Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 11/2010

Opettajatuutorin osaamisalueet

Metatiedot

Nimeke: Opettajatuutorin osaamisalueet

Tekijä: Lehtelä Pirjo-Liisa; Viitala Tuulikki

Aihe, asiasanat: ammatillinen opettajakorkeakoulu, ammatillinen opettajankoulutus, ammattikorkeakoulut, kehittäminen, koulutus, opettaja, opettajatuutorointi, osaamisalue, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, substanssi, tutkimus, tuutorointi

Tiivistelmä: Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden ohjaukseen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Ohjauksen tehostaminen nähdään keinona muun muassa opiskeluaikojen lyhentämiseksi. Opettajatuutortoiminta on tässä yksi tärkeä keino. Lukuvuonna 2009 - 2010 järjestetyssä opettajatuutorointikoulutuksessa opettajatuutorit hakivat yhdessä keinoja tuutorointiin ja sen toteuttamiseen yhteisöllisen tiedon rakentamisen mallin mukaisesti. Koulutus toteutettiin lähipäivinä, myös blogikeskusteluun oli mahdollisuus. Koulutuksessa tuotetut opettajatuutoroinnin osaamisaluekuvaukset jäsentyvät viideksi osa-alueeksi: itsensä kehittäminen, substanssiosaaminen, ohjaus- ja vuorovaikutusosaaminen, eettisten arvojen toteutuminen ja organisaatio-osaaminen. Osaamisaluekuvaukset ovat hyvänä pohjana niiden jatkokehittelylle. Opettajatuutorkoulutuksen merkityksestä saatiin myös kannustavia tuloksia.

Julkaisija: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2010-10-21

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201010192615

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun seudun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Lehtelä, P-L. & Viitala, T. 2010. Opettajatuutorin osaamisalueet. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 11. Hakupäivä 28.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201010192615.

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa kiinnitetään huomiota opiskelijoiden ohjauksen tehostamiseen. Opettajatuutortoiminta on tässä yksi olennainen keino. Opettajille on järjestetty erilaisina toteutuksina opettajatuutorointikoulutusta useana vuonna.

Opettajatuutorointimalleja on Suomessa yleisesti käytössä eri korkeakouluissa. Opettajatuutoroinnin käsitteen ja tehtävienkin määrittäminen on kirjallisuudessa väljää.Levander, L., Kaivola, T. & Nevgi, A. 2003. Opiskelijan ohjaaminen. Teoksessa S. Lindblom-Ylänne & A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. Helsinki: WSOY, 171-202. On kuitenkin tärkeää, että opettajatuutorin osaamisalueita tarkastellaan ja kehitetään siinä toimintakulttuurissa, jossa niitä hyödynnetään. Tällaiset tarkastelut osaltaan kirkastavat opettajatuutoroinnin työkenttää suhteessa muuhun opiskelijan ohjaukseen ja opettajien tehtäviin, tässä tapauksessa ammattikorkeakoulussa.

Oulun seudun ammattikorkeakoulussa opintojen ohjaajan tavoitteena on yleisen opintojen ohjauksen lisäksi auttaa opiskelijoita tarvittaessa ratkaisemaan henkilökohtaisia opiskeluun ja kehittymiseen liittyviä asioita. Opettajatuutoroinnin tavoitteena puolestaan on tukea opiskelijan opintojen etenemistä ja sitoutumista opintoihin. Opettajatuutorin ohjaukseen sisältyy opiskelijan opintojen kulun suunnitteleminen ja arviointi sekä opiskelijan ammatillisen kasvun ohjaus.Korhonen, E., Markkanen, L. & Andersen, M. 2010. Opettajatuurin opas. Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Oulun seudun ammattikorkeakoulun intra.

Viimeisin opettajatuutorointi koulutus järjestettiin lukuvuonna 2009-2010 Rehtorin toimiston toimesta. Kouluttajina toimivat KM, opinto-ohjaaja Maria Andersen ja KM Susanna Martikkala. Siinä tuutorkoulutukseen osallistuvat opettajatuutorit hakivat yhdessä keinoja tuutorointiin ja sen toteuttamiseen. Kyseiseen opettajatuutorkoulutukseen liittyy myös tutkimushanke, jonka tavoitteena on selvittää opettajatuutoroinnin tapoja ja koulutuksen merkitystä yhdessä osallistujien kanssa.Koulutuksessa oli mukana 14 opettajaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri yksiköistä.

Tässä artikkelissa tarkastellaan:

  1. Millaisia osaamisalueita liittyy opettajatuutorointiin?
  2. Miten opettajatuutorointikoulutukseen osallistujat arvioivat itseään suhteessa opettajatuutorin osaamisalueisiin?

Opettajatuutoroinnin tutkimushankkeen teoreettinen tausta perustuu yhteisölliseen tiedon rakentamiseen. Se tarkoittaa yhteisten uusien ideoiden ja ajatusten kehittämistä yhdessä palvelemaan kaikkien osaamisen ja asiantuntijuuden rakentamista. Tiedon rakentamisen  yhteisö on samanlainen kuin tutkimusyhteisö, jonka jäsenet ovat sitoutuneet ajatuksia eteenpäin vievään pohdintaan ja toimintaan.

Muutama tekijä on erityisen olennainen. Ideoita parannellaan aktiivisten keskustelujen ja yhdessä jaettavien ajatusten kautta. Kaikki ovat vastuussa omasta ja muiden ymmärryksen kehittymisestä.Scardamalia, M. & Bereiter, C. 2003. Knowledge building. In J.W. Guthrie (Ed.) Encyclopedia of education (2nd ed.) New York: Macmillan Reference USA. Tässä opettajatuutorikoulutuksessa yhteinen tiedon tuottaminen ja ideoiden kehittäminen tapahtui lähipäivien aikana. Myös blogikeskusteluun oli mahdollisuus.

Osaamisaluekuvaukset

Koulutuksen aikana osallistujat kehittivät opettajatuutoroinnin osaamisaluekuvaukset. Osaamisaluekuvaukset jäsentyivät viideksi osa-alueeksi (kuva 1).

KUVA 1. Opettajatuutoroinnin osaamisaluekuvaus

Itsensä kehittäminen pitää sisällään opettajatuutorin tehtävien ymmärtämisen ja itsearvioinnin suhteessa niihin. Substanssiosaaminen koostuu oman alan substanssiosaamisesta ja pedagogisen osaamisen alueista. Ohjaus- ja vuorovaikutusosaaminen sisältää ryhmätoiminnan perusperiaatteiden tunnistamisen ja tiedostamisen omassa työssä sekä yksittäisen opiskelijan että ryhmän ohjauksessa.

Eettisten arvojen toteutuminen omassa työssä jäsentää elementtejä opettajan vastuullisuudesta, lain ja määräysten noudattamisesta sekä opiskelijoiden kunnioittamisesta. Organisaatio-osaaminen sisältää ammattikorkeakoulun ymmärtämisen toimintaympäristönä ja sitä ohjaavat strategiat, tavoitteet sekä esimerkiksi toimijoiden väliset vastuut.

Osaamisalueet itsearvioinnin kohteena

Koulutuksen lopussa toteutettiin loppukysely. Siinä opettajatuutorit arvioivat muun muassa omaa osaamistaan suhteessa koulutuksessa laadittuihin osaamisaluekuvauksiin. Mitkä opettajatuutoroinnin osaamisalueet he kokevat hallitsevansa, missä he haluavat kehittyä ja minkä osaamisalueen kehittymistä koulutus on tukenut. Kysely toteutettiin koulutuksen viimeisenä päivänä. Opettajat vastasivat kyselyyn tietokoneilla ja tallensivat vastaukset muistitikuille. Vastausaikaa kyselylle oli yksi tunti.

Mitkä osaamisalueet hallitaan

Opettajat arvioivat itseään yleisellä tasolla. He eivät kovin laajasti yksilöineet osaamistaan suhteessa laadittuihin osaamisalueisiin. Kokonaisuutena kaikki osaamisalueet tulivat jossakin muodossa esille opettajien vastauksissa. Yksittäisten opettajien vastauksissa saattoivat kuitenkin painottua tietyt osaamisalueet.

