Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana

Haastattelu

Haastattelua ja haastattelututkimusta voidaan käyttää asiantuntijan esitelmän tai luennon vaihtoehtona. Haastattelua käytetään myös tutkimusmenetelmänä. Tässä oppimisaihiossa käsitellään haastattelua esityksen ja luennon vaihtoehtona. Haastattelua tutkimusmenetelmänä ei kuvata tässä oppimisaihiossa.

Esitelmään verrattuna haastattelu säästää asiantuntijan aikaa, koska hänen ei tarvitse valmistautua haastatteluun kuten esitelmään tai luentoon. Haastattelutilaisuuden järjestäjälle eli opettajalle tai oppijoille se on työläämpi ja aktiivisempi menetelmä, kuin pelkästään esitelmän tai luennon seuraaminen. Haastattelututkimuksen voima on siinä, että kuulijat saavat vastauksia ja kannanottoja juuri heitä askarruttaviin kysymyksiin, eikä vain niihin kysymyksiin, joita puhuja olettaa kuulijoilla olevan. Monta asiantuntijaa on vaikea saada pitämään esitelmää, mutta heille on luontevampaa vastata omaa eritysalaa, työtään, harrastuksiaan jne. koskeviin kysymyksiin. (Vuorinen 2003, 127.)

Haastattelu sopii niin itseopiskelusta pienryhmäopiskeluun ja luentoihin. Se sopii myös verkko- ja etäopetukseen. Haastattelututkimus soveltuu niin tieto- ja teoriaopetukseen, kuin käytännön taitojen oppimiseen. Esim. kokenut alan ammattilainen voi ilmaista ammattialastaan ja työtehtävistä jotain sellaista, myös ns. hiljaista tietoa, jota ei esityksessä, demonstraatiossa tai vastaavassa tule esille.

Resurssit

Mikäli haastattelu halutaan tallentaa, tarvitaan sitä varten joko ääni- tai tai videonauhuri. Haastattelutilaisuus voidaan järjestää joko haastateltavan luona työpaikalla tai kotona tai haastateltava tulee oppilaitokseen. Mikäli haastattelutilaisuus tapahtuu isossa luentosalissa tai vastaavassa, on paikalle yleensä järjestettävä sekä haastattelijoille että haastateltavalle mikrofoneja. Langaton mikrofoni sopii erityisesti kysymysten esittämiseen, mikäli yleisö tai oppijat voivat esittää niintä vapaasti luentosalin istumapaikoiltaan. Jos haastattelu halutaan välittää etä- tai verkkoyhteydellä, tarvitaan ko. välineistö ja mahdollisesti myös teknistä tukea.

Kuvaus menetelmästä

Haastateltavana on yleensä joku opittavan aiheen asiantuntija, mutta aivan hyvin haastateltava voi olla myös opettaja tai toinen oppija.

Haastattelutilaisuus voidaan järjestää monella eri tavalla. Tilaisuus voidaan toteuttaa joko lähiopetustilanteena tai etä- ja verkko-opetuksena. Seuraavassa on esitelty viisi erilaista toteutustapaa.

  1. Haastattelun suorittaa oppijoiden edustaja. Oppijat ovat ennen haastattelua laatineet yhdessä valmiiksi kysymyksiä jotka haastattelija esittelee haastateltavalle. Näiden kysymysten lisäksi yleisö saa tehdä myös lisäkysymyksiä. Haastattelija johtaa haastattelutilaisuutta ja jakaa puheenvuorot. Menetelmä soveltuu hyvin suuryhmäopetukseen
  2. Haastattelun suorittaa pienryhmä. Yksi ryhmästä vuoronperään tekee kysymyksen ja toiset valmistautuvat tekemään tarkentavia kysymyksiä. Tämä menetelmä sopii erityisen hyvin pienryhmään, mutta tällaista tilaisuutta voi yhtä hyvin seurata myös suuri ryhmä luentosalissa. Tosin heidän roolinsa tällöin on passiivinen haastatteluesityksen seuraaminen.
  3. Haastatteluun osallistuu koko opetusryhmä. Kysymykset tehdään suullisesti tai kirjallisesti. Puheenvuorojen jakamisesta vastaa juontaja.
  4. Kysymykset laaditaan ennen haastattelutilaisuutta tai sen alussa niemettöminä. Kysymykset voidaan esim. kirjoittaa paperilapuille tai verkko-opetuksessa anonyymi keskustelualueelle tai vastaavalle. Haastattelija tai juontaja valitsee näistä sopivan määrän kysymyksiä, jotka hän esittää haastateltavalle.
  5. Haastattelutilaisuudesta rakennetaan lehdistökonferenssi, jossa on useita toimittajia (oppijat) ja mahdollisesti myös useita asiantuntijoita. Puheenjohtaja suorittaa avauksen ja jakaa puheenvuorot.

(Vuorinen 2003, 128.)

Yhteistä näille kaikille on se, että tilaisuuteen on valittu juontaja tai puheenjohtaja, joka pitää huolen siitä, että kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus esittää kysymyksiä ja että myös haastateltava pääsee myös vastaamaan kysymyksiin. Juontajana voi hyvin toimia myös oppija. Juontaja huolehtii myös siitä, että tilaisuudessa pysytään ns. aiheessa. Hän myös tarvittaessa johdattelee kysymysten asettelua, mikäli hän huomaa että esitetyt kysymykset ovat liian yksityiskohtaisia. Asioiden hahmottamisen ja oppimisen kannalta kun on tarkoituksenmukaista, ettei kysymyksissä mennä liikaa yksityiskohtiin ja nippelitietoihin.
(Vuorinen 2003, 128.)

Haastattelutilaisuus voidaan toteuttaa myös verkko- ja etäopetuksena tai etä-haastatteluna. Haastateltava voi olla esim. etäyhteyden päässä toisella paikkakunnalla tai haastattelutilaisuus välitetään samanaikaisesti myös toiselle paikkakunnalle tai usealle eri paikkakunnalle. Tilaisuus voidaan myös tallentaa ja jakaa edelleen tietoverkon avulla oppijoille. Tällöin tosin ei enää ole kyse vuorovaikutteisesta haastattelutilaisuudesta vaan oppijat seuraavat valmista haastatteluesitystä passiivisessa roolissa.

Haastattelu voidaan toteuttaa myös tietoverkon kautta joko reaaliaikaisesti etäopetuksena tai verkko-opetuksena siten, etteivät haastattelija ja haasteltavat ole samanaikaisesti verkossa. Reaaliaikaiseen haastatteluun voidaan käyttää tietoverkon chat-, pikaviesti-, äänipuhelu tai videopuhelu -palveluja. Ei-reaaliaikaiseen haastatteluun voidaan käyttää esim. keskustelualuetta. Näissä molemmissa asiantuntija vastaa verkon kautta oppijoiden esittämiin kysymyksiin. Tällöin on sovittava, millä aikavälillä kysymyksiä esitetään ja milloin asiantuntija vastaa niihin. Keskustelualue voi olla myös ns. anonyymikeskustelu, jolloin oppijat eivät esiinny omilla nimillään.

Lähteet ja lisätietoa

Vuorinen Ilpo, 2001. Tuhat tapaa opettaa. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy.