Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 11/2016

”Nyt tehdään enemmän yhdessä” – Oulun ammattikorkeakoulun sisäinen auditointi 2016

Metatiedot

Nimeke: ”Nyt tehdään enemmän yhdessä” – Oulun ammattikorkeakoulun sisäinen auditointi 2016

Tekijä: Isola Marianne; Ahvenlampi Sari

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, arviointi, auditointi, kehittäminen, korkeakoulut

Tiivistelmä: Talvella 2016 järjestettiin Oulun ammattikorkeakoulussa järjestyksessään neljäs sisäinen auditointi. Kohteina olivat korkeakoulun laatupolitiikka, laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja laatujärjestelmän kehittäminen. Vertaisarviointi pohjautui koulutusosastojen ja palveluyksiköiden syksyllä 2015 tehtyihin itsearviointeihin näistä kolmesta kohteesta.

Auditointiryhmät haastattelivat opettajia, palveluhenkilökuntaa, johtoa, opiskelijoita ja ulkoisia sidosryhmiä. Vaikka jokainen ryhmä toimi itsenäisesti, toistuivat vahvuudet ja kehittämiskohteet ryhmien raporteissa. Uudistettu organisaatio koettiin positiivisena: muutoksen myötä keskusteluyhteyksien koettiin lisääntyneen ja uudistus nähtiin tärkeänä yhtenäisten käytänteiden kehittämisessä. Palveluyksiköiden luomista pidettiin hyvänä asiana. Lisäksi vahvuutena näkyi erityisesti henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien kehittämismyönteisyys.
Kehittämiskohteissa esiin nousivat erityisesti johtamisjärjestelmän kehittäminen, osallistamisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyyden kehittäminen, viestinnän ja vuorovaikutteisuuden parantaminen sekä henkilöstö- ja sidosryhmäpalautejärjestelmät.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2016-04-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201604018931

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Isola, M. & Ahvenlampi, S. 2016. ”Nyt tehdään enemmän yhdessä” – Oulun ammattikorkeakoulun sisäinen auditointi 2016. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 11. Hakupäivä 19.11.2017. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201604018931.

”Kehittämisvastuu on kaikilla: laatu tulee jokaisen osallistumisesta.” Henkilöstön, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien kehittämishalukkuus ja sitoutuminen nousivat sisäisessä auditoinnissa keskeisiksi vahvuuksiksi. 

Johdanto 

Sisäinen arviointi tukee korkeakoulun kehittämistä. Oulun ammattikorkeakoulussa (Oamk) sisäisiä auditointeja on järjestetty neljä kertaa. Korkeakoulujen arviointineuvoston (nykyisin Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi) toteuttamassa ulkoisessa auditoinnissa 2011 Oamkin sisäiset auditoinnit nostettiin yhdeksi hyväksi käytänteeksi Nykänen, M., Aaltonen, M., Männistö, T., Puusaari, P., Sneck, M., Talvinen, K. & Saarilammi, M-L. 2012. Oulun seudun ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5. Hakupäivä 18.3.2016. http://karvi.fi/app/uploads/2014/09/KKA_0512.pdf.

Sisäinen auditointi on vertaisarviointia, jossa selvitetään millä tavalla laatujärjestelmä palvelee eri ryhmiä Oamkissa ja mitä kehittämistarpeita he siinä näkevät. Näin saadaan uusia näkökulmia ammattikorkeakoulun kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi hyvien käytänteiden esiin tuominen, arviointiosaamisen kehittyminen, verkostoituminen ja toiminnan yhteinen kehittäminen. (Kuvio 1.)

PDCA-sykli

KUVIO 1. Sisäinen auditointiprosessi etenee päätöksestä suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen PDCA-syklin mukaisesti

Oamkissa sisäisen auditoinnin kohteiksi valittiin organisaation ja johtamisjärjestelmän muutoksen perusteella Karvin ulkoisessa auditoinneissa käyttämät kohteet:

  1. Korkeakoulun laatupolitiikka
  2. Laatujärjestelmän kytkeytyminen strategiseen johtamiseen ja
  3. Laatujärjestelmän kehittäminen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. 2015. Korkeakoulujen laatujärjestelmien auditointikäsikirja vuosiksi 2015–2018. Julkaisut 1. Hakupäivä 18.3.2016. http://karvi.fi/app/uploads/2015/02/KARVI_0115.pdf.

