Vuosi 2014 | 2015 | 2016

Oulun ammattikorkeakoulun toimitusjohtaja, rehtori Jouko Paaso (vas.) sekä hallituksen jäsenet Helsingin yliopiston valtiotieteen opiskelija Valtteri Aine, BusinessOulun projektikoordinaattori Sanna Savolainen, Oamkin lehtori Eija Rajakangas, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki, Oamkin viestinnän opiskelija Valtteri Törmänen sekä hallituksen puheenjohtajana toimiva Oulun Osuuspankin johtaja Timo Levo. Hallitukseen kuuluu lisäksi kuvasta puuttuva Valokuvataiteilijoiden Liiton toiminnanjohtaja Arja-Liisa Räisänen. Vanhan ammattikorkeakoululain mukainen sisäinen hallitus toimi vuoden 2014 loppuun.

Vastuu tulevaisuudesta

1.0

Tervetuloa tutustumaan aluevastuuraporttiimme

"ICT ja terveys- ja hyvinvointialat ovat Oulun alueen tukijalkoja."

Jouko Paaso

Toimitusjohtaja, rehtori, Oamk
jouko.paaso#oamk.fi (korvaa # -> @)
1.2

Oamk alueen kehityksen takaajana


Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus ovat osaamisen siirtämistä työelämälähtöisen koulutuksen, toiminta-alueelle sijoittuvien ammattitaitoisten valmistuneiden opiskelijoiden sekä aktiivisen – erityisesti yritysten kilpailukykyä kehittävän – tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintojen yhteisvaikutusta.

Oamk toimii alueemme elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Vuosittain Oamkista valmistuu noin 1 500 asiantuntijaa alueen elinkeino- ja työelämän tarpeisiin. Alueellinen vaikuttavuus perustuu siihen, että Oamk tuottaa osaavia yksilöitä, innovaatioita ja yrittäjyyttä, jotka yhdessä edistävät alueen menestystä ja kansainvälistymistä.

Kansainvälistyminen on alueen elinehto. Oamk valmistelee parhaillaan kaikkiin tutkinto-ohjelmiin 30 opintopisteen englanninkielistä opetusta. Haasteena on edelleen, miten Oamkin kansainväliset opiskelijat, opiskelijavaihto sekä kansainvälisten opiskelijoiden osaaminen hyödynnettäisiin systemaattisemmin alueen yrityksissä.

Paljon keskustellaan siitä, onko aluevaikuttavuus ammattikorkeakoulujen kolmas tehtävä. Henkilökohtaisesti koen sen olevan yksi keskeisimmistä tehtävistämme perustehtäviemme rinnalla, koska aluevaikuttavuudella on monta ulottuvuutta. Tekemällä työmme hyvin vahvistamme alueen osaamista, lisäämme alueen vetovoimaa, nostamme alueen koulutustasoa ja turvaamme kaupunkiseudun aseman kasvukeskuksena. Tämän lisäksi varmistamme samalla itsellemme lisää potentiaalisia opiskelijoita.

Kaiken toiminnan perustana on Oamkin, yritysten ja julkisten palvelujen aito kumppanuus ja jatkuva aktiivinen vuorovaikutus operatiivisella tasolla. Vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa on olennaista myös korkeakoulun omalle kehittymiselle ja kilpailukyvylle.

Timo Levo

Puheenjohtaja, Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus
Toimitusjohtaja, Oulun Osuuspankki

timo.levo#op.fi (korvaa # -> @)
1.3

Asiakas haastaa


Väestön ikääntyminen, palvelujen lisääntyvä tarve, kansalaisten kasvavat vaatimukset, teknologian kehitys, henkilöstön saatavuus, työikäisen väestön määrän muutos ja julkisen rahoituksen rajallisuus ovat pakottaneet suomalaista yhteiskuntaa viime vuosina pohtimaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistamista.

Haasteista selviytyminen edellyttää

  • - prosessien sujuvuuden parantamista
  • - henkilötyön tuottavuuden lisäystä
  • - kapasiteetin ja tilankäytön tehostamista
  • - päällekkäisyyksien poistamista ja keskittämistä
  • - uusia toimintatapoja
  • - johtamisosaamista
  • - oman vastuunoton lisäämistä
  • - tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja kokoamista.

Ikääntyminen, uudet hoitomenetelmät ja lääkitykset sekä potilaiden kasvaneet vaateet vaikuttavat eniten palveluiden määrän tarpeeseen sekä palveluiden sisältöön tulevaisuudessa. Potilaan asema on jo muuttunut ja yhä enemmän muuttumassa passiivisesta toimijasta aktiiviseksi. Potilas tulee samalle tasolle lääkärin ja hoitajan kanssa ja haastaa nämä. Kommunikointi ei tapahdu aina kasvotusten ja potilaat seuraavat itse terveyttään sähköisesti. Lisäksi potilaat haluavat hoitaa itseään eri tavoin. Yhteiskunnan näkökulmasta on äärettömän tärkeää, että yksilön vastuu itsestään kasvaa koko ajan. Omahoito onkin keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon käsite lähitulevaisuudessa. Teknologia sekä haastaa osaajat että tuo mahdollisuuksia kansalaisille muun muassa omahoidon toteuttamiseen. Samalla se asettaa koulutukselle uusia haasteita erityisesti asiakkaiden tai potilaiden kohtaamisessa.

Koulutusorganisaatioille edellä kuvattu tarkoittaa haastetta kouluttaa riittävästi oikeille alueille osaajia ja toisaalta vahvistaa asiakaslähtöistä toiminnan ja sisällön kehittämistä.

Hannu Leskinen

Johtaja, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
hannu.leskinen#ppshp.fi (korvaa # -> @)

Vastuu alueen kilpailukyvystä

2.0

Tki-toiminta ja innovaatiot alueen kehittäjinä

Jyrki Laitinen

Vararehtori, Oamk
jyrki.laitinen#oamk.fi (korvaa # -> @)

Tki-toimintamme tavoitteena on kehittää koulutusta alueen uudenlaisia osaamistarpeita vastaavaksi ja osaltaan uudistaa alueen elinkeinorakennetta. Teemme tki-työtä ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa ja myös osana tavanomaista opetustoimintaamme. Strategiamme mukaisesti keskitämme tki-toimintaa painoaloillemme (tulevaisuuden terveys ja hyvinvointi sekä energia, luonnonvarat ja ympäristö) sekä yhteisille kehittämiskohteille (älykäs oppiminen, innovatiiviset tuotteet ja palvelut sekä yrittäjyys ja uusi liiketoiminta).

Yhteistyökumppaneina meillä on sekä yrityksiä että julkisen sektorin toimijoita. Erityinen painoarvo meille on Oulun innovaatioallianssilla (OIA), jossa toimimme valituilla alueilla läheisessä yhteistyössä muun muassa Oulun yliopiston, VTT:n ja Oulun kaupungin kanssa.

Keskeisenä ajatuksenamme on opiskelijoiden vahva osallistaminen kehittämistyöhön. Tämä näkyy esimerkiksi työelämän kanssa läheisessä yhteistyössä toteutettavissa projektiopinnoissa tai opinnäytetyöprojekteissa, joissa opiskelijat yhdessä työelämän edustajien kanssa ratkovat työelämälähtöisiä ongelmia tai osallistuvat monialaisissa ryhmissä ideoiden jalostamiseen liiketoiminnaksi. Erityisesti ylempien ammattikorkeakoulututkintojen 30 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö on joustava työkalu vaativien kehittämistehtävien toteuttamiseen.

Painoalat

Oamk on reagoinut Oulun seudun voimakkaaseen rakennemuutokseen aktivoimalla kehittämistoimintaansa ja erityisesti yrittäjyyttä ja uutta liiketoimintaa edistävää koulutus- ja tki-toimintaa. Tavoitteenamme on toteuttaa valikoiduilla alueilla kansainvälisestikin laadukasta kehittämistyötä. Esimerkkeinä tästä ovat painettavaan elektroniikkaan ja energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvä kehittäminen. Jälkimmäistä on toteutettu yhdessä yritysten ja pohjoisen Skandinavian tutkimuslaitosten muodostaman verkoston kanssa. Jatkossa vahvistamme tki-toimintaamme vastaavalla tavalla valituilla fokusalueilla.



Hankkeet vuonna 2014

Päärahoittaja/rahoitusmuoto Kpl Yrityksiä mukana
OKM 34 1 648 888 -
ELY-keskus/ESR 12 940 168 199
Pohjois-Pohjanmaan liitto/EAKR 8 681 724 8
Tekes 6 478 747 18
Muu *1 7 452 165 16
Yhteensä 67 4 201 692 241

*1 (muun muassa kansallisia ja kansainvälisiä rahoituksia, ENPI, Interreg ja 7. puiteohjelma)

2.1

Business Kitchen, Oamkin ja Oulun yliopiston yhteinen yrittäjyyskeskus

"Synnytämme uutta liiketoimintaa ja toimimme korkeakoulujen ja yritysten yhteisenä kasvualustana."