Kyselyn perusteella opettajatuutorit kokivat hallitsevansa substanssiosaamisen hyvin tai kohtuullisesti. Myös eettisten arvojen toteutumisen omassa työssä ja organisaatio-osaamisen näkökulmat nostettiin useassa vastauksessa esille. Lisäksi ohjaus-ja vuorovaikutusosaaminen koettiin jossakin määrin hallituksi. Itsensä kehittämisen kuvausta mainittiin vähiten osaamisvaatimuskuvauksista.

"Kyllä kai sitä kaikesta suurin piirtein jotain hallitsee, ei kai missään ole täydellinen, mutta riittävästi." (OPE 8)

Missä halutaan kehittyä

Vaikka opettajat kokivat hallitsevansa substanssiosaamisen, he toivat esille haluavansa kehittyä esimerkiksi koulutusohjelmien ja tutkintojen vaatimuksien tuntemisessa sekä opiskelijoiden ohjaamiseen suhteessa niihin. Myös opetussuunnitelmien kehittäminen suhteessa substanssiosaamiseen tuli esille. Oman alan työelämän tuntemuksen ajantasaisuuteen kiinnitettiin huomiota.

"Substanssiosaamisessa: vaikka tunnen esim. tutkinnon rakenteen jo suht hyvin, on esim. opiskelijan tukeminen ammatillisissa valinnoissa edelleen haastavaa. Käytännön työelämän tuntemustakin voisi syventää." (OPE 2)

Ohjaus- ja vuorovaikutusosaaminen huomioitiin ja sieltä esimerkiksi yksittäisen opiskelijan kohtaaminen ja vuorovaikutus. Lisäksi ryhmän merkitys ja käyttö ohjauksessa tuotiin kahdessa vastauksessa erillisenä esille.

"Vuorovaikutus kahdenkeskisissä keskusteluissa - - priorisointi – oleellisten asioiden tunnistus ja huomion kiinnittäminen niihin." (OPE2)

Yksittäisinä mainintoina tuli esille myös organisaatio-osaaminen ja siellä toimijoiden vastuut sekä työnjaot sekä otsikkotasolla itsensä kehittäminen.

Mitä osaamisalueiden kehittymistä koulutus edisti

Opettajatuutorointikoulutuksen merkitys osaamisalueiden kehittymisessä nähtiin kattavan kaikki muut osa-alueet paitsi substanssiosaamisen. Itsensä kehittäminen nousi vastauksissa eniten esille ja sieltä ohjauksen tunnistaminen, itsensä jatkuva kehittäminen ja esimerkiksi oman toiminnan arviointi.

"Itsensä kehittämisen kohdalla olevia asioita, kuten opettajatuutoroinnin osa-alueet, oman toiminnan arviointia, vertaistuen hyödyntäminen, rajojen asettaminen." (OPE7)

Yhteenveto

Opettajatuutoreiden laatimassa osaamisaluekuvauksessa tuutorin tehtäväkenttä näyttäytyy laajana. Määrittelyt perustuvat opettajien omakohtaiseen työskentelyyn opettajatuutoreina. Näin osaamisaluekuvausta voidaan pitää autenttisena. Voidaan myös olettaa, että opettajatuutorit ovat sitoutuneet tiiviimmin itsensä kehittämiseen eri osa-alueilla, koska ovat itse nämä alueet määritelleet.

Osaamisalueiden määrittely on selkiinnyttänyt opettajatuutorin toimenkuvaa ja näin osaltaan vastannut Oamkin  opettajatuutoreidenMartikkala, S. 2009. Esteitä opintopolulla? Vastauksia ja väittämiä opintojen edistymisestä Oulun seudun ammattikorkeakoulussa. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu. http://www.oamk.fi/utils/opendoc.php?aWRfZG9rdW1lbnR0aT04NTYx ilmaisemaan tarpeeseen toimenkuvansa selkiinnyttämisestä. Laaditut osaamisaluekuvaukset ovat hyvänä pohjana niiden jatkokehittelylle. Kyselyn pohjalta saatiin kiinnostavaa tietoa myös koulutuksen merkityksestä ja sen kehittämisestä tulevaisuudessa osaamisaluekuvausten pohjalta.

Lähteet