Vertaisarviointi pohjautui koulutusosastojen ja palveluyksiköiden syksyllä 2015 tekemiin itsearviointeihin näistä kolmesta kohteesta Oulun ammattikorkeakoulu. 2015. Koulutusosastojen ja palveluyksiköiden itsearviointiraportit. Julkaisematon.. Itsearviointiraportteja laadittiin yhteensä 20 kappaletta: koulutusosastoilta 11 ja palveluyksiköistä yhdeksän. Sisäisiä auditoijia ilmoittautui mukaan niin runsaasti, että auditointia varten pystyttiin muodostamaan kuusi ryhmää. Oamkissa on onnistuttu osallistamaan hyvin opiskelijoita ja sidosryhmien edustajia vertaisarvioijiksi: henkilökunnan lisäksi heitä on ollut joka kerta mukana, niin myös tänäkin vuonna. 

Sisäisen auditoinnin ryhmät aloittivat työskentelynsä marraskuussa 2015. Jokaisessa ryhmässä oli sekä uusia auditoijia että jo aiemmin vertaisarvioinneissa mukana olleita (kuva 1). Kaikissa ryhmissä oli työskentelyä tukemassa myös laatukoordinaattori Hallintopalveluista. Oulun ammattikorkeakoulu. 2015. Sisäinen auditointi 2016. Sisäisen auditoinnin käsikirja. Julkaisematon.

Auditointiryhmät päättivät ketä haluavat haastatella, suunnittelivat päivän aikataulutuksen ja ohjelman sekä laativat kysymykset. Haastattelut toteutettiin tammi-helmikuussa. Haastateltavina oli opettajia, palveluhenkilökuntaa, johtoa, opiskelijoita ja ulkoisia sidosryhmiä yhteensä 110 henkilöä: 77 henkilökunnan edustajaa, 18 opiskelijaa ja 15 sidosryhmäedustajaa. Jokaiselle auditointiryhmälle varattiin haastatteluihin yksi päivä ja ryhmät haastattelivat sen aikana kolmea tai neljää eri ryhmää. Haastattelupäivän jälkeen ryhmät työstivät yhteistoiminnallisesti raporttia valmiille pohjalle, ja ne valmistuivat maaliskuun ensimmäisen viikon aikana. Vaikka jokainen ryhmä toimi itsenäisesti, toistuivat vahvuudet ja kehittämiskohteet ryhmien raporteissa yllättävän samankaltaisina. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin raportit. Julkaisematon.

Raportit sijoitettiin henkilöstöintra Heimoon ja opiskelijaintra Oivaan kaikkien oamkilaisten nähtäville. Sisäisen auditoinnin tuloksia käsitellään koulutusosastoilla ja palveluyksiköissä kevään 2016 aikana. Tuloksista laaditun koonnin perusteella Oamkin johtoryhmä päättää kehittämistoimenpiteistä, niiden aikataulusta sekä seurannasta.

Auditoijat kokivat sisäiseen auditointiin osallistumisen positiivisena. Palautteessaan he toivat esille, että oli mukava oppia tuntemaan muiden koulutusosastojen ja palveluyksiköiden henkilöitä ja toimintaa. Sidosryhmien haastattelussa taas kirkastui, miltä Oamkin toiminta näyttää ulkoapäin katsottuna. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Sisainen auditointi

KUVA 1. Sisäisen auditoinnin ryhmä työssä. Kuvassa vasemmalta Arja Räinä-Räisänen, Riitta Tötterström, Ismo Kinnunen, Hanna Maria Kotovaara ja Päivi Rautio (kuvaaja: Marianne Isola)

Sisäisen auditoinnin tulokset henkilöstöryhmittäin

Henkilökunnan palaute: ”Selkeämpi organisaatiorakenne on hyvä juttu”

