Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 43/2017

Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita

30.11.2017 ::

Metatiedot

Nimeke: Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita

Tekijä: Koivisto Kaisa; Henner Anja; Kiviniemi Liisa (toim.)

Aihe, asiasanat: hoitoala, hoitotyö, koulutus, terveydenhuoltoala, tulevaisuudenodotukset, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tiivistelmä: Ammattikorkeakouluissa koulutetaan sosiaali- ja terveysalan osaajia ja koulutuksen tehtävä on vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin ja osallistua aktiivisesti alueelliseen kehittämiseen. Tämän lisäksi ammattikorkeakouluissa tapahtuva soveltava tutkimus- ja kehitystyö (Laki ammattikorkeakouluista 564/09 § 4) kohdentuu opetukseen ja työ- sekä alueen elinkeinoelämän toiminnan kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tavoitteena on lisätä tietoa ja uuden tiedon käyttämistä menetelmien ja sovellusten kehittämiseksi. Sote-alan muutoksiin varaudutaan yhteistyössä alan käytännön ja monialaisten toimijoiden kanssa. Tulevaisuutta ennakoivia muutoksia ovat muuttuvat sote-alan osaamistarpeet, alan osaajien riittävyys, alan johtaminen, älyteknologia ja tieto sekä siihen liittyvän tiedon määrän ja tiedon uusiutumisen moninkertaistuminen, tietoturva, asiakaslähtöiset palvelut sekä uudenlaiset työtavat, robotiikka ja digitalisaatio. Ihmisten osallisuus ja omasta terveydestään huolehtiminen sekä personalisoitu hyvinvoinnin ja terveyden seuranta ja mittaaminen lisääntyvät.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2017-11-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-153-1

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-153-1

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, K., Henner, A. & Kiviniemi, L. (toim.) 2017. Hoitotyön koulutus ja tutkimus- ja kehittämistoiminta – ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia haasteita. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 43. Hakupäivä 17.12.2017. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-153-1.

Sairaanhoitajakoulutusta on järjestetty Oulussa 120 vuotta. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan sote-alan osaajia ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin sekä osallistua aktiivisesti alueen kehittämiseen. Hoitoalan koulutus ja työ tuottavat ihmisille ja yhteisöille hyvinvointia sekä terveyttä. Tässä julkaisussa tavoitteena on kuvata hoitotyön koulutuksen ja käytännön hoitotyön toiminnan sekä johtamisen ajankohtaisia ja tulevaisuutta ennakoivia muutoksia ja haasteita sekä niitä yhteiskunnallisia uudistuksia, joilla on merkitystä myös hoitotyön koulutukselle.  

Johdanto

Koivisto Kaisa, Henner Anja ja Kiviniemi Liisa

Sairaanhoitajakoulutusta on järjestetty Oulussa 120 vuotta vuodesta 1896 tammikuusta vuoteen 2016 tammikuuhun mennessä. Ammattikorkeakouluissa koulutetaan sote-alan osaajia ja ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin sekä osallistua aktiivisesti alueen kehittämiseen. Hoitoalan koulutus ja työ tuottavat ihmisille ja yhteisöille hyvinvointia sekä terveyttä. Hoitotyössä toimitaan oman alan asiantuntijoina ja noudatetaan ammatin harjoittamiseen liittyviä lakeja, sääntöjä ja eettisiä ohjeita... 


1. HOITOTYÖN KOULUTUKSEN ASIANTUNTIJUUDEN JA OPETUSMENETELMIEN KEHITTÄMINEN

Sote-uudistus haastaa kyvykkyyden

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus haastaa kyvykkyyden

Salo Sinikka, Henner Anja

Suomi 100 juhlavuoden kiinnostavin puheenaihe on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon ja Suomen aluehallinnon historiallinen uudistus. Tavoite on, että suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on myös, että jokainen ihminen kokee voivansa vaikuttaa, tehdä valintoja ja myös ottaa vastuuta. Uudistuksen myötä yhteisillä varoilla saadaan enemmän terveyttä ja hyvinvointia. 

Sote-uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen merkitys hoitotyön koulutuksen ja käytännön toiminnalle

Koivisto Kaisa, Serlo Kaijaleena, Meriläinen Merja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on palvelurakenteen uudistus, jonka tavoitteena on ihmisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannusten hillitseminen. Uudistuksen myötä julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 maakunnalle 1.1.2019.