Johanna Bluemink

Development Manager, Business Kitchen
johanna.bluemink#oulu.fi (korvaa # -> @)

Lue lisää: businesskitchen.fi

2.2

Oulun innovaatioallianssi

Oulussa yhdistetään alueen toimijoiden voimavarat isojen asioiden taklaamiseksi. Oulun innovaatioallianssi (OIA) vastaa toiminnallaan informaatioteknologiaan, ympäristö- ja energia- sekä terveysalaan liittyviin globaaleihin haasteisiin. OIA pyrkii edistämään alojen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä uusien yritysten syntymistä ja olemassa olevien toiminnan vahvistamista.

Taina Pihlajaniemi

Tutkimusrehtori, lääketieteellisen biokemian professori, Oulun yliopisto
taina.pihlajaniemi#oulu.fi (korvaa # -> @)

Lue lisää: ouluinnovationalliance.fi

2.3

Mitä Oamk merkitsee Oulun alueelle?

Kaupunginjohtaja Matti Pennasen mielestä Oululla pyyhkii hyvin: "Katsomme avoimin mielin ja rohkeasti tulevaisuuteen."

Matti Pennanen

Kaupunginjohtaja, Oulu
matti.pennanen#ouka.fi (korvaa # -> @)
2.4

femaleForum – Naisten yrittäjyyttä ja johtajuutta edistämässä

Terttu Savela

Projektipäällikkö, Oamk
terttu.savela#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oulun ammattikorkeakoulussa tehty pitkäaikainen työ yrittäjyyden ja erityisesti naisyrittäjyyden edistämisessä on saavuttanut Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaalla vahvan aseman ja kohderyhmän luottamuksen. ESR-rahoitteisiin kehittämishankkeisiin on vuoteen 2014 mennessä osallistunut noin 500 naisyrittäjää ja asiantuntija- ja esimiestehtävissä toimivaa naista. Kyseessä on merkittävä alueellisen osaamispotentiaalin ja inhimillisen pääoman kehittäminen yrittäjyydessä ja johtajuudessa.

Pitkäkestoinen ja myös tutkimuksella tuettu kehitystyö on synnyttänyt kansainvälisestikin ainutlaatuisen tutkimus-, kehitys- ja koulutuskokonaisuuden, femaleForumin (fForum). Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti koulutuskokonaisuus on sisältänyt neljä erilaista valmennusohjelmaa, joiden tavoitteena on ollut synnyttää uutta liiketoimintaa, tukea yritysten kasvua ja kansainvälistymistä sekä edistää naisten urakehitystä ja johtajuutta.

Erityisesti yritysten kasvun ja kansainvälistymisen teemat ovat korostuneet toteutetuissa MBA-ohjelmissa, joista viimeisin päättyi Kuusamossa tammikuussa 2014. Lisäksi keväällä 2014 toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Irlannin kumppanin kanssa Going for Growth -pilottiohjelma, jossa sparrattiin pohjoissuomalaisia naisten omistamia yrityksiä kasvupolulle.

Tutkimus- ja kehitystyö on tärkeä osa hanketoimintaa. Kahdeksan gradutyötä, opinnäytetyöt, MBA-opiskelijoiden kehitystyöt, lukuisat artikkelit ja tutkimukset ovat linkittyneet hankkeen arkeen. Lisäksi tutkimusyhteistyössä Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun ja Oulun yliopiston Martti Ahtisaari Instituutin kanssa on kehitetty vastuullisen johtajuuden arviointimenetelmä. Menetelmää hyödynnetään ja jatkokehitetään uudella ohjelmakaudella femaleFactor-hankkeessa, joka sai myönteisen rahoituspäätöksen marraskuussa 2014, joten työ jatkuu.

Lue lisää: oamk.fi/fforum

2.5

Arktiset askeleet vetää Ouluun tanssijoita ympäri Suomen

Arktiset askeleet on valtakunnallinen lasten ja nuorten tanssitapahtuma, joka on ollut toiminnassa jo lähes kolmekymmentä vuotta. Tapahtuma kerää Ouluun tanssijoita ympäri Suomen ja se järjestetään vuorovuosina alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten tapahtumana ja yläkouluikäisten ja sitä vanhempien tanssijoiden tapahtumana.

Arktisten askeleiden taustalla vaikuttavat Oamkin tanssinopettajakoulutus sekä Oulun läänin Tanssialan Tuki ry. Tanssinopettajakoulutuksen opiskelijat ovat tapahtuman järjestämisessä tiiviisti mukana ja tapahtumalla onkin vahva tanssikasvatuksellinen näkökulma.

– Tarkoituksena on saada mukaan mahdollisimman laaja kattaus tanssin eri lajeja ja erilaisia koreografioita, jotta osallistujat pääsevät näkemään muutakin kuin oman lajinsa tanssia, kertoo tapahtuman johtaja Liisa Kontturi-Paasikko.

Tanssinäytösten lisäksi tapahtumassa on työpajoja ja erityisesti pienemmille lapsille järjestetään muutakin mukavaa tekemistä. Liisan mukaan pyrkimyksenä on luoda osallistujille kokonaisvaltainen elämys ja saada lapset ja nuoret tutustumaan toisiinsa.

Teokset tanssikatselmukseen valitaan mukaan esiraadin kautta. Esiintyjät saavat halutessaan kirjallisen palautteen joko esiraadin jälkeen tai varsinaisena tapahtumaviikonloppuna. Arviointiraadissa on mukana tanssin asiantuntijoita ja raati jakaa harkintansa mukaan stipendejä valitsemilleen esityksille.

– Kyllähän tämä perinteikäs ja pitkän linjan tanssitapahtuma on varmasti osaltaan vaikuttanut Oulun maineeseen tanssikaupunkina, Liisa summaa.


Liisa Kontturi-Paasikko

Tapahtuman johtaja, tuntiopettaja, Oamk
liisa.kontturi-paasikko#oamk.fi (korvaa # -> @)


Lue lisää: oamk.fi/arktisetaskeleet

2.6

Hillasta uutta kasvua

Jari-Pekka Rontu

Varajohtaja, Tekniikan ja luonnonvara-alan yksikkö, Oamk
jari-pekka.rontu#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oulun seutuun on kohdistunut viime vuosina suuri rakennemuutos vaikuttaen erityisesti ICT-toimialaan. Tilanteen helpottamiseksi Tekes myönsi rahoituksen uudelle laajalle Hilla-tutkimushankekokonaisuudelle. Hilla (High-tech ICT Leverage from Long-term Assetization) pyrkii ketterään yritysten tarpeista lähtevään ICT-osaamisen ja tutkimus- ja kehitystoiminnan uudelleen suuntaamiseen nopeasti kasvaville teollisuuden aloille. Se koostuu neljästä digitaalisuutta hyödyntävästä alueesta, jotka ovat langaton ICT, liikenne, terveys ja hyvinvointi sekä teollisuus.

Hillan vetureina toimivat Oulun yliopisto, VTT ja Oamk yhteistyössä yritysten ja BusinessOulun kanssa. Hilla on avoin kaikille kasvuhaluisille yrityksille, jotka haluavat tehdä yhteistyötä toistensa ja tutkimuslaitosten kanssa uuden kasvun synnyttämiseksi. Hankkeen valmistelu ja käynnistyminen ovat sujuneet erittäin hyvässä hengessä.

Oamkilla on osuus yritysryhmähankkeiden muodostamisessa, tutkimushankkeissa sekä yhteiskäyttöisten tuotekehitysympäristöjen tarjoamisessa yritysten käyttöön. Hillan ensimmäisessä yrityshanketta tukevassa tutkimushankkeessa Oamkin vastuut liittyvät painettavaan tekniikkaan. Muut tekemiset selviävät hankkeen edetessä, koska yritysten tarpeet määrittävät tutkimushankkeiden sisällöt ja niihin haetaan parhaat tekijät VTT:n, Oulun yliopiston ja Oamkin eri toimialojen henkilöstöstä.

Ensimmäisen 18 kuukauden aikana Tekes rahoittaa Hillan tutkimuslaitoksia runsaalla yhdeksällä miljoonalla eurolla. Tekes on varautunut rahoittamaan noin 50 miljoonan euron laajuista viisivuotista Hilla-kokonaisuutta yhteensä noin 35 miljoonalla. Oamkin osuus hankkeessa on kymmenen prosentin luokkaa.


