Opetusharjoittelu Hollannissa – Ideasta todeksi

Keväällä 2011 päätin, että teen opetusharjoitteluni ulkomailla. Opiskelin opettajaopintoja tekniikan alan leipätöitteni ohessa ja vaikka en ollut työurani aikana asunut vakituisesti ulkomailla, harjoittelujakson pitäminen täysin vieraassa ympäristössä kiehtoi. Päätöksen tueksi kysyin Amok:n kv-koordinaattori Esa Virkkulalta lisätietoa. Sitä sain ja myös kontakteja opetusharjoittelupaikan selvittelyyn. Samalla viikolla tein myös vaihtohakemuksen ja päivitin CV:ni. Oamk:n tekniikan yksikön kv-koordinaattori Bastian Fähnrich auttoi tekemään TOP5 listan teknillisistä oppilaitoksista, joista sitten kysyimme mahdollisuutta tulla suorittamaan opetusharjoittelua.

Bastian laittoi todella loistavan tiedustelukirjeen menemään oppilaitokseen, ja heti tärppäsi! Sovimme harjoittelun suorittamisesta Hollannissa Groningenin Hanzen yliopistossa lokakuussa. Selasin koulun nettisivuja sopivaa kurssia etsien, ja sekin löytyi saman tien. Lähetin tiedustelun ohjaavalle opettajalle, jonka vastausta odottelin sitten lomakuukauden ajan hieman perhosia vatsassa. Varasin lennot ja majoituksen. Ohjaavan opettajan vastaus tuli elokuun alkupuolella. Skype-puhelussa hänen kanssaan tiedustelin muutamia kurssin perusasioita ja vihdoin pääsin suunnittelemaan opetustani. Kolmen viikon harjoitteluni oli lokakuussa ja minulla oli ”ruhtinaallinen” kuukausi aikaa suunnitella koko opetus. Hieroin ideoita parin kaverin kanssa ja taisin lainata heidän muutamaa ideaa hieman parannellen. Sain 80% kokonaisuudesta läjään, mutta jätin kuitenkin hieman säätövaraa harjoittelun ajalle.

Perillä Groningenissa – oppimista projektissa

Saavuttuani koululle olin tosi innoissani tulevasta ja se varmaankin näkyi otteessani. Ohjaavat opettajat olivat todella kiireisiä, joten purin intoa itsekseni. Imin kaikkea tietoa ja taisin astua monta kertaa hierarkian varpaille selvitellessäni käytännön asioita. Seurasin myös oppitunteja ja pidin tunnin intron itsestäni opettajille sekä opiskelijoille.

Toisella viikolla pääsin opettamaan valinnaisessa opintokokonaisuudessa, jossa toteutettiin aitojen toimeksiantojen perusteella tuotekonseptointi projektioppimisena, ryhmissä työskennellen. Olen Nokia-urallani toiminut viisitoista vuotta tuotekehityshankkeissa, joten uskoin minulla olevan annettavaa aiheesta. Projektit olivat varsin mielenkiintoisia. Yksi niistä oli mm. maidonviilennysjärjestelmän suunnittelu Vietnamin ja Kenian maaseudulle. Opetettava ryhmä oli taustaltaan tekniikan eri osa-alueilta ja kansallisuuksiltaan kuudesta eri maasta, kaukaisin opiskelija aina Etelä-Koreasta saakka. Opetuskieli oli luonnollisesti englanti.

Varsinainen opetusosuuteni sisälsi luentoja koskien projektityöskentelyn eri vaiheita. Lisäksi ohjasin tiiviisti opiskelijaryhmien konseptointiprojekteja auttaen heitä työstämään toimeksiannon ongelmia. Opetuksen suunnittelun tärkeys korostui, koska tulin mukaan kesken heidän projektejaan ja hieman sotkin heidän suunnitelmiaan. Raavimme ohjaavan opettajan kanssa päitämme ensimmäisellä viikolla, jotta saimme sopimaan suunnittelemani asiat kokonaisuuteen. Kompromissihan siitä tuli - he joutuivat hieman joustamaan omissa sisällöissään ja ennen kaikkea itse jouduin muokkaamaan suunnitelmia lennossa, jotta opiskelijoilla olisi vapaata elämääkin koulun ohessa.

Tutustuin samalla koulun muihin tiedekuntiin opettajien avustuksella ja mielenkiintoisia havaintoja karttui. Sain opetukseni päätökseen viimeisellä viikolla ja palautteen perusteella onnistuin hyvin, etenkin opettajapalaute oli kannustavaa. Amok:n tutorin fyysinen läsnäolo peruuntui aikataulupäällekkäisyyksien takia, mutta hoidimme opetuksen seurannan Skypellä ja palautteenannon videoimme myöhempää tarkastelua varten.

Vapaa-aikaa tuulimyllyjen maassa

Vapaa-aikana halusin päästä sisään pohjois-alankomaalaisten, eli friisialaisten arkielämään ja yritin sulautua heidän arkeensa mahdollisimman lähelle. Groningenin kaupunki on vilkas opiskelijakaupunki ja väkimäärältään Oulun kaltainen, mutta pinta-alaltaan vain 1/26 Oulusta. Väkeä kuhisee polkupyörillä ja kanaaleissa ihan tungokseen asti. Onneksi viikonloppuna pohjolan poika pääsi myös näkemään Hollannin kuuluisaa maaseutua, patoja ja saaria. Myös mieluisan harrastukseni purjehduksen pariin pääsin samaan aikaan, kun meillä nostellaan veneitä kuiville tippa nokanpäässä. Haikeiden jäähyväisten jälkeen lähdin Groningenista vielä viikoksi reissaamaan eteenpäin Alankomaita ja Belgiaa aina niin, että muu perheeni tuli hakemaan reilaajan kotiin Nizzasta.

En ole päivääkään katunut päätöstäni lähteä Pohjois-Hollantiin opetusharjoitteluun. Se antoi enemmän kuin älysin pyytää. Englannin kieltä osasivat aivan kaikki ihmiset, jopa seniorikansalaiset hieman. Friisiläiset ovat kuin suomalaisia, suoria, rehellisiä ja jämptejä, mutta kuitenkin hieman rennompia ja sosiaalisempia verrattuina meihin. Teille kansainvälistä harjoittelua harkitseville kannustaisin lähtemään uusien kokemuksien ja oppimisen takia. Pieni ylimääräinen vaiva ja rahallinen satsaus tulevat moninkertaisena takaisin.