Verkostotyön merkitys

Verkostotyön merkitys terveysalan koulutuksen kehittämisessä ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa

Seppänen Salla

Verkostoissa työskentely on tämän päivän toiminnassamme keskeistä. Jokainen meistä voi listata usean verkoston, jossa toimii. Henkilökohtaisesti koen, että terveysalan verkosto on tärkeä koulutuksen kehittämiselle. Olen ollut verkoston toiminnassa aktiivisesti mukana vuodesta 2006 lähtien ja olen vuoden 2017 alusta toiminut verkoston puheenjohtajana. 

Soteli-verkosto

Verkostoista voimaa – Amk-verkostot terveysalan ammattikorkeakoulun koulutusyhteistyön tukipilari

Serlo Kaijaleena

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry edistää ammattikorkeakoulujen keskinäistä yhteistyötä valiokuntien, työryhmien, projektien sekä yhteisten tapaamisten kautta. Eri valiokuntien tehtäviä ja roolia on kuvattu osana Arenen toimintaa. Koulutusvaliokunnassa Arenen koulutusalakohtaiset työryhmät ovat järjestäytyneet puheenjohtajiensa johdolla suunnitellen muun muassa koulutusvastuiden profilointia ja kehittämistä. 

Yhteistyötä sairaanhoitajakoulutuksessa

Osaavien sairaanhoitajien koulutukseen tarvitaan yhteistyötä

Jurvansuu-Honkala Emilia, Lehtikangas Miia, Alatalo Minna, Kiviniemi Liisa, Ojala Aini, Virolainen Kari

Sairaanhoitajakoulutuksen järjestämisestä yhteistyöstä hyötyvät opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat. Toimivassa yhteistyössä korostuvat aktiivinen vuoropuhelu, toimivat viestintätavat, suunnitelmallisuus ja toisaalta myös joustavuus. Aktiivinen osallistuminen koulutuksen kehittämiseen muun muassa antamalla palautetta koulutuksesta edistää opiskelijan työelämävalmiuksia.

Opiskelijoita

Opiskelijat voimavarana master-koulutuksen kehittämisessä

Koivunen Kirsi, Heikka Helena, Kiviniemi Liisa

Toimintaympäristön ja toimintamallien muutokset edellyttävät työntekijöiltä ja johtajilta tutkimus- kehittämisosaamista. Master-koulutuksen kehittäjäopiskelijana toimiminen edistää monipuolista tutkimus- ja kehittämisosaamista ja on samalla näköalapaikka koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijalähtöisyys on yksi master-koulutuksen lähtökohdista.

Tiimityö

Tiimityö – mihin sillä pyritään?

Koivisto Kaisa, Henner Anja, Paaso Leena

Tiimityöskentelyllä parhaimmillaan on todettu olevan hyötyä toiminnan tuloksellisuuden näkökulmasta. Tiimityöskentelyn edut verrattuna yksin työskentelyyn ovat tutkimusten ja kirjallisuuden perusteella tuottavammat, jos ryhmän dynamiikka kehittyy huipputiimimäiseen yhtenäiseen toimintaan. Toiminnan saavuttaminen vaatii töitä ja myös ristiriitojen sietämiskykyä. Parhaimmillaan tiimin jäsenet täydentävät toistensa osaamista ja tukevat toinen toisiansa tiiminä.

Monialaisuus

Monialaisuus opinnoissa. Millaista osaamista monialaisilla opinnoilla tavoitellaan ja millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan?

Koivisto Kaisa, Henner Anja, Paaso Leena

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö on tulevaisuuden työelämän osaamistarpeita, joihin koulutuksen tulee vastata. Tämä yhteistyö sisältää sekä yksilön syväosaamista ja taitoja toimia moniammatillisissa tai -alaisissa tiimeissä, jolloin toiminta edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja toisten osaamisen arvostamista.

Erikoistumiskoulutus

Erikoistumiskoulutuksella asiantuntijaksi

Koivisto Kaisa, Serlo Kaijaleena

Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus on uudenlainen koulutusmuoto sijoittuen tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle osaksi korkeakoulujen julkisia tehtäviä. Erikoistumiskoulutus on selkeästi perustutkinnon jälkeistä koulutusta, mutta yhteistä perustutkintokoulutuksen kanssa on se, että erikoistumiskoulutuksella on vahva yhteys tutkimukseen ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Asiantuntijuuden kehittyminen erikoistumiskoulutuksessa

Haavahoidon erikoistumiskoulutuksella asiantuntijuuteen

Alahuhta Maija, Jylkkä Merja, Männistö Nina

Haavanhoidon asiantuntijuus koostuu neljästä eri osaamisen alueesta, joita ovat teoreettinen ja käsitteellinen tieto, käytännöllinen ja kokemuksellinen tieto, sosiokulttuurinen tieto ja itsesäätelytieto. Osa-alueet kehittyvät yhdessä ja yhdistyvät toisiinsa korkeatasoisessa haavanhoidon asiantuntijuudessa. Haavanhoidon erikoistumiskoulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa tämän asiantuntijuuden kehittyminen.

Dialogisuus

Dialogisuus oppimisessa ja hoidon perusosaamisena

Koivisto Kaisa, Alakulppi Juha, Suua Pirkko

Avoimen dialogin toimintamalli sopii kaikkeen sosiaali- ja terveysalan asiakastyöhön, mutta erityisesti mielenterveys- ja psykiatriseen hoitotyöhön, missä toimintamallia on myös tuloksekkaasti kehitetty. Mielenterveys- ja psykiatrisessa hoitotyössä toteutuu yhteistyö asiakkaiden kanssa erilaisina yksilö-, perhe- ja verkostotapaamisina ja näissä tapaamisissa etsitään...

Kysy ja kuuntele

Kysy ja kuuntele – simulaatio Oulun ammattikorkeakoulun mielenterveyshoitotyön opetuksessa

Alakulppi Juha

Simulaatio-opetus mielenterveystyössä antaa opiskelijoille välineitä kohdata, arvioida ja luoda luottamuksellinen hoitosuhde asiakkaisiin, joilla on vakavia mielenterveydenhäiriöitä.

Tehohoito

Tehohoidon simulaatiossa oppii työelämässä vaadittavia taitoja

Hyvämäki Piia, Vanhanen Minna

Tehohoitoympäristössä hoitohenkilöstö toimii moniammatillisissa tiimeissä, joten ei-teknisten taitojen moniammatillinen simulaatioharjoittelu on keskeistä työelämään siirtymisen sujuvoittamiseksi. Oulun ammattikorkeakoulun tehohoidon opinnoissa sairaanhoitajiksi pian valmistuvat opiskelijat soveltavat opittuja tietoja ja taitoja kokonaisvaltaisesti sekä ammattikohtaisesti että moniammatillisesti simulaatiossa.

C-kaari

Sairaanhoitaja säteilyn käyttäjänä

Henner Anja, Schroderus-Salo Tanja, Hirvonen Lassi

Sairaanhoitajat ovat leikkaussaleissa, poliklinikoilla, kardiologiassa ja gastroenterologiassa yhä enemmän erilaisten toimenpiteiden yhteydessä säteilyn käyttäjiä tai säteilylle altistuvia. Puutteellisen säteilyn käytön hallinnan ja yleisesti heikentyvän turvallisuuskulttuurin vaikutukset ovat näkyvillä kansallisesti ja kansainvälisesti. Tästä syystä kansallisten koulutusvaatimusten ja säteilylain muutoksen tarkastelu on tärkeää toiminnan kehittämiseksi.

eBreast kokous

eBreast edistää moniammatillista yhteistyötä

Henner Anja, Paalimäki-Paakki Karoliina, Metsälä Eija

Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen rintasyövän diagnostisessa ketjussa on oleellisen tärkeää asiakkaan sekä psyykkisesti että fyysisesti turvallisen ja oikea-aikaisen hoidon näkökulmasta. Artikkelissa kuvataan eurooppalaista tutkimusperustaista kehittämishanketta, jonka tavoitteena on lisätä terveysalan ammattilaisten tietoa rintasyövän moniammatillisesta yhteistyöstä rintasyövän diagnostisessa ketjussa.


2. HOITOTYÖN KOULUTUKSEN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN

Hoitotyön harjoittelu

Tutkimustieto auttaa hoitotyön harjoittelun kehittämisessä

Suua Pirkko

Opettajan rooli harjoittelun ohjaajana on muutoksessa. Mihin opettajaa tarvitaan harjoittelussa ja olisiko ohjaus parempi tehdä ”face to face” vai digiohjauksena. Mihin opiskelija tarvitsee ohjausta, mikä on haasteellista harjoittelussa? Tässä artikkelissa tarkastellaan edellä mainittuja kysymyksiä tutkimustiedon valossa. Tietoa tarvitaan opetussuunnitelmatyössä ja harjoittelun kehittämisessä. 

Opiskelijaohjaajakoulutus

Opiskelijaohjaajakoulutus lisää opiskelijaohjausosaamista

Tuomikoski Anna-Maria, Ruotsalainen Heidi, Sivonen Pirkko, Tähtinen Tanja, Kääriäinen Maria

Tutkimuksessa arvioitiin opiskelijaohjaajakoulutuksen vaikuttavuutta opiskelijaohjaajien ohjausosaamiseen. Koulutus järjestetään monimuotoisena verkko- ja lähiopetusta sisältävänä koulutuksena Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissa kaksi kertaa vuodessa.

Parityöskentelyä opetusmoduulissa

Harjoittelu opetusmoduulissa kehittää opiskelijan osaamista potilaan kokonaishoidossa ja tiimitaidoissa

Mäenpää Pia, Koskela Tarja, Mustakangas Satu, Chen Anna-Kaisa, Harju Leena, Tuomikoski Anna-Maria

Opetusmoduulissa hoitotyön opiskelijat oppivat potilaan kokonaishoitoa tuetussa oppimisympäristössä yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. He oppivat ottamaan vastuuta oman potilaan hoidosta ja tekemään hoidollisia päätöksiä itsenäisesti. Oppimiselle annetaan tilaa ja aikaa, jolloin asioita opitaan syvällisemmin ja laajemmin kuin perinteisessä harjoittelussa.


3. HOITOTYÖN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Työlämälähtöisyys

Työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta Oulun ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutuksessa

Koivisto Kaisa, Henner Anja

Työelämälähtöinen tutkimus- ja kehittämistoiminta on osa ammattikorkeakoulujen perustehtävää. Opinnäytetyöt tehdään yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa, hankkeistettuina. Yhteistyö opiskelijan, ohjaavien opettajien ja työelämän välillä on tiivistä ja edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista. Opinnäytetöiden tulee perustua tutkittuun tietoon ja asiakaslähtöisyyttä voidaan toteuttaa vain ottamalla asiakkaat ja yhteistyökumppanit mukaan alusta alkaen.

Tutkimusetiikka

Yhteiskunta-, hoito- ja terveystieteellisen tutkimuksen eettisten periaatteiden tarkastelua

Koivisto Kaisa, Serlo Kaijaleena

Ihmistieteisiin luetaan humanistiset, yhteiskunta-, käyttäytymis-, hoito-, ja terveystieteelliset alat. Ihmistieteitä koskevat eettiset periaatteet koskettavat tutkittavan itsemääräämisoikeuden kunnioittamista, vahingoittamisen välttämistä, yksityisyyttä ja tietosuojaa. Lisäksi tutkimus, joka kohdistuu ihmisten terveyden ja sairauden kokemuksiin, on ohjeistettu tarkemmilla eettisillä ohjeilla ja säännöillä. 

Etiikka erityisryhmien kanssa

Vuorovaikutus ja eettinen toiminta erityisryhmiin kuuluvien ihmisten tutkimuksessa

Koivisto Kaisa

Eettisten kysymysten pohdinta on erityisen tärkeää, kun tehdään tutkimusta sosiaali- ja terveysalalla, esimerkiksi potilaiden kokemuksista hoidostaan ja kun on kysymys haavoittuviin ryhmiin kuuluvien ihmisten tutkimukseen osallistumisesta. Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset kuuluvat haavoittuviin tutkimukseen osallistuvien ryhmiin. 

Hoitotulokseen vaikuttavat tekijät

Hoivakokemus hoitotieteen käsitteenä

Latomaa Timo

Artikkelissