Opetusmenetelmät opetuksen monipuolistajana

Tekemällä oppiminen

Tekemällä eli toiminnasta oppiminen on ehkä ensimmäinen ja luontaisin oppimismenetelmä, jolla ihminen oppii. Tätä oppimismenetelmää ei tarvitse menetelmänä erityisesti edes oppia. Olemme jo lapsena tekemällä – toisten mallia seuraten ja perässä matkien oppineet paljon elämässä tarvittavia taitoja ja käyttäytymismalleja. Eikä tekemällä oppiminen rajoitu edes lapsuuteen, sillä myös aikuisena omaksumme ja opimme ympäristöstä paljon ja alamme toimia sen mukaisesti. Tästä syntyy mm. erilaisten yhteisöjen sisäiset kulttuurit ja toimintamallit.

Tekemällä oppiminen on myös tärkeä opittavan asian havainnollistamis- ja konkretisointikeino. Kun kokeillaan, harjoitellaan, osallistutaan ja tutustutaan. Tekemällä eletään juuri sitä todellisuutta, johon oppimisen tavoite kohdistuu. (Vuorinen 2001, 180-181.)

Ammatillisessa koulutuksessa perinteisesti on tekeminen ja tekemällä oppiminen erotettu tieto- ja teoriaopetuksesta tai oppimisesta. Tämä kahtiajako elää vielä voimakkaasti ammatillisessa koulutuksessa vaikka siitä pyritty pääsemään tietoisesti eroon. Tästä lähtee myös määräykset siitä, että ammatillisiin tutkintoihin sisältyy aina työpaikalla tapahtuvaa – tekemällä oppimista eli työssäoppimista. Siinähän on aidoimmillaan kyse tekemällä oppimisesta aidossa työympäristössä.

Tekemällä oppiminen lähtee humanistisesta ja konstruktivistisesta oppimisnäkemyksestä. Se on meille luontainen tapa oppia. Se sopiikin parhaiten kinesteettisille oppijatyypeille. Tekemällä oppiminen soveltuu tehtävästä työstä ja käytettävistä resursseista riippuen erilaisiin opetusympäristöihin ja ryhmäkokoihin. Pääsääntöisesti se on kuitenkin yksilö-, pari- tai pienryhmätyöskentelyä joko ryhmässä samanaikaisesti eli rintamaopetus tai yksilöittäin tai ryhmittäin eriaikaisesti. Tekemällä oppimista voidaan menetelmänä käyttää joissain tehtävissä myös etä- ja verkko-opetuksessa.

Resurssit

Opetustila tai työpaikka jossa on työtehtävien tai harjoitustehtävien edellyttämät olosuhteet, välineet, kuten työkalut sekä tarvittavat materiaalit ja aineet.

Kuvaus menetelmästä

Tekemällä oppimisen opetusmenetelmiä ovat aidot työelämän työtehtävät, asiakastyöt sekä niiden kaltaiset harjoitustehtävät, laboraatiot, simulaatiot, draamat ja leikit. Oppiminen tapahtuu siis tekemällä ja osallistumalla. Tekemällä oppimisen opetusmenetelmiä käytetäänkin eniten työpaikkojen sisäisessä koulutuksessa ja työn ohjauksessa. Tekemällä oppimisessa on myös sallittava epäonnistuminen ja virheiden tekeminen. Virheiden kautta oppiminen onkin tehokkainta. On kuitenkin muistettava, että opettajan tai ohjaajan vastuulla on, että oppija oppii virheestään. Opettajan tehtävä on antaa palautetta ja tietoa tai ohjausta siihen, miten asia pitää tehdään oikein. Tehokkainta tässä onkin uudelleen ja oikein asian tekeminen.

Menetelmän käyttö ei rajoitu vain työpaikoille, sillä kurssilla ja koulussa voidaan oppia myös tekemällä. Yleensä oppimistilanteen realisuuden ja konkreettisuuden aste on kursseilla alhaisempi kuin työpaikoilla. Tällöin voidaan käyttää demonstraatiota, simulointia ja draamatyöskentelyä, joiden avulla kavennetaan teorian ja käytännön välistä kuilua. Tekemällä oppiminen voi rakentua myös sosiaaliseksi tapahtumaksi, joka tukee useiden työn teon kannalta tärkeiden valmiuksien oppimista (Vuorinen 2001, 179-180).

Jossain tapauksessa voi oppimisen kannalta olla tehokasta, mikäli se muuten on turvallista, että oppijan annetaan tehdä tai yrittää tehdä työtehtävä, ennen kuin näytetään mallisuoritus tai demonstraatio. Tällöin oppijalle syntyy tarve ja motivaatio oppimiseen. Ja jos oppija on jo jossain muualla hankkinut tehtävässä tarvittavan osaamisen, ei asiaa tarvitse enää opettaa. Tässä tekemällä oppimisen mallissa ollaan hyvin lähellä ns. ongelmalähtöistä oppimista. Eli ongelmana on se annettu tehtävä.

Etä- ja verkko-opetuksessa tekemällä oppimista voidaan käyttää esim. tietoverkkoja tai tietotekniikkaa käyttävissä simulaatioissa tai sellaisessa tekemisessä, missä tekeminen tapahtuu tai kohdistuu itse tietoverkon tai tietotekniikan käyttöön. Tällöin on vain varmistettava, että oppijalla on käytettävissään tarvittavat välineet eli yleensä tietokoneohjelmat ja -palvelut. Esim. tietokoneohjelman tai tietoverkkopalvelun käytön oppiminen tekemällä oppien soveltuu hyvin etä- tai verkko-opetukseen.

Lähteet

Vuorinen Ilpo, 2001. Tuhat tapaa opettaa. Vammala. Vammalan Kirjapaino Oy.

Lisätietoa