Lue lisää: hilla.center

Vastuu oppimisesta

3.1

Alueen kehittyminen etusijalla

Jyrki Laitinen

Vararehtori, Oamk
jyrki.laitinen#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oamkin strategisena tavoitteena on koulutuksen kohdentaminen alueen tarpeiden mukaiseksi ja osaamisperustaista yritystoimintaa synnyttäväksi. Samalla vastaamme Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta tarjoamalla ainoana korkeakouluna alueella useiden erityisalojen koulutusta, muun muassa röntgenhoitaja, bioanalyytikko, ensihoitaja, rakennusarkkitehti, kirkkomuusikko ja ammatillinen opettajankoulutus. Vuonna 2014 meiltä valmistui yhteensä 1 369 tutkinto-opiskelijaa. Lisäksi 244 opiskelijaa sai opettajan pätevyyden Ammatillisesta opettajakorkeakoulusta.

Valtaosa valmistuneista jää alueellemme erilaisiin asiantuntija- ja opetustehtäviin. Erinomainen valmistuneiden määrä on seurausta opintojen ohjauksen ja jaksottamisen systemaattisesta kehittämisestä, minkä vuoksi opintojen eteneminen on ollut valtakunnallisesti huipputasolla.

Koulutuksessa on määrätietoisesti lisätty yhteistyötä elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Vuonna 2014 käynnistettiin mittava opetussuunnittelutyö, jonka perusteella kaikkiin alkaviin tutkinto-ohjelmiin sisällytetään ammattikorkeakoulun yhteisiä opintoja, työelämälähtöisiä projektiopintoja sekä kansainvälisyysjakso. Opiskelijamme voivat lähteä vaihtoon ulkomaille tai kansainvälistyä kotimaassa meillä opiskelevien ulkomaalaisten vaihto-opiskelijoidemme kanssa.

Kehitimme myös voimakkaasti yrittäjyyskoulutustamme osana Oulun innovaatioallianssin yhteistä Business Kitchen -toimintaa. Tähän yhteyteen olemme koonneet esimerkiksi yrityshautomotoimintaa ja uudenlaiseen koulutuskonseptiin (LAB-malli) perustuvaa työelämälähtöistä koulutusta. Ensimmäisessä vaiheessa konseptia on sovellettu pelialalle. Oulu Game Lab -toiminnan tuloksena on syntynyt kahden toimintavuoden aikana kymmenen uutta yritystä, minkä lisäksi toiminnassa on jalostettu useita uutta liiketoimintaa synnyttäviä ideoita.

Vastauksena Oulun seudun rakennemuutoksen asettamiin haasteisiin olemme myös lisänneet avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa ja osallistuneet aktiivisesti työvoimapoliittisiin täydennyskoulutuksiin. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin vuoden 2014 aikana 7 361 opintopistettä, mikä vastaa 175 opiskelijatyövuotta.

Lue lisää: oulugamelab.net ja businesskitchen.fi

3.2

Opiskelijat ikäihmisten apuna


Työelämästä tulevat toimeksiannot motivoivat niin opiskelijoita kuin opettajia. Opiskelijoiden vetämät koulutukset on tarkoitus saada pysyväksi osaksi opintojaksoja.

– Opiskelijat saavat opintopisteiden lisäksi aitoa käytännön kokemusta ja kontakteja työelämään. Ne voivat poikia esimerkiksi opinnäytetyön aiheita, tietojenkäsittelyn lehtori Tuula Ijäs kertoo.

Tietojenkäsittelyn opiskelijat ovat jo parina vuotena kouluttaneet ikääntyneitä Oulun seudun ihmisiä käyttämään verkkopankkipalveluita. Idea koulutukseen tuli Oulun Osuuspankilta, sillä palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon.

– Koulutukset olivat suosittuja ja täyttyivät muutamassa tunnissa. Ryhmässä oli 16–22 osallistujaa, ja heitä ohjasi kuusi opiskelijaa. Osallistujat pitivät siitä, että opiskelijoita oli riittävästi neuvomassa heitä.

Ikääntyvien lisäksi opiskelijat ovat opastaneet myös alakoulun oppilaita ja työntekijöitä tablettien käytössä sekä maahanmuuttajia työhakemusten ja ansioluetteloiden teossa.

– Opiskelijat ovat osanneet ottaa eri kohderyhmät hyvin huomioon. Aidot käyttäjäkokemukset antavat opiskelijoille hyödyllistä tietoa.

Yritysten toimeksiannot voittavat opettavaisuudessaan keksityt esimerkit ja niiden tekemisen vain opiskelijoiden kesken.

– Se näkyy niin opiskelijoiden kuin opettajan motivaatiossa. Toimeksiannot vaativat asioiden pohdintaa ja soveltamista, mikä valmentaa hyvin työelämään, Tuula summaa.

Koulutukset ovat syntyneet opinnäytetöiden pohjalta. Verkkopankkikoulutuksia käsittelevän opinnäytetyön on tehnyt Riitta Kauppi ja tablettikoulutuksiin liittyvän opinnäytetyön Anssi Heikkinen.
3.3

FolkJamin tuoteperhe kasvaa yhteistyöllä

SampoFolkJam

Tanssipelipaketti SampoFolkJam on erinomainen esimerkki työelämälähtöisestä oppimisesta.

SampoFolkJam-tanssipelipaketti on osa FolkJam-tanssiliikuntamuodon tuoteperhettä. Niin päätuote kuin sen sisartuotteet ovat syntyneet tanssinopettajaopiskelijoiden ja alan ammattilaisten yhteistyöllä.

– SampoFolkJamissa opiskelijat työstivät heille annettuja ideoita, ja ammattilaiset valitsivat niistä toimivimmat ja kekseliäimmät. Opiskelijoiden nuoruuden into toi välillä hassujakin ideoita tarjolle, mikä antoi tuotteeseen uudenlaista rohkeutta, FolkJamin takana olevat Oamkin tanssinopettajat Milla Korja ja Petri Kauppinen kertovat.

SampoFolkJamissa jokaisella opiskelijalla oli oma alueensa, josta he vastasivat opettajien ohjauksessa alusta loppuun.

– Opiskelijat oppivat taidepedagogialähtöistä sisällön tuottamista sekä tuotantoprosessin eri osa-alueiden hallintaa aikatauluttamisesta järjestelytöihin ja sopimuskuvioihin saakka.

Millan ja Petrin mukaan SampoFolkJamissa parasta on selkeä ja konkreettinen lopputulos, joka avaa tanssille uusia kanavia. Se toimii samalla opiskelijoiden osaamisen käyntikorttina, kun he siirtyvät työelämään.

SampoFolkJamin tanssilliset pelit ovat saaneet käyttäjiltä hyvää palautetta. Tanssiliikunta voi Millan ja Petrin mukaan Suomessa erinomaisesti.

– Olemme saaneet runsaasti kiitosta SampoFolkJamin mukavista ja monipuolisista peleistä. Tanssi tapana harrastaa liikuntaa on myös tullut jäädäkseen, mistä olemme iloisia


Milla Korja

Tuntiopettaja, Oamk
milla.korja#oamk.fi (korvaa # -> @)

Petri Kauppinen

Tuntiopettaja, Oamk
petri.kauppinen#oamk.fi (korvaa # -> @)

Lue lisää FolkJamista, EloFolkJamista, KouluFolkJamista, SampoFolkJamista sekä Taukojamista: folkjam.fi

3.4

Työelämään opintojen aikana

Oamkin tietotekniikan koulutuksessa painotetaan perusteiden hyvää hallintaa ja työelämälähtöisyyttä. Tietotekniikan koulutuksen opetussuunnitelmia on kehitetty tuotekehitystä ja työelämälähtöisyyttä silmällä pitäen. Viimeisin muutos tehtiin syksyllä 2014. Sen myötä 1. ja 2. vuoden opiskelijat opiskelevat perus- ja ammattiaineopintojen lisäksi teemoiteltuja, 15 opintopisteen laajuisia tuotekehitystyyppisiä yhteistoteutuksia.

– Haluamme opettaa ensin perusteet hyvin, jotta opiskelijoilla on riittävät tiedot tuotekehitystyyppiseen opiskeluun. Yhteistoteutuksessa perus- ja ammattiopintoja on yhdistetty kokonaisuuksiksi, joissa eri alan opettajat tekevät yhteistyötä, tietotekniikan osastonjohtaja Eero Nousiainen kertoo.

Yhteistoteutuksen opetuksen pohjana on käytännönläheinen ongelmanratkaisu. Yhdessä tekeminen lisää työelämässä tarvittavia tiimityö-, viestintä- ja kielitaitoja.

3. ja 4. vuoden opiskelijat paneutuvat tiivisti työelämälähtöisiin opintoihin. Mukana ovat vapaasti valittavia opinnot, yritysten tai hankkeiden tarjoamat tuotekehitysprojektit, harjoittelu sekä opinnäytetyö. Opinnot on suunniteltu isommiksi kokonaisuuksiksi, jolloin opiskelija voi tehdä opintojaan työelämälähtöisesti huomattavasti enemmän.

– Opiskelijat haluavat oppia mahdollisimman paljon oikeassa tuotekehitysympäristössä tekemällä ja saada työkokemusta. Yritykset puolestaan hyötyvät opiskelijoiden pitkäjaksoisemmista opinnoista paljon enemmän kuin lyhyemmistä pätkistä.

Opiskelijat voivat kahtena viimeisenä opiskeluvuotenaan tehdä opintojaan yrityksissä vuodesta puoleentoista.

– Tässä voittavat kaikki. Yritykset saavat projekteihinsa opiskelijoita, joita he voivat myöhemmin palkata työntekijöiksi. Opiskelijat saavat opintopisteitä, työkokemusta ja kehittyvät asiantuntijoiksi, Eero korostaa.

Lue lisää: LAB-koulutusmalli ja tietotekniikan opetussuunnitelmien rakenne Oulun ammattikorkeakoulussa

Eero Nousiainen

Osastonjohtaja, Oamk
eero.nousiainen#oamk.fi (korvaa # -> @)
3.5

Oikeat kehittämistehtävät motivoivat

Oamkin ja työelämän välinen yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia. Yleisimmät työelämäyhteistyön muodot sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa ovat harjoittelu ja opinnäytetyö. Lisäksi opiskelijat tekevät opintojaksoilla yhteistyökumppaneiden antamia kehittämistehtäviä.

– Yhteistyön merkitys on suuri. Opiskelijat saavat ratkaistavaksi oikeita työelämän haasteita sekä pääsevät näyttämään osaamistaan työnantajille. Tämä sitouttaa opiskelijoita hyvin, tutkimus- ja kehityspäällikkö Kirsi Koivunen kertoo.

Yhteistyöstä hyötyvät myös ammattikorkeakoulun henkilökunta ja mukana olevat kumppanit.

– Henkilökunnalle yhteistyö mahdollistaa osaamisen päivittämisen ja monipuolistamisen. Yhteistyökumppanit puolestaan saavat opiskelijoilta ja opettajilta lisäresurssia, osaamista ja asiantuntijuutta.

Työelämän palaute yhteistyöstä on ollut hyvää. Vaikka yhteistyökuvio toimii hyvin, on haasteitakin ratkottavaksi.

– Opintojemme aikataulut ja rajalliset resurssimme tuovat haasteita. Olemme esimerkiksi tehneet joidenkin keskeisten kumppanien kanssa vuosikelloja, joiden avulla kumppaneidemme on helppo nähdä, milloin yhteistyö onnistuu parhaiten.

Toisena haasteena on saada aktiivisempaa yhteistyötä ylempien ammattikorkeakoulututkintojen puolelle.

– Niiden tunnettuus työelämässä on vielä huono. Saamme jonkin verran yhteistyötarjouksia niiden opiskelijoille, mutta joudumme usein itse miettimään ammattikorkeakoulututkintojen puolelle annetuista tehtävistä sopivia.

Yhteistyö on kuitenkin voimavara, jonka kehittämiseksi tehdään töitä.

– Mietimme esimerkiksi nyt Oulu SoTe Labs -hankkeessa sitä, miten yhteistyökumppanimme voisivat hyödyntää simulaatio-oppimisympäristöjämme entistä paremmin tuotteidensa ja palvelujensa kehittämisessä, Kirsi summaa.


Kirsi Koivunen

Tki-päällikkö, Oamk
kirsi.koivunen#oamk.fi (korvaa # -> @)
3.6

eKampus vastaa digiopetuksen haasteisiin

Leena Paaso

Lehtori, Oamk
leena.paaso#oamk.fi (korvaa # -> @)

– Yleisesti ottaen Suomessa on jääty jälkeen digiopetuksessa ja niin meillä Oamkissakin. Viisi vuotta sitten olisi ollut otollisin aika verkko-opetuksen kehittämiselle, painottaa verkkopedagogiikan lehtori Leena Paaso.

Parempi kuitenkin myöhään kuin ei milloinkaan. Verkko-opetuksen kehittäminen on aloitettu Oamkissa ehkä viisi vuotta jäljessä, mutta siihen on tartuttu tosissaan ja tehokkaasti. Kehittämisen työkaluksi on perustettu eKampus, palveluyksikkö, jonka tavoitteena on edistää monimuotoista opetustarjontaa ja verkkopedagogiikkaa.

Verkko-opetus tekee opiskelusta monimuotoisempaa eikä sido sitä fyysisesti yhteen paikkaan. Opiskelu on tasa-arvoisempaa, kun se ei ole kiinni asuinpaikasta. Oamkissa Master-tutkinnot suoritetaan jo pääosin verkossa ja juuri verkko-opiskelun kautta niihin saadaan mukaan yhteistoiminnallisuutta ja monialaisuutta.

EKampus tarjoaa myös konkreettista apua verkon käyttöön. Vuonna 2014 Oamkin opettajakunta vastasi kyselyyn omista viestintäteknisistä taidoistaan. Kyselyssä esiin nousseista asioista pidettiin teemaviikkoja ja tietoiskuja, joissa opettajat pääsivät kohentamaan osaamistaan.

Leenan mukaan verkko-opetus nähdään liikaa teknologian eikä opiskelun kannalta. Hän painottaa, ettei laite tai sovellus ole tärkeä, vaan se, miten niitä hyödynnetään. Hän kehottaakin opettajia pohtimaan, miten ja mihin he haluavat verkko-opetusta käyttää ja valitsemaan menetelmät sen mukaan. Pitäisi myös miettiä mikä opiskelijoille on tuttua ja mitä he käyttävät.

– Ei pidä hirttäytyä teknologiaan, vaan antaa sen mahdollistaa asioita, Leena sanoo.

3.7

Master-tutkintojen avulla kehitetään työelämää

Jaana Leino opiskeli kuntoutuksen ohjaajan master-tutkinnon eli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Opinnoistaan hän sai lisää varmuutta ja välineitä esimiestyöskentelyyn.

3.8

Vertaisryhmämentoroinnilla hiljainen tieto käyttöön

Asko Karjalainen

Johtaja, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Oamk
asko.karjalainen#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa on toteutettu OKM:n rahoittamaa vertaisryhmämentorointihanketta vuodesta 2010 lähtien. Seuraava vuoden mittainen toteutusjakso alkaa syksyllä 2015. Valtakunnallista hanketta on koordinoinut Jyväskylän yliopisto, ja siihen ovat osallistuneet kaikki opettajankoulutusta antavat yliopistot ja ammatilliset opettajakorkeakoulut.

Ammatillisen opettajakorkeakoulun kehittämään toimintamalliin osallistujat ovat olleet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Koillismaan alueella toimivista ammatillisista oppilaitoksista. Koulutus on tapahtunut keskitetysti joko Oulussa tai osallistujien omalla kotipaikkakunnalla. Vuosittain on koulutettu noin 10 kokenutta opettajaa mentoreiksi, joista jokainen on koonnut ympärilleen aloittelevista opettajista aktoriryhmän. Sen koko on vaihdellut viidestä kymmeneen oppilaitoksen koon mukaan. Vuosina 2010–2015 on koulutettu 49 mentoria ja 195 aktoria.

Koulutus on akkreditoitu 15 opintopisteen laajuiseksi. Se käsittää 11 opintopistettä mentoriryhmätapaamisia ja neljä opintopistettä ohjausharjoittelua, jonka aikana annetaan ohjausosaamisen näyttö. Oulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun mentorointimallin vaikuttavuus on todettu hyväksi ja mallista on tehty useita tutkimuksia.

Vertaisryhmämentorointi pyrkii saamaan kokeneiden opettajien hiljaisen tiedon käyttöön ja opettajapersoonan kasvuun keskustelujen, kokemuksista kertomisen, asioiden jakamisen ja kollegiaalisen tuen avulla. Se hyödyntää työpaikalla oppimisen periaatteita ja painottaa kokemusten reflektointia. Opettajien koko työuran aikainen osaamisen kehittäminen ja oman organisaation toiminnan ymmärtäminen tuo perspektiiviä elämänlaajuiseen ja elinikäiseen oppimiseen.

