|
Tapausharjoituksessa on kyse tosielämän tilanteen eli tapauksen eräänlaisesta simuloinnista ajattelutasolla. Tapausta ei varsinaisesti simuloida konkreettisesti simulaattorein tai draaman keinoin, vaan tapausta lähestytään tapauskertomuksen tai kuvauksen kautta. Simuloinnista tapausharjoitus eroaa myös siinä, että sen pohjalta tehdään johtopäätöksiä ja yleistyksiä. Tapaukset ovat myös luonteeltaan enemmän kertomuksia, malleja, kuvauksia, ratkaisuja tai sovelluksia. Tapausharjoitus on tekemällä oppimista ajattelutasolla. Siinä opittua asiaa sovelletaan käytäntöön, jossa käytäntöä edustaa kuvatut tapahtumat. Opetusmenetelmänä se sijoittuu tekemällä oppimisen ja ajattelutaiton liittyvien menetelmien välimaastoon, kuitenkin lähemmäs tekemistä. Erityisen hyvin tapausharjoittelu soveltuu johtamisen ja päätöksenteon oppimiseen.
Tapausharjoitus sopii parhaiten sellaisille oppijoille, joilla on kykyä hahmottaa tapaus mielessään, ilman että käytettävissä on aistein havaittavaa konkreettista reaalimaailman tapausta. Toki kuvattu tapahtuma voi olla esimerkkitapaus ihan oikeasta tapahtuneesta tapahtumasta, mutta yleensä se on kuvitteellinen. Koska tapaus yleensä kuvataan verbaalisesti, menetelmä sopiikin parhaiten auditiivisille oppijoille. Toki tapaus voidaan esittää myös kuvin, videoin jne. jolloin käsitys tapahtumasta hahmottuu helpommin myös visuaalisille oppijoille. Tapausharjoittelua voidaan käyttää yksilötyöskentelystä suurryhmäluentoihin. Varsinainen tapausten käsittely tapahtuu joko yksilötyöskentelynä tai pienryhmissä. Se soveltuu myös hyvin etä- ja verkko-opetukseen.
Resurssit
Tapauskuvaus voi olla joko verbaalisesti esitetty, tekstinä tai opettajan kertomana. Tapauksen hahmottamista helpottaa myös tapausta esittävät kuvat, videot tai muu havaintomateriaali.
Kuvaus menetelmästä
Oppijoille kuvataan tapaus kertomuksena, tarinana tai esim. esittämällä kuvia tai video tapahtumasta. Joko enennen tapauksen esittämistä tai sen jälkeen oppijoille voidaan antaa kysymyksiä joihin he lähtevät joko yksin tai ryhmissä etsimään vastauksia tapauskuvauksen pohjalta (Hyppönen 2004. 12). Esim. opettajakoulutuksessa tapausharjoittelun tapauksia voisivat olla erilaiset opetustilanteet tai oppimistilanteessa erilaiset häiriötilanteet.
Yksilö tai ryhmätyön tulokset puretaan yhdessä keskustellen tai opettaja antaa yksittäisille oppijoille tai ryhmille palautteen. Keskustelu ja vuorovaikutus on tärkeää ja samalla voidaan oppia toisilta oppijoilta esim. erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja tapaukseen. Opettaja voi toimia myös konsulttina, kun oppijat ratkaisevat tapauskohtaisia ongelmia (Vuorinen 2001, 190), mutta muuten oppijoiden ratkaisujen lähtökohtana on aikaisemmin opittu tai kokemuksen kautta hankittu tietämys tai osaaminen.
Tapausharjoittelua voidaan käyttää myös mielenkiinnon tai ajattelun herättämiseen. Se soveltuu myös aloitustason määrittämiseen uuden oppimisen alussa tai opitun osaamisen osoittamiseen eli arviointimenetelmäksi. Ja jos samaa tapausharjoitusta käytetään opintojen alussa ja lopussa, voidaan myös arvioida sitä, miten ratkaisumallit ovat kehittyneet opitun pohjalta.
Lähteet ja lisätietoa
Hyppönen, O. 2004. Case-opetus: Erilaisia opetusmenetelmiä - Kuvaukset, vahvuudet ja haasteet Opetuksen ja opiskelun tuki – TKK.
Viitattu 14.4.2006 (Sivu 12.)
http://www.dipoli.tkk.fi/ok/p/yoop/2004/lp/LP-05-opetusmenetelmia.rtf
Teknillinen korkeakoulu, Opettajan tehosalkku vuodesta 2003. Case study -harjoitus aktivointikeinona. Sivulla voi tutustua tapausharjoitus (Case-study) -menetelmään. Sitä voi käyttää monella eri esim. luento-opetuksessa. Sivun lopussa on tietoa myös Case-study -menetelmän soveltamisesta kokeeseen tai tenttiin.
Viitattu 14.4.2006 http://www.tkk.fi/Yksikot/Opintotoimisto/Opetuki/tehosalkku/opetus/opetusmenetelmia/casestudy.htm
Vuorinen Ilpo, 2001. Tuhat tapaa opettaa. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy.
|
