Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana

Esittävä opetus

Eniten käytetty ja perinteisin opetusmenetelmä on esittävä opetus. Se voi olla joko luento, esitelmä, puhe tai alustus. Esittävä opetus soveltuu parhaiten suurryhmäopetukseen tai kun oppijoita on paljon, mutta yhtä hyvin se soveltuu pienryhmäopetukseen sekä etä- ja verkko-opetukseen.

Esittävä opetus soveltuu parhaiten tietojen jakamiseen, asioiden kuvaamiseen sekä erilaisten kannanottojen ja näkemysten esittämiseen (Vuorinen 2001, 79). Esittävässä opetuksessa käytetäänkin paljon AV-välineillä ja materiallilla havainnollistamista ja demonstraatiota.

Esittävä opetus soveltuu parhaiten motivoituneille, erityisesti auditiiviselle ja visuaalisille oppijoille.

Resurssit

Suurin osa koulujen ja oppilaitosten opetustiloista on rakennettu esittävän opetukseen soveltuviksi. Vanhoissa koulurakennuksissa on luokkahuoneissa jopa koroke eli opettajan "näyttämö" ja oppijoiden tuolit järjestetty siten, että katseen suunta on suoraan opettajan näyttämölle. Löytyypä lähdes jokaisesta oppilaitoskiinteistä myös erillinen luentosali (auditorio) tai jopa useita, jotka ovat erityisesti suunniteltu esittävään opetukseen suurryhmille. Esittävässä opetuksessa käytetään apuna AV-välineitä ja havaintovälineitä sekä erilaisia demonstraatiovälineitä. Mikäli esittävä opetus toteutetaan etä- tai verkko-opetuksena, tarvitaan ko. tekniikkaa sekä mahdollisesti myös tekniikan tukihenkilöstöä avuksi.

Kuvaus menetelmästä

Esittävässä opetuksessa opettaja on pääroolissa ja esiintyjä. Hän esiintyy luokan, luentosalin, kameran ja/tai mikrofonin edessä esittämässä opetettavaa asiaa ja tietoa. Opettaja on siis periteisessä opettajan roolissa tiedon jakajana. Esittävässä opetuksessa opetuksen tehokkuus riippuu paljon esityksen pitäjän persoonallisista taidoista. Opettaja, joka käyttää työssään koko persoonaa - älyä, tahtoa, tunnetta ja toimintaa - vetoaa kuulijoihinsa monella tasolla (Vuorinen 2001, 80).

Viestintä esittävässä opetuksessa on yleensä yksisuuntaista opettajalta eli esiintyjältä. Oppijoiden tehtävä tai pikemminkin rooli on passiivisesti kuunnella ja katsoa esitystä ja omaksua sitä behavioristisen oppimisnäkemyksen mukaisesti. Oppimisen kannalta esittävään opetukseen on tarkoituksenmukaista yhdistää eri oppimismenetelmä ja -periaatteita. Esim. uuden aiheen opiskelun aluksi on hyvä aktivoida ja herättää mielenkiinto aiheeseen sekä käyttää ajattelutaitoihin liittyviä menetelmiä.

Esittävässä opetuksessa on tärkeää rytmittää esitys ja edetä siinä johdonmukaisesti käyttäen apuna esitystä tukevaa AV-materiaalia kalvoja, diaesityksiä jne. Näin tuetaan eri oppijatyyppien oppimistyylejä sekä pidetään oppijat ns. kartalla, missä ollaan menossa. Pitää muistaa, että oppijoilla jokin esityksessä oleva asia, kun saattaa viedä ajatukset syvemmälle tai muualle. Ajatusten ollessa muualla esityksessä esitytettyjä asioita ei kuule eikä näe eikä ne jää mieleen. Myös opettaja eli esiintyjä voi eksyä ajatuksissaan aiheen ulkopuolelle, jolloin havaintomateriaali auttaa pysymään suunnitellussa aiheessa.

Hyvä käytäntö on myös jakaa oppijoille esityksessä käytetty materiaali muistamisen tueksi sekä esityksen lopuksi tehdä yhteenveto tai koonti etsityistä asioista. Jaettavan materiaalin määrä on suhteutettava esityksen sisältöön ja jakaa materiaali mieluiten pieninä erinä. Jos halutaan jakaa laajasti lisätietoa, mitä esityksessä ei tule muuten esille, se tulee jakaa vasta esityksen jälkeen, ettei ko. materiaali vie huomiota esityksestä. Samoin esitykseen liittyvät aktivoivat tehtävät, mikäli ne on tarkoitus tehdä vasta esityksen jälkeen, on tarkoituksenmukaista esittää vasta esityksen lopussa, koska nekin vievät yleensä huomion esityksestä.

Tehokas esityksen käyttöaika on lyhyt. Edes aikuinen ja motivoitunut oppija ei jaksa seurata yli puolta tuntia pidempää esitystä, mikäli se on pelkkää monotonista puhetta. Opettaja voi tuoda vaihtelua esitykseen havaintovälineillä, keskusteluilla tai yleensä yhdistämällä esittävään opetukseen muita opetusmenetelmiä tai vain pitämällä tauon. Monesi pelkästään tauot ovat tehokkaita oppimisen kannalta, sillä silloin oppijat monesti keskustelevat esityksessä esille tulleista asioista, mikä auttaa asian omaksumista ja oppimista. Opettajan on hyvä muutenkin seurata oppijoiden vireystilaa ja tarvittaessa vaikka keskeyttää esitys ja pitää tauko tai vaihtaa opetusmenetelmää.

Esittävä opetus voidaan toteuttaa myös etä- tai verkko-opetuksena yhtä aikaa useaan eri paikkaan tai ajallisesti siirrettynä. Esitys voidaan siirtää reaaliaikaisesti käyttäen tietoverkkoja tai tietoliikenneyhteyksiä vaikka toiselle puolelle maapalloa tai todella suurelle määrälle oppijoita.

Esitys voidaan myös tallentaa ja jakaa siirrettävillä tallennusmedialla (nauha, CD, DVD jne) tai tietoverkon välityksellä oppijoille. Tallennetussa esityksessä vuorovaikutus oppijan ja opettajan tai oppijoiden välillä voidaan toteuttaa käyttäen tietoverkkoa esim. verkko-oppimisalustaa, sähköpostia jne.

Lähteet

Vuorinen Ilpo, 2001. Tuhat tapaa opettaa. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.

Lisätietoa

Lisätietoa Internetissä

Brax Saara A. 1998. Opetuksen työkalupakki - parhaat palat. Helsingin yliopiston Teknillinen korkeakoulu.
Luettu 12.4.2006. http://www.dipoli.tkk.fi/ok/palvelut/tieto/julkaisut/pdf-julkaisut/
opetuksentyokalupakki.pdf

  • Sivulta 9 alkaen: Luentojakson avaus, luento-opetuksen suunnittelu, luentorakenteen selkiyttäminen, teorian ja käytännön yhdistäminen, av-materiaalin käyttäminen, opiskelijoiden aktivointi, arviointi.

Helsingin yliopiston Teknillinen korkeakoulu 2003, Opettajan tehosalkku vuodesta 2003, Luentojakson avaus.
Luettu 12.4.2006 http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/tehosalkku/opetus/opetusmenetelmia/
luentojakson_avaus.htm

  • Sisältää tietoa luentojakson avauksesta. Luennon asiasisällön suunnittelu. Opit suunnittelemaan luennon tavoitteellisesti ja hahmottamaan luennon asiasisällön olennaisimmat kohdat.
  • Käytännöllistä tietoa siitä, miten luennoinnin lomassa voidaan käyttää audiovisuaalista materiaalia selittämisen lomassa.
  • Opettajan tehosalkku. Luentorakenteen selkiyttäminen, rytmittäminen, jaksottaminen ja tauottaminen.

Joensuun yliopisto, Luento-opetuksen kehittäminen ja pedagogisesti pätevä tentti, Mira Huusko. 2004. Luettu 12.4.2006 http://www.joensuu.fi/hallinto/jopke/dokumentit/Joensuun_yliopisto.pps

  • Aktivoivat luentotavat, luento-opetuksen vahvuudet ja heikkoudet, tentit ja vaihtoehtoiset tenttimallit.