Vastuu kansainvälistymisestä

4.1

Kansainvälistyminen on alueen elinehto

Allan Perttunen

Kansainvälisten asioiden päällikkö, Oamk
allan.perttunen#oamk.fi (korvaa # -> @)

Korkeakoulun kansainvälistymisen tavoite on vahvistaa koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön laatua, yhteiskuntasidonnaisuutta, näkyvyyttä, ja valmistaa sekä opiskelijoita että henkilöstöä kulttuurienväliseen kohtaamiseen ja kansainvälisessä toimintaympäristössä toimimiseen.

Oamkin kansainväliseen toimintaan sisältyvät opetuksen ja oppimisen kehittäminen kansainvälisten kumppanikorkeakoulujen kanssa, liikkuvuus ja kotikansainvälistyminen sekä kansainvälinen hanketyö ja koulutusosaamisen viennin valmistelut yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Opetuksen kehittämisyhteistyö on pisimmälle vietyä kaksoistutkinto-opinnoissa, joista Oamkilla on sopimus viiden kumppanikorkeakoulun kanssa (Saksa, Irlanti, Yhdysvallat ja Espanja).

Oamk on jäsenenä seuraavissa kansainvälisissä yhteistoimintaverkostoissa:

Vuonna 2014 ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijamme (313 opiskelijaa) mahdollistivat omalta osaltaan yritysten kansainvälistymistä, uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä sekä siten edistivät kasvua. He tekivät opintojensa aikana erilaisia harjoittelujaksoja, projekti- ja harjoitustöitä sekä opinnäytetöitä yrityksille. Valmistumisen jälkeen osa opiskelijoista työllistyy alueelle. Yhteensä noin 580 ulkomaalaista tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa elävät arkeaan myös alueen yritysten asiakkaina.

4.2

Kansainvälinen kokemus etuna työmarkkinoilla


Romanialainen Daniel Rusu halusi työskennellä monikulttuurisessa tiimissä oikean toimeksiannon parissa. Ratkaisu tähän löytyi Demola Oulusta, jossa ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat ratkaisevat yhdessä yritysten kanssa niiden tarjoamia toimeksiantoja. Opiskelijatiimit ovat kansainvälisiä ja monialaisia. Yksi Demolan toimeksiannoissa mukana ollut on romanialainen opiskelija Daniel Rusu Universitatea Politehnica Timisoarasta.

– Demolassa parasta oli saada työskennellä tiimissä, sillä se on nykyisin tärkeää alasta riippumatta. Tykkäsin myös siitä, kuinka käytännönläheistä työ oli, Daniel kertoo.

Danielin opiskelijatiimin toimeksiantona oli sanomalehti Kalevan monikanavavideotuotannon kehittäminen. Multimediaa opiskelevalle Danielille tehtävä oli mieleinen.

– Toimeksiannossa sai olla luova ja keksiä uusia ideoita. Saimme myös oppia tiimissä toisiltamme, kun jokainen teki parhaansa tehtävän ratkaisemiseksi.

Daniel uskoo ulkomailla opiskelun auttavan tulevaisuudessa.

– Työelämässä on todella tärkeää osata työskennellä erilaisissa ympäristöissä. Halusin myös lähteä opiskelemaan ulkomaille parantaakseni englannin taitoani.

Oulussa vietetyt kolme kuukautta hurahtivat Danielin mielestä vauhdilla. Kokemus oli hänelle mieluinen.

– Suosittelen tätä kyllä mielelläni. Kaikkien tulisi kokeilla tällaista ainakin kerran, sillä tämä voi avata uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden uraa ajatellen.

Muutenkin vaihtokokemus uudessa maassa onnistui mainiosti.

– Vaikutuin siitä, kuinka kohteliaita ja avuliaita ihmiset olivat kaikkialla. Olin myös todella iloinen siitä, ettei vaihtoaikanani ollut niin kylmää kuin olin kuullut Suomessa voivan olla, Daniel toteaa hymyillen.

Lue lisää: oulu.demola.net

4.3

Opinnot avasivat oven kansainväliseen uraan

Maja Terning muutti vajaa kymmenen vuotta sitten Ouluun Norjan Tromssasta poikaystävänsä perässä. Hän opiskeli puolitoista vuotta suomea ja aloitti sitten International Business -opinnot Oamkin Liiketalouden yksikössä. Hän kertoo, että Oamkin englanninkielisillä koulutuksilla on hyvä maine ja ne sopivat kansainväliselle opiskelijalle erittäin hyvin.

– Monet degree-opiskelijat tulevat Suomeen ja Oamkiin, koska ovat kuulleet, että täällä opintojen taso on hyvä. He tietävät, että tutkinnosta on hyötyä ja se näyttää hyvältä cv:ssä, Maja kertoo.

Maja piti omissa opinnoissaan eniten niistä opintojaksoista, joissa työskenneltiin oikeiden, työelämään liittyvien tapausten parissa. Niitä saisikin hänen mukaansa olla enemmän ja olisi hyvä, jos oululaisten ja suomalaisten tapausten joukossa olisi myös kansainvälisiä caseja, sillä töitä ei tehdä enää vain suomalaisten kesken.

Tällä hetkellä Maja työskentelee BusinessOulussa projektikoordinaattorina. Hän auttaa suomalaisia yrityksiä saavuttamaan Norjan markkinat ja toisinpäin. Käytännössä kaikki BusinessOulun Pohjois-Suomen ja Pohjois-Norjan välillä tehtävät yhteistyöhankkeet menevät Majan pöydälle.

Oamkin kanssa Maja saa tehdä töitä myös tulevaisuudessa. Hän on mukana Arctic Demola -projektissa, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteistyötä Oamkin, Oulun yliopiston, Luulajan teknillisen yliopiston sekä Tromssan yliopiston välillä.

– Työ on vielä alkuvaiheessa, mutta toivotaan, että opiskelijat innostuvat siitä. Itse olisin mennyt opiskeluaikanani heti mukaan tällaiseen.

4.4

Kansainvälisyys osaksi arkea

"Aina kannattaa lähteä ulkomaille ja opiskella kieliä."


Matti Pennanen

Kaupunginjohtaja, Oulu
matti.pennanen#ouka.fi (korvaa # -> @)

Vastuu taloudesta ja ympäristöstä

5.1

Talous vakaalla pohjalla

Rauno Iinatti

Talousjohtaja, Oamk
rauno.iinatti#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oulun ammattikorkeakoulun toiminta siirtyi Oulun seudun koulutuskuntayhtymän alta 1.1.2014 alkaen Oulun Ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk) ylläpidettäväksi. Toiminnan siirtoa valmisteltiin vuosien 2012 ja 2013 aikana. Perusrahoituksen vähentymisen vuoksi alkuvuodesta 2014 jouduttiin aloittamaan yhteistoimintaneuvottelut. Sopeuttamistoimenpiteet johtivat yhteensä noin 67 henkilötyövuoden vähentymiseen.

Ammattikorkeakoulu toimii pääosin edelliseltä ylläpitäjältä (Oulun seudun koulutuskuntayhtymä) vuokratuissa tiloissa. Tiloihin tehtiin vuonna 2014 joitain muutostöitä, jotta ne palvelisivat paremmin toimintaa. Kotkantien kampuksella saatiin valmiiksi opintoasioiden palvelujen tilat sekä eOppimiskeskus. Tilojen saattamisessa vastaamaan nykyisiä opetustarpeita on ammattikorkeakoululla suuri haaste. Nykyiset tilat ovat perinteisiä luokkatiloja ja kiinteistöissä on suhteessa suuret käytävätilat.

Ammattikorkeakoulun tilikauden tulokseksi muodostui 2,6 miljoonaa euroa. Tulos oli ennakoitua parempi ja siihen vaikutti eniten henkilöstökulujen toteutuminen budjetoitua pienempinä. Ammattikorkeakoulu pystyi kattamaan vuonna 2014 investoinnit tulorahoituksella. Maksuvalmius kassan riittävyydellä mitattuna oli 85,67 päivää.

Oulun ammattikorkeakoulussa kestävän kehityksen työkaluksi on valittu ISO14100. Oamkissa kestävän kehityksen tiimi vastaa kestävän kehityksen työstä, huolehtii yhtenäisen ympäristöjärjestelmän etenemisestä sekä laatii vuosittain kestävän kehityksen toimintasuunnitelman ja -kertomuksen.

5.2

Akraamo pohjoisen maaseudun kehittäjänä


Akraamo tuo yhteen luonnonvara-alan opiskelijat ja asiantuntijat alkutuottajien ja maaseutuyrittäjien kanssa. Akraamo on Oulun ammattikorkeakoulun ylläpitämä verkossa toimiva palvelukeskus, joka edistää maaseudun elinvoimaisuutta hankkeiden ja koulutuksen kautta. Sen tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja verkostoitumista Pohjois-Pohjanmaan toimijoiden välillä. Akraamossa yhdistyvät opetus, työelämäyhteydet ja hanketoiminta.

Akraamon yhteistyökumppanin ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja kertoo, että kehitysyhteistyötä sidosryhmien ja Oamkin luonnonvara-alan kanssa on tehty jo useita vuosia ja sopivaa muotoa on haettu. Nyt Akraamon Internesivut on saatu pystyyn ja sitä kautta on luotu puitteet kehitystyölle.

– Tähän on käytetty paljon asiantuntijatyötä ja nyt on toimeenpanon aika. Odotamme positiivisia tapahtumia Akraamon pohjalta, Vesa kertoo.

Sivustolla on tietoa biotaloudesta Pohjois-Pohjanmaalla, esittelyjä tarjolla olevista palveluista, keskustelufoorumi, tapahtumakalenteri, ideapankki sekä hankerekisteri, johon on kerätty alueella käynnissä olevia hankkeita ja jossa voi hakea omalle hankkeelleen yhteistyökumppania.

– Akraamossa kuka tahansa voi esittää ideoita ja hanke-ehdotuksia. Sivustolle lähetetyt ideat käsitellään tasaisin väliajoin ja pohditaan, miten niitä voisi lähteä viemään eteenpäin, Vesa kertoo.

Vesan mukaan kehitettävää olisi vielä vuorovaikutteisuuden ja nopean reagoinnin suhteen. Kysymyksiin ja ongelmiin pitäisi saada apua nopeasti.

– Akraamoon liittyy paljon lupauksia, jotka nyt tulevat lunastettavaksi, kun sivustolle saadaan lisää sisältöä ja toiminta kunnolla käyntiin.


Lue lisää: akraamo.fi

5.3

Anna hyvän kiertää

Outi Virkkula

Tuntiopettaja, Oamk
outi.virkkula#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oulun ammattikorkeakoulussa järjestettiin Nenäpäivä-viikolla (3.–7.11.2014) Annan hyvän kiertää -kiertue. Kiertueella opiskelijat ja henkilökunta haastetaan lahjoittamaan hyväkuntoista tavaraa toimitettavaksi sitä paremmin tarvitseville. Hyvän mielen kiertueet ovat osa Oamkin sosiaalista vastuukantoa. Kiertueella halutaan torjua myös kaamoksen varjoa. Kyseessä onkin kaikkia osapuolia hyödyttävä tilanne: lahjoituksen antaja ja vastaanottaja saavat molemmat osallistumisestaan hyvän mielen.

Annan hyvän kiertää -kiertue järjestetään vuosittain, ja vuoden 2014 kiertue oli kolmas lajissaan. Vuoden 2012 tuotto lahjoitettiin Oulun Ensi- ja turvakodille, ja vuoden 2013 lahjoitukset osoitettiin Hope – Yhdessä & yhteisesti ry:n Oulun yhdistykselle. Vuoden 2014 yhteistyökumppani oli Punaisen Ristin Oulun osasto, jolle oamkilaiset toivat pieniä joululahjapaketteja jaettavaksi lapsille ja aikuisille Vähävaraisten joulujuhlassa. Kiertueille on osallistunut myös Unicefin paikallisyhdistys, jolta on voinut samalla hankkia hyvän mielen joulukortteja tai tehdä lipaslahjoituksen. Oamkilaiset ovat ottaneet kiertueen hyvin vastaan, ja lahjoituksia on tullut joka vuosi runsaasti.


Englanninkielisen Business Information Technology -koulutuksemme opiskelijamme Vuong Anh on tehnyt opinnäytetyönään neljä videota kestävän kehityksen eri teemoista. Katso videot ja tutustu aiheisiin.

5.4

Lahjoituksilla hyvää mieltä


– Meillä on täällä seinällä sellainen puutelista, johon merkattuja tarvikkeita sitten aina hankitaan sitä mukaa, kun saadaan rahaa, kertoo Oulun ensi- ja turvakodin toimitusjohtaja Timo Peltovuori.

Nyt listasta voidaan viivata yli ensikodin puolelle tarvittavat vauvojen pyyhkeet. Ne nimittäin hankittiin syksyllä järjestetyn Oamk-gaalan tuotoilla. Gaalakävijät saivat ladata netistä muistoksi kuvia tapahtumasta. Latauksen yhteydessä sai avustaa ensi- ja turvakotia haluamallaan summalla. Myös puhujalahjoihin sekä Oamkin joulumuistamisiin varatut rahat suunnattiin ensi- ja turvakodille.

Lahjoitusten avulla ensi- ja turvakodin asukkaiden elämästä saadaan mielekkäämpää. Kunnan rahoituksella pystytään kattamaan ruoka- ja asumiskustannukset sekä moniammatillinen yhteistyö, mutta Timon mukaan kaiken muun mahdollistavat lahjoitukset ja vapaaehtoistyö.

– Lahjoitusvaroilla ollaan ostettu esimerkiksi uusia kaappeja ja verhoja. Ja jos meillä on paljon lapsiperheitä, niin saatamme mennä vaikkapa keilaamaan, elokuviin tai Ti-Ti Nalle -konserttiin. Seuraavaksi aiomme tehdä ensikodin asiakashuoneisiin kylpyhuoneremontin, johon käytetään myös Oamkin lahjoittamia rahoja, Timo kertoo.

Oulussa toimii sekä ensikoti että turvakoti. Ensikoti on kodinomainen lastensuojeluyksikkö, johon voi tulla erilaisissa vauvan- ja lapsenhoitoon sekä vanhemmuuteen liittyvissä ongelmatilanteissa. Timon mukaan ensikodin puolella ongelmien kirjo on hyvin moninainen.

– On päihdeongelmia, väkivaltaa, univajetta ja synnytyksen jälkeistä masennusta. Turvakodin puolella taas on sitten enemmän erilaisia väkivaltaongelmia. Yhä lisääntyvässä määrin meille tulee myös vanhuksia, jotka kokevat kotonaan väkivaltaa. Yritämme auttaa ja löytää tilanteisiin ratkaisun. Teemme yhteistyötä niin väkivallan kokijan, tekijän kuin näkijänkin kanssa.


Lue lisää: Oulun ensi- ja turvakoti

5.5

Vastuullista viestintää


Sisäisellä ja ulkoisella viestinnällämme pyrimme siihen, että Oamk on keskusteleva korkeakouluyhteisö. Viestintämme periaatteet ovat asiakaslähtöisyys, asiantuntijuus, tuloksellisuus ja yhteisöllisyys. Näiden lisäksi viestintäämme ohjaavat eettiset periaatteet, tiedonkulun ja läpinäkyvyyden edistäminen sekä lojaalisuus ja eturistiriitojen välttäminen. Erityisesti sosiaalisen median ohjeistuksessa korostamme vastuullisuuden merkitystä.

Viestinnän suunnittelussa, toteutuksessa ja alihankkijoiden valinnassa noudatamme kestävän kehityksen pariaatteita. Oamkin viestinnän pääkanavat ovat sähköisiä: verkkosivut – julkiset ja sisäiset – sekä sosiaalinen media. Painettavaa materiaalia käytämme yhä vähemmän, ja kun teemme painettavia tuotteita, kuten esitteitä ja kirjekuoria, niin käytämme FSC-sertifioitua paperia, joka tarkoittaa, että paperin raaka-aineena käytetty puu on tuotettu vastuullisesti hoidetuista metsistä. Puun tuottaminen ei ole vahingoittanut luonnon monimuotoisuutta, ekologisia prosesseja tai alkuperäiskansojen elinympäristöä. Käyttämällämme kirjapainolla on käytössään ISO 14001 -ympäristöjärjestelmämalli.

Joulukortteihin ja -lahjoihin tarkoitetut varat olemme ohjanneet muun muassa lasten ja nuorten psykiatriselle osastolle Oulun yliopistolliseen sairaalaan ja vuonna 2014 Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle. Seminaarimme pyrimme pitämään paperittomina, ja puhujille tarkoitettujen lahjojen sijaan olemme lahjoittaneet hyväntekeväisyyteen. Myös liikelahjojen ja opiskelijarekrtyoinnin tarpeisiin hankittavissa tuotteissa huomioimme kestävän kehityksen periaatteet, ja lisäksi pyrimme hankkimaan tuotteet omalta alueeltamme.

Anne-Maria Haapala

Viestintäjohtaja, Oamk
anne-maria.haapala#oamk.fi (korvaa # -> @)

Vastuu yhteisöstä

6.1

Hyvinvointipalvelut opiskelun tukena

Anne Anttinen

Opintoasioiden johtaja, Oamk
anne.anttinen#oamk.fi (korvaa # -> @)

Tarjoamme opiskelijoillemme monipuolisia hyvinvointipalveluja, joiden avulla tuemme heidän opiskelukykyään. Opinto-ohjaus tukee ja edistää opiskelua ja ammatillista kasvua. Ohjaus kuuluu kaikille, se on opiskelijalähtöistä ja luottamuksellista. Opintojen ohjauksella on keskeinen vaikutus oppimisprosessin tehokkuuteen. Toimivalla opintojen ohjauksella ennaltaehkäisemme opiskelusta syrjäytymistä ja opintojen keskeytyksiä sekä edistämme opintojen etenemistä tavoiteajassa.

Opiskeluhyvinvointityöryhmissä käsittelemme moniammatillisesti opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Ryhmät toimivat kampuksilla keskustelufoorumeina ja ennalta ehkäisevän hyvinvointityön välineinä. Tärkeinä sidosryhmien jäseninä on muun muassa seurakuntien ja opiskeluterveysaseman henkilöstöä. Kampuskohtaisesti järjestetämme opiskeluhyvinvoinnin teemapäiviä, joissa on mukana erilaisia alueen hyvinvointitoimijoita ja alan yrityksiä esittelemässä toimintaansa.

Maksuton opintopsykologipalvelu on osa opintojen ohjausta. Opiskelijamme voivat osallistua luottamuksellisiin keskusteluihin, joissa voidaan käsitellä opiskeluun ja oppimiseen, motivaatioon tai jaksamiseen liittyviä haasteita. Keskustelujen avulla voimme vahvistaa opiskelijoidemme henkistä hyvinvointia ja löytää yhdessä apua ongelmiin.

Oulun korkeakoululiikunta (OKKL) edistää opiskelu- ja työkykyä tarjoamalla liikunta- ja hyvinvointipalveluita opiskelijoille ja henkilöstölle. OKKL hyödyntää paikallisia liikuntatoimijoita ja on yliopiston, ammattikorkeakoulujen, ammattiopiston ja koulutuskuntayhtymän yhteinen liikuntapalvelu.

6.2

Vahvuutena henkilöstön osaaminen

Annukka Lankila

Henkilöstöjohtaja, Oamk
annukka.lankila#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oulun ammattikorkeakoulun tuloksellisuus on kehittynyt erittäin hyvin. Meiltä on tiedusteltu tuloksellisen toiminnan salaista reseptiä useaan otteeseen eri yhteyksissä. Vuonna 2014 toteutettu henkilöstökysely nosti esiin Oamkin erityisenä vahvuutena henkilöstön osaamisen.

Henkilöstökyselyyn vastanneista 414 työntekijästä 94,47 % koki omaavansa hyvät tiedot ja taidot nykyisten työtehtävien hoitamiseen. Työn hallinnalla on tärkeä merkitys työssä jaksamiseen ja työmotivaatioon. Hyvää tuloksellisuutta voidaan varmasti perustella merkittävältä osin henkilöstömme osaamisella, motivaatiolla ja asenteella.

Henkilöstön osaaminen on koulutusorganisaation tärkein voimavara, jota on ylläpidettävä ja kehitettävä suunnitelmallisesti vastaamaan yhä paremmin työtehtävien asettamia vaatimuksia ja ennakoitavissa olevia muuttuvia osaamistarpeita.

Osaamista kehitetään yksiköissämme perehdyttämällä, palautteen tehokkaalla hyödyntämisellä, verkostoitumalla, kehityskeskusteluilla, projekteilla, kehittämishankkeilla, tiimityöllä ja kouluttautumalla sekä täsmärekrytoinneilla.

Jatkossa henkilöstön osaamista kehitetään aiempaa systemaattisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Vuodelle 2016 laaditaan Oamkin ensimmäinen henkilöstö- ja koulutussuunnitelma. Tuossa suunnitelmassa arvioidaan henkilöstön ammatillisessa osaamisessa ja sen tarpeissa tapahtuvia muutoksia ja niiden syitä. Tulosten perusteella arvioidaan ammatillisen osaamisen kehittämistarpeet. Osaamiskartoitus toteutetaan henkilöstökyselyn avulla syksyllä 2015.

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on työkalu, jonka avulla tuetaan tiedossa olevia muutoksia. Se varmistaa, että henkilöstön tiedot ja taidot vastaavat alati muuttuvia työtehtäviä myös jatkossa.

6.3

OSAKO valvoo ja ajaa opiskelijoiden etua

Tapio Korhonen

Pääsihteeri, OSAKO
tapio.korhonen#osakoweb.fi (korvaa # -> @)

Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta OSAKO on Oamkin opiskelijoiden yhteinen, lakisääteinen edunvalvonta- ja palvelujärjestö. OSAKOn tärkein tehtävä on valvoa ja ajaa Oamkin opiskelijoiden etua.

Ammattikorkeakoululain mukaan opiskelijakunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen sekä nimetä edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja keskeisiin toimielimiin.

OSAKOlla on yli 4 000 jäsentä, ja se on Suomen ammattikorkeakoulujen suurimpia opiskelijakuntia. OSAKO on Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n jäsen.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi yksi OSAKOn tavoitteista on pitää yllä aktiivista opiskelijakulttuuria Oamkissa, erilaiset tapahtumat ovatkin varmasti näkyvintä toimintaa. Tämä kuitenkin tarkoittaa paljon muutakin kuin perinteisiä baareissa järjestettäviä bileitä. OSAKO järjestää vuosittain myös liikunnallisia tapahtumia ja muita hyvinvointiin liittyviä tempauksia, kansainvälisiä koko perheen retkiä sekä erilaisia koulutuksia ja infotilaisuuksia.

OSAKO koulutti vertaisohjauksen opintojaksoihin liittyen vuoden 2014 aikana yli kaksisataa uutta perus-, liikunta- ja kansainvälistä tuutoria. Tuutorit toimivat vapaaehtoisina ohjaajina uusille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille. Tuutoreiden lisäksi opiskelijakunta koulutti Oamkin tutkinto-ohjelmatiimien uudet opiskelijajäsenet.

6.4

Haasteena elämä

Salla Tuominen

Oppilaitostyön ja kansainvälisen työn diakoni, Oulun seurakuntayhtymä
salla.tuominen#evl.fi (korvaa # -> @)

- ”Mitä sulle kuuluu?”
- ”Ihan ok, ei kai tässä.”

Tyypillinen keskustelun alku Oamkin käytävällä. Pian juttu siirtyy opiskeluun, kuinka opiskelut sujuvat tai kun mistään ei tahdo saada kiinni. Käytävällä kuljeskellessa voi kuulla monenlaista. Välillä on aika pysähtyä hetkeksi.

Työajastani keskimäärin kolmasosa menee erilaisiin keskusteluihin opiskelijoiden ja henkilökuntaan kuuluvien kanssa. Osa keskusteluista on sovittu ennakolta, osa löytää aikansa ja paikkansa sattumalta. Elämä on hyvin moninaista ja siksi myös keskustelujen sisällöt vaihtelevat. Parina viime vuonna tilastojen mukaan ylivoimaisesti eniten keskusteluja käytiin ihmissuhdeasioista ja vuorovaikutuksen vaikeudesta. Nämähän ovat myös tärkeitä työelämän taitoja.

Oamk ja Oulun seurakunnat solmivat yhteistyösopimuksen viime marraskuussa. Tässä sopimuksessa sanoitettiin pitkään jatkunutta yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteena on tukea opiskelijoita. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on haastavaa kokopäivätyötä, vaatii motivoitumista ja sitoutumista opintojen eteenpäin viemiseen. Elämän yllättävissä käänteissä opiskelijan on turvallista pohtia ja järjestellä elämäänsä yhteistyössä opettajien ja hyvinvointipalvelun työntekijöiden ja meidän kanssa.

Ollakseen hyvä, opiskelijan ei tarvitse olla aina mitattavissa opintopisteiden, proteiinien tai kulutettujen kaloreiden mukaan. Parisuhdekin voi pysyä ihan hyvänä, vaikkei lehden testi niin lupaisikaan. Riittää, että on. Meistä jokainen on arvokas.

6.5

Arvokas linkki työelämään


Hyvät opiskelumuistot ovat saaneet vuoden 2014 alumniksi valitun Mikko Sortin pitämään yhteyttä Oamkiin valmistumisenkin jälkeen.

Tradenomiksi opiskellut Mikko Sortti uskoo alumnien voivan antaa Oamkille sellaista tietoa työelämästä, jota voidaan hyödyntää koulutusten kehittämisessä. Hän on ollut mukana kehittämässä tietojenkäsittelyn koulutuksen opintosuunnitelmaa työelämän edustajana.

– Tehtävä oli mielenkiintoinen, sillä olen ehtinyt olla mukana työelämässä ja eri yrityksissä. Niiden pohjalta saatoin antaa sellaisia näkökulmia, joita ei välttämättä muuten olisi tullut esille.

Mikon mielestä korkeakoulun tehtävä on kouluttaa opiskelijoista entistä valmiimpia työelämään.

– Alumnit ovat hyvä linkki korkeakoulun ja työelämän välillä. He tuntevat Oamkin ja osaavat kertoa, mihin suuntaan työelämä on menossa.

Positiiviset muistot opiskeluajoista ovat poikineet halun pysyä Oamkiin yhteydessä.

– Tykkäsin opiskeluajastani ja otin siitä kaiken. Yhteys Oamkiin on säilynyt, sillä hyvien kokemuksien takia haluan auttaa, mikäli vain voin.

Mikko on myös käynyt puhumassa opiskelijoille omasta polustaan työelämään.

– Uskon, että vierailuni ovat selventäneet opiskelijoiden ajatuksia siitä, millaisia polkuja pitkin työelämään voi päästä. Opiskelijat ovat olleet kiinnostuneita käytännön työstä ja siitä, mitä kaikkea valmistumisen jälkeen voi tehdä.

Mikko toivoo, että yhteys Oamkin ja alumnien välillä säilyy ja kehittyy.

– Oamkin henkilökuntaa on jonkin verran mukana alumnitoiminnassa mukana, mikä auttaa yhteistyössä ja viestinnässä molempiin suuntiin. Tällaista yhteistyötä voisi kehittää vielä pidemmällekin.

Lue lisää: oamk.fi/alumnit

6.6

Miltä tuntuu olla Oamkin vuoden sidosryhmä?

Palkitsemme vuosittain vuoden sidosryhmän. Vuonna 2014 palkinnon sai Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Oamk-gaalassa palkinnon vastaanotti hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen.

6.7

Vahvana vaikuttajana Oulun Eteläisen alueella

Aini Ojala

Osastonjohtaja, Oamk
aini.ojala#oamk.fi (korvaa # -> @)

Oamkin toiminta-alueeseen kuuluvat Oulun Eteläinen ja Raahen seutu käsittävät 17 kuntaa, jossa asukkaita on noin 122 000. Terveysalan Oulaisten alueyksikkö koordinoi hyvinvointiverkostoa, johon kuuluu toimijoita alueen kunnista, yrityksistä ja koulutusorganisaatioista.

Verkostossa linjaamme yhteiset tavoitteet palvelujärjestelmän kehittämiselle, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle sekä tiedon tuottamiselle. Opettajamme ovat mukana teemaryhmissä, ja opiskelijoiden opinnäytetyöt, kehittämistehtävät tehdään yhdessä sovituista aiheista.

Vuonna 2014 koko alue sitoutui Lapset puheeksi -menetelmään. Opiskelijamme ovat selvittäneet muun muassa koulukiusaamista, työväkivallan uhkaa ja kouluttaneet maahanmuuttajille ensiaputaitoja.

Verkoston järjestämissä Hyvät käytännöt -seminaareissa jaamme laadukkaita ja tehokkaita käytäntöjä. Aiheina ovat olleet esimerkiksi laitoshoidon purkaminen, omahoidon kehittäminen ja perhekeskusmalli. Opiskelijamme ovat mukana esityksissä ja esittelevät opinnäytetöitään, kertovat kokemuksia harjoittelusta ja vetovoimaisista työyhteisöistä.

Oulun Eteläisen korkeakouluverkostoon (OEK) kuuluvat Oulun ja Centria ammattikorkeakoulujen sekä Oulun yliopiston alueelliset toimipisteet, kesäyliopisto sekä Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Toimijat muodostavat verkoston, joka tekee koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan liittyvää yhteistyötä alueella. Aalto-yliopiston hallinnoimassa Jyvä-hankkeessa selvitetään paljon sosiaali- ja terveystoimen palveluja käyttävien asiakkaiden palvelutarjontaa ja -tarvetta. Pohjois-Suomen toiminta-alueenamme on Kallion yhteistoiminta-alue, ja toimijoina ovat Terveysalan Oulaisten alueyksikkö ja Oulun yliopiston alueellinen toimipiste.

Opinnäytetyöt alueen kehittäjänä

7.1

Opinnäytetyö on työelämälähtöinen kehittämistehtävä

Jouko Isokangas

Yliopettaja, Oamk
jouko.isokangas#oamk.fi (korvaa # -> @)

Ammattikorkeakoulun keskeisenä tehtävänä on edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta. Opinnäytetyö on tärkeä väline tässä tehtävässä. Työelämälähtöisissä opinnäytetöissä toteutuu yhteistoiminta, johon osallistuvat työelämän edustaja, opiskelijat ja opettaja. Kaikki yhteistoiminnan osapuolet hyötyvät toiminnasta.

Opinnäytetyö tarjoaa hyötyä yritykselle tai organisaatiolle tuottamalla uusia toimintamalleja, kehittämällä toimintaa ja tarjoamalla ratkaisuja ongelmiin. Korkeakoululle opinnäyteyhteistyö tarjoaa toiminnan kannalta tärkeän yhteyden muuttuvaan työelämään. Opinnäyte toimii opiskelijalle motivoivana siltana oman alansa yrityksiin ja organisaatioihin. Opinnäytetyö luokin opiskelijalle merkittävän mahdollisuuden työllistymiselle.

Opinnäytetyön toimeksianto voi olla

  • tuotekehitystyö (esimerkiksi konkreettinen tuotos: ohjekirjat, työkalut tai palvelutuotteet)
  • menetelmäkehitystyö (esimerkiksi työtavat)
  • suunnittelutyö (esimerkiksi tietokoneohjelmat, messut tai tilaisuudet, laitteet)
  • tutkimustyö (esimerkiksi selvitykset, kartoitukset, arvioinnit)
  • taiteellinen työ (esimerkiksi konsertit).

Opinnäytetyö vastaa laajuudeltaan noin kymmenen viikon kokoaikaista työpanosta. Vuonna 2014 Oulun ammattikorkeakoulussa tehtiin 1 363 opinnäytetyötä. Valtakunnallinen opinnäytetyökirjasto on osoitteessa theseus.fi.


7.2

Ripa-työelämäpalvelut

Jouko Isokangas

Yliopettaja, Oamk
jouko.isokangas#oamk.fi (korvaa # -> @)

Ripa-työelämäpalvelut perustettiin vuoden 2013 alussa tehostamaan korkeakoulun ja työelämän rajapinnan hallintaa. Ripa-työelämäpalvelut on Oamkin yhden luukun periaatteen palvelu yrityksille ja muille organisaatioille sekä yksityisille ihmisille.

Ripa-työelämäpalvelujen kautta saa uusia ideoita tai osaavan kumppanin toimintasi kehittämiseen. Ripa-työelämäpalvelut koordinoi saatuja palvelupyyntöjä Oamkin toimintaan. Pyynnöt liittyvät muun muassa harjoitteluihin, opinnäytteisiin, opiskelijaprojekteihin, täydennyskoulutukseen sekä tutkimus- ja kehitysyhteistyöhön.


Vuoden 2014 aikana Ripa-palvelujen kautta koordinoitiin lähes 270 palvelupyyntöä Oamkin toimintaan.

Lue lisää: oamk.fi/fi/palvelut-ja-yhteistyo

7.3

Alueen kehittämisen merkitys

Suomi ei pärjää ilman uusia yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen mukaan Oamk on tehnyt oikeita liikkuja yrittäjyyden edistämiseksi.

Oamk numeroin

Aluevastuuraportin tekijät

Toimituskunta: rehtori, toimitusjohtaja Jouko Paaso, vararehtori Jyrki Laitinen ja viestintäjohtaja Anne-Maria Haapala (päätoimittaja)
Toimituspäällikkö: Anne Peltola
Graafinen suunnittelu: Riina Kansanoja
Tuottaja: Anu Skog
Verkkototeutus: Mikko Pulli
Toimittajat: Anne Aho, Noora Oja
Kuvaajat: Valokuvausliike Jussilainen, Petri Kekkonen, Petteri Löppönen, Anne Peltola, Daniela Pizzurro, Teija Soini, Jussi Tuokkola, Mikko Törmänen, Anssi Vieruaho
Videot: Sky High Pictures
ISBN 978-951-597-126-5 (sähköinen julkaisu)