahoituksen alenemisesta johtuen joudumme yhä uudelleen arvioimaan tilaamme. Siten onnistumme toteuttamaan opetuksen laadukkaasti ja tuloksellisesti. Tavoitteemme valmistuvien opiskelijoiden kohdalla on säilytettävä nykyisellä, yli 1 400 tutkinnon tasolla. Ratkaisuina käytämme tehokkaampaa tilankäyttöä, monimuotoisempaa opetusta ja uudenlaisia opintoympäristöratkaisuja. Tässä kehitystyössä jokaisella Oamkin työntekijällä on oma roolinsa.

Timo Levo

Puheenjohtaja, Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus
Toimitusjohtaja Oulun Osuuspankki

timo.levo#op.fi (korvaa # -> @)
2.1

OuluHealth-yhteistyö on kansainvälisesti ainutlaatuista

OuluHealth on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin ekosysteemi, johon kuuluu mm. Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu, Oulun yliopis-tollinen sairaala, Oulun yliopisto sekä lukuisia yrityksiä. OuluHealth-yhteisöön kuuluva OuluHealthLabs on kansainvälisestikin ainutlaatuinen terveys- ja hyvinvointialan tuotteiden ja toimintamallien testaus- ja kehittämisympäristö. Se koostuu kolmesta kehittämis- ja testausympäristöstä, jotka ovat Oamk SimLab, OuluCityLab ja OYS TestLab.

Oamk SimLab on monipuolinen simulaatioympäristö, jota yritykset ja yhteistyökumppanit voivat käyttää testaus- ja kehitysympäristönä terveysteknologian ja hyvinvointipalvelujen tuotekehityksessä. Opiskelijat voivat osallistua tutkimukseen ja tuotekehitykseen asiantuntijaopettajien tuella.

Vuonna 2015 OuluHealthLabs-yhteistyön puitteissa opinnäytetöitä ja projekteja on integroitu myös yritysten tuotekehitykseen. Marraskuussa järjestimme matchmaking-tilaisuuden, jonka teemana oli omahoito ja etäpalvelut. Yritykset ja työelämän edustajat kävivät vuoropuhelua teemaan liittyvistä kehittämismahdollisuuksista. Tuemme yritysten tuotekehitystä myös testaamalla eri kehitysvaiheissa terveys- ja hyvinvointiteknologian tuotteita.

Yritykset ja yhteistyökumppanimme ovat vuokranneet simulaatioympäristöämme myös omien palveluprosessiensa testaukseen sekä koulutuskäyttöön. OuluHealth-yhteistyöhön on sisältynyt myös moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Kontinkankaan hyvinvointikeskuksen alueella. Vuonna 2015 toteutettiin useita pilotteja, jotka edistävät asiakaslähtöisten palveluiden kehittämistä. Monipuolinen ja tiivis yhteistyömme OuluHealth-toimijoiden kanssa lisää koko alueen kilpailukykyä

Helena Heikka

yliopettaja, Oamk
helena.heikka#oamk.fi (korvaa # -> @)
2.2

SoteYBoost auttaa pieniä sote-alan yrityksiä kehittymään

Oulun eteläisellä alueella toimiva SoteYBoost-hanke tekee Oamkin aluekehitystyötä ja tukee alueen elinkeinoelämää, erityisesti hyvinvointialan yrityksiä.

SoteYBoost auttaa sosiaali- ja terveysalan pk- ja mikroyrityksiä palvelujen kehittämisessä ja yritystoiminnan kasvattamisessa. Jo hankkeen alussa on tullut esille yritysten tarve kehittää omaa toimintaansa. Osa on lähtenyt vahvasti uudistamaan palvelujaan, osalla on vaikeuksia tehdä kehittämissuunnitelmia mm. sote-uudistuksen tuoman epävarmuuden takia. Miten kehittää toimintaa yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, kun julkinen sektorikaan ei tiedä, miten palvelut tuotetaan jatkossa?

Syksyn 2015 aikana hankkeen toinen toteuttaja Oulun yliopiston Oulun Eteläisen instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä alkoi tutkia sosiaali- ja terveysalan yritysten varhaisia kehitysvaiheita. Yrittäjähaastatteluihin perustuvan tutkimuksen valmistuessa syksyllä 2016 yrittäjät saavat itsearviointityökalun yrityksen kasvuvaiheen arviointiin. Työkalun avulla yrittäjä voi arvioida oman yrityksen kehitysvaiheita sekä valmistautua yritystoiminnan kehittymisen myötä eteen tuleviin asioihin.

Toinen tavoite on tukea hyvinvointialan yrityksiä palvelujen kehittämisessä valmennuksilla ja työpajoilla. Vuonna 2016 alkavissa työpajoissa yritys kehittää palvelumuotoilun keinoin palvelujaan, ideoi uusia tuotteita ja verkostoituu. Sähköisten järjestelmien ja digitaalisen median työpajoissa yritys saa tietoa ja ohjausta sähköisten työkalujen käyttöönottoon.

Eija Hautala

SoteYBoost – hyvinvointiyrittäjyyshankkeen projektipäällikkö, Oamk
eija.hautala#oamk.fi (korvaa # -> @)

Vastuu oppimisesta

3.1

Pitkä työkokemus uuteen käyttöön

Insinöörin ja tradenomin tutkintoon johtavien muuntokoulutusten avulla voi opiskella kesken jääneen tutkinnon valmiiksi, päivittää vanhan tutkinnon tai hankkia uutta osaamista kahdessa vuodessa. Tradenomiksi opiskeleva Tuomo Ruikka kuvailee olevansa opintojen parissa kuin lapsi karkkikaupassa. Intoa ja motivaatiota oppia uutta riittää.

– Työskentelin 15 vuotta tietojärjestelmien asennuksen ja huollon parissa. Työ oli mielenkiintoista, mutta loppui kolme vuotta sitten. Kun löysin tämän koulutuksen, näin sen hyvänä mahdollisuutena opiskella itsestäni niin sanotusti päivitetyn version, aiemmin datanomiksi opiskellut Tuomo naurahtaa.

Molemmat koulutukset järjestetään monimuotototeutuksena. Tradenomin tutkinnon voi halutessaan opiskella kokonaan verkko-opintoina.

– Olo on kuin lapsella karkkikaupassa, sillä opintojen suhteen on jopa valinnanvaikeus. Opiskelun nopea tahti sopii minulle, sillä sellainen ajaa eteenpäin. Opetus on tiivistä, ja opettajat ovat tarvittaessa saatavilla ja auttamassa.

Paluu alalle ei ollut Tuomolle itsestäänselvyys. Motivaatio kuitenkin löytyi, kun koulutuksessa pääsee yhdistämään pitkän työkokemuksen palvelumuotoiluun ja ohjelmistojen kehitykseen.

– Nyt pitäisi osata nähdä kaksi vuotta eteenpäin ja löytää markkinoille sellaisia tuotteita, jotka ovat nykyisiltä toimijoilta jääneet huomaamatta.

Tuomo kertoo haluavansa koulutukselta erityisesti erikoisosaamista.

– Uskon, että koulutus antaa mahtavat eväät työmarkkinoille, mikä kannustaa ja motivoi. Samalla haluan toimia esimerkkinä siitä, ettei opiskeleminen ole iästä kiinni.

3.2

Muuntokoulutuksella vastataan rakennemuutoksiin

Monimuoto- ja muuntokoulutuksilla pyritään uudistamaan alueen elinkeinoelämässä tarvittavaa osaamista. Etenkin ICT-alan rakennemuutos edellyttää osaamisen päivittämistä.

Monimuotototeutuksia on toteutettu vuonna 2015 muun muassa liiketalouden tutkinto-ohjelman taloushallinnon ja esimiestyön sekä henkilöstöjohtamisen suuntautumisvaihtoehdoissa.

Kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusta on toteutettu monimuotoisena jo usean vuoden ajan.

Tietojenkäsittelyssä on aloitettu digitaalisten palveluiden muuntokoulutus monimuotototeutuksena yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa. Tietojenkäsittelyssä on meneillään myös kaksi monimuotoryhmää, tietohallinnon ja verkkopalveluiden sekä internet-palvelujen ja digitaalisen median suuntautumisvaihtoehdot.

Tietotekniikassa on kaksi monimuotoryhmää. Lisäksi on aloitettu älykkäiden järjestelmien muuntokoulutus yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakokoulun kanssa. Koulutukset on aloitettu, koska pohjoinen teollisuus tarvitsee IoT ja Big Data -osaajia. Lisäksi tietotekniikassa toteutettiin kaksi Ely-koulutusta työttömyysuhan alaisille työntekijöille: Ohjelmistoteknologiat ja Ohjelmistoteknologia Microsoft Mobile Oy MuutosKoulutus.

Myös maaseutuelinkeinojen, musiikin ja viestinnän sekä sairaanhoitajien (Oulainen) koulutuksissa on monimuotototeutukset. Kone-, rakennus- ja sähköautomaation koulutuksissa on toteutettu yhdistetty monimuotoryhmä.

Oamkin Master-opinnot, eli ylemmät ammattikorkeakouluopinnot, toteutetaan monimuotokoulutuksena, jolloin opiskelu työn ohessa on mahdollista. LAB-opinnot mahdollistavat myös muuntokoulutuksen. Keväällä 2015 toteutettiin AppLAB työvoimapoliittisena koulutuksena.

Päivi Vesala

Koulutus- ja tki-johtaja, Oamk
paivi.vesala#oamk.fi (korvaa # -> @)
3.3

Yrittäjyysosaamista Terwa-Akatemiasta

Liiketalouden opiskelijat Jussi Ervasti, Anette Kaikkonen, Ida Kivialho ja Ella Saarenpää suorittavat opintonsa yrittäjyysakatemia Terwa-Akatemiassa. Valtaosa tradenomin tutkinnon opinnoista tehdään opiskelijoiden perustamissa osuuskunnissa. Opintopisteitä kertyy myydyistä palveluista, seminaareista ja työpajoista sekä asiakasprojektien arvioinneista.

– Käytännönläheinen tekeminen ja toiminnassa saatavat verkostot ovat syitä, miksi valitsimme tämän opiskelutavan. Uskomme, että saamme osuuskunnissa työskentelystä sellaista kokemusta, joka parantaa kilpailukykyämme työmarkkinoilla, opiskelijat kertovat.

Jussi ja Ella työskentelevät Encomissa, Ida ja Anette Muikiassa. Osuuskuntien palvelut on rakennettu yritysten tarpeita kartoittamalla sekä opiskelijoiden kiinnostuksen ja osaamisen perusteella. Tarjolla on muun muassa markkinoinnin ja av- ja tapahtumatuotannon palveluita.

– Yritykset ovat ottaneet meidät todella hyvin ja kannustavasti vastaan. Innokkuuttamme ja rohkeuttamme on kehuttu, Ella ja Anette toteavat tyytyväisinä.

Opiskelijoiden apuna toimivat opettajat, jotka valmentajien roolissa tarjoavat osuuskunnille puitteet ja mahdollisuudet.

– Vasta nyt on ymmärtänyt teoriaopintojen tärkeyden, kun on se käytäntö, mihin peilata niitä, Ella sanoo.

Opiskelijat kokevat vahvuudekseen nuoruuden ja yrittäjähenkisyyden.

– Meillä on uusi ja erilaisempi ote asioihin, kun emme ole vielä olleet vuosia työelämässä mukana, Ida uskoo.

Asiakastyytyväisyys on molemmille osuuskunnille tärkeää.

– Projektien jälkeen keräämme asiakkaalta palautteen, jonka avulla kehitämme toimintaamme. Toivomme saavamme pitkäaikaisia asiakkaita, Jussi kertoo.

Vastuu kansainvälistymisestä

4.1

Englannin kieli monipuolistaa kätilön osaamista

Kätilön ammattikoulutukselle on asetettu selkeät, yhtenäiset tavoitteet ja laatuvaatimukset ympäri maailman. Kätilötyötä kehitetään voimakkaasti kaikkialla. Voidaksemme vahvistaa suomalaista osaamista tarvitsemme sujuvaa kielitaitoa. Oamk vastaa koko Pohjois-Suomen kätilöiden koulutuksesta ja tekee yhteistyötä mm. Saksan, Italian, Slovenian, Espanjan, Kreikan, Belgian ja Ruotsin yliopistojen kätilökoulutusten kanssa. Englanninkielistä opetusta on tähän asti Oulussa toteutettu vain kansainvälisessä opettaja- ja opiskelijavaihdossa. Nyt tarkoituksena on saada vahvempaa kansainvälistä? tiedonvaihtoa ja samalla houkutella maahanmuuttajia mukaan koulutukseen.

Opetuskielellä on merkitystä yhteisten eurooppalaisten opintojen kehittämisessä, koska kätilön koulutuksella on hyvin tarkat määritykset jo nyt kaikissa Euroopan maissa. Pitkään on käytetty yhteisiä englanninkielisiä oppikirjoja, jolloin saatava tieto on vertailukelpoista kansainvälisesti.

Kätilön ammatissa kuten yleensäkin hoitoaloilla kielitaidolla on suuri merkitys. Ihmisten lisääntynyt liikkuminen tarkoittaa, että sairaaloissa ja eri hoitoyksiköissä on asiakkaina ja potilaina entistä enemmän suomea puhumattomia ihmisiä. Kulttuurierojen tunnistaminen ja ymmärtäminen vaikuttaa hoidon ohjaukseen ja neuvontaan, missä kielitaidolla on suuri merkitys. Pohjois-Suomessa joudutaan käyttämään paljon tulkkeja, ja ohjausmateriaalia englanniksi on vähän. Englanninkielisellä opetuksella kätilöiden ammattiosaaminen monipuolistuu, käytänteitä voidaan vertailla paremmin ja uusia tutkimustuloksia jalkauttaa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Ulla Kristiina Paananen

Lehtori, Oamk
ulla.paananen#oamk.fi (korvaa # -> @)
4.2

Vauhtia kansainvälistymisestä


Professori Motomu Takeshige Sendain College of Technologystä vieraili Oamkissa maaliskuussa 2015. Sendai hakee yhteistyöstä Oamkin kanssa muun muassa pelialan vahvistusta. Oamk haluaa antaa alueen ICT-alalle lisävauhtia kansainvälisyydellä.

4.3

Kaksi tutkintoa yhdellä kertaa

Tietojenkäsittelyn tradenomiksi valmistunut Lasse Häll tiesi jo hakuaikana haluavansa opiskella kaksoistutkinnon. Niinpä hän opiskeli tietojenkäsittelyn 3,5-vuotisesta koulutuksesta yhden vuoden saksalaisessa Neu-Ulmin ammattikorkeakoulussa. Oamkilla on ollut kaksoistutkintosopimus Neu-Ulmin kanssa vuodesta 2010.

Neu-Ulmissa Lassen opinnot keskittyivät yritysviestintään, minkä hän koki avaavan johdon näkökulmaa yrityksen pyörittämiseen. – Muutamat opintojaksot olivat täysin teoriapohjaisia, ja niiden tentit olivat haastavia ja vaativat paljon ulkoa opettelua. Projekteja teimme itsenäisesti tiimeissä ja esittelimme niiden tulokset opettajille. Opiskelu oli pääosin samanlaista kuin Suomessa, Lasse kertoo.

Kaksoistutkinto opiskellaan englanniksi, mikä ei tuottanut Lasselle ongelmia kielen vahvan osaamisen ansiosta.

– Päivittäinen peruskieli oli englanti, mutta saksaa pääsin kuitenkin harjaannuttamaan kaupoissa asioidessani.

Molempien tutkintojen kokonaislaajuus on 210 opintopistettä, josta partnerikorkeakoulussa suoritetaan vähintään 60. Valmistuttuaan Lasse sai tradenomin tutkinnon Oamkista sekä Bachelor of Arts -tutkinnon Neu-Ulmista. Hän suosittelee kaksoistutkintoa ja vaihtoon lähtemistä kaikille.

– Ulkomailla oppii muista kulttuureista ja tutustuu eri maista tuleviin vaihto-opiskelijoihin. Vuosi on hyvä aika olla vaihdossa. Siinä ehtii oppia uuden maan tavoille ja loppuajasta voi jo ottaa rennosti.

4.4

Kohti kansainvälisiä markkinoita

– Kun yritys haluaa merkittävää kasvua, on kurotettava kansainvälisille markkinoille, sanoo Oamkin yrittäjyyden ja uuden liiketoiminnan lehtori Terho Jylhälehto Business Kitchenistä. Talosta, joka yhdistää Oulun korkeakoulujen resurssit, opiskelijat ja yritykset.

Yrityksille kansainvälistymispalveluita tarjoavalla Arctic Business Corridor -opintojaksolla hyödynnetään korkeakoulujen kansainvälisiä verkkoja. Kansainväliset, monialaiset opiskelijatiimit auttavat yrityksiä pääsemään kansainvälisille markkinoille.

– Ammattikorkeakouluilla on tässä valtavat osaamispankit. Systeemistä on tulossa pysyvä toimintamalli. Tavoitteena on saada mukaan vähintään viisi Suomen kannalta keskeistä vientimaata.

Norja ja Hollanti ovat jo mukana, Ruotsi astuu kuvioihin syksyllä. Myös Suomelle merkittävä vientimaa Saksa on kiikarissa, samoin Belgia. Arctic Business Corridor -opintojakso toimii mukana olevien maiden korkeakouluissa samankaltaisena kuin Suomessa.

Tarkoitus on, että myös kohdemaista tulee yrityksiä Suomen markkinoille. Suomalaisia yrityksiä on mukana nyt neljä.

– Palvelu on hedelmällisintä yrityksille, jolla ei ole omaa vientiosastoa, mutta heillä on tuote tai palvelu, joka toimii hyvin Suomessa, Terho toteaa.

Vastuu taloudesta ja ympäristöstä

5.1

Yrityshautomo antoi vahvan perustan kasvuyritykselle

Alussa Niko Karsikkaalla oli Oamkin opiskelijoille tarkoitetun liikeideakilpailun voittanut ajatus autolla esimerkiksi työmaille liikkuvasta lasermerkkausyrityksestä. Voiton jälkeen Oamkin yrityshautomo houkutteli Nikon hiomaan siinä vaiheessa vielä hataraa ideaansa liiketoimintasuunnitelmaksi.

– Niin minä sitten hiippailin hautomoon. Yrittäjyys ei ollut missään mielessä selvä vaihtoehto silloin. Hautomossa sai tietoa yleensäkin yrityksen perustamisesta ja pyörittämisestä, Kempeleessä majailevan Cajo Technologiesin toimitusjohtaja muistelee yrityksen alkuvaihetta.

Vuonna 2010 noin yhdeksän kuukauden hautomoajan jälkeen Niko perusti yhdessä veljensä Tomi Karsikkaan kanssa yrityksen. Reilun viiden vuoden jälkeen yrityksessä on 20 työntekijää ja se toimii kotimaan lisäksi Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Yritys on kovassa kasvussa ja start up -piireissä korkealla, esimerkiksi Startup100-listalla se on arvioitu toiseksi lupaavimmaksi Suomen startup-yritykseksi.

– Vaikka alkuperäinen liikeidea on muuttunut oman patentoidun merkintäteknologian myymiseksi maailmalle, perusta ja teknologinen kehitys luotiin hautomoajan jälkeen kahtena ensimmäisenä vuonna.

Oamkin monialaisessa yrityshautomossa opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osana opintojaan omia liiketoimintaideoita liiketoimintamalliksi ja liiketoimintasuunnitelmaksi sekä edelleen toimivaksi uudeksi yritykseksi. Vuonna 2015 hautomossa perustettiin 6 uutta yritystä ja kehitettiin uutta liiketoimintaa viiteen yritykseen. Viiden viime vuoden aikana yrityshautomossa on perustettu 60 uutta yritystä.

5.2

LAB-koulutusmallille valtakunnallista tunnustusta

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry palkitsi keväällä 2015 Oulun ammattikorkeakoulun Oulu Game LAB -konseptin parhaaksi työ- ja elinkeinoelämää kehittäväksi ja uudistavaksi koulutusmalliksi. Oulu Game LAB on osa Oamkin kehittämää monialaista LAB-studio-mallia.

Vuosi 2015 oli LAB-studio-mallin monipuolisen kehittämisen vuosi. Olemme uudistaneet toimintaa ja koulutuksen sisältöä uusien toimialojen yritysten ja sidosryhmien tarpeisiin. Esimerkiksi keväällä järjestettiin LAB-mallilla työvoimapoliittinen koulutus yhteistyössä TE-keskuksen kanssa. AppLABissa laajennettiin osaamista kehittämällä uusia älylaitesovelluksia eri toimialojen tarpeisiin. Syksyllä aloittaneessa DevLABissa opiskelijat kehittivät uusia innovaatioita muun muassa hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen asiakaslähtöisiin ongelmiin.

Oulu Game LABissa on jatkunut pelialan osaajien koulutus läheisessä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. BusinessOulu toteutti ensimmäisen pelialan kiihdyttämöjakson Game Breweryn Torikadulla. Syksyn aikana on valmisteltu myös mahdollisuutta muuttaa uudelle pelikampukselle Aleksanterinkadulle vuonna 2016. Pelikampuksesta rakentuu uusi pelialan toimialakeskittymä yritysten tarpeiden mukaan.

Jussi Haukkamaa

LAB-koulutuksen kehittämispäällikkö
jussi.haukkamaa#oamk.fi (korvaa # -> @)
5.3

Perhekeskustoiminnan kehittämisestä inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä

Oamk on ollut kehittämässä perhekeskustoimintaa valtakunnallisesti jo vuodesta 2009. Perhekeskustoiminnassa perheiden tarvitsemia, erityisesti ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen palveluita, kootaan joko verkostomaisesti tai jopa fyysisesti saman katon alle. Näin perheiden luukulta toiselle siirtyminen vähenee ja perheen tilannetta voidaan hoitaa moniammatillisessa tiimissä.

Oamkin yhteistyö Oulun kaupungin ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa näkyy erityisen hyvin opinnäytetöiden suuntaamisessa. Opinnäytetöitä on käytetty suunnitelmallisesti muun muassa Oulun kaupungin hyvinvointineuvoloiden toimintamallin kehittämisessä ja lapset puheeksi –menetelmän arvioinnissa.

Oamk on kouluttanut opiskelijoidensa lisäksi myös alueen työntekijöitä lapset puheeksi menetelmän käyttöön. Ennaltaehkäisevässä menetelmässä otetaan huomioon lapsen tilanne eri elämänvaiheissa. Menetelmän käytöstä on erittäin hyviä tuloksia erityisesti Raahen alueella, missä huostaanotot ovat vähentyneet. Tämä on tietenkin inhimillisesti mutta myös taloudellisesti erittäin merkittävää toimintaa.

Olemme kytkeneet terveydenhoitajaopiskelijoiden opinnäytetyöt tiiviisti yhteistyöhön perhekeskustoiminnan kehittämisen kanssa. Kun ammattikorkeakoulut pystyvät tarttumaan isompiin kokonaisuuksiin, toiminnasta tulee merkittävämpää. Esimerkiksi terveyserojen kaventaminen on tällainen kokonaisuus. Ammattikorkeakoulun toiminnan tulee palvella opiskelijan oppimisen lisäksi myös yhteiskuntaa.



Hilkka Honkanen

Yliopettaja, Oamk
hilkka.honkanen#oamk.fi (korvaa # -> @)
5.4

Kaukovainiosta viihtyisämpi yhteistyöllä

Maisemasuunnittelun opiskelijat ideoivat asukkaiden ja Oulun kaupungin kanssa tapoja parantaa Kaukovainion viihtyisyyttä.

Jos jokin motivoi opiskelijoita, niin oikeiden toimeksiantojen tekeminen. KAKETSU – Kaukovainion kestävä tulevaisuus -hankkeessa opiskelijat kehittivät Kaukovainion viheralueiden suunnittelun asukaslähtöisyyttä ja ekologisuutta sekä loivat malleja monikäyttöisten viheralueiden suunnitteluun.

Opiskelijoiden harjoitus- ja opinnäytetöinä syntyi lukuisia maisemaselvityksiä ja -analyysejä sekä viheralue- ja kehittämissuunnitelmia piha-alueille. Hanke kytkettiin vahvasti maisemasuunnittelun koulutuksen opintosisältöihin ja osaamistavoitteisiin.

– Opiskelijamme pääsivät harjoittelemaan sitä, miten alan töitä tehdään oikeasti, ja he olivat hyvin innostuneita. Saavutimme hankkeen tavoitteet erinomaisesti, KAKETSUn projektipäällikkö Pirjo Siipola sanoo tyytyväisenä.

KAKETSU oli osa Oulun kaupungin Tulevaisuuden Kaukovainio -kehittämishanketta. Yhteistyö niin kaupungin kuin Kaukovainion asukkaiden kanssa sujui hyvin.

– Saimme opiskelijoilta hyviä pohjatietoja, työkaluja ja esiselvityksiä, joita voimme hyödyntää Kaukovainion lisäksi muuallakin. Yhteistyö Oamkin kanssa toimi saumattomasti, Tulevaisuuden Kaukovainio -hankkeen projektipäällikkö Mervi Uusimäki kertoo.

Pirjon mukaan opiskelijat ottavat enemmän vastuuta, kun kyseessä on oikeat toimeksiannot.

– Yhteistyö opiskelijoiden kanssa vaatii aktiivista ohjausta, jotta tulokset ovat hedelmällisiä. Opiskelijoilta kuitenkin saa tuoreita ideoita. Yhteistyö on molemminpuolinen win-win-tilanne, Mervi korostaa.

KAKETSUn tuloksiin voi tutustua hankkeen akraamo.fi

5.5

Ympäristötyössä kehitytään jatkuvasti

Kotkantien kampuksen ympäristöjärjestelmätyö arvioitiin ISO 14001 -standardin mukaisesti joulukuussa 2015. Arvioinnin kohteena olivat erityisesti musiikin, tanssin ja viestinnän sekä maaseutuelinkeinojen ja energia- ja talotekniikan koulutukset. Niiden lisäksi arvioinnin suorittanut Inspecta Oy haastatteli myös palveluyksiköiden edustajia ja kampuksen ylläpitotoiminnoista vastaavia henkilöitä.

Ympäristötyössä hyväksi arvioitiin muun muassa kestävän kehityksen tiimin toiminta ja vahva sitoutuminen sekä konkreettisesti tehdyt parannukset esimerkiksi jätteiden lajittelussa ja paperitulosteiden määrissä. Kehitettävääkin on, kuten tilojen vielä tehokkaammassa käytössä sekä jäteastioiden riittävyydessä ja sijoittelussa. Ympäristötyötä kehitetään kuitenkin jatkuvasti, joten parempaan suuntaan mennään koko ajan.

Vastuu yhteisöstä

6.1

Oamkin opiskelijat ja johto tiivistivät yhteistyötä

Jyrki Laitinen, Sanna Väisänen, Valtteri Törmänen, Tapio Korhonen (selin oikealla), Jouko Paaso ja Marja Sarajärvi tapasivat Oamkin johdon ja opiskelijoiden aamukahveilla.

Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO tiivistivät yhteistyötänsä vuonna 2015 valtakunnallisestikin vertailtuna erinomaiselle tasolle. Opiskelijakunnan edunvalvontatyön laatu sekä vaikuttavuus kielivät kuvaa sekä laadukkaasta korkeakoulusta että opiskelijakunnasta.

OSAKOn työhallitus, jossa kaikki hallituksen jäsenet työskentelevät täysipäiväisesti edunvalvontatehtävissä, sekä opiskelijoiden edustaja koko ammattikorkeakoulun hallituksessa, mahdollistivat luontaisen sekä aktiivisen keskusteluyhteyden hallinnon ja muun henkilöstön kanssa. Näiden kahden elementin ansiosta OSAKO ja opiskelijoiden ääni tuli entistä enemmän esille keskeisenä osana ammattikorkeakoulua eri työryhmissä ja toimielimissä toimimisen kautta.

Konkreettisia muotoja yhteistyöstä menneenä vuonna olivat yhteisvoimin toteutetut suuret koko korkeakouluyhteisön tapahtumat, kuten lukuvuoden avajaiset, jotka nousivat koko Pohjois-Suomen suurimmaksi opiskelijatapahtumaksi. Niitä tärkeämmäksi operatiivisella tasolla nousi aktiivinen keskustelu korkeakoulun johdon kanssa, jolloin molemminpuolinen ymmärrys sekä yhteiset tavoitteet sekä niihin sitoutuminen kirkastuivat ja ammattikorkeakoulua kehitettiin koko yhteisön voimin.

Tapio Korhonen

OSAKOn pääsihteeri

Valtteri Törmänen

OSAKOn sekä Oamkin hallitusten jäsen
6.2

Voittoon vaaditaan monen ammattitaitoa

Atro Määtän Ford Fiestan moottorinkehityksessä on ollut apuna Oamkin autolaboratorio.

Atro Määtän laji rallycross vaatii ajajaltaan keskittymistä ja nopeita refleksejä, sillä rallia ajetaan yhtä aikaa viiden muun kuskin kanssa. Koneet ja niiden rakentaminen kiinnostaa Atroa, ja hän rakentaa itsekin moottoreita.

– Ajamisen lisäksi tekniikka ja rakentaminen kiinnostavat. Kilpailuviettini on vahva. Siitä on nyt 22 vuotta, kun aloitin kilpailemisen.

Rallycrossia Atro kuvailee melko rajuksi luokaksi, jossa tapahtuu paljon.

– Takana pitää olla hyvä tiimi. Hyvään joukkueeseen ja voittoon vaaditaan monen ihmisen ammattitaitoa. Autoni moottorin kehityksessä on ollut mukana tietotaitoa Oamkin autolaboratoriosta. Moottorista on pyritty hakemaan paras mahdollinen teho-hyötysuhde ja siinä on onnistuttu hyvin.

Laji vie Atrolta paljon aikaa, mutta intohimo saa jaksamaan pitkät illat tallilla.

– Olisihan sitä helpompiakin lajeja olemassa, mutta minulla on tähän niin kova palo, ettei voi puhua mistään lievästä kiinnostuksesta, vaan kunnon hurahtamisesta.

Voittaminen tuntuu Atron mielestä erityisen hyvältä silloin, kun sen eteen on saanut tehdä töitä.

– Kun on enemmän taistelua ja kova vastus, niin voittamista arvostaa enemmän. Lähtöviivallahan kaikki ovat samassa tilanteessa, mutta maalissa tilanne on eri. Periaatteeni on, että periksi ei anneta, vaan aina yritetään taistella loppuun saakka.

Radan ulkopuolella hän sanoo olevansa aika rauhallinen tyyppi.

– Siviilissä ajaessa en kaipaa vauhtia, vaan riittää, että autollani pääsee paikasta toiseen. Siviiliautoani ei ole tehnyt edes mieli virittää, sillä pääsen toteuttamaan sitä puolta kilpaillessa ja moottorirakentamisessa

6.3

Oamk keskustelee Kampus-Kalevassa

Oulun ammattikorkeakoulu osallistui julkiseen keskusteluun vuonna 2015 muun muassa yhteistyöllä sanomalehti Kalevan kanssa. Oamkilaiset kirjoittavat säännöllisesti Kampus-Kalevan Taidon ääni -blogiin. Kirjoitukset ovat jokaisen tekijän oman asiantuntemuksen näkökulmasta tehtyjä havaintoja ja näkemyksiä muun muassa työelämästä, ammattikorkeakouluympäristöstä, kansainvälisyydestä ja ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Taidon äänen kirjoituksilla on ollut jopa 2000 lukijaa.

Rehtorin viikko opiskelijana:

”Vakuutuin viikon aikana siitä, kuinka innokkaasti ja motivoituneesti opiskelijakuntamme jäsenet tekevät työtään. He haluavat aidosti kehittää korkeakoulua eikä Oamkin kehittyminen jää ainakaan heistä kiinni. Opiskelijoilta voin saada tukea kehittämishaasteidemme läpivientiin. Näitä ovat esimerkiksi digitaalisuuden merkittävä lisääminen oppimisessa ja aidon kansainvälisyyden kehittäminen.”

Jouko Paaso, rehtori

» Lue lisää


Nuorten sairaanhoitajien työyhteisötaidoista:

”Kaikkein vaikuttavin asia sairaanhoitajien kommunikaatiossa oli vilpitön toisen henkilön ammattitaidon arvostaminen. He olivat kiinnostuneita työtoverin osaamisesta ja huomioivat kehittämisideoissaan kaikkien osaamisen hyödyntämisen. Keskustelu sisälsi myös kriittisiä kannanottoja, mutta kriittisyys oli sidoksissa asiaan.”

Liisa Kiviniemi, yliopettaja

» Lue lisää


Maailmaa muuttaneista matematiikan yhtälöistä:

Toisinaan muutokset ovat hitaita, oivallukset niin suuria, että ne heijastuvat useiden vuosien, jopa vuosisatojen päähän. Näin on listan yhtälöilläkin. Ne ovat jättäneet lähtemättömän vaikutuksen koululaisiin, opiskelijoihin, tutkijoihin ja ne ovat muovanneet ajatuksiamme ja maailmaa tahtomattamme. Harva meistä saa nimensä noin juhlaviin raameihin, kuin noiden yhtälöiden keksijät.

Jarkko Hurme, yliopettaja, matematiikka

» Lue lisää

6.4

Vuoden sidosryhmä


Oamkin vuoden 2015 sidosryhmä on Printocent. Ilkka Kaisto VTT:ltä kertoo, miten toimivaa yhteistyötä aiotaan jatkaa.

6.5

Vuoden alumni


Oamkin vuoden 2015 alumni Asmo Saloranta valottaa muistojaan Oamkissa opiskeluajoiltaan.

6.6

Noel Mystique oli musiikin ja tanssin yhdistävä taidonnäyte


Oamkin musiikin ja tanssin opiskelijoiden spektaakkeli Noel Mystique esitettiin 5. ja 6. marraskuuta. Musiikin ja tanssin yhdistävässä teoksessa katsojat vietiin fantasiamaailman pyörteisiin. Teoksessa käsiteltiin mielikuvituksen jäämistä nykyteknologian jalkoihin. Oamkin opiskelijoiden lisäksi yhtenä esiintyjänä nähtiin Tanssikeskus Citydancen Merja Satulehto. Teoksen ovat käsikirjoittivat Outi Räsänen, Mari Leppävuori, Suvi Buckman ja Laura Koski. Koreografiasta vastasivat Outi Räsänen ja showtanssin opettajaopiskelijat ja musiikista Suvi Buckman ja pop-jazzmusiikin opiskelijat. Ohjauksesta vastasivat Outi Räsänen, Suvi Buckman ja Laura Koski.

Opinnäytetyöt alueen kehittäjänä

7.1

Opinnäytetyö käytännön tarpeeseen

Sairaanhoitajaopiskelijoiden Karoliina Ahon, Sirpa Heiskarin ja Elli Maria Keräsen opinnäytetyönä syntyi peruselintoimintojen tutkimisen ja kirjaamisen apuväline Mäkelänrinteen palvelukeskuksen käyttöön. Käytännönläheisyys ja työelämälähtöisyys olivat heidän opinnäytetyönsä punaiset langat.

Työn tuloksena syntyi ABCDE-menetelmän mukainen peruselintoimintojen tutkimisen ja kirjaamisen TUKI-lomake Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän Mäkelänrinteen palvelukeskukselle.

– Hoitajat osaavat tutkia potilaan ja tehdä päätöksiä tutkimustulosten pohjalta, jos asiasta on käytännöllinen ohjeistus. Päätimme vastata tähän tarpeeseen opinnäytetyöllämme, Sirpa kertoo.

Opinnäytetyö parantaa palvelukeskuksen henkilökunnan toimintavarmuutta ja ammatillista osaamista, kun TUKI-lomaketta voidaan käyttää tilanteissa, joissa ikääntyneen voinnissa tapahtuu äkillisiä muutoksia.

– Toimme jokainen omaa osaamistamme opinnäytetyöhön. Vaikka ajatusten ja työskentelyn yhteensovittaminen ei ollut aina kitkatonta, oli lopputulos enemmän kuin osastensa summa, Elli Maria sanoo.

Yhteistyö Mäkelänrinteen palvelukeskuksen kanssa onnistui hyvin. Palkitsevaa oli tehdä työtä käytännön tarpeeseen.

– Opinnäytetyön tekeminen opetti paljon muun muassa omien mielipiteiden perustelemisesta sekä suunnitelmallisuudesta. Myös projektimuotoisesta työskentelystä saatu kokemus tulee varmasti olemaan hyödyksi tulevaisuudessa, Elli Maria ja Karoliina summaavat.

Opinnäytetyö TUKI-lomake Mäkelänrinteen palvelukeskuksen henkilökunnalle – ABCDE-protokolla ikääntyneiden äkillisissä voinnin muutoksissa palkittiin Oamkin vuoden 2015 opinnäytetyönä.


7.2

Monialaisuudella voi tarttua monimutkaisiin ongelmakohtiin

Monialaisuus opiskeluissa pitäisi olla pakollista. Näin pystytään käsittelemään paljon suurempia asioita kuin yhden tieteenalan sisältä katsottuna. Me yhdistimme master-opintojemme opinnäytetyössä sosiaali- ja terveysalan liiketalouteen. Varsinkin sote-alueella täytyy jo tunnustaa toistenkin läsnäolo arjen toiminnassa.

Työskentelyssä täydensimme toisiamme. Sote-puolen opiskelijat saivat laskennallista osaamista, kun pyörittelimme taulukoita ja perehdyimme laskennallisiin asioihin. Liiketalouden opiskelija taas pääsi sisälle soten ammattikieleen ja oppi jopa latinaa.

Eri alojen ammattilaisten kanssa huomasi, että oma suppilonäkökulma ei riitä mihinkään. Samalla sai varmuutta siihen, että pystyy työskentelemään muillakin kuin omalla alalla ja omaksumaan uusia asioita. Kokemuksen ansiosta on mahdollista katsella uranäkymiä uudeltakin alalta. Myös esimerkiksi luottamustoimiin tuli moniammatillisuudesta aivan uudenlaista ymmärrystä.

Yhteistyömme toimi todella hienosti, meistä tuli loistotiimi. Vaikka edessämme oli esteitä ja kuoppia, esimerkiksi tutkimusluvan hakeminen oli hankalaa ja monimutkaista, niistä päästiin eteenpäin. Nyt ei enää pelota mikään!

Lopputyömme tulos on jo käytössä. Oulun kaupunki tekee toimintaansa muutoksia sen pohjalta ja etsii säästöjä. Työskentely innosti myös lisäopintoihin. Aiheen tutkimista on tarkoitus jatkaa Minna Palokankaan tohtoriopinnoissa yhteistyössä Oamkin perusopiskelijoiden kanssa.

Master-opiskelijat

Anne Hannus
sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Tommi Kurkela
liiketoimintaosaaminen

Minna Palokangas
sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

Multum, non multa. Paljon Oulun seudun yhteispäivystyksessä asioivien profilointia sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaiskäytön kustannukset
Opinnäytetyö Theseuksessa

Oamk numeroin



Hankkeet vuonna 2015

Päärahoittaja/rahoitusmuoto Kpl Yrityksiä/yhdistyksiä mukana (arvio)
OKM 31 700 000 0
ELY-keskus/ESR 16 1 100 000 87
Pohjois-Pohjanmaan liitto/EAKR 10 900 000 10
Euroopan maaseudun kehittämisen rahasto 3 124 000 5
Tekes 4 530 000 10
Muu 9 218 000 10
Yhteensä 73 3 572 000 122

Aluevastuuraportin tekijät

Toimituskunta: rehtori, toimitusjohtaja Jouko Paaso, vararehtori Jyrki Laitinen, hallintojohtaja Marja Sarajärvi ja viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala (päätoimittaja)
Tuottaja: Pia Alatorvinen
Graafinen suunnittelu: Riina Kansanoja
Verkkototeutus: Mikko Pulli
Toimittajat: Anne Aho, Noora Oja, Jaana Skyttä
Kuvat: Anne Aho, Pia Alatorvinen, Joona Helttunen, Kempeleen kunta, Merja O´Rourke, Anne Peltola, Maiju Torvinen, Valtteri Törmänen
Videot: Sky High Pictures, Oamk viestintäpalvelut
ISBN 978-951-597-136-4 (HTML)