Läpi haastattelujen vahvuuksiksi nousi uudistettu organisaatiomalli, jossa yksiköiden tilalle on muodostettu koulutusosastoja. Uuden organisaation etuna nähdään mahdollisuus kehittää yhtenäistä ja monialaisempaa Oamkia. Keskusteluyhteyden koetaan myös muuttuneen organisaatiomuutoksen myötä aiempaa toimivammaksi, minkä toivat esille sekä henkilökunnan että johdon edustajat. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Palvelujen keskittäminen on haastattelujen perusteella selkeyttänyt ja tehostanut toimintaa. Palveluyksiköiden edustajat kokivat, että ovat saaneet oman työyhteisön, jolla on yhteinen tavoite ja tehtävät. Rajapinnat koulutusosastoihin kuitenkin kaipaavat hiomista: ongelmaksi koetaan, että omaa toimintaa joudutaan sopeuttamaan koulutusosastojen toisistaan poikkeaviin toimintatapoihin. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Johtamisjärjestelmä tunnetaan haastattelujen perusteella heikosti. Vasta tehdyn organisaatiomuutoksen pohjalta asiaa pidetään tässä vaiheessa luonnollisena. Vastuualueet ovat koko Oamkin tasolla osittain epäselviä: ei ole selvää, kuka mistäkin asiasta vastaa ja mitkä ovat toimintatavat, vaikka palveluyksiköiden ja koulutusosastojen sisällä vastuunjaot vaikuttavat pääasiassa selkeiltä ja toimivilta. Vastuualueita on tarpeelliselta käydä läpi ja jakaa kuormitusta tasaisemmin. Koko organisaation tasolla johtamisjärjestelmä ja vastuualueet on tarpeellista saada näkyvämmin esille. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Oamkia pidetään hyvänä ja mielenkiintoisena työpaikkana ja lähiesimiesten työskentelyyn ollaan pääasiassa tyytyväisiä: henkilökunta kokee voivansa antaa palautetta lähiesimiehilleen, ja he toimivat myös kehittämisasioissa linkkeinä eteenpäin. Henkilöstö kokee, että lähityöyhteisössä voi vaikuttaa asioihin ja kehittää omaa työtään. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Viestintä ja vuorovaikutus

Sisäinen viestintä ja vuorovaikutus koetaan kehittämiskohteeksi: keinoja avoimempaan viestintään on haastattelujen perusteella tarpeen pohtia. Avoin vuorovaikutus edistää yhteisöllisyyttä ja kehittää osaltaan myös yhteistä toiminnan kehittämisen kulttuuria. Tällä hetkellä viestintä vaikuttaa tapahtuvan ylhäältä alaspäin. Lisäksi koetaan, että päätöksistä ei kerrota yhtenäisellä tavalla kaikille, vaan esimerkiksi palveluyksiköihin tulee toisinaan eri tietoa kuin koulutusosastoille. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Viestintä on organisaatiossa kaiken toiminnan peruspilari. 

”Viestintä, yhteistyö [on] tärkeää”, toteaa yksi haastateltavista, kun kysyttiin, mitä hän erityisesti haluaa nostaa esille. 

Henkilöstöintra Heimo nousi haastatteluissa selkeästi yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Se koetaan hankalaksi käyttää, esimerkiksi tieto on hajallaan useassa paikassa eikä hakutoiminto tue riittävän hyvin tiedon etsintää. Osittain vanhentuneen materiaalin vuoksi tiedon luotettavuutta pidetään myös heikkona. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Heimon kehittäminen on aloitettu kevään 2016 aikana, ja sisäisen auditoinnin palautteet huomioidaan kehitystyössä. Uudistunut Heimo otetaan käyttöön vuonna 2017.

Koska Heimon ei ole koettu palvelevan riittävän hyvin sisäisen viestinnän välineenä, ovat palveluyksiköt ja koulutusosastot ottaneet oma-aloitteisesti käyttöön muita kanavia, kuten esimerkiksi Yammer, Sharepoint ja wiki-tyyppisiä alustoja. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Tällä hetkellä tieto jakaantuu entistä useampaan paikkaan eikä sekava tilanne palvele avoimuutta organisaatiossa. Viestintäkanavien valintaa on tarpeen pohtia ja linjata yhteisesti, mitä Oamkissa käytetään ja millä tavalla. Tämän tunnistavat myös haastateltavat:

”[Materiaalia on] verkkolevyllä, jonkin verran [käytössä] sharepoint, viikkopalavereissa jammerissa. Liian paljon paikkoja joihin laitetaan juttuja.”  

Vuorovaikutuksen lisäämiseen toivotaan kiinnitettävän huomiota ja erityisesti esille nousivat vapaamuotoiset tilaisuudet, joissa voidaan tavata ja keskustella ajankohtaisista asioista. Nämä tukisivat myös yhteisen oamkilaisen identiteetin kehittymistä. Osassa koulutusosastoja toimii tälläkin hetkellä säännöllisesti järjestettäviä vapaamuotoisia tapaamisia. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Oamkissa ollaan parhaillaan selvittämässä työyhteisöviestinnän nykytilaa. Työssä huomioidaan sisäisen auditoinnin palautteet ja kehittämistoimenpiteistä päätetään johtoryhmässä.

Osallistaminen ja yhteistyö

Haastattelujen aikaan oltiin tilanteessa, jossa aiempi strategia oli vielä voimassa, ja uutta strategiaa työstettiin. Haastattelujen perusteella henkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien osallistamista laajasti ja systemaattisesti strategian tekemiseen pidetään tärkeänä. Strategia nähdään merkittävänä välineenä, mutta tällä hetkellä se jää helposti arjessa oman työn ulkopuolelle. Osallistaminen strategiatyöhön edistää myös siihen sitoutumista. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Erityisen voimakkaasti haastatteluissa nousi esiin kehittämismyönteisyys ja sitoutuminen toiminnan kehittämiseen.

”Oamkissa on kehittämisen ja uudistumisen meininki ja ihanat opiskelijat”, summasi eräs haastateltavista.

Henkilöstö tunnistaa ja tunnustaa omansa ja kollegoiden asiantuntijuuden sekä oman palveluyksikkönsä tai koulutusosastonsa vahvuuksia ja kehittämiskohteita. He haluavat olla mukana Oamkin kehittämistyössä laajemmin kuin oman lähityöyhteisönsä tasolla:  

”-- voisi enemmän toimialoista lähtien kehittää asioita ja tulla alemmas tekemään ja käsittelemään asioita yhdessä”, toteaa yksi haastateltava.

Haastatteluissa tuotiin esille, että osaamista ja asiantuntijuutta ei hyödynnetä laajasti talon sisällä, vaan se jää koulutusosastoihin ja palveluyksiköihin. Yhteistyön kehittämiseen ja osallistamiseen onkin tarpeellista miettiä sopivia kanavia koko organisaation tasolla. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen

Oamkin tunnusluvut ja tavoitteet on selkeästi sisäistetty ja ne huomioidaan haastattelujen perusteella toiminnassa Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.. Tunnuslukuja pystyy seuraamaan lähes kokonaisuudessaan reaaliajassa henkilöstöintra Heimossa. Niitä myös käsitellään säännöllisesti kokouksissa. Haastatteluissa tuotiin kuitenkin esille tarve laadulliseen arviointiin ja koulutuksen laadun seurantaan. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Määrällisten tulosmittareiden lisäksi on jatkossa hyvä laajemminkin pohtia myös toiminnan ja toimintatapojen arviointia. 

Opiskelijapalautejärjestelmä on haastattelujen perusteella systemaattinen ja kattava Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.. Opiskelijakyselyjä tehdään säännöllisesti: joka toinen vuosi teemana on koulutus ja joka toinen vuosi käsitellään palveluita. Tutkinto-ohjelmatiimit käsittelevät tuloksia ja tekevät ehdotuksia muun muassa opetussuunnitelmien sisältöihin. Opintojaksoilta kerätään oppimispalautetta opiskelijaintra Oivan kautta. Opettajien saama suullinen palaute vaikuttaa jo meneillään oleviin tai tuleviin kursseihin. Kehittämiskohteeksi nostettiin kuitenkin oppimispalautteen antamisen mahdollisuus kesken kurssin, jolloin sitä voisi hyödyntää jo kurssin aikana.

Erityisen tärkeänä kehittämiskohteena nähdään sidosryhmäyhteistyön ja -palautejärjestelmän kehittäminen. Sidosryhmäyhteistyöhön toivotaan systemaattisuutta. Tällä hetkellä päällekkäinen toiminta syö voimavaroja eikä sidosryhmäyhteistyö kehity riittävän ryhdikkäästi. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Sidosryhmäsuunnitelma onkin tarpeen uudistaa tähän päivään uudistetun organisaation ja strategian pohjalta. Sidosryhmäpalautteen keräämisessä, dokumentoinnissa, systemaattisessa hyödyntämisessä sekä vastapalautteessa on myös haastattelujen perusteella kehitettävää. Sidosryhmäviestinnän kehitystyöhön tartutaan kevään 2016 aikana. 

Haastatteluissa ilmeni, että henkilöstö kokee pystyvänsä antamaan palautetta koulutusohjelmien tai palveluyksikköjen tasolla ja erityisesti esimiehet ovat linkkejä eteenpäin. Yksi haastateltavista esimerkiksi toteaa:

”Tällä hetkellä helposti lähiesimiehen kautta [palaute] menee eteenpäin. Mitä seurannut tästä? Aina on tullut jossain vaiheessa jokin vastaus, palaute tullut takaisin, viesti mennyt eteenpäin ja sitten jäädään odottamaan [toimenpiteitä].”

Oamkin tasolla palautemahdollisuuksia ei koeta olevan riittävästi. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. Henkilöstöpalautejärjestelmää onkin tarpeellista kehittää systemaattisesti ja siinä on tarpeen myös huomioida vastapalaute tehdyistä parannuksista tai muutoksista. Jos henkilöstöltä odotetaan vapaata palautetta ja kehittämisesityksiä, sille olisi luotava mahdollisuudet ja luottamuksellinen ilmapiiri sekä kehitettävä siihen sopivia viestintäkanavia. Uusi henkilöstöpalautejärjestelmä on sovittu otettavaksi käyttöön syyslukukaudella 2016. Sisäisen auditoinnin palautteet huomioidaan sen valmistelussa.  

Sidosryhmien viesti: ”Yhteiset tavoitteet on sidottava arjen rönsyihin” 

Haastatteluihin osallistui ulkoisten sidosryhmien edustajia niin pk-sektorilta kuin julkisista organisaatioista. Päällimmäisenä haastatteluissa nousi esille sidosryhmien vahva halu ja innokkuus olla mukana kehittämässä Oamkia Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.. Monella saralla, kuten hankkeissa, harjoitteluissa ja erilaisissa tapahtumissa, yhteistyö on vakiintunutta ja toimijat tuntevat toisensa hyvin. Opetus- ja tutkimusyhteistyössä koettiin olevan tehostamisen varaa. Yhteistyötä haluttiin kehittää entistä tuloksekkaammaksi molempia osapuolia hyödyttävien toimintatapojen kautta. Sidosryhmien edustajat esittivätkin toiveita yhteisistä visiointikeskusteluista, joissa yhteistyön laatua ja laajuutta voitaisiin tarkastella pitkällä tähtäimellä. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Haastatteluissa kävi ilmi, että Oamkin strategiset tavoitteet ja toiminnan keihäänkärjet eivät ole tunnettuja ulkoisten sidosryhmien keskuudessa.

”Hyvä jos sen [strategian] kanssa voisi enemmän tulla ulos, asiat kyllä kiinnostavat”, toivoi eräs haastateltava. 

Haastatteluissa ehdotettiin, että Oamkin toimintaa profiloitaisiin voimakkaammin. Profiilia pitäisi tehdä tunnetummaksi ulkoisille sidosryhmille muun muassa aktiivisen, kohdennetun viestinnän sekä yhteisten tapaamisten ja hankkeiden kautta. Strategian tavoitteiden pitäisi näkyä toiminnassa arjen tasolla. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

On hyvä, että sidosryhmien edustajilta kerätään palautetta korkeakoulun toiminnan kehittämiseksi, mutta he eivät ole aina tietoisia palautteen vaikuttavuudesta. Sidosryhmät nostivat haastatteluissaan esille samoja kehityskohteita kuin henkilöstö: sidosryhmäyhteistyön suunnitelmallinen kehittäminen, vaikuttava sidosryhmäpalautejärjestelmä ja kohdennettu sidosryhmäviestintä. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016. On arvokasta, että Oamkin ulkoiset sidosryhmät ovat sitoutuneet korkeakoulun kehittämiseen. Käytänteitä, jotka tukevat tavoitteellista, pitkäjänteistä ja vastavuoroista yhteistyötä täytyy kehittää yhdessä heidän kanssaan. 

”Oamkissa on tekemisen meininki!” toteavat opiskelijat

Auditointiryhmä haastatteli erikseen alkuvaiheen ja loppuvaiheen opiskelijoita sekä monimuoto- ja master-koulutuksen opiskelijoita. Oli mukava havaita, että haastatteluista välittyi yleinen tyytyväisyys ja kehittämismyönteisyys. Palautekäytännöt tuntuvat olevan toimivia, ja opiskelijat osaavat kertoa esimerkkejä siitä, miten toimintaa on opiskelijapalautteen mukaan kehitetty. Opettajia kuvailtiin innostuneiksi, ja erityisesti opettajatuutorien aktiivista ja jämäkkää toimintaa kehuttiin. Työelämäyhteistyöhön ollaan opiskelijoiden puolelta pääsääntöisesti tyytyväisiä ja sitä toivotaan enemmän - tosin alakohtaisia erojakin löytyi. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Haastattelujen perusteella vaikuttaa siltä, että viestinnässä ei oteta tarpeeksi huomioon opiskelijoiden tiedontarpeita. Korkeakoulun pääosin yksisuuntaiset viestintä- ja ohjauskanavat eivät ole pysyneet ajan tasalla verrattuna opiskelijoiden yhteisölliseen tapaan toimia: opiskelijat saavat ja jakavat tietoa pääsääntöisesti Facebookin ja WhatsAppin ryhmien kautta. Sisäisen auditoinnin tulosten perusteella Oamkissa on syytä kehittää voimakkaasti opiskelijoille suunnatun viestinnän kanavia ja sisältöjä.

”Ne on sellaisia luovia vertaistukiryhmiä”, kuvaili eräs opiskelija. Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.

Opiskelijat toivoivat, että opiskelun kannalta olennaiset asiat löytyvät kootusti yhdestä paikasta Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.. Oamkin opiskelijaintra Oivan kehitystyö on parhaillaan käynnissä, joten ainakin tämä toive saadaan toteutettua. Kehitystyössä huomioidaan opiskelijoiden muutkin palautteet. Opiskelijat kantoivat myös huolta opintojen tasalaatuisuudesta: he toivoivat, että laatu näkyy samanlaisena toimintana kaikille ryhmille eikä vaihtele kampusten, tutkinto-ohjelmien tai opettajien mukaan Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.. Laatujärjestelmän kehittäminen tähtää samaan tavoitteeseen. 

Oamkin positiiviset opiskelijat ovat epäilemättä korkeakoulun voimavara. Opiskelijat arvostavat huolenpitoa ja yhteisöllisyyttä ja toteuttavat näitä omassa toiminnassaan itsekin. Ratkaisevaa on, miten Oamk pystyy omalla toiminnallaan tukemaan tätä osallisuutta ja pitämään ”tekemisen meiningin” käynnissä.

Johtopäätökset

Oamkissa viime vuosina tehdyt suuret uudistukset koetaan hyvinä asioina. Yksikkörakenteen purkaminen sekä koulutusosastojen ja palveluyksiköiden muodostaminen nähdään toimivana uudistuksena, kun tavoitteena on luoda korkeakoululle yhtenäisiä käytänteitä ja toimintatapoja. 

Oamkissa on asiantunteva ja kehittämiseen sitoutunut henkilökunta. On tärkeää miettiä, miten osallistumiselle annetaan enemmän tilaa ja henkilöstön potentiaali saadaan yhteisöllisesti suunnattua koko Oamkin kehittämiseen. On erinomaista, että myös ulkoiset sidosryhmät ja opiskelijat ilmaisivat halunsa olla mukana kehittämässä Oamkista entistä parempaa korkeakoulua.

Keskeisinä kehittämiskohteina sisäisessä auditoinnissa nousi esille johtamisjärjestelmän kehittäminen, viestintä ja vuorovaikutus sekä ulkoisten sidosryhmien ja henkilöstön palautekäytänteiden kehittäminen Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016.. Luontevalle ja säännölliselle vuorovaikutukselle on tarpeen miettiä sopivia kanavia: ainakin tiedontarpeita selvittämällä viestintää saadaan suunnattua osuvammaksi. Palautejärjestelmien kehittäminen varmistaa sen, että kaikki tulevat kuulluksi.

Isojen muutosten jälkeen toimintatapojen uudistaminen vie oman aikansa. On hyvä asia, että sisäisessä auditoinnissa on saatu näkyville selkeitä kohteita, johon voidaan tarttua seuraavaksi. Eräs haastateltava kuvaili omaa koulutusosastoaan:

”Mieletön sitoutuminen, sata lasissa lähdetään kehittämään Oulun ammattikorkeakoulu. 2016. Sisäisen auditoinnin haastattelut 27.1.–11.2.2016..”

Tällä asenteella on hyvä jatkaa oamkilaisen laadun kehittämistä.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus