Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 11/2015

Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle

29.4.2015 ::

Metatiedot

Nimeke: Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle

Tekijä: Tolonen Anja

Aihe, asiasanat: ruotsin kieli, kielioppi, oppikirjat, oppimateriaali, sosiaaliala, terveysala

Tiivistelmä: Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen on sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarkoitettu helppokäyttöinen kielioppi ruotsin kielen sanaston ja rakenteiden kertaamista varten.

Ensiapua! Ruotsin kielen kieliopissa on kolme osaa: sanastotaso, lausetaso ja harjoitukset. Kielten sanasto jaetaan eri sanaluokkiin: nominit: substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit.

Ensiapua! Ruotsin kielen kielioppiin kuuluu myös harjoitusosa. Harjoituksista suurin osa perustuu dialogiin. Dialogit ovat rinnakkain suomeksi jaruotsiksi. Ne on tarkoitettu suullista pariharjoitusta varten.

Lopussa on lyhyt kuvaus kielioppitermeistä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2015-04-29

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-127-2

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-127-2 (HTML)

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tolonen, A. 2015. Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 11. Hakupäivä 19.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-127-2.

Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle on vastaus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden toiveeseen saada helppokäyttöinen kielioppi ruotsin kielen sanaston ja rakenteiden kertaamista varten. Oppimateriaali sisältää kolme osaa: sanastotaso, lausetaso ja harjoitukset.

Lukijalle

Ensiapua! Ruotsin kieliopissa on kolme osaa: sanastotaso, lausetaso ja harjoitukset. Kielten sanasto jaetaan eri sanaluokkiin, joista ensimmäiseksi esitellään nominit: substantiivit, adjektiivit, numeraalit ja pronominit. 

Ruotsin kielen substantiivit taipuvat viidessä eri deklinaatiossa. Eri deklinaatioihin kuuluvat substantiivit on helppo oppia taivutuksineen, sillä säännöt ovat johdonmukaiset. 

Substantiivien taivutuksen osaaminen on edellytys substantiivin ja adjektiivin kongruenssin hallinnalle: adjektiiveja käytetään niin substantiivin edessä adjektiiviattribuuttina kuin lauseen predikatiivinakin. Ruotsin kielessä adjektiivit liittyvät kiinteästi substantiiveihin noudattamalla niiden sukua (en tai ett) ja lukua eli yksikköä tai monikkoa. 

Nominien jälkeen tulevat verbit. Ruotsin kielen verbit jaetaan neljään eri konjugaatioon. Eri konjugaatioihin kuuluvat verbit taipuvat eri tavalla eri aikamuodoissa. Verbejä koskevat taivutussäännöt on myös helppo oppia johdonmukaisten sääntöjen avulla. Aikamuotojen lisäksi esitellään verbeihin liittyvät tapaluokat sekä pääluokat: aktiivi ja passiivi. 

Sanastotason viimeinen ryhmä on partikkelit. Partikkeleihin kuuluvista sanoista tärkeimmät ovat prepositiot, jotka ovat tyypillisiä ruotsin kielelle. Prepositioilla ilmaistaan aikaa tai paikkaa, mutta ennen kaikkea niitä käytetään vastaamaan suomen kielen sijamuotoja. Tällöin prepositiot liittyvät substantiiveihin, adjektiiveihin ja verbeihin. Teoksessa on listattu yleisimmät prepositiot suomenkielisine vastineineen ja esimerkkejä niiden käytöstä. Oikean preposition valinta on opeteltava ulkoa.

Partikkeleihin kuuluvat myös alistus- ja rinnastuskonjunktiot. Alistuskonjunktiot aloittavat sivulauseen, rinnastuskonjunktiot taas rinnastavat kahta samanarvoista lausetta.

Lausetasolla esitellään aluksi lyhyesti yhden lauseen virkkeet eli väite-, kysymys- ja käskylauseet sekä niiden sanajärjestys. Näiden jälkeen käsitellään kahden lauseen virkkeistä sivulausetta ja sen sanajärjestystä. 

Ensiapua! oppimateriaaliin kuuluu myös harjoitusosa. Harjoituksista suurin osa perustuu dialogiin. Dialogit ovat rinnakkain sekä suomeksi että ruotsiksi ja ne on tarkoitettu suullista pariharjoitusta varten. 

Lopussa on lyhyt kuvaus kielioppitermeistä.

Oulussa 29.4.2015

© Anja Tolonen / Elitgruppen

1 Substantiivit

Substantiivit eli nimisanat ovat esineiden (pöytä), asioiden (terveys) tai yksilöiden (asiakas) nimiä. 

Ruotsin kielen substantiiveilla on sekä suku (en tai ett) että luku (yksikkö ja monikko). Aine- ja abstraktisanoilla (vesi, hyvinvointi) on vain yksikkö.

Suurin osa substantiiveistä on en-sukuisia, loput ett-sukuisia. Substantiivit jaetaan viiteen taivutusluokkaan eli deklinaatioon (1-5) monikon päätteen perusteella (-or, -ar, -er, -n, -). 


Substantiivien taivutus:

  1. deklinaatioon kuuluvat kaikki en-sukuiset substantiivit, jotka päättyvät a-kirjaimeen.
  2. deklinaatioon kuuluvat kaikki en-sukuiset, jotka päättyvät e-kirjaimeen tai -ing-päätteeseen.
  3. deklinaatioon kuuluu sekä en- että ett-sukuisia sanoja. Ett-sukuiset sanat ovat usein muista kielistä lainattuja sanoja (ett laboratorium, laboratoriet, laboratorier, laboratorierna).
  4. deklinaatioon kuuluvat kaikki ett-sukuiset vokaaliin (i, e, ä, y, ö, u, o, a) päättyvät substantiivit.
  5. deklinaatioon kuuluvat kaikki ett-sukuiset substantiivit, jotka päättyvät konsonanttiin (k, p, t, g, b, d, h, j, k, l, m, n, p, r, s, t, v). Lisäksi tähän kuuluvat sellaiset en-sukuiset henkilöä tarkoittavat substantiivit, jotka loppuvat -are, -er tai -ande -päätteeseen (en sjukskötare /en optiker/en studerande).

1.1 Deklinaatiot

Deklinaatio Yksikkö Epämääräinen muoto

Yksikkö Määräinen muoto

Monikko Epämääräinen muoto

Monikko Määräinen muoto

1. -or en flicka flickan flickor flickorna 
2. -ar

en pojke

en tidning

pojken

tidningen

pojkar

tidningar

pojkarna

tidningarna

3. -er

en film

ett laboratorium

filmen

laboratoriet

filmer

laboratorier

filmerna

laboratorierna

4. -n ett arbete arbetet arbeten arbetena
5. -

ett jobb

en sjukskötare

en optiker

en studerande

jobbet

sjukskötaren

optikern

studeranden

jobb

sjukskötare

optiker

studerande

jobben

sjukskötarna

optikerna

studerandena

1.2 Epämääräinen muoto

Substantiivin epämääräistä muotoa käytetään silloin kun:

1. Asiasta puhutaan ensimmäistä kertaa. Asia on kuulijalle tai lukijalle uusi ja tuntematon. Suomen kielessä voidaan substantiivin eteen lisätä: yksi, eräs, joku, jokin tai mikään.

Min morfar bor med sin fru i en fin tvåa i ett höghus i centrum.

Isoisäni asuu vaimonsa kanssa hienossa kaksiossa yhdessä keskustan kerrostalossa.

2. Substantiivi edustaa koko lajia.

En sjukskötare kan jobba på olika avdelningar vid ett sjukhus.

Sairaanhoitaja voi työskennellä sairaalan eri osastoilla.

3. Sitä käytetään vertauksessa (kuin). 

Min syster är som en mamma för sina fosterbarn.

Sisareni on kuin äiti kasvatuslapsilleen.

4. Substantiivi on välittömästi relatiivilauseen edessä.

Min syster är en kvinna som skulle vilja ha många barn.

Sisareni on sellainen nainen, joka haluaisi monta lasta.

Substantiivia käytetään epämääräisessä muodossa ilman artikkelia kun se:

1. on aine- tai abstraktisana

Glöm inte att dricka vatten om du har tränat!

Älä unohda jouda vettä, jos olet treenannut!

2. ilmaisee, että joku on jotakin (ammatti) tai jostakin tulee jotakin (ammatti) 

Jag är närvårdare till mitt yrke men snart blir jag socionom.

Olen lähihoitaja ammatiltani, mutta pian minusta tulee sosionomi.

3. ilmaisee henkilön kansallisuuden, uskonnon, poliittisen tai muun vakaumuksen

Jag är finländare. Jag är också vegetarian.

Olen suomalainen. Olen myös kasvissyöjä.

4. vastaa suomen partitiivia (–na/-nä)

Som socionom kan jag jobba på många olika områden.

Sosionomina voin työskennellä monella eri alalla.

5. esiintyy luettelossa tai rinnastuksessa 

Glöm inte stencil, ordbok, penna och gummi!

Älä unohda opintomonistetta, sanakirjaa, kynää ja kumia!

1.3 Määräinen muoto

Kuvituskuva 3

1. Substantiivin määräistä muotoa käytetään silloin kun asiasta puhutaan toistamiseen tai se on ennestään tuttu.

Min morfar bor med sin fru i en fin villa. Villan är ganska ny.

Isoisäni asuu vaimonsa kanssa hienossa omakotitalossa. Omakotitalo on melko uusi.

2. Substantiivi edustaa koko lajia

Sjukskötaren kan jobba på olika avdelningar vid ett sjukhus.

Sairaanhoitaja voi työskennellä sairaalan eri osastoilla.

3. Asia on yleisesti tunnettu.

Solen skiner hela dagen på gården. 

Aurinko paistaa koko päivän pihalle. 

4. Asia on tietyssä tilanteessa kaikille tuttu.

Både patienterna och vårdpersonalen ska informeras om vaccinet.

Sekä potilaat että hoitohenkilökunta saavat tietoa rokotteesta.

5. Substantiivi on prepositiorakenteen edellä.

Åldringsvården i Finland diskuteras flitigt. 

Suomen vanhustenhuollosta keskustellaan ahkerasti. 

6. Substantiivi on lauseen subjekti.

Arbetslösheten bland unga är hög.

Nuorisotyöttömyys on korkea.

7. Substantiivi on kehonosa.

Den skadade flickan var blek i ansiktet och skakade på benen.

Vammautunut tyttö oli kalpea kasvoiltaan ja hänen jalkansa tärisivät.

8. Substantiivi on vaate.

Flickan hade tappat ylletröjan.

Tyttö oli hukannut villatakkinsa.

2 Adjektiivit

Adjektiivit eli laatusanat ilmaisevat asian tai esineen laatua. Ne vastaavat kysymykseen millainen jokin on.

Ruotsin kielessä adjektiiveillä on kolme muotoa: perusmuoto, t-muoto ja a-muoto. Perusmuotoa käytetään en-sukuisten substantiivien kanssa, t-muotoa ett-sukuisten substantiivien kanssa ja a-muotoa yksikön määräisessä muodossa sekä monikossa, niin epämääräisessä kuin määräisessä muodossa.

Perusmuoto

En-sukuisen substantiivin edessä

t-muoto

Ett-sukuisen substantiivin edessä

a-muoto

Monikossa olevan substantiivin edessä (epämääräinen muoto)

en fin lägenhet

hieno huoneisto

ett fint hus

hieno talo

fina lägenheter / fina hus

hienoja huoneistoja / taloja

 

 

Määräisessä muodossa olevan substantiivin edessä (yksikössä ja monikossa)

 

 

den fina lägenheten

hieno huoneisto

 

de fina lägenheterna

hienot huoneistot

 

det fina huset

hieno talo

 

de fina husen

hienot talot

Adjektiivin a-muotoa käytetään myös:

1. Genetiivin jälkeen. Substantiivi on tällöin epämääräisessä muodossa!

farfars nya lägenhet

isoisän uusi huoneisto

2. Possessiivipronominin jälkeen. Huomaa, että substantiivi on epämääräisessä muodossa!

En-sukuisen substantiivin edessä Ett-sukuisen substantiivin edessä

Monikossa olevan substantiivin edessä

min nya lägenhet

uusi huoneistoni

mitt nya hus

uusi taloni

mina nya lägenheter / mina nya hus

uudet huoneistoni / uudet taloni

3. Persoonapronominen genetiivimuodon (hans / hennes / deras) jälkeen. Substantiivi on epämääräisessä muodossa!

hans / hennes nya lägenhet

hänen uusi huonestonsa

 

deras nya lägenhet

heidän uusi huoneistonsa

4. Demonstratiivipronominin (den här / denna, det här / detta, de här / dessa) jälkeen. Den här / det här / de här  -pronominien jälkeen substantiivi on määräisessä muodossa, mutta denna / detta / dessa -pronominien jälkeen epämääräisessä muodossa.

En-sukuisen substantiivin edessä Ett-sukuisen substantiivin edessä

Monikossa olevan substantiivin edessä

den här nya lägenheten

denna nya lägenhet

tämä uusi huoneisto

den här nya huset

detta nya hus

tämä uusi talo

de här nya lägenheterna

dessa nya lägenheter

nämä uudet huoneistot

5. Superlatiivissa olevan adjektiivin jälkeen.

den största lägenheten

suurin huoneisto

(stor, större, störst)

Sama sääntö pätee myös silloin kun adjektiivi on lauseessa predikatiivina. Predikatiivi liittyy olla (vara) ja tulla joksikin (bli) -verbeihin: 

Perusmuoto t-muoto

a-muoto

Lägenheten är fin

Huoneisto on hieno. 

Huset är fint

Talo on hieno. 

Lägenheterna är fina. / Husen är fina.

Huoneistot ovat hienoja. / Talot ovat hienoja. 

Ruotsin kielessä on myös adjektiiveja, jotka eivät taivu. Esimerkiksi:

medelålders: en medelålders kvinna

stackars: ett stackars barn

bra: en bra sak

keski-ikäinen: keski-ikäinen nainen

raukka: lapsi raukka

hyvä: hyvä asia

Huomaa adjektiivin ”pieni” taivutus:

liten, litet, lilla (a-muoto), små (monikko)

Yksikkö

Epämääräinen muoto

Yksikkö

Määräinen muoto

Monikko

Epämääräinen muoto

Monikko

Määräinen muoto

en liten flicka

(eräs) pieni tyttö

 

ett litet barn

(eräs) pieni lapsi

den lilla flickan

pieni tyttö

 

det lilla barnet

pieni lapsi

små flickor

pieniä tyttöjä

 

små barn

pieniä lapsia

de små flickorna

(kaikki) pienet tytöt

 

de små barnen

pienet lapset

2.1 Adjektiivin vertailu

Adjektiiveilla on kolme vertailumuotoa: positiivi, komparatiivi ja superlatiivi.

Positiivi

perusmuoto / t-muoto / a-muoto

 

fin, fint, fina

hieno

 

bra

hyvä

Komparatiivi

-are

 

finare

hienompi


bättre

parempi

Superlatiivi

-(a)st

 

finast

hienoin


den / det / de -ste


den / det / de bästa

paras

intressant, intressant, intressanta

mielenkiintoinen

mera + positiivi

 

mera intressant

mielenkiintoisempi

mest + positiivi

 

mest intressant

mielenkiintoisin

 

den/det/de mest –e/-a

 

den / det / de mest intressanta

mielenkiintoisin

 

Positiivi on perusaste, jossa verrattavana olevat asiat ovat samanarvoisia. 

Farfar är lika gammal som morfar. 

Isän isä on yhtä vanha kuin äidin isä.

Komparatiivilla verrataan kahta asiaa toisiinsa. Toinen näistä verrattavista asioista on ominaisuudeltaan enemmän kuin toinen. Komparatiivi muodostetaan siten, että adjektiivin positiiviin lisätään pääte -are

Lägenheten är finare än deras gamla hus.

Huoneisto on hienompi kuin heidän vanha talonsa.

Superlatiivi on ylin aste, joka ilmaisee ominaisuuden suurinta määrää. Superlatiivi muodostetaan siten, että adjektiivin perusmuotoon lisätään pääte -ast

Farfar har flera lägenheter i ett höghus. 

Isoisällä on useita huoneistoja kerrostalossa.

 

Vilken av dem är finast

Mikä niistä on hienoin?

 

Trean är den finaste lägenheten, tycker jag. 

Kolmio on hienoin huoneisto minun mielestäni.

Superlatiivi (finast) on adjektiiviattribuuttina substantiivin edessä. Tämän vuoksi se on määräisessä muodossa (den finaste lägenheten).

Jos adjektiivin pääte on -e, -ad, -en tai -isk, käytetään komparatiivissa mera-rakennetta, superlatiivissa mest-rakennetta:

Morfar är mera intresserad av egenvård än mormor. 

Pappa on kiinnostuneempi itsehoidosta kuin mummo.

 

Mormor är mest intresserad av olika terapier.

Mummo on eniten kiinnostunut erilaisista terapioista.

3 Numeraalit eli lukusanat

Numeraalit ilmaisevat lukua ja määrää. Numeraaleja on kahta tyyppiä: peruslukusanat (nolla, yksi, kaksi, tuhat) sekä järjestyslukusanat (ensimmäinen, toinen, tuhannes).

Perusluvut Järjestysluvut

1 = en, ett

2 = två

3 = tre

4 = fyra

5 = fem

6 = sex

7= sju

8 = åtta

9 = nio

10 = tio

11= elva

12 = tolv

13 = tretton

14 = fjorton

15 = femton

16 = sexton

17 = sjutton

18 = arton

19 = nitton

20 = tjugo

30 = trettio

40 = fyrtio

50 = femtio

60 = sextio

70 = sjuttio

80 = åttio

100 = (ett) hundra

200 = två hundra

1000 = tusen

1a = första

2a = andra

3e = tredje

4e = fjärde

5e = femte

6e = sjätte

7e= sjunde

8e = åttonde

9e = nionde

10e = tionde

11e= elfte

12e = tolfte

13e = trettonde

14e = fjortonde

15e = femtonde

16e = sextonde

17e = sjuttonde

18e = artonde

19e = nittonde

20e = tjugonde

30e = trettionde

40e = fjortonde

50e = femtionde

60e = sextionde

70e = sjuttionde

80e = åttionde

100e = etthundrade

200e = tvåhundrade

1000e = tusende

tiotals människor

hundratals människor

tusentals människor

kymmeniä ihmisiä

satoja ihmisiä

tuhansia ihmisiä

Jag har en syster och tre bröder.

Minulla on yksi sisko ja kolme veljeä.

 

Lukusanan kaksi ja sitä suuremman luvun jälkeinen substantiivi on monikossa. 

Hurdant var det första studieåret?

Millainen ensimmäinen opiskeluvuosi oli?

Järjestysluvun jälkeen sekä substantiivi että sitä edeltävä adjektiivi on määräisessä muodossa.

Kellonajat

Vad är klockan? Klockan är:

8

åtta

kahdeksan

8:00

åtta noll noll

kahdeksan nolla nolla 

8:15

kvart över åtta

vartin yli kahdeksan

8:15

åtta och femton

kahdeksan viisitoista

8:30

halv nio

puoli yhdeksän

8:30

åtta och trettio

kahdeksan kolmekymmentä

8:45

kvart i nio

varttia vaille yhdeksän

8:45

åtta och fyrtiofem

kahdeksan neljäkymmentäviisi

Vilken dag är det idag?

Det är lördag, den 13 april 2013. (den trettonde april tjugohundra tretton)

On lauantai, 13. huhtikuuta 2013

 

Var bor du? 

Jag bor på Majistersvägen 2 A 6. Jag har en tvåa. Jag bor en trappa upp.

Asun Maisterintie 4 A 3:ssa. Minulla on kaksio. Asun toisessa kerroksessa.

 

När är du född?

Jag är född den 20 juni 1984. Jag är född den tjogonde i sjätte 1984.

Olen syntynyt 20. kesäkuuta 1984. Olen syntynyt kahdeskymmenes kuudetta 1984.

4 Pronominit

Pronominit ovat asemosanoja, joita käytetään substantiivin ja adjektiivin asemasta. 

Pronominit jaetaan yleensä seuraavasti:

1. Persoonapronominit: minä, sinä, hän, me, te, he.

2. Demonstratiivipronominit: tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne.

3. Interrogatiivipronominit: kuka, mikä, kumpi, kumpainen.

4. Relatiivipronominit: joka, mikä, jotka, mitkä.

5. Indefiniittipronominit: joka, jokainen, joku, jompikumpi, jokin, kukin, mikin, kumpikin, kumpainenkin, kukaan, kenkään, mikään, kumpikaan, kumpainenkaan, eräs, muuan, itse, kaikki, molemmat, moni, muu, muutama, toinen, sama, ainoa, usea, harva, koko.

6. Refleksiivipronomini: itse (Hän loukkasi itsensä kaatuessaan.).

7. Resiprookkipronomini: toinen (toinen toistaan).

4.1 Persoonapronominit

Perusmuoto (kuka? mikä?) Possessiivimuoto (kenen?)

Objektimuoto (ketä? mitä? kenelle? mille?)

Genetiivi (kenen?)

jag

minä

min, mitt, mina

-ni

mig

minut / minua

 

du

sinä

din, ditt, dina

-si

dig

sinut / sinua

 

han / hon

hän

sin, sitt, sina

-nsa / -nsä

honom / henne

häntä

hans / hennes

hänen

vi

me

vår, vårt, våra

-mme

oss

meidät / meitä

 

ni

te

er, ert, era

-nne

er

teidät / teitä

 

de / dom

he

sin, sitt, sina

-nsa / -nsä

dem

heidät / heitä

deras

heidän

Persoonapronominien perusmuotoa käytetään lauseen subjektina.

Jag studerar vid yrkeshögskola.

Minä opiskelen ammattikorkeakoulussa.

Omistus- eli possessiivimuoto ilmaisee omistajaan. Omistusmuoto noudattaa omistettavan substantiivin sukua ja lukua: ensimmäistä muotoa (min / din / sin / vår / er / sin) käytetään en-sukuisten substantiivien yhteydessä, t-muotoa (mitt / ditt / sitt / vårt / ert / sitt) ett-sukuisten substantiivien yhteydessä ja a-muotoa monikossa.

En-sukuisten kanssa Ett-sukuisten kanssa

Monikossa

Min skola ligger nära centrum. 

(en skola) 


Kouluni sijaitsee lähellä keskustaa.

Mitt utbildningsprogram är vårdarbete. 

(ett utbildningsprogram)


Koulutusohjelmani on hoitotyö.

Mina skolkompisar är jätte trevliga. 

(en skolkompis, en, ar, na)


Koulukaverini ovat valtavan mukavia.

MUISTA, että omistusmuodon jälkeen adjektiivi on aina määräisessä muodossa ja substantiivi epämääräisessä muodossa.

Persoonapronominin objektimuotoa käytetään lauseen objektina. Objektimuotoa käytetään myös aina silloin kun persoonapronominiin eteen tulee prepositio.

Jag bor med Mailis. Känner du henne? (objekti)

Minä asun Mailiksen kanssa. Tunnetko sinä hänet?

 

Kom till oss på kvällen!

Tule meidän luokse illalla!

Persoonapronominin possessiivimuoto (sin, sitt, sina) viittaa aina lauseen subjektiin. Genetiivimuodot hans / hennes ja deras suomennetaan ”hänen” ja ”heidän”:

Morfar bor tillsammans med sin fru (morfar = subjekti). Hans fru är i gott skick.

Isoisä asuu vaimonsa kanssa. Hänen vaimonsa on hyvässä kunnossa.

4.2 Demonstratiivipronominit

En-sukuisten sanojen kanssa Ett-sukuisten sanojen kanssa

Monikossa

den här / denna

tämä

det här / detta

tämä

de här / dessa

nämä

den där

tuo

det där

tuo

de där

nuo

den

se

det

se

de

ne

Silloin kun demonstratiivipronominina on den här, det här tai de här, sitä seuraava substantiivi on määräisessä muodossa. Denna, dessa tai dessa -pronominien jälkeen substantiivi on epämääräisessä muodossa.

Jos substantiivin edessä on adjektiivi, se on myös määräisessä eli a-muodossa.

den här fina lägenheten

denna fina lägenhet

tämä hieno huoneisto

det här fina huset

detta fina hus

tämä hieno talo

de här fina lägenheterna

dessa fina lägenheter

nämä hienot huoneistot

 

de här fina husen

dessa fina hus

nämä hienot talot

den där fina lägenheten

tuo hieno huoneisto

det där fina huset

tuo hieno talo

de där fina lägenheterna

nuo hienot huoneistot

 

de där fina husen

nuo hienot talot

4.3 Interrogatiivipronominit

Interrogatiivipronominit ovat kysymyssanoja, jotka aloittavat joko suoria tai epäsuoria kysymyslauseita. 

Ruotsin kielen tavallisimmat interrogatiivipronominit ovat:

vem

vad

vad för en / vad för ett

var

varifrån

vart

när

hur

hurdan, t, a

vilken, vilket, vilka

vilkendera / vilketdera

kuka

mikä, mitä

mikä

missä

mistä

mihin

milloin

kuinka

millainen

mikä, mitkä

kumpi

Vem var Wilhelm Conrad Röntgen?

Vad fann han? Han fann X-strålar.

mitt nya hus

uusi taloni

Kuka oli Wilhelm Conrad Röntgen?

Mitä hän keksi? Hän keksi röntgensäteet.

Vad för en / ett -pronominia käytetään silloin, kun halutaan tarkentaa kysymystä. Vastauksena on substantiivi:

Vad var han för en man? Han var fysiker.

Mikä mies hän oli? Hän oli fyysikko.

Vilken-pronominia käytetään silloin, kun puhutaan tietystä ryhmästä. Puheena oleva asia on tuttu. Vastauksena on substantiivi:

Vilken fysiker var han? Han var radiofysiker.

Mikä fyysikko hän oli? Hän oli säteilyfyysikko.

Hurdan-pronominia (hurdan, hurdant, hurdana) käytetään silloin, kun halutaan tietää, minkälainen jokin on. Kysymykseen vastataan adjektiivilla:

Hurdan fysiker var han? Han var banbrytande.

Millainen fyysikko hän oli? Hän oli uraauurtava.

Vilkendera / vilketdera -pronominia käytetään silloin, kun on valittava toinen kahdesta: 

Vilkendera modaliteten tycker du om, datortomografi eller magnetundersökning? 

 

Datortomografi.

Kummasta kuvantamismenetelmästä pidät enemmän, tietokonetomografiasta vai magneettitutkimuksesta?

 

Tietokonetomografiasta.

4.4 Relatiivipronominit

Relatiivipronominit aloittavat relatiivisen sivulauseen.

som

vilken, vilket, vilka

vars

vilkas

joka, jotka

mikä, mitkä

jonka

joiden

Som

Ruotsin kielessä relatiivipronomini som aloittaa relatiivisen sivulauseen. Som viittaa edellisessä päälauseessa olevaan sanaan, jota kutsutaan korrelaatiksi. Korrelaattina voi olla henkilö, esine tai asia. Som-sanan eteen ei voi laittaa prepositiota.

Höghuset som ligger i centrum är nytt. 

Som on lauseen subjekti, joten sitä ei voi jättää pois.

Kerrostalo, joka sijaitsee keskustassa, on uusi.

Lägenheten (som) min farfar bor i är en trea. 

Som ei ole lauseen subjekti. Sen voi tämän vuoksi jättää pois. Lauseen subjekti on farfar.

Kerrostalo, jossa isoisäni asuu, on kolmio.

Vilken, vilket, vilka

Relatiivipronominia vilken, vilket, vilka käytetään muodollisessa kielenkäytössä. Vilken viittaa en-sukuiseen korrelaattiin, vilket ett-sukuiseen ja vilka monikossa olevaan korrelaattiin. Vilken-pronomini voi saada preposition eteensä.

En-sukuinen korrelaatti Ett-sukuinen korrelaatti

Monikossa oleva korrelaatti

Lägenheten i vilken min farfar bor är en trea.

 

(en lägenhet 3)

 

Huoneisto, jossa isoisäni asuu, on kolmio.

Höghuset vilket ligger i centrum är nytt.

 

(ett höghus 5)

 

Kerrostalo, joka sijaitsee keskustassa, on uusi.

 

Servicehemmen på vilka äldre ofta bor kan vara antingen privata eller kommunala.

 

(ett servicehem 5)

 

Palvelutalot, joissa iäkkäät usein asuvat, ovat joko yksityisiä tai kunnallisia.

Vilket-muotoa käytetään silloin, kun se viittaa koko edelliseen lauseeseen

Min morfar bor med sin fru i en fin tvåa i ett höghus vilket är väldigt praktiskt.

Isoisä asuu vaimonsa kanssa kerrostalokaksiossa, mikä on valtavan käytännöllistä.

Vars / Vilkas

Vars-pronomini ilmaiseen omistajan. Sitä käytetään silloin kun korrelaatti on yksikössä. Monikossa olevan korrelaatin yhteydessä käytetään vilkas-pronominia, mutta myös vars on mahdollinen. 

Klienten vars funktionsförmåga har nedsatt får rehabilitering. Asiakas, jonka toimintakyky on alentunut, saa kuntoutusta.

Klienterna vars / vilkas funktionsförmåga har nedsatt får rehabilitering. 

Asiakkaat, joiden toimintakyky on alentunut, saavat kuntoutusta.

Relatiivipronominia vad käytetään silloin, kun korrelaattina on allt. Jos vad-pronomini on relatiivisen sivulauseen subjektina, sen jälkeen tulee som-pronomini. 

Vårdpersonalen måste göra allt vad som står i vårdplanen. Hoitohenkilöstön pitää tehdä kaikki mikä hoitosuunnitelmassa on.

Sjuksköterskan måste göra allt vad läkaren ordinerar

Sairaanhoitaja tekee kaiken minkä lääkäri määrää. 

4.5 Indefiniittipronominit

Indefiniittipronominit ovat epämääräisiä pronomineja, jotka eivät viittaa mihinkään tunnettuun tai yksilöityyn asiaan. Ruotsin kielen yleisimmät indefiniittipronominit ovat:

någon, något, några

ingen, inget, inga

den ena – den andra

några – andra

annan, annat, andra

var och en / vart och ett, varje

många

alla

hela

vilkendera / vilketdera

båda

man

joku, jotkut

ei kukaan, ei ketkään

toinen – toinen

toiset – toiset

toinen, toiset

jokainen

monet

kaikki

koko

kumpi

molemmat

passiivilauseen muodollinen subjekti, jota ei suomenneta

Någon, ingen, annan

Pronominit någon, ingen ja annan taipuvat pääsanansa suvun (en / ett) ja luvun (yksikkö / monikko) mukaan. Näiden pronominien jälkeen sekä adjektiivi että substantiivi ovat epämääräisessä muodossa.

Alla måste ha någon yrkesmässig utbilning för att få en arbetsplats. Kaikilla täytyy olla jokin ammatillinen tutkinto saadakseen työpaikan.

Om unga har ingen yrkesmässig utbildning är det svårt att hitta jobb.

Jos nuorilla ei ole ammatillista koulutusta, on vaikea löytää työtä.

Några studenter har en utbildning men de vill ytterligare ha en annan yrkesmässig examen vid ett annat lärosäte.

Joillakin opiskelijoilla on koulutus, mutta he haluavat lisäksi toisen ammatillisen tutkinnon jostakin toisesta oppilaitoksesta.

Hela, båda, vilkendera / vilketdera

Pronominit hela, båda sekä vilkendera / vilketdera saavat aina määräisen muodon substantiivista.

Om jag får sommarjobb på rehabiliteringssjukhus jobbar jag hela sommaren där.  Jos saan kesätyötä kuntoutussairaalasta, työskentelen koko kesän siellä. 

Ska du jobba hela den långa sommaren?

Aiotko tehdä työtä koko pitkän kesän?

vilkendera avdelningen ska du jobba? 

Kummalla osastolla sinä aiot työskennellä?

Jag ska jobba på polikliniken eftersom båda vårdavdelningarna stängs på sommaren.

Työskentelen poliklinikalla, koska molemmat hoito-osastot suljetaan kesällä.

Man

Man-pronominia käytetään passiivilauseen subjektina. 

När kan man börja jobba som barnmorska?

Milloin voi alkaa työskennellä kätilönä?

4.6 Refleksiivipronominit

Refleksiivipronominia käytetään silloin, kun tekeminen kohdistuu tekijään itseensä eli se viittaa aina lauseen subjektiin eli tekijään. Ruotsin kielen refleksiivipronominit taipuvat eri persoonamuodoissa seuraavasti:

jag -  mig

du – dig

han / hon – sig

vi – oss

ni - er

de – sig

Verbit, joihin liittyy refleksiivipronomini, ovat refleksiiviverbejä: 

tvätta sig

raka sig

klä på sig

klä av sig

röra sig

sätta sig

lägga sig

klara sig

lära sig

bete sig

peseytyä

ajaa partansa

pukeutua

riisuutua

liikkua

istuutua

mennä nukkumaan

selviytyä

oppia

käyttäytyä

Jag tvättar mig.

Du tvättar dig.

Han/hon tvättar sig.

Vi tvättar oss.

Ni tvättar er.

De tvättar sig.

Minä peseydyn.

Sitä peseydyt.

Hän peseytyy.

Me peseydymme.

Te peseydytte.

He peseytyvät.

För att kunna klara sig självständigt måste mormor kunna tvätta sig, klä på och av sig och röra sig.

Pystyäkseen selviytymään itsenäisesti, isoäidin täytyy pystyä peseytymään, pukeutumaan, riisuutumaan ja liikkumaan.

4.7 Resiprookkipronomini

Ruotsin kielen resiprookkipronomini on varandra (toisensa). Se viittaa monikossa olevaan subjektiin. 

Kände ni varandra innan ni kom till skolan?

Tunsitteko toisianne ennen kuin tulitte kouluun?

5 Verbit

Verbit ovat teonsanoja, jotka ilmaisevat tekemistä, tapahtumista ja olemista. Verbeillä on:

Konjugaatio Infinitiivi eli perusmuoto

Preesens

Imperfekti 

Supiini päättyy konsonanttiin t. Supiinista tehdään: Perfekti (har + supiini) ja pluskamperfekti (hade + supiini) 
I

arbeta

arbetar

arbetade   arbetat (har arbetat - hade arbetat)

II

beställa

 

besöka

beställer

 

besöker

beställde

 

besökte

beställt (har beställt - hade beställt)


besökt (har besökt - hade besökt)

III

mår

mådde mått (har mått - hade mått*)

IV

vara

skriva

är

skriver

var

skrev

varit (har varit - hade varit)

skrivit (har skrivit - hade skrivit)

a. Aikamuodot: Preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti: luen, luin, olen lukenut, olin lukenut. 

b. Tapaluokat: Indikatiivi (luen), konditionaali (lukisin) ja potentiaali (lukenen). 

c. Pääluokat:Aaktiivi ja passiivi. Aktiivissa ilmaistaan teon suorittaja eli tekijä (Minä luen lehden joka päivä). Passiivissa tekijää ei ilmaista (Lehti luetaan joka päivä).

5.1 Konjugaatiot

Konjugaatioiden I, II ja III verbejä kutsutaan heikoiksi verbeiksi

Konjugaation IV verbejä kutsutaan vahvoiksi verbeiksi.

5.2 Infinitiivi

Infinitiivi on verbin perusmuoto. Ruotsin kielessä infinitiivin edessä käytetään lähes poikkeuksetta att-partikkelia.

Det är intressant att studera till munhygienist.

On mielenkiintoista opiskella suuhygienistiksi.

Att-partikkelia käytetään infinitiivin edessä myös silloin, kun att + infinitiivi on lauseen subjektina:

Att studera till munhygienist är intressant.

Suuhygienistiksi opiskeleminen on mielenkiintoista.

Infinitiivi ilman att-sanaa

Jos infinitiiviä edeltää modaalinen apuverbi tai apuverbin kaltainen verbi, att-partikkeli jätetään pois.

Jag vill studera till munhygienist.

Minä haluan opiskella suuhygienistiksi.

Får du själv välja din arbetspraktikplats?

Saatko sinä itse valita työharjoittelupaikkasi?

Apuverbin kaltaisia verbejä ovat:

behöva II

bruka I

börja I

försöka II

hinna IV

besluta I

hoppas I

lova I

lyckas I

lära II 

orka I

tarvita

olla tapana 

alkaa

yrittää

ehtiä

päättää

toivoa

luvata

onnistua

opettaa 

jaksaa

5.3 Aikamuodot

Kuvituskuva 2

Preesens

Preesens ilmaisee, että jotakin tapahtuu juuri tällä hetkellä. Preesensillä voidaan ilmaista myös sellaisia tapahtumia, jotka toistuvat. Ruotsin kielessä preesens muodostetaan päätteellä -r tai -er.

Jag arbetar på dagis. 

Minä työskentelen päiväkodissa.

Vi besöker biblioteket en gång i veckan med barnen.

Me käymme lasten kanssa kirjastossa kerran viikossa.

Vi skriver våra namn i bibliotekets gästbok varje gång.

Me kirjoitamme nimemme kirjaston vieraskirjaan joka kerta.


Imperfekti

Imperfekti ilmaisee, että jotakin tapahtui aiemmin. Kyseinen tapahtuma on päättynyt. Ruotsin kielen imperfekti muodostetaan päätteellä -de, -te, tai -dde. Vahvojen verbien imperfektiin ei tule päätettä, vaan verbin vartaloon tulee vokaalin muutos.

Jag arbetade hela sommaren på dagis.

Minä työskentelin koko kesän päiväkodissa.

Vi besökte biblioteket en gång i veckan med barnen.

Me kävimme kirjastossa kerran viikossa lasten kanssa.

Vi skrev våra namn i bibliotekets gästbok varje gång.

Me kirjoitimme nimemme kirjaston vieraskirjaan joka kerta.

 

Perfekti  

Perfekti ilmaisee, että jotakin on tapahtunut aiemmin, mutta tämän tapahtuman seuraukset jatkuvat yhä edelleen. Perfekti tavallaan vastaa preesensiä menneessä ajassa.

Ruotsin kielen perfekti on liittomuoto, joka muodostetaan ha-verbin preesensistä (har) ja pääverbin supiinista.

Jag har arbetat hela sommaren på dagis.

Minä olen työskennellyt koko kesän päiväkodissa.

Vi har besökt biblioteket en gång i veckan med barnen.

Me olemme käyneet kirjastossa kerran viikossa lasten kanssa.

Vi har skrivit våra namn i bibliotekets gästbok varje gång.

Me olemme kirjoittaneet nimemme kirjaston vieraskirjaan joka kerta.

 

Pluskvamperfekti

Pluskvamperfekti ilmaisee, että jotakin on tapahtunut menneisyydessä. Tämä tapahtuma on päättynyt. Pluskvamperfektiä voidaan verrata imperfektiin siten, että pluskvamperfektin kuvaama tapahtuma tai toiminta on tapahtunut aikaisemmin kuin imperfektin kuvaama tapahtuma tai toiminta. 

Ruotsin kielen pluskvamperfekti on liittomuoto, joka muodostetaan ha-verbin imperfektistä (hade) ja pääverbin supiinista.

Jag hade arbetat hela sommaren på dagis.

Minä olin työskennellyt koko kesän päiväkodissa.

Vi hade besökt biblioteket en gång i veckan med barnen.

Me olimme käyneet kirjastossa kerran viikossa lasten kanssa.

Vi hade skrivit våra namn i bibliotekets gästbok varje gång.

Me olimme kirjoittaneet nimemme kirjaston vieraskirjaan joka kerta.

 

Futuuri

Futuuri on aikamuoto, jota käytetään silloin kun puhutaan tulevasta tapahtumasta. 

Ruotsin kielessä futuuri on liittomuoto, joka muodostetaan käyttämällä apuverbiä sekä pääverbin infinitiiviä.

Apuverbeinä voidaan käyttää komma att -rakennetta tai ska(ll) -apuverbiä. Futuuri suomennetaan preesensissä.

Jag ska / kommer att arbeta på dagis. 

Minä työskentelen päiväkodissa.

Vi ska / kommer att besöka biblioteket en gång i veckan med barnen.

Me käymme lasten kanssa kirjastossa kerran viikossa.

Vi ska / kommer att skriva våra namn i bibliotekets gästbok varje gång.

Me kirjoitamme nimemme kirjaston vieraskirjaan joka kerta.

5.4 Modaaliset apuverbit

Modaalisilla apuverbeillä ilmaistaan modaalisuutta eli puhujan asennetta (haluta), mahdollisuutta (voida, osata) tai välttämättömyyttä (pitää, täytyy, on pakko) kyseistä asiaa kohtaan.

Modaalisiin apuverbeihin liittyy aina infinitiivi.

böra =

pitää (tulee tehdä)

bör =

pitää

borde =

pitäisi

 

 

skola =

pitää (on velvollisuus)

 

ska / skall =

pitää

 

skulle =

pitäisi

har skolat =

on pitänyt 

hade skolat =

oli pitänyt 

 

måste =

täytyy (on pakko)

måste =

täytyi

   

kunna =

osata, voida

kan =

osaa

kunde =

osasi

har kunnat =

on osannut

hade kunnat =

oli osannut

vilja =

haluta, tahtoa

vill =

haluaa

ville =

halusi

har velat =

on halunnut

hade velat =

oli halunnut

Modaalista apuverbiä måste ei käytetä menneessä ajassa, vaan se korvataan rakenteella vara tvungen att + infinitiivi.

Jag var tvungen att jobba hela sommaren.

Minun täytyi työskennellä koko kesä.

Jag har varit tvungen att jobba hela sommaren.

Minun on täytynyt työskennellä koko kesä.

Jag hade varit tvungen att jobba hela sommaren.

Minun oli täytynyt työskennellä koko kesä.

5.5 Tapaluokat

Tapaluokat eli modukset ilmaisevat puhujan suhtautumista siihen, mitä hän sanoo. Ruotsin kielessä on neljä tapaluokkaa: indikatiivi (sanon), imperatiivi (sano), konditionaali (sanoisin) ja potentiaali (sanonen). 

Indikatiivi

Indikatiivi eli tositapa kuvaa tekemisen todellisena, esimerkiksi: Minä opiskelen. Indikatiivi on käytetyin tapaluokka. Indikatiivi voi esiintyä kaikissa aikamuodoissa (preesens, imperfekti, perfekti, pluskvamperfekti).

Imperatiivi

Imperatiivi on käskytapa, joka ilmaisee käskyn (Tule!) tai kehotuksen. Ruotsin kielessä imperatiivi on sama kuin verbin vartalo.

Verbeillä, jotka kuuluvat I ja III konjugaatioon, imperatiivi on infinitiivin kaltainen. Verbien, jotka kuuluvat II ja IV konjugaatioon, imperatiivi muodostetaan poistamalla infinitiivin a-pääte.

Arbeta ordentligt på dagis! 

Työskentele huolellisesti päiväkodissa!

Besök biblioteket varje vecka med barnen!

Käy kirjastossa joka viikko lasten kanssa!

Skriv era namn i bibliotekets gästbok varje gång!

Kirjoittakaa nimenne kirjaston vieraskirjaan joka kerta!

Konditionaali

Konditionaali on ehtotapa, joka ilmaisee, että tekemiseen liittyy ehto tai epävarmuus (esim. Jos … niin…). Suomen kielessä konditionaalin tunnus on -isi-. 

Ruotsin kielessä konditionaali muodostetaan skulle + infinitiivi tai skulle + infinitiivin perfekti -rakenteella.

Skulle + infinitiivi / skulle + infinitiivin perfekti -rakennetta käytetään päälauseessa, sivulauseessa (om-lauseessa) taas verbin imperfektiä.

Päälause

Sivulause (om-lause)

skulle + infinitiivi

imperfekti

Jag skulle jobba hela sommaren

Minä työskentelisin koko kesän,

om jag fick något jobb.

jos saisin jotakin työtä.

skulle + infinitiivin perfekti

pluskvamperfekti

Jag skulle ha jobbat hela sommaren,

Minä olisin työskennellyt koko kesän.

om jag hade fått något jobb.

jos olisin saanut jotakin työtä.

Olla eli vara-verbin konditionaalimuoto on vore.

Jag skulle jobba hela sommaren om jag inte vore sjukskriven.

Minä työskentelisin koko kesän, jos en olisi sairauslomalla.

Potentiaali

Potentiaali eli mahtotapa ilmaisee, että puhujan esittämä asia on mahdollinen tai todennäköinen (esim. lienee).

Ruotsin kielessä ei ole varsinaista potentiaalia. Suomen kielen potentiaali ilmaistaan ruotsiksi rakenteella torde + perusmuoto tai torde + ha + supiini

Barnet torde vara sjukt.

Lapsi lienee sairas.

Barnet torde ha varit sjukt.

Lapsi lienee ollut sairas.

5.6 Pääluokat

Aktiivi on verbin pääluokka, jossa ilmoitetaan toiminnan tekijä

Vi studerar första hjälp under den första terminen.

Me opiskelemme ensiapua ensimmäisellä lukukaudella.

Passiivi on pääluokka, jossa toiminnan tekijää ei kerrota. Sitä ei tiedetä, ei haluta kertoa tai sen ilmaiseminen ei ole tarpeen.

Första hjälp studeras under den första terminen.

Ensiapua opiskellaan ensimmäisellä lukukaudella.

Passiivi

Ruotsin kielessä passiivin voi ilmaista s-passiivilla tai seuraavilla kiertoilmauksilla: 

bli + partisiipin perfekti ja vara + partisiipin perfekti

 

Ruotsin kielessä on kolme eri tapaa ilmaista passiivia, joista s-passiivi on tavallisin.

 

S-passiivi 

S-passiivi muodostetaan siten, että verbin aktiivimuodon loppuun lisätään tunnus s, lukuun ottamatta preesensmuotoa, jossa pääte -er/-r katoaa ja sen tilalle laitetaan passiivin tunnus s.

S-passiivi eri konjugaatioissa ja eri aikamuodoissa:

konjugaatio infinitiivi

preesens

imperfekti

perfekti 

pluskvamperfekti

I

samlas

samlas

samlades  har samlats  hade samlats 

II

beställas

beställs

beställdes har beställts hade beställts

III

sys

sys

syddes har sytts hade sytts

IV

skrivas

skrivs

skrevs har skrivits hade skrivits

Jos lauseessa on useampia verbejä, passiivin tunnus tulee vain viimeisenä olevaan verbiin:

Tid till undersökningen måste bestställas på förhand.

Aika tutkimukseen pitää tilata etukäteen.

bli + partisiipin perfekti

Tätä rakennetta käytetään sellaisten verbin kanssa, jotka ilmaisevat olotilan muutosta.

Klienten blir undersökt om en vecka.

Asiakas tutkitaan viikon kuluttua.

Barnet blev omhändertaget.

Lapsi otettiin huostaan.

vara + partisiipin perfekti

Tätä rakennetta käytetään silloin, kun ilmaistaan muutoksen jälkeisestä lopputulosta. 

Klienten är undersökt.

Asiakas on tutkittu.

Barnet är omhändertaget.

Lapsi on huostaanotettu.

5.7 Deponenttiverbit

Deponenttiverbit eli s-verbit ovat sellaisia verbejä, jotka ulkoisesti näyttävät passiivilta, mutta merkitykseltään ovat aktiivisia.

Ruotsin kielessä tavallisimpia deponenttiverbejä ovat:

andas I (andas, andades, andats)

hoppas I (hoppas, hoppades, hoppats)

fattas I (fattas, fattades, fattats)

lyckas I (lyckas, lyckades, lyckats)

svettas I (svettas, svettades, svettats)

träffas I (träffas, träffades, träffats)

vistas I (vistas, vistades, vistats)

åldras I (åldras, åldrades, åldrats)

kännas II (känns, kändes, känts)

kräkas II (kräks, kräktes, kräkts)

minnas II (minns, mindes, mints)

skämmas II (skäms, skämdes, skämts)

synas II (syns, syntes, synts)

trivas II (trivs, trivdes, trivts)

finnas IV (finns, fanns, funnits)

hengittää

toivoa

puuttua

onnistua

hikoilla

tavata toisensa

oleskella

vanheta

tuntua

oksentaa

muistaa

hävetä

näkyä

viihtyä

olla olemassa

Farfar har astma. Han upplever att det är tungt att andas speciellt då han har virusinfektion.

Isoisällä on astma. Hän kokee, että on raskasta hengittää, etenkin silloin kun hänellä on virusinfektio.

Farmor trivs bra på ett servicehem. 

Isoäiti viihtyy palvelutalossa hyvin. 

Hon minns inte sitt hem eftersom hon har en minnesjukdom.

Hän ei muista kotiaan, koska hänellä on muistisairaus.

Vi träffas regelbundet några gånger i månaden.

Me tapaamme säännöllisesti joitakin kertoja kuussa.

5.8 Partisiipit

Partisiippi on verbin muoto, jolla on sekä verbin että adjektiivin ominaisuuksia. Partisiippien merkitys on kuvaileva, joten niitä käytetään myös samalla tavalla kuin adjektiiveja. 

Ruotsin kielessä on kaksi partisiippia, partisiipin preesens ja partisiipin perfekti. Partisiipin preesensillä on vain yksi muoto (älskande = rakastava), kun taas partisiipin perfektillä on kolme muotoa (älskad, älskat, älskade = rakastettu) samoin kuin adjektiiveilla.

Partisiipit toimivat lauseessa joko itsenäisesti predikatiivina että substantiivin edellä adjektiiviattribuuttina.

Partisiippien vertailumuodot, komparatiivi ja superlatiivi, muodostetaan mera ja mest -sanojen avulla.

Partisiipin preesens

Ruotsin kielen partisiipin preesens muodostetaan verbin infinitiivistä siten, että ensin poistetaan infinitiivin a-pääte ja sitten lisätään infinitiiviin -ande-pääte. Jos verbin infinitiivi loppuu johonkin muuhun vokaaliin kuin a, tulee päätteeksi -ende.

Partisiipin preesens on taipumaton:

Infinitiivi Partisiipin preesens

älska

rakastaa

 

må illa

voida pahoin

älskande

rakastava

 

illamående

huonovointinen

Barnet har en älskande fostermamma. 

Lapsella on rakastava sijaisäiti. 

Fostermamma är älskande

Sijaisäiti on rakastava.

 

Det psykiskt illamående barnet fick ett nytt hem.

Henkisesti huonovointinen lapsi sai uuden kodin.

 

Barnet var illamående

Lapsi oli huonovointinen.

Partisiipin perfekti

Ruotsin kielen partisiipin perfekti muodostetaan siten, että supiinista (verbin 3. muoto) poistetaan sen pääte ja jäljelle jäävään vartaloon lisätään partisiipin perfektin päätteet:

Konjugaatio en-suku

ett-suku

 monikko / määräinen muoto

I

 

-d (älskad)

 

-t (älskat)

 -de (älskade)

II

-d / -t (beställd, besökt)

-t (beställt / besökt) -da / -ta (beställda / besökta)

III

-dd (sydd)

-tt (sytt) -dda (sydda)

IV

-en (skriven)

-et (skrivet) -na (skrivna)

Partisiipin perfektiä käytetään adjektiivisesti. Se taipuu samaan tapaan kuin adjektiivit substantiivin suvun (en / ett) ja luvun (yksikkö / monikko) mukaan.

En-sukuisen substantiivin yhteydessä Ett-sukuisen substantiivin yhteydessä

Monikossa

en älskad människa

den älskade människan

 

rakastettu ihminen  

 

ett älskat barn

det älskade barnet

 

rakastettu lapsi        

 

älskade människor / älskade barn

de älskade människorna / barnen

rakastetut ihmiset / lapset

en beställd biljett

den beställda biljetten

 

tilattu lippu

ett beställt arbete

det beställda arbetet

 

tilattu työ

beställda biljetter

de beställda biljetterna / arbetena

tilatut liput

en omtyckt flicka

den omtyckta flickan

 

pidetty tyttö

ett omtyckt barn

det omtyckta barnet

 

pidetty lapsi              

omtyckta flickor

de omtyckta flickorna / barnen

pidetyt tytöt              

en sydd klänning

den sydda klänningen

 

ommeltu mekko        

ett sytt tyg

det sydda tyget

 

ommeltu kangas        

sydda klänningar 

de sydda klänningarna

 

ommellut mekot   

en skriven bok

den skrivna boken

 

kirjoitettu kirja                 

ett skrivet telegram

det skrivna telegrammet

 

kirjoitettu sähkösanoma   

skrivna böcker

de skrivna böckerna

 

kirjoitetut kirjat                  

Partisiipin perfektiä käytetään myös silloin kun muodostetaan passiivin kiertoilmaisuja bli ja vara -verbien avulla. 

Flickan blir opererad.

Barnet blir opererat.

Flickan och barnet (= de) blir opererade.

Tyttö leikataan.

Lapsi leikataan.

Tyttö ja lapsi (= heidät) leikataan.

Flickan är opererad.

Barnet är opererat.

Flickan och barnet (= deär opererade.

Tyttö on leikattu.

Lapsi on leikattu.

Tyttö ja lapsi (= heidät) on leikattu.

6 Partikkelit

Partikkeleihin kuuluvat alistus- ja rinnastuskonjunktiot sekä kaikki loput sanaluokat, jotka eivät kuulu mihinkään yllä mainittuun sanaluokkaan.

6.1 Alistuskonjunktiot

att

för att

eftersom / då

när

om / ifall

fast (än)

tills

innan

sedan

medan 

(inte) förrän

että

jotta

koska

kun

jos

vaikka

kunnes

ennen kuin

sen jälkeen kun

sillä aikaa kun 

(ei) ennen kuin

Alistuskonjunktiot aloittavat aina sivulauseen!

 

Jag måste jobba på kvällarna för att få pengar för hyran.

Minun täytyy käydä työssä iltaisin, jotta saan rahaa vuokraan.   

6.2 Rinnastuskonjugaatiot

och

samt

både – och

eller

men

därför

antingen – eller

varken – eller

ja

sekä

sekä – että

eli, tai, vai

mutta

sen tähden, siksi

joko – tai

ei – eikä

Rinnastuskonjunktio rinnastaa aina kahta samanarvoista lausetta, esimerkiksi kahta päälausetta tai kahta sivulausetta.

Många studenter studerar på vardagarna men jobbar på veckoslutet. (PL + PL)

Monet opiskelijat opiskelevat arkisin, mutta käyvät työssä viikonloppuna.

6.3 Prepositiot

Ruotsin kielessä käytetään usein prepositioita ilmaisemaan eri sijamuotoja. Joillakin prepositioilla ilmaistaan aikaa tai paikkaa, muutoin prepositio voi liittyä substantiiviin, adjektiiviin tai verbiin. 

Aikaa ilmaisevia prepositioita

Kuukaudet

Kuukausien yhteydessä käytetään aina i-prepositiota. Substantiivi on epämääräisessä muodossa. Ruotsin kielessä kuukaudet kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. 

i januari

i februari

i mars

i april

i maj

i juni

i juli

i augusti

i september

i oktober

i november

i december        

tammikuussa

helmikuussa

maaliskuussa

huhtikuussa

toukokuussa

kesäkuussa

heinäkuussa

elokuussa

syyskuussa

lokakuussa

marraskuussa

joulukuussa

Viikonpäivät, vuodenajat ja vuorokaudenajat

Viikonpäivien ja vuodenaikojen yhteydessä ilmaistaan mennyt aika i-prepositiolla. Substantiiviin lisättään päätteeksi s. Rakenne suomennetaan sanalla viime:

i måndags

i tisdags

i onsdags

i torsdags

i fredags

i lördags

i söndags

viime maanantaina

viime tiistaina

viime keskiviikkona

viime torstaina

viime perjantaina

viime lauantaina

viime sunnuntaina

i våras

i somras

i höstas

i vintras

viime keväänä

viime kesänä

viime syksynä

viime talvena

Seuraavissa ajanilmauksissa käytetään i-prepositiota:

i förrgår

i går

i dag

i morgon

i övermorgon

i går morse

i morse

i morgon bitti

i år

i vår

i sommar

i höst

i vinter

toissapäivänä

eilen

tänään

huomenna

ylihuomenna

eilen aamulla

eilen

tänä aamuna

tänä vuonna

tänä keväänä

tänä kesänä

tänä syksynä

tänä talvena

Viikonpäivien yhteydessä käytetään -prepositiota. Substantiivista käytetään lyhyttä muotoa. 

på måndag

på tisdag

på onsdag

på torsdag

på fredag

på lördag

på söndag

ensi maanantaina

ensi tiistaina

ensi keskiviikkona

ensi torstaina

ensi perjantaina

ensi lauantaina

ensi sunnuntaina

Nykyaikaa ilmaistaessa käytetään -prepositiota. Substantiivi on yksikön määräisessä muodossa

på morgonen

på eftermiddagen

på kvällen

på natten

på våren

på sommaren

på hösten

på vintern

på måndagen

på tisdagen

på söndagen

aamulla

iltapäivällä

illalla

yöllä

keväällä

kesällä

syksyllä

talvella

maanantaina

tiistaina 

sunnuntaina

På / Om 

Silloin kun jotakin tapahtuu toistuvasti, käytetään tai om -prepositiota. Substantiivi on monikon määräisessä muodossa.

på / om morgnarna

på / om förmiddagarna

på / om eftermiddagarna

på / om kvällarna  

på / om måndagarna

på / om vårarna

på / om somrarna

aamuisin

aamupäivisin

iltapäivisin

iltaisin

maanantaisin

keväisin

kesäisin 

Ajan ilmauksia ilman prepositiota

Muutamat ajan ilmaukset ovat ilman prepositiota. 

år 2013 (tjugohundra tretton)       

förra året

samma år

nästa år

vuonna 2013                              

viime vuonna

samana vuonna

ensi vuonna

Paikkaa ilmaisevia prepositioita

I-prepositio on tavallisin paikkaa ilmaiseva prepositio ruotsin kielessä. Se tarkoittaa, että jotakin on jossakin. I-prepositio vastaa suomen kielen sijapäätettä -ssa / -ssä.

Thi är född i Vietnam. Nu bor hon i Finland och studerar i Uleåborg.

Thi on syntynyt Vietnamissa. Nyt hän asuu Suomessa ja opiskelee Oulussa.

På-prepositio tarkoittaa, että jotakin on jonkin päällä tai pinnalla. 

Den här stretchingen kan lätt göras på golvet.

Tämä venytys voidaan helposti tehdä lattialla.

På-prepositiota käytetään puhuttaessa laitoksista, joihin liittyy erityistä toimintaa.

Jag har studerat på gymnasium. Nu läser jag till sjuksköterska för att kunna jobba på sjukhus.

Olen opiskellut lukiossa. Nyt luen sairaanhoitajaksi voidakseni työskennellä sairaalassa. 

HUOM! Laitosten yhteydessä voidaan käyttää myös vid-prepositiota. Tällöin ajatellaan laitoksen toimintaa, ei itse fyysistä rakennusta.

Jag studerar vid / på Uleåborgs yrkeshögskola.

Opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa.

Muita paikkaa ilmaisevia prepositioita:

framför

bakom

över

under

ovanför

nedanför

bredvid

nära

hos

mittemot

mellan

mitt i / mitt på

inom

vid

kring

utanför

bland

mellan

edessä

takana

yllä

alla

yläpuolella

alapuolella

vieressä

lähellä

luona

vastapäätä

välissä

keskellä

sisäpuolella

vieressä, ääressä

ympärillä

ulkopuolella

joukossa, keskuudessa

välissä

Jag får ofta ont i axeln då jag jobbar vid datorn.

Saan usein olkapään kipeäksi kun työskentelen tietokoneella.

Stretcha musklerna mellan ryggraden och skulderbladet.

Venyttele selkärangan ja lapaluun välissä olevia lihaksia.

För att kunna sitta bra kan man ha en liten kudde bakom ryggen.

Voidakseen istua hyvässä asennossa voi selän taakse laittaa pienen tyynyn.

Nackbesvär är vanliga även bland unga.

Niskavaivat ovat yleisiä jopa nuorilla (nuorten keskuudessa).

Muita prepositioita

Av (-lta/-ltä, joltakulta)  

Av vilket material är det här bandet? 

Mistä materiaalista tämä side on?

Materialet är av hög kvalitet.

Materiaali on korkealaatuista.


Bland (keskuudessa)

Dödligheten bland narkotikamissbrukare är hög jämfört med normalbefolkningen.

Huumeiden käyttäjien keskuudessa on kuolleisuus korkea verrattuna tavalliseen väestöön.


Efter (jälkeen / jäljessä)

Barn har vilostund efter lunchen

Lapsilla on lepotuokio lounaan jälkeen.


Från (-lta / -ltä,-sta / -stä)  

Största delen av studenterna kommer från norra Finland.

Suurin osa opiskelijoista tulee Pohjois-Suomesta.


För (jotakin varten, puolesta)

Babyn ligger på avdelningen för nyfödda.

Vauva on vastasyntyneiden osastolla.

Vet du om kostnader för sjukhusvistelse?

Tiedätkö sinä sairaalamaksuista?

Är du för eller mot kostnaderna

Oletko maksujen puolesta vai vastaan?

 

Genom (läpi / avulla)

Barn lär sig genom lek.

Lapset oppivat leikkimällä (leikin avulla).

 

Hos (jollakin on jotakin)

Högt blodtryck är vanligt hos medelålders män.

Korkea verenpaine on tavallista keski-ikäisillä miehillä.

Fetma hos barn har blivit allmänt.

Lasten lihavuus on yleistynyt.

 

I

Åldrandet medför krämpor: man kan ha tryck i ögat, inflammation i urinröret, irritation i slemhinnan och domning i benen.

Ikääntyminen tuo vaivoja tullessaan: voi olla silmänpainetta, virtsatietulehdus, limakalvojenärtymistä ja jalkojen puutumista.

 

Med (kanssa, mukana)

Barn med speciella behov har rätt till assistent.

Lapsilla, joilla on erityistarpeita, on oikeus avustajaan.

Min baby har problem med magen.

Vauvallani on vatsaongelmia.

Hon får medicin med snabb och långvarig effekt.

Hän saa nopea- ja pitkävaikutteista lääkettä.

 

Mot (vastaan)

Motion hjälper mot stress.

Liikunta auttaa stressiin.

 

Om (-sta / -stä)

Vad vet du om den här sjukdomen?

Mitä tiedätstä sairaudesta?

Jag läste om mina symptom på internet.

Minä luin oireistani internetistä.

Läkaren ska berätta om sjukdomen för dig.

Lääkäri kertoo sairaudesta sinulle.

 

Jag har ett hemoglobin på 115.

Minun hemoglobiini on 115.

Kan det vara ett symptom på någon sjukdom?

Voiko se olla oire jostakin sairaudesta?

Jag är så trött att jag inte ens orkar lyfta på benet.

Minä olen niin väsynyt, että en jaksa nostaa edes jalkaani.

Gamlingar ofta har skador på diskerna.

Vanhuksilla on usein vaurioita välilevyissä.

BMI är ett bra mått på övervikt och fetma.

Painoindeksi on hyvä ylipainon ja lihavuuden mitta.

 

Till (-lle / luokse / johonkin)

Farfar får snart flytta tillbaka till sitt hem.

Isoisä saa pian muuttaa takaisin kotiinsa.

En god vän till min farfar har lovat hjälpa honom.

Eräs isoisän hyvä ystävä on luvannut auttaa häntä.

Hans medicindos måste höjas till det dubbla.

Hänen lääkeannoksensa pitää nostaa kaksinkertaiseksi.

 

Utan (ilman)

Barn kan inte leva utan föräldrar.

Lapset eivät voi elää ilman vanhempia.

 

Vid (sairaudet, hoidot, tutkimukset)

Ljusbehandling vid depression har goda resultat.

Depression valohoito on antanut hyviä tuloksia.

Hur stora är stråldoser vid datortomografi?

Kuinka suuria ovat säteilyannokset tietokonetomografiassa?

Hur stor avgift ska man betala vid ett läkarbesök?

Kuinka suuri on maksu pitää maksaa lääkärikäynnistä?

 

Åt (-lle / jollekulle)

Jag vill köpa blommor åt min mormor.

Minä haluan ostaa kukkia mummolleni.

7 Yhden lauseen virkkeet

7.1 Väitelause (SPO)

Ruotsin kielessä päälauseessa on suora sanajärjestys silloin, kun subjekti aloittaa lauseen.

Lause on muotoa subjekti-predikaattiverbi-objekti

Farfar läser en bok.

Isoisä lukee kirjaa.

isoisä = subjekti (S) lukee = predikaattiverbi (P) en bok = objekti (O)

Ruotsin kielen kieltosana (inte, aldrig, ingenting, ingen / inget / inga) on liikkuva määre. Se tulee aina subjektin ja ensimmäisen verbin jälkeen:

Farmor läser inte en bok. Hon vill inte läsa.

Isoäiti ei lue kirjaa. Hän ei halua lukea.

Muidenkin liikkuvien määreiden paikka on sama. Liikkuvia määreitä ovat esimerkiksi: alltid (aina), ofta (usein), sällan (harvoin), kanske (ehkä), vanligen (tavallisesti).

Mikäli lauseessa ilmaistaan subjektin (S), predikaatin (P) ja objektin (O) lisäksi myös tapaa (T), paikkaa (P) ja aikaa (A), niiden adverbit tulevat lauseen loppuun: SPOTPA

Farfar läser en bok med intresse i sin fåtölj varje kväll.

Isoisä lukee kirjaa kiinnostuneena nojatuolissaan joka ilta.

kiinnostuneena = tavan adverbi (T) nojatuolissaan = paikan adverbi (P) joka ilta = ajan adverbi (A)

7.2 Kysymyslause (PSO?)

Ruotsin kielessä suora kysymyslause alkaa joko verbillä tai kysymyssanalla. Kysymyslauseessa predikaattiverbi on ennen subjektia eli sanajärjestys on käänteinen.

Läser farfar en bok varje kväll?

Lukeeko isoisä kirjaa joka ilta?

Kysymyssanoja ovat: 

vad

vad för en  / vad för ett  / vad för

hur

hurdan / hurdant / hurdana

var

vart

varifrån

när

varför

vem

vems

vilken / vilket / vilka

vilkendera / vilketdera

mikä, mitä

mikä, millainen

miten

millainen

missä

mihin

mistä

milloin

miksi

kuka

kenen

mikä, mitkä

kumpi

Vad gör farmor?

Mitä isoäiti tekee?

Vad för en bok läser farfar?

Mitä kirjaa isoisä lukee?

 

Silloin kun kysymyssana on sivulauseen subjektina, sen perään laitetaan som-sana.

Jag vet inte vad som står i boken.

Minä en tiedä, mitä kirjassa on.

7.3 Käskylause (P!)

Käskymuotoa eli imperatiivia käytetään käskyissä ja kehotuksissa. Ruotsin kielen imperatiivi on sama kuin verbin vartalo. Verbeillä, jotka kuuluvat I ja III konjugaatioon, imperatiivi on infinitiivin kaltainen. Verbeillä, jotka kuuluvat II ja IV konjugaatioon, imperatiivi muodostetaan jättämällä pois infinitiivin a-pääte.

Konjugaatio 

Infinitiivi 

Imperatiivi eli käskymuoto

I

studera (opiskella)

Studera! Opiskele!

II

beställa (tilata)

besöka (vierailla)

Beställ! Tilaa!

Besök! Vieraile!

III

sy (ommella)

Sy! Ompele! 

IV

äta (syödä)

Ät! Syö! 

Ruotsin kielessä käskymuoto voidaan muodostaa myös låta-verbin avulla:

Låt + objekti (+ kieltosana) + verbin perusmuoto 

Låt oss gå och fika!

Lähtekäämme kahville!

Låt oss inte gå för tidigt! 

Älkäämme lähtekö liian aikaisin!

8 Kahden lauseen virkkeet (päälause + sivulause)

8.1 Päälause

Päälause toimii itsenäisenä lauseena. Siinä kerrotaan pääasia, joka halutaan ilmaista. 

Jag studerar inom socialbranschen.

Minä opiskelen sosiaalialalla.

8.2 Sivulause

Sivulause liittyy aina päälauseeseen. Se sisältää sellaisen asian, joka tarkentaa, rajoittaa tai selittää päälauseen osaa. Sivulause ei voi esiintyä yksin täydellisessä virkkeessä, vaan se toimii aina yhdessä päälauseen kanssa. Sivulauseen voi aloittaa:

1. Alistuskonjunktio 

att

för att

eftersom

när

om / ifall

tills

että

jotta

koska

kun

koska / silloin kun

jos

kunnes

Jag studerar till sjuksköterska eftersom deras arbetssituation är bra.

Minä opiskelen sairaanhoitajaksi, koska heidän työtilanteensa on hyvä.

Jag kan studera vidare om det är ekonomiskt möjligt.

Minä voin opiskella lisää, jos se on taloudellisesti mahdollista.

2. Relatiivipronomini

som

vilken / vilket / vilka

vad

joka

joka, mikä

se mikä

Jag ska avlägga examenet i början av sommaren vilket gör det möjligt att få jobb omedelbart.

Minä valmistun kesän alussa, mikä tekee työnsaannin mahdolliseksi välittömästi.

 

3. Kysymyssana 

om

vad

var

hurdan / hurdant / hurdana

- ko, -kö

mikä, mitä

missä

millainen

Tällainen kysymyslause on epäsuora kysymys.

Vet du hurdant det är att jobba på BB?

Tiedätkö, minkälaista on työskennellä synnytysosastolla?

9 Sanajärjestys

9.1 Päälause

Suora sanajärjestys (SPO)

Päälauseessa on suora sanajärjestys silloin, kun subjekti aloittaa lauseen. Lause on muotoa subjekti-predikaattiverbi-objekti

Farfar läser en bok.

Isoisä lukee kirjaa.

Käänteinen sanajärjestys (PSO?)

1. Silloin kun päälause on kysymyslause, siinä on käänteinen sanajärjestys eli predikaattiverbi on ennen subjektia.

Läser farfar en bok?

Lukeeko isoisä kirjaa?

Var läser farfar boken?

Missä isoisä lukee kirjaa?

 

2. Silloin kun päälause aloitetaan jollakin muulla lauseenjäsenellä kuin subjektilla, siihen tulee käänteinen sanajärjestys eli predikaattiverbi on ennen subjektia. Lause voidaan aloittaa objektilla, tavan, paikan tai ajan määreellä.

En bok läser farfar. (O)

Kirjaa lukee isoisä.

Med intresse läser farfar en bok. (T)

Mielenkiinnolla lukee isoisä kirjaa.

I sin fåtölj läser farfar en bok. (P)

Nojatuolissaan lukee isoisä kirjaa.

Varje kväll läser farfar en bok. (A)

Joka ilta lukee isoisä kirjaa.

 

3. Jos sivulause edeltää päälausetta, tulee päälauseeseen käänteinen sanajärjestys.

Om farfar har tid läser han en bok.

Jos isoisällä on aikaa, lukee hän kirjaa.

9.2 Sivulause

Kuvituskuva 1

Ruotsin kielessä sivulauseen sanajärjestys on aina suora.

Det är fint att farfar läser en bok.

On hienoa, että isoisä lukee kirjaa.

Farfar som är redan 88 år gammal läser en bok varje kväll.

Isoisä, joka on jo 88-vuotias, lukee kirjaa joka ilta.

Jag vet inte vad han tycker om boken.

Minä en tiedä, mitä mieltä hän on kirjasta.

 

Jos sivulauseeseen liittyy lauseadverbiaali ja / tai liikkuva määre, niiden paikka on ennen verbiä:

KONjunktio + SUbjekti + Liikkuva määre / KIEltosana + PREdikaattiverbi

Farfar läser en bok eftersom han alltid har tyckt om litteratur.

Isoisä lukee kirjaa, koska hän on aina pitänyt kirjallisuudesta.

Farmor läser inte en bok eftersom hon aldrig har varit intresserad av litteratur.

Isoäiti ei lue kirjaa, koska hän ei ole ollut koskaan kiinnostunut kirjallisuudesta.

Liikkuvia määreitä ovat:

alltid

ibland

någon gång

ofta

nu

redan

länge

kanske

naturligtvis

verkligen

nämligen

just

alltså

aina

joskus

joskus

usein

nyt

jo

kauan

ehkä

tietysti, tietenkin

todella

nimittäin

juuri

siis

Kieltosanoja ovat:  

inte

ingen, inget, inga

aldrig

ei

ei kukaan

ei koskaan

10 Harjoituksia

Kolme ystävää tapaa toisensa odottamatta ammattikorkeakoulun käytävällä. Kaikki opiskelevat hoitotyötä. Yhdestä tulee sairaanhoitaja (A), toisesta terveydenhoitaja (B) ja kolmannesta kätilö (C).

Tre kompisar träffar varandra oväntat i korridoren av en yrkeshögskola. Alla studerar vårdarbete. En ska bli sjuksköterska (A), en annan hälsovårdare (B) och den tredje blir barnmorska (C).

(A) 


No, mutta, hei! Mitäs te täällä teette?

(A)


Nej, men hej! Vad gör ni här?

(B + C)

 

Hei, hei! Me opiskelemme täällä. Entä sinä, mitä sinä teet täällä? 

(B + C)

 

Hej hej! Vi studerar här. Och du, vad gör du här?

(A)


Minä opiskelen myös täällä. Olen opiskellut jo kohta kaksi ja puoli vuotta.

(A)


Också jag studerar här. Jag har studerat i snart tre år.

(B + C)

 

Me molemmat saimme opiskelupaikan hoitotyön koulutusohjelmasta nyt syksyllä. 

(B + C) 
 
 
Vi båda fick en studieplats på utbildnings-programmet för vårdarbete just nu på hösten. 

(B)

 

Minusta tulee terveydenhoitaja.

(B)

 

Jag ska bli hälsovårdare.

(C)

 

Ja minusta tulee kätilö.

(C)

 

Och jag blir barnmorska.

(A)

 

Onneksi olkoon!

 

Minäkin opiskelen samassa koulutusohjelmassa.

 

 

Minusta tulee vuoden kuluttua sairaanhoitaja.

 

Minä erikoistun sisätautikirurgiaan.

(A)

 

Grattis!

 

Jag studerar på samma utbildningsprogram också.

 

Jag ska bli sjuksköterska om ett år. 

 

Jag specialiserar mig på invärtesmedicin och kirurgi.

(B)

 

Oletko tyytyväinen valitsemaasi alaan?

(B)

 

Är du nöjd med området du har valt?

(A)

 

Olen, ehdottomasti.

 

Miksi sinä valitsit terveydenhoidon suuntautumisvaihtoehdon ja sinä kätilötyön?

(A)

 

Ja, definitivt.

 

Varför valde du inriktningsalternativet i hälsovård och du barnmorskearbete?

(B)

 

Minä haluan tehdä ennalta ehkäisevää terveydenhoitotyötä.

 

Minua kiinnostaa perheen hoitotyö, erityisesti haluaisin työskennellä lasten ja nuorten kanssa.

 

Haluan antaa neuvoja ja seurata lapsen kasvua ja normaalia kehitystä.

 

Haluan myös rokottaa ja tehdä monialaista yhteistyötä.

 

Me terveydenhoitajat työskentelemme yhdessä esimerkiksi fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien ja päiväkodissa työskentelevien sosionomien kanssa.

(B)

 

Jag vill jobba med preventiv hälsovård.

 

Jag är interesserad av hela familjens hälsa, speciellt skulle jag vilja jobba med barn och unga.

 

Jag vill ge råd och följa barnets tillväxt och den normala utvecklingen.

 

Jag vill också vaccinera och samarbeta i multiprofessionella team.

 

Vi hälsovårdare arbetar tillsammans med exempelvis fysioterapeuter, arbetsterapeuter och socionomer som jobbar på dagis.

(C)

 

Ja minä kätilönä haluan työskennellä vauvojen kanssa joko synnytyssalissa tai synnytysosastolla.

(C)

 

Och jag som barnmorska vill jobba med spädbarn antingen på en förlossningssal eller på en BB -avdelning.

(A)

 

Tehän saatte myös sairaanhoitajan pätevyyden samoin kuin minä.

(A)

 

Också ni på samma sätt som jag får behörighet att arbeta som sjuksköterska.

(B)

 

Kyllä, pitää paikkansa. Luulen ainakin tällä hetkellä, että en haluaisi työskennellä missään sairaalan osastolla. 

(B)

 

Ja, det stämmer. Jag tror åtminstone just nu att jag inte skulle vilja jobba på någon avdelning vid ett sjukhus.

(C)

 

Minä rakastan vastasyntyneitä vauvoja.

 

Haluan hoitaa heitä ja tietysti myös synnyttäjiä synnytysosastoilla.

 

Olen täysin tietoinen, että minun täytyy osata tehdä kaikki sairaanhoitajan ammattiin kuuluvat työt myös.

 

Haluan myös tehdä niitä.

(C)

 

Jag älskar nyfödda bebisar.

 

Jag vill sköta dem och förstås också föderskor på förlossningsavdelningar.

 

Jag är helt medveten om att jag måste kunna utföra alla arbetsuppgifter som hör till en sjuksköterskas yrke.

 

Jag vill till och med utföra dem.

(A)

 

Minä olen kiinnostunut sairaiden ihmisten hoitamisesta.

 

Joulun aikaan pääsen Oulun yliopistollisen sairaalan sisätautikirurgiselle vuodeosastolle töihin.

 

Olen suorittanut 140 opintopistettä, joten saan työskennellä sairaanhoitajana.

(A)

 

Jag är intresserad av att vårda sjuka människor.

 

Vid jultid får jag jobba på en kirurgisk och inremedicinsk bäddavdelning vid Uleåborgs universitetssjukhus.

 

Jag har läst 140 p vilket betyder att jag får jobba som sjuksköterska.

(B)

 

Mitä tehtäviä sinä osaat tehdä osastolla?

(B)

 

Vilka arbetsuppgifter kan du utföra på avdelningen?

(A)

 

Osaan mitata potilaalta lämmön, ottaa pulssin ja verenpaineen ja hoitaa haavoja.

 

Osaan myös laittaa tipan, antaa ruiskeita, katetroida ja annostella ja jakaa suun kautta otettavia lääkkeitä.

 

Me harjoittelemme aina ohjaavan sairaanhoitajan valvonnassa.

(A)

 

Jag kan mäta kroppstemperatur, ta puls och blodtryck och lägga sår på en patient.

 

Jag kan också sätta dropp, ge injektioner, katetrisera och dosera och dela ut mediciner som tas genom munnen.

 

Vi tränar alltid under uppsikt av den handledande sjuksköterskan.

(C)

 

Sairaanhoitajan työn täytyy olla valtavan vastuullista ja koko ajan joutuu uusien haasteiden eteen!

 

Missä sinä olet oppinut kaikki nuo tehtävät? 

(C)

 

Sjuksköterskans arbete måste vara väldigt ansvarsfullt och man inställs framför nya utmaningar hela tiden!

 

Var har du lärt dig alla dessa uppgifter?

(A)

 

Me olemme harjoitelleet sekä oppilaitoksemme simulaattoreilla että käytännön työharjoittelussa.

 

Tekin opettelette kaikki nämä tehtävät, koska te myös opiskelette ensin sairaanhoitajaksi.

(A)

 

Vi har övat både i simulatorer vid vårt läroverk och praktiserat i arbetspraktik.

 

Ni också ska lära er alla dessa uppgifter, eftersom ni också studerar till en sjuksköterska först.

(B+C)

 

Kyllä varmasti, mutta siihen menee vielä aikaa.

 

Olisi tosi mielenkiintoista päästä jos harjoittelemaan alan tehtäviä.

(B+C)

 

Ja, säkert, men det tar tid.

 

Det skulle vara väldigt intressant att få börja träna uppgifter som hör till branschen.

(A)

 

Harjoittelu on parasta mitä tiedän. Se on ainakin minun mielestäni paras tapa oppia.

 

Mutta nyt minun täytyy valitettavasti lähteä.

 

Mennään joskus yhdessä kahville. 

(A)

 

Träning är det bästa jag vet. Det är, enligt min mening, det bästa sättet att lära sig.

 

Men nu måste jag gå, tyvärr.

 

Vi ska ha en gemensam fika någon dag. 

(B+C)

 

Tehdään niin. Olipa mukava tavata.

 

Hei hei. Nähdään.

(B+C)

 

Det ska vi göra. Det var trevligt att träffas.

 

Hejdå. Vi ses.

(A)


Hei hei. Nähdään.

(A)


Hejdå! Vi ses.

 

Fysioterapeuttiopiskelijoita (D) ja toimintaterapeuttiopiskelijoita (E) istuu koulun ravintolassa lounaalla.

Fysioterapeutstudenter (D) och arbetsterapeutstudenter (E) sitter på skolans restaurang och äter lunch.

(D)

 

Hei, siitä on pitkä aika viimeksi tapasimme!

(D)


Hej det är länge sen vi treffades!

(E)


Hei!

(E)


Hej!

(D)


Missä olette olleet? 

 

Emme ole tavanneet pitkään aikaan.

(D)


Var har ni varit? 

 

Vi har inte träffats på länge.

(E)


Me olemme olleet työharjoittelussa neljä viikkoa.

(E)


Vi har varit på praktik i fyra veckor.

(D)


Niinkö? Missä? 

(D)


Så ja? Var någonstans? 

(E)


Minä olin Oulun yliopistollisessa sairaalassa neurologisella osastolla.

(E)


Jag praktiserade på neurologiska avdelningen vid Uleåborgs universitetssjukhus.

(D) 

 

Minäkin olen harjoitellut samalla osastolla.

 

 

Silloin kun minä harjoittelin siellä, osastolla hoidettiin aivohalvauspotilaiden lisäksi myös sellaisia potilaita, joilla oli monia muita aivoverenkiertohäiriöitä. 

 

Joillakin potilailla oli MS-tauti, migreeni, epilepsia tai muita sydän- ja verisuonitauteja.

(D) 

 

Också jag har praktiserat på samma avdelning.

 

Då jag praktiserade där vårdades utöver strokepatienter också sådana patienter som hade många andra cirkulationsstörningar i hjärnan. 

 

Några patienter hade MS-sjukdom, migrän, epilepsi eller andra hjärt- och kärlsjukdomar.

(E)


Miten te fysioterapeuttiopiskelijat työskentelitte tuollaisten potilaitten kanssa, jotka ovat saaneet aivohalvauksen? 

(E) 

 

På vilket sätt jobbade ni fysioterapeutstudenter med sådana patienter som har utvecklat stroke?

(D) 

 

Me harjoittelimme liikkumista.

 

Lisäksi harjaannutimme aivohalvauspotilaiden ylä- ja alaraajoja ja pystyasennon hallintaa.

(D)


Vi tränade motion. 

 

Ytterligare tränade vi övre och nedre extremiteter och upprätthållning hos strokepatienter.

(E)


Me toimintaterapeuttiopiskelijat taas harjaannutimme toimintakykyä. 

 

Me harjoittelimme sellaisia toimintoja, jotka ovat potilaalle tärkeitä. 

 

Tavoitteena oli parantaa potilaan toimintaa niin, että hän selviytyy erilaisista toiminnoista samalla tavalla kuin aikaisemminkin.

(E)


Vi arbetsterapeutstudenter däremot tränade funktionsförmåga. 

 

Vi tränade sådana aktiviteter som är viktiga för patienten. 

 

Målet var att förbättra patientens funktion så pass mycket att han eller hon klarar att utföra aktiviteter på samma sätt som tidigare.

(D)


Oletteko te harjoitelleet myös jossakin muualla?

(D)


Har ni praktiserat någon annanstans? 

(E)


Me olemme harjoitelleet kaikenikäisten asiakkaitten kanssa niin avo- kuin laitoshoidossakin. 

 

Edellinen harjoittelupaikkani oli lasten kuntoutuskeskus. 

 

Me annoimme toimintaterapiaa muutamille lapsille myös päiväkodissa ja erityiskouluissa. 

 

 

Päiväkodissa sain tehdä yhteistyötä meidän ammattikorkeakoulusta valmistuneen sosionomin kanssa.

(E)


Vi har tränat inom såväl öppenvård som institutionsvård med klienter i alla åldrar. 

 

 

Min tidigare arbetspraktikplats var rehabiliteringscenter för barn. 

 

Vi gav rehabilitering även på dagis och i specialskolor. 

 

 

På dagis fick jag samarbeta med en socionom som hade avlagt examen vid vår yrkeshögskola.

(D)

 

Minun mielestä olisi mielenkiintoista ja tosi tärkeää oppia työskentelemään monialaisissa tiimeissä.

(D)

 

Jag tycker att det skulle vara intressant och väldigt viktigt att lära sig jobba i mång-professionella team.

(E)

 

Olen samaa mieltä. Ehdottomasti.

(E)


Jag tycker det samma. Definitivt.

 

Suunterveydenhoidon opiskelijat antavat lapsille tietoa hampaiden harjauksesta päiväkodissa. 

Munhygieniststudenter ger information om tandborstning åt barn på dagis.

Hei! Me olemme suuhygienistiopiskelijoita. 

 

Me olemme tulleet päiväkotiinne kertomaan teille suun terveydenhoidosta. 

 

Suun terveydenhoito tarkoittaa sitä, miten meidän pitää harjata hampaat ja kuinka monta kertaa päivässä. 

Hej! Vi är munhygieniststudenter. 

 

Vi har kommit till ert dagis för att berätta om munhygien för er. 

 

 Munhygien handlar hur vi ska borsta våra tänder och hur många gånger om dagen. 

Me annamme teille jokaiselle oman hammasharjan ja -tahnan.

 

Nyt sitten alamme harjoittelemaan hampaiden harjaamista.

 

Me teemme se tällä kertaa ilman hammastahnaa.

Vi ger er alla en egen tandborste och tandkräm.

 

Och nu börjar vi träna tandborstning.

 

Vi ska göra det utan tandkräm den här gången.

Aloitetaan! 

 

Avaa suu ja aseta hammasharja hampaita vasten.

 

 

Laita se vähän vinoon ikeniä vasten.

 

Aloita ulkopinnoilta. 

 

Jatka sitten sisäpinnoilta. 

 

Liikuta harjaa edestakaisin sivusuunnassa.  

 

Harjaa oikein hellästi ja yksi hammas kerrallaan. 

 

 

Pidä harja pystyasennossa silloin kun harjaat etuhampaiden sisäpinnat. 

 

Ole myös tarkkana, että harjaat takimmaiset hampaat myös.

Vi ska börja! 

 

Öppna munnen och placera tandborsten mot tänderna. 

 

Vinkla den litet snett mot tandköttet.

 

Börja med yttersidorna. 

 

Fortsätt därefter med innersidorna. 

 

För borsten fram och tillbaka i sidled. 

 

Gör det med mycket mjuka rörelser och tand för tand. 

 

Håll borsten upprätt då du borstar insidan av framtänderna. 

 

Se till att du borstar bakom de bakersta tänderna också.

Jatka sitten purupintoihin. 

 

Siellä myös bakteerit viihtyvät!

Fortsätt sedan till tuggytorna. 

 

De är där bakterier också trivs!

Jos haluat, voit harjata lopuksi myös kielen. 

 

Sillä tavalla saat pois ruuantähteet ja oikein raikkaan suun.

Om du vill kan du borsta tungan till sist. 

 

På så sätt avlägsnar du matrester och får en jätte fräsch mun.

Kuka tietää, montako kertaa päivässä hampaat pitää pestä?

Är det någon som vet hur många gånger om dagen vi ska borsta tänderna?

Kaksi kertaa.

Två gånger.

Aivan. Ja milloin?

Stämmer. Och när?

Aamulla ja illalla.

På morgonen och kvällen.

Kyllä, pitää paikkansa. Tiedättekö, kuinka kauan hampaita tulee harjata?

Ja, stämmer. Vet ni hur länge man skall borsta tänderna?

Ei. Mutta minä ainakin harjaan niin kauan, että ne ovat puhtaat.

Det vet vi inte. Men åtminstone jag borstar så länge att de blir rena.

Se on tärkeintä, että hampaista tulee puhtaat. 

 

Kaksi minuuttia riittää. 

 

Harjaatteko te aamulla ennen aamiaista vai aamiaisen jälkeen?

Det är viktigast att tänderna blir rena. 

 

Två minuter räcker. 

 

Borstar ni tänderna före eller efter frukost?

Sen jälkeen kun olen syönyt.

Jag borstar tänderna sedan jag har ätit.

Hampaat olisi hyvä harjata ennen aamiaista.

Det skulle vara bra att borsta tänderna före frukosten.

Miksi?

Varför?

Jos aamiaisella syöt esimerkiksi hedelmiä tai juot mehua ja harjaat heti sen jälkeen hampaasi, se ei ole hyväksi niille. 

 

Mehussa ja hedelmissä on happoja.

 

Nämä hapot aiheuttavat happohyökkäyksen ja vahingoittavat kiillettä, jos harjaat hampaat heti aamiaisen jälkeen.

Äter du frukt eller dricker juice till frukosten och sedan direkt borstar tänderna är det inte bra för tänderna.

 

Juice och frukter innehåller syror.  

 

Dessa syror förorsakar syraangrepp och förstör tandemaljen om du borstar tänderna direkt efter frukosten.

Minä harjaan aina hampaat ennen kuin lähden päiväkotiin.

Jag borstar alltid tänderna innan jag går på dagis.

Se on hyvä, mutta harjaa vasta puoli tuntia sen jälkeen kun olet syönyt.

 

Happohyökkäys kestää puolituntia ruokailun jälkeen. 

 

Puolessa tunnissa hammaskiilteellä on ollut aikaa tulla taas kovaksi.

Det är bra, men du ska borsta tänderna först en halv timme efter du har ätit. 

 

Syraangreppet pågår i en halvtimme efter man ha ätit. 

 

Inom en halv timme har tandemaljen haft tid att bli hård igen.

Päiväkodissa me otetaan ksylitolitabletti aina ruuan jälkeen.

På dagis tar vi alltid en xylitoltablett efter maten.

Hienoa! Nyt te kaikki osaatte harjata hampaanne oikein. 

 

Me kiitämme teitä kaikkia. 

 

Annamme teille aivan oman hammastahnan ja hammasharjan.

Fint! Nu kan ni alla borsta tänderna på rätt sätt. 

 

Vi vill tacka er alla. 

 

Vi ger er en egen tandkräm och borste.

Kiitos.

Tack.

Pitäkää hyvä huoli hampaistanne! Hei hei.

Ta bra hand om tänderna. Hejdå!

Hei hei.

Hejdå.

 

Röntgenissä

På röntgen

Minulla on ollut pitkäaikainen yskä. 

 

Eilen kävin lääkärin vastaanotolla. 

 

Sain lähetteen sekä röntgeniin että laboratoriokokeisiin. 

 

 

Minulta kuvattiin keuhkot ja poskiontelot. 

 

 

Sen jälkeen minun piti mennä laboratorioon verikokeisiin.

 

Ensin menin röntgeniin.

 

Minun piti odottaa melko kauan ennen kuin minut kutsuttiin sisään. 

 

Heti sen jälkeen sain mennä pukuhuoneeseen.

 

Röntgenhoitaja pyysi minua riisumaan ylävartalon paljaaksi. 

 

Lisäksi minun piti ottaa pois kaulakoru, korvakorut ja kello.

 

Heti kun olin riisunut ylävartalon paljaaksi, sain mennä kuvaushuoneeseen.

 

Ensiksi minulle laitettiin lyijysuoja, jotta en altistuisi säteilylle. 

 

Sitten minun piti mennä seisomaan laitteen eteen. 

 

Minun piti vetää keuhkot täyteen ilmaa ja pidättää hengitystä

Jag har haft en långvarig hosta. 

 

Igår var jag på besök hos läkare.

 

Jag fick en remiss till både röntgen och laboratorieprover. 

 

 

Mina lungor och käkhålor undersöktes med röntgen. 

 

Därefter måste jag gå till laboratoriet för att lämna blodprov.

 

Först gick jag på röntgen.

 

Jag måste vänta ganska länge innan jag blev inkallad. 

 

Strax därefter fick jag gå till klädrummet.

 

Röntgenskötaren bad mig ta av mig helt på överkroppen. 

 

Ytterligare måste jag ta av halssmycket, örhänget och klockan.

 

Omedelbart när jag hade tagit av kläderna på överkroppen fick jag gå in i röntgenrummet.

 

Först täcktes jag med ett bly förkläde för att undvika exponering för röntgenstrålning. 

 

Sedan måste jag gå fram till röntgenappareten och stå framför den. 

 

Jag måste andas in djupt och hålla andan.

Sitten kun röntgenhoitaja oli tullut kuvaushuoneeseen, sain taas hengittää ulos.

 

Minun täytyi kääntyä sivuttain, nostaa kädet ylös ja ottaa kiinni köydestä, joka riippui katosta.

 

 

Taas minun piti vetää keuhkot täyteen ilmaa ja olla sitten hengittämättä. Vasta kun kuva oli otettu, sain hengittää ulos.

Sedan röntgenskötaren hade kommit in i röntgenrummet fick jag andas ut igen.

 

Jag måste vända mig till min sida, höja armarna över huvudet och gripa tag i ett rep som hängde från taket.

 

Åter måste jag andas in djupt och hålla andan. Först då jag hade blivit röntgad fick jag lov att andas ut.

Toinen röntgentutkimus oli sinusröntgen.  

 

 

Minun piti istua tuolilla röntgenlaitteen edessä suu auki. 

 

Otsan piti olla kiinni levyssä, jonka sisällä on kasetti.

 

Taaskin minun piti olla hengittämättä kunnes kuvaus oli ohi.

 

 

Röntgenhoitaja tarkasti kuvien laadun.  

 

 

Se oli hyvä ja pääsin lähtemään laboratoriokokeisiin saman tien.

 

Ennen kuin lähdin, minun oli pakko kysyä, näkyikö kuvissa mitään poikkeavaa.

 

Röntgenhoitaja sanoi, että lähettävä lääkäri antaa minulle tietoa, mitä röntgentutkimuksessa tulee esille.

 

Minun pitää varata soittoaika lääkärille.

 

Varasin puhelinajan välittömästi ajanvarauksesta.

 

 

Sitten kiiruhdin laboratorioon.

 

Kun olin matkalla laboratorioon, mietin yskääni.

En annan röntgenundersökning var en sinus röntgen.

 

Jag måste sitta på en stol framför röntgenapparaten och gapa.

 

Pannan måste vara placerad på en röntgen tabell som innehåller en x–ray film.

 

Åter igen var jag tvungen att vara utan att andas in och ut tills röntgenundersökningen var färdig.

 

Röntgenskötaren granskade kvaliteten på bilderna.

 

Den var bra och jag fick gå till laboratorieundersökningar med det samma.

 

Innan jag gick var jag tvungen att fråga om man kunde se något avvikande på bilderna.

 

Röntgenskötaren sade att den remitterande läkaren ska ge mig besked om vad röntgenundersökningen visar.

 

Jag måste boka en telefontid med läkaren.

 

Jag bokade telefontid omedelbart via tidsbokning.

 

Sedan skyndade jag mig till laboratoriet.

 

Då jag var på väg till laboratorium tänkte jag på min hosta.

Viime kesänä minulla oli atelektaasi eli luhistuma toisessa keuhkossa.

 

Nyt toivoin, että keuhkoni on täysin kunnossa.

I somras hade jag atelektas eller lungkollaps i ena lungan.

 

Nu hoppas jag att allt är helt okej i lungan.

 

Laboratoriossa

Vid laboratoriet

Tulin laboratorioon, otin vuoronumeron ja istuuduin tuolille odottamaan vuoroani.

Jag kom till laboratoriet, tog en nummerlapp och satte mig på en stol tills mitt nummer kom upp på tablån. 

Melko pian laboratorionhoitaja kutsui minut sisään. 

Inom kort blev jag inkallad av en laboratorieskötare. 

Hän pyysi minut istuutumaan näytteenottotuoliin.

Hon bad mig sätta mig i en provtagningsstol. 

Ennen kuin hän alkoi ottaa näytteitä, hän kysyi henkilötunnukseni. 

Innan hon började ta prover frågade hon min personnummer. 

Sitten hän pyysi minua käärimään vasemman käden hihan ylös. 

Sedan bad hon att jag ska kavla upp vänstra ärmen. 

Samaan aikaan kuin käärin hihan ylös, hän liimasi tarralaput näyteputkiin. 

Medan jag kavlade upp ärmen klistrade hon självhäftande etikett på provrör.

Sitten hän laittoi staasin vasemman käsivarteni ympärille, puhdisti näytteenottokohdan ja työnsi neulan suoneen. 

Sedan satte hon ett stasband runt den vänstra överarmen, tvättade området där provet ska tas med spritservett och förde en nål in i venen.

Verta otettiin kahteen näyteputkeen. 

Blod sögs in i två provtagningsrör. 

Kun näytteenotto oli valmis, hän laittoi pumpulitupon ja sen päälle laastarin näytteenottopaikan päälle.

När hon blev färdig med blodprovstagningen satte hon en bommullstuss med plåster över stället där hon hade stuckit.

Miten taitava laboratorionhoitaja, ajattelin itsekseni.

Vilken skicklig laboratorieskötare tänkte jag för mig själv.

Mustelmaa ei tullut pistoskohtaan.

Inget blåmärke uppkom runt sticket.

Sekä röntgenissä että laboratoriossa oli opiskelijaharjoittelijoita. 

Både på röntgen och på laboratoriet fanns studenter som utförde sin arbetspraktik. 

He seurasivat, kun röntgenhoitaja ja laboratorionhoitaja työskentelivät. 

De observerade på vilket sätt röntgenskötaren och laboratorieskötaren arbetade.  

Laboratorionhoitaja kertoi minulle, että voin saada vastaukset viikon kuluttua.

Laboratorieskötare berättade för mig att jag ska få reda på mina blodprovsresultat om en vecka.

Lääkärini kertoo minulle tulokset puhelimitse.

Min läkare ska berätta om resultaten för mig via telefon.

 

Päiväkodissa

Lastentarhanopettaja (A) ja lapsen äiti (B) keskustelevat.

På dagis

Barnträdgårdslärare (A) och mamma (B) till ett barn diskuterar.

(A)

 

Huomenta. Tervetuloa tutustumaan päiväkotiimme.

 

Minä toimin täällä lastentarhanopettajana.

(A) 

 

God morgon. Välkommen att bekanta er med vårt dagis.

 

Jag jobbar som barnträdgårdslärare här.

(B)


Huomenta. Meidän tyttäremme ei ole aikaisemmin ollut päiväkodissa. 

 

Me, mieheni ja minä, olimme hoitovapaalla vuorotellen kunnes tyttäremme täytti kolme vuotta. 

 

Nyt hän kaipaa leikkikavereita.

(B)

 

God morgon. Vår dotter har inte tidigare varit på dagis. 

 

Vi, min man och jag, var turvis vårdlediga tills dottern fyllde tre år. 

 

 

Nu längtar hon efter lekkompisar.

(A)


Ymmärrän. Meillä täällä päiväkodissa onkin paljon leikkikavereita.

(A)


Det förstår jag. Vi har ju många lekkompisar här på dagiset. 

(B)


Kuinka suuret lapsiryhmät teillä on?

(B)


Hur stora barngrupper har ni?

(A)


Tässä ryhmässä on kymmenen lasta. 

 

Päiväkotimme on pieni ja kodikas. 

 

Meillä lapsi on keskiössä.  

 

Haluamme oppia tuntemaan lapsen hyvin ja tukemaan hänen kasvuaan ja kehitystään.

(A)


I den här gruppen har vi tio barn.

 

Vårt dagis är litet och hemtrevligt. 

 

Hos oss är det barn som vi focuserar på.

 

Vi vill lära oss känna barnet väl och stöda dess uppväxt och utveckling.

(B)


Onko teillä jokin tietty päiväohjelma?

(B)


Har ni något speciellt dagsprogram?

(A)


Kyllä meillä on. 

 

Päiväkoti aukeaa kello 6 aamulla. 

 

Heti kun lapset tulevat päiväkotiin, he voivat syödä aamiaista. 

 

Sen jälkeen meillä on ohjattua toimintaa joko sisällä tai ulkona aina lounaaseen saakka.

(A)


Ja, det har vi. 

 

Dagiset öppnar klockan 6 på morgonen. 

 

Omedelbart när barn kommer till dagiset kan de äta frukost. 

 

Därefter har vi planerad verksamhet antingen inom - eller utomhus fram till lunch.

(B)


Onhan teillä muuten erikoisruokavalioita? 

 

 

Meidän tyttärellämme on maitoproteiini-allergia. 

 

Hän on allerginen maidossa oleville proteiineille. 

 

Hän ei tämän vuoksi voi juoda maitoa tai syödä muitakaan maitotuotteita. 

 

Ne tulee korvata soijalla.

(B)


Jag undrar om ni har specialkost på ert dagis? 

 

Vår dotter har mjölkproteinallergi. 

 

Hon är allergisk mot proteinerna i mjölk. 

 

Det är därför hon inte kan dricka mjölk eller äta andra mjölkprodukter. 

 

De skall ersättas med soja.

(A)


Pystymme järjestämään maidottoman ruokavalion, mutta me tarvitsemme lääkärintodistuksen.

(A)


Vi kan ordna mjölkfri kost, men vi behöver läkarintyg.

(B)


Se sopii oikein hyvin. Toimitan lääkärintodistuksen teille.

(B)


Ja, det passar bra. Jag ska lämna in intyget av vår läkare.

(A)


Lounaan jälkeen pikku lapset nukkuvat päiväunet, mutta isommat lepäävät. 

 

Levätessään he saavat kuunnella satukasetteja.

 

Lepotauon jälkeen me tarjoamme lapsille kunnollisen välipalan. 

 

Sen jälkeen on ohjattua toimintaa ulkona tai sisällä. 

 

 

Lapset saavat mielellään leikkiä myös vapaasti.

(A)


Efter lunchen sover småbarn men större barn vilar. 

 

Medan de vilar får de lyssna på sagoband.

 

Efter vilostunden bjuder vi barnen på ett rejält mellanmål. 

 

Därefter har vi planerad verksamhet antingen utom- eller inomhus. 

 

 

Barn får gärna leka också fritt.

(B)


Onko teillä tiettyjä teemapäiviä esimerkiksi eri vuodenaikoina?

(B)


Har ni vissa temadagar exempelvis under olika årstider?

(A)


Kyllä meillä. Aikataulumme on sekä päiväkodin ilmoitustaululla että koti-sivuillamme.

 

 

Siellä on myös toiminta-ajatuksemme ja arvopohjamme.

 

Niistä olemmekin keskustelleet aikaisemmin tavatessamme.

(A)


Ja, de har vi. Schemat finns både på daghemmets anslagstavla och på vår hemsida.

 

Där finns också vår verksamhetsidé och våra värdegrund.

 

De har vi diskuterat tidigare då vi träffades.

(B)

 

Voimmeko tulla tyttäremme kanssa vierailulle ennen kuin hän aloittaa päivähoidon täällä?

(B)


Kan vi komma på besök med vår dotter innan hon börjar dagvård här?

(A)

 

Kyllä, mielellään. Sopiiko ensi viikon tiistaina kello 14?

(A)


Ja, gärna. Passar det på tisdag klockan 14 nästa vecka?

(B)


Sopii oikein hyvin, kiitos. 

 

Nähdään silloin. 

(B)


Det passar väldigt bra, tack.

 

Vi ses då. 

(A)


Tehdään niin. Hei hei.

(A)


Det passar väldigt bra, tack. 

(B)


Hei hei.

(B)


Hejdå.

 

Työharjoittelu optikkoliikkeessä

Arbetspraktik i en optikerbutik

Miesopiskelija (A) on ollut optikkoliikkeessä työharjoittelussa neljä viikkoa. Eräänä päivänä tulee asiakas (B), joka on hänen lukioaikainen koulukaverinsa.

En manlig student (A) har praktiserat i en optikerbutik i fyra veckor. En dag på eftermiddagen kommer en kund (B) som är hans skolkompis från gymnasiet.

(A)


Miten voin palvella sinua? 

(A)


Hur kan jag hjälpa dig?

(B)


Terve. Mikä yllätys! 

 

Mitä sinä täällä teet?

(B)


Tjänare. Vilken överraskning! 

 

Vad gör du här?

(A)


Terve. Minä olen täällä työharjoittelussa.

 

Opiskelen optikoksi. 

 

Olen opiskellut jo 2½ vuotta.

(A)


Tjänare. Jag praktiserar här. 

 

Jag studerar till optiker. 

 

Jag har studerat redan i 2½ år.

(B)


Missä sinä opiskelet?

(B)


Var studerar du?

(A)


Opiskelen Oulun ammattikorkeakoulussa. 

 

Vain Oulussa ja Helsingissä voi opiskella optikoksi.

(A)


Jag studerar vid Uleåborgs yrkeshögskola. 

 

Det är bara i Helsingfors och Uleåborg där man studera till optiker.

(B)


Sitäpä en tiennytkään. 

 

Minäkin olen hakenut opiskelupaikkaa Oulun ammattikorkeakoulusta.

(B)


Det visste jag inte. 

 

Också jag har ansökt om en studieplats på Uleåborgs yrkeshögskola.

(A)


Niinkö? Mihin koulutukseen olet hakenut?

(A)


Säg du det? Vilken utbildning har du gjort ansökan till?

(B)


Ensihoitoon. 

 

Kun olin varusmiespalveluksessa, olin lääkintämies ja kiinnostuin alasta.

(B)


Akutvård. 

 

Då jag tjänstgjorde min värnplikt var jag sjukvårdsman och blev intresserad av branschen.

(A)


Toivottaan, että saat opiskelupaikan.

(A)


Hoppas att du får en studieplats.

(B)


Niin minäkin toivon. 

 

Ensihoito on äärimmäisen tärkeää.

 

Ja ensihoitajia tarvitaan aina.

 

Mutta kuulehan, minä tulin näöntarkastukseen.

(B)


Det hoppas också jag. 

 

Akutvård är ytterst viktigt.

 

Och akutsjuksköterskor behövs alltid.

 

Men hör du, jag kom till synundersökning.

(A)


Valitettavasti meillä ei ole vapaita aikoja juuri nyt. 

 

Voitko sinä tulla huomenna klo 10?

(A)


Tyvärr har vi inga lediga tider just nu. 

 

Kan du komma i morgon klockan 10?

(B)


Se sopii erittäin hyvin. 

 

Minä haluaisin katsella vähän kehyksiä.

(B)


Det passar utmärkt bra. 

 

Jag skulle vilja titta på bågar lite grann.

(A)


Ole hyvä. Tarvitsetko apua?

(A)


Var så god. Behöver du hjälp?

(B)


Kyllä vain. 

 

Nämä kehykset ovat hyvännäköiset. 

 

Kokeilin niitä, mutta ne eivät istu hyvin toisen korvan takana.

(B)


Ja visst. 

 

Den här bågen ser bra ut.

 

Jag provade ut den men den sitter inte bra bakom ena örat.

(A)


Kehyksiä voi kyllä säätää. 

 

Silloin kun silmälasit noudetaan, me säädämme ne niin, että ne istuvat hyvin korvien takana ja nenän päällä.

 

Säädämme kehykset sellaiseen kulmaan, että lasit istuvat mukavasti.

(A)


Bågen kan ju justeras. 

 

När glasögonen hämtas justerar vi dem på så sätt att de sitter bra bakom öronen och över näsan. 

 

Vi vinklar bågen så att glasögonen sitter bekvämt.

(B)


Niin yksi asia, olen allerginen nikkelille.

 

Onko teillä nikkelittömiä kehyksiä?

(B)


Och en sak till. Jag är allergisk mot nickel.

 

Har ni nickelfria bågar?

(A)


Totta kai. Täällä on titaanikehyksiä. 

 

Katsopa niitä. Oikealla on miesten kehyksiä.

(A)


Visst har vi. Här har vi titanbågar. 

 

Titta på dem. Till höger har vi herrbågar.

(B)


Hyvä. 

 

Jos joudun hankkimaan silmälasit, voinko saada alennusta niistä?

(B)


Det är bra. 

 

Om jag måste skaffa glasögon kan jag få rabatt på dem?

(A)


Valitettavasti me emme voi antaa alennusta silmälasiostosta, mutta voit maksaa ne erissä. 

 

Siitä ei tule ylimääräisiä kustannuksia. 

(A)


Tyvärr kan vi inte ge rabatt vid glasögonköp men du kan dela upp betalningen. 

 

Det blir inte extra kostnader.

(B)

 

Minun pitää ajatella asiaa. Nähdään huomenna.

(B)

 

Jag måste tänka på saken. Vi ses i morgon.

(A)


Nähdään huomenna. Tervetuloa!

(A)


Vi ses i morgon. Välkommen!

(B)


Kiitos.

(B)


Tack.

11 Kielioppitermejä

Sanaluokat

Substantiivit ovat esineiden, asioiden tai yksilöiden nimiä. 

Adjektiivit ilmaisevat asian tai esineen laatua. Ne vastaavat kysymykseen millainen jokin on.

Pronominit ovat asemosanoja. Niitä käytetään substantiivin ja adjektiivin asemasta. 

Numeraalit ilmaisevat lukua ja määrää. Ne jaetaan peruslukuihin ja järjestyslukuihin.

Verbit ovat teonsanoja. Ne ilmaisevat tekemistä, tapahtumista ja olemista.

Partikkelit ovat apusanoja, jotka eivät kuulu muihin sanaluokkiin. Partikkeleita ovat alistus- ja      rinnastuskonjunktiot sekä prepositiot.

 

Lausetaso

Subjekti on lauseen pääjäsen predikaatin ohella. Subjekti ilmaisee tekijän. Lause rakentuu subjektin ja predikaatin ympärille. Sanaluokista substantiivi, adjektiivi, pronomini tai numeraali voi olla lauseen subjektina. Subjekti saadaan selville kysymällä ”kuka tekee?”, ”mikä tekee?”, ”ketkä tekevät?”, ”mitkä tekevät?”, ”kuka on?” tai ”mikä on?”.

Predikaatti on lauseen ydin, johon muut lauseenjäsenet liittyvät. Lauseessa on vain yksi predikaatti. Sanaluokista ainoastaan verbi voi olla lauseen predikaattina. Predikaatti saadaan selville kysymällä ”mitä tekee?”  

Objekti on lauseen lisäjäsen. Se ilmoittaa predikaattiverbin tekemisen kohteen. Sanaluokista substantiivi, adjektiivi, pronomini tai numeraali voi olla lauseen objektina.

Predikatiivi on lauseen lisäjäsen, joka liittyy olla - tai tulla joksikin – verbeihin. Predikatiivi kertoo mikä tai millainen subjekti on. Sanaluokista substantiivi, adjektiivi, pronomini tai numeraali voi olla lauseen predikatiivina.

Tavan adverbiaali kuvaa tapaa, miten jotakin tehdään. Se vastaa kysymykseen ”miten?” tai ”millä tavoin?”

Paikan adverbiaali ilmaisee paikan, missä jotakin tehdään.  

Ajan adverbiaali ilmaisee, milloin jotakin tehdään.                

Adjektiiviattribuutti on substantiivin edessä oleva adjektiivi. Se kuvaa, millainen substantiivi on.



Elitgruppen - Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien täydennyskoulutushanke 2012 - 2014

Ensiapua! Ruotsin kielioppi harjoituksineen sosiaali- ja terveysalalle toteuttiin osana Elitgruppen Ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien täydennyskoulutushanketta, joka toteutettiin lukuvuosina 2012 - 2013 ja 2013 - 2014. 

Hankkeen tavoitteena oli kehittää keinoja erityisesti opiskelijoiden ohjaukseen: millä ohjauksen keinoilla voidaan edistää opiskelijoiden motivaatiota ja parantaa heidän oppimistuloksiaan ruotsin kielessä.

Hanke oli Svenska Kulturfondenin osaksi rahoittama. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Okka-säätiö.

Svenska Kultur Fonden logo

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus