Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana

Prosessikirjoittaminen

Prosessikirjoittaminen on yksi kirjoittamisen harjoittelun lähestymistapa, jota käytetään esim. äidinkielessä kirjoittamisen opiskelun lähestymistapana. Prosessikirjoittamiseen kuuluu olennaisesti joustavuus ja yksilöllisyyden huomioon ottaminen. Prosessikirjoittaminen ei rajaudu vain äidinkieleen, vaan sitä voidaan käyttää missä tahansa teoreettisen tai tiedollisen sisällön aktiivisena oppimismenetelmänä. Prosessikirjoittamisella voidaan tuottaa melkein mitä kirjallisen tekstin muotoja, kuten raportteja, ohjeita, kuvauksia, esseitä, tarinoita, tarinoita, runoja, käsikirjoituksia jne.

Prosessikirjoittaminen on ongelmien ratkomista tiettyyn tavoitteeseen pääsemiseksi. Se voi muodostua hyvin erilaiseksi eri ihmisillä ja vaihdella samallakin ihmiselle eri kirjoitustehtävien mukaan (Mäkinen 1994).

Prosessikirjoittaminen oppiminen sopii itseopiskelusta suurryhmäopetukseen. Prosessikirjoittaminen soveltuu myös erityisen hyvin verkko- ja etäopetukseen, sillä kirjoittamalla oppiminen ei ole aikaan ja paikkaan sidottua ja tekstin siirtäminen tietoverkoissa on helppoa ja nopeaa. Verkon kautta voidaan myös käydä vuorovaikutusta prosessikirjoittajaosapuolten esim. opettajan ja oppijan tai oppijoiden välillä.

Kuten kirjoittamalla oppiminen yleensä, se soveltuu ehkä parhaiten auditiivisille oppijoille mutta myös kinesteettisille, liittyyhän siihen aktiivista tekemistä eli kirjoittamista.

Resurssit

Kirjoittamisen tarvitaan aina tekstin tuottamisvälineet. Teksti voidaan tuottaa joko käsin kirjoittaen, koneella kirjoittaen jolloin riittää, että oppijalla on kynä tai kirjoituskone ja paperia. Nykyään yleisemmin teksti tuotetaan tekstinkäsittelyohjelmalla. Tällöin oppijalla on oltava käytössä ATK-työasema ja tekstinkäsittelyohjelma. Tietojen etsimisessä sekä verkko- ja etäopetuksessa tarvitaan lisäksi tietoverkkoyhteydet (Internet) sekä tietoverkkopalveluja, esim. www, sähköposti, verkko-oppimisalusta jne.

Mikäli käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa, on oppijoilla oltava myös perusosaaminen sen käyttöön.

Kuvaus menetelmästä

Menetelmän ideana on, että kirjoittaminen on nimensä mukaisesti monivaiheinen prosessi, joka jakaantuu osaprosesseiksi. Tiedonkäsittely vaiheittain on hallittavampaa kuin suuri kokonaisuuksia kerralla käsiteltäessä. Menetelmä jakaantuu esim. seuraaviin vaiheisiin. Huom! Esitettävä malli on vain malli ja siitä voidaan poiketa joustavasti oppijoiden yksilöllisyys huomioiden. Esim. toisen oppijan kohdalla voidaan tarvita useita luonnos – palaute – uusi versio –kierroksia, kun taas toiselle voi riittää vain yksi kierros.

  1. Aiheen ideointi ja valinta
  2. Aiheeseen tutustuminen (ideoiden, tosiasioiden, näkemysten, tavoitteiden ja visioiden tuottaminen ja valitseminen)
  3. Aiheen jäsentely (jäsentävät kysymykset, käsitekartat) ja kirjoitelman rungon laatiminen
  4. Ensimmäisen version kirjoittaminen
  5. Palaute (oma palaute, muiden oppilaiden ja opettajan palaute)
  6. Tekstin muokkaaminen eli toisen version kirjoittaminen
  7. Viimeistely ja julkaisukuntoon saattaminen (kieliasun tarkistus, otsikointi, jne.)
  8. Julkistaminen.

Vaiheiden 2 ja 3 aikana aktivoidaan esiin ajatuksia ja ideoita. Kirjoitelmaa ei ole tarkoitus heti kirjoittaa valmiiseen asuunsa, vaan sitä kirjoitetaan luonnosversio. Versiot hyvä myös numeroida ja tallentaa prosessin aikana eri tiedostonimillä, jolloin tarvittaessa voidaan palata edelliseen versioon.

Luonnosversio toimitetaan prosessikirjoittamisen toiselle tai toisille osapuolille, yleensä opettajalle. Heidän tehtävä on tässä vaiheessa antaa siitä palautetta. Palautteen pohjalta tekstin prosessointi jatkuu ja syventyy. Tekstiä muokataan edelleen julkaisukelpoiseksi. Tässä vaiheessa esim. opinnäytetöiden kirjoitusprosessissa kieliasun tarkistaa äidinkielen opettaja, kun työn on aiemmin tarkistanut ja palautteen antanut substanssiaineen opettaja.

Prosessikirjoituksella tuotetut työt yleensä julkaistaan. Julkaisupaikka voi olla esim. tietoverkko tai oppilaitoksen kirjasto. Julkaisu voi rajoittua myös oppijaryhmän sisälle esim. töiden esittelytilaisuuteen, jossa oppija tai oppijaryhmä esittelee tuloksen muulle ryhmälle.

Lähteet ja lisätietoa

Avoin yliopisto, Opas opiskeluun –www-sivusto. Prosessikirjoittaminen.
Luettu 16.4.2006 http://www.avoinyliopisto.fi/neuvonta/prosvaiheet.html

Hakkarainen K., Lonka, K. & Lipponen, L. 1999. Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden ylittäminen. Helsinki: WSOY.

Linna. Helena (1994). Kirjoittamisen suuri seikkailu - prosessikirjoittaminen. Porvoo. Helsinki. Juva. WSOY.

Linnakylä Pirjo ym. (1988). Prosessikirjoittamisen opas. Keuruu. Otava.

Mattinen Eija (1995). Prosessikirjoittaminen - tee kirjoittamisesta seikkailu. Helsinki. Hallinnon kehittämiskeskus. Painatuskeskus.

Mäkinen Päivi 1996, Kirjoittamisen prosessi ja prosessikirjoittaminen, Verkkotutor –sivusto. Tampeereen Yliopisto
Luettu 16.4.2006 http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/kirjoitt.htm