Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana

Käsitekartta

Oppijan ajattelun ja tiedon käsittelyn taitoja ja samalla oppimaan oppimisen taitoja voidaan kehittää varsinaisen oppimissisällön kanssa rinnan. Erilaiset graafiset tiedonkäsittelymenetelmät ovat keskustelua ja kirjoittamista tehokkaampia ja täydentäviä, kun halutaan päästä irrallisen asiatiedon oppimisesta tiedon aktiiviseen työstämiseen.

Yksi graafisista tiedonkäsittelymenetelmistä on käyttää käsitekarttaa, josta käytetään myös käsitteitä miellekartta tai ajatuskartta. Käsitekartan avulla oppija voi testata niin ennakkokäsityksiään kuin oppimistaan. Käsitekartta on henkilökohtainen tai se voi oppijaryhmä laatia yhdessä. Toisen oppijan itselleen laatima tai opettajan oma käsitekartta ei yleensä aukea, ellei laatija selosta, mitä tarkoittaa. Tämä johtuu siitä, että jokaisella on oma tapa hahmottaa ja jäsentää käsitteitä mielessämme.

Graafiset käsitekartat soveltuvat erityisen hyvin visuaalisille oppijoille, joiden on helpompaa hahmottaa, ymmärtää ja muistaa asioita kuvien ja kaavioiden kautta. Käsitekartan käyttö soveltuu niin yksilötyöskentelyyn, kuin ryhmämuotoiseen oppimiseen. Sitä voidaan myös käyttää suurryhmäluennoilla.

Resurssit

Käsitekarttaesityksiä voidaan tehdä kynällä ja paperille tai taululle, mutta on myös saatavilla erityisiä tietokonesovellutuksia karttojen piirtämiseen. Nämä mahdollistavat perinteisten kuvioiden lisäksi linkittää karttaan www-sivuja ja muita tietolähteitä tai metatietoa. Kts. lisätietoa.

Kuvaus menetelmästä

Käsitekartan teon opettaminen

Käsitekartan idea esitellään oppijoille valmiin ja helposti käsitettävissä olevan, oppijoille tutun asian käsitekartan avulla. Kun oppijat ovat ymmärtäneen käsitekartan idean, siirrytään harjoittelemaan käsitekartan tekoa käsitteistä lähtien.

Toinen vaihtoehto on että lähdekirjallisuuden tekstistä rengastetaan avainkäsitteet ja ryhmitellään ne paperille tai irrallisille papereille ja ryhmitellään ja yhdistetään ne hierarkkisiksi käsitteiksi viivoilla tai nuolilla ja nimetään nämä nuolet.

Kolmas ja ehkä yleisin tapa on lähestyä asiaa valitsemalla lähdekirjallisuudesta keskeinen käsite ja valitaan se kartan keskuskäsitteeksi. Tämän jälkeen piirretään viivoin mitä asia tuo mieleen.

Käsitteet ja tieto

Uuden käsitteen määrittely perustuu jo käytettävissä oleville käsitteille. Käsitteet riippuvat aina toisistaan ja ovat osa käsitteiden ja niiden välisten suhteiden määrittelemää verkkoa. Käsitteiden merkitys syntyy vasta, kun niiden asema muihin käsitteisiin hahmottuu.
Käsitteiden välillä voi olla hierarkia. Yksinkertainen hierarkia on yleiskäsitteen ja yksittäisen esimerkin välillä. Käsitteitä opitaan usein esimerkkien kautta. Merkitys alkaa hahmottua, kun tiedetään käsitteen alaan kuuluvia ja kuulumattomia esimerkkejä. Esim. luonnontieteissä ja tekniikassa käsitteet voidaan ryhmitellä kuuluviksi hierarkkisille tasoille: ilmiö (käytäntö) - laki/malli (teoria). Käsitteiden välillä voi olla myös useita erilaisia hierarkioita.
 
Asiantuntijan tieto

Asiantuntija pystyy havaitsemaan informaatiosta olennaisia asioita ja hahmottamaan suuresta määrästä informaatiota tuttuja rakenteita eli järjestämään tätä informaatiota. Eli asiantuntija pystyy suodattamaan suuresta informaatiomäärästä sen oleellisen tiedon. Ero asiantuntijan ja noviisin välillä tiedon jäsentämisessä ja ongelmien ratkaisemisessa perustuu siihen, että asiantuntijalla on paljon aikaisempaa hyvin organisoitunutta tietoa. Hänen käyttämät käsitteet ovat tiedon ja kokemuksen kautta organisoituneet mielessä erilaisten keskuskäsitteiden ympärille. Nämä keskuskäsitteet ohjaavat asiantuntijan ajattelua ja ongelmanratkaisua. (Bransford ym., 2000, 9).

Lähteet ja lisätietoa

Bransford, J.D., Brown, A.L. and Cocking, R.C. (eds.) 2000. How People learn: Brain, Mind, Experience, and School. Washington, D.C.: National Academy Press.
Novak, J.D ja Gowin, D.B. (1995). Opi oppimaan. Tammer-Paino Oy, Tampere.
Åhlberg, M. (1990). Käsitekarttatekniikka ja muut vastaavat graafiset tiedonesittämistekniikat opettajan ja oppilaiden työvälineinä. Joensuun yliopisto, Joensuu.

Lavonen, Meisalo, Niittykangas et al. 2001. Graafiset tiedonesittämismenetelmät: Käsitekartta. Työtapaopas–www-sivusto. Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden tiedekunta
Luettu 16.4.2006 http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/tieto/kasitek/index.htm

Siekkinen Pertti 1997. Käsitekartan tekemisestä ja sen tietokonesovelluksista.
Jyväskylän yliopisto. TITU/Koulutusteknologiakeskus
Luettu 16.4.2006 http://matriisi.ee.tut.fi/kamu/julkaisut/raportit/pertti_co/kasiteweb.html

Tietokoneohjelmia käsitekarttojen laatimiseen:
- CmapTool. Viitattu 16.4.2006 http://cmap.ihmc.us
- MindManager. Viitattu 16.4.2006 http://www.mindjet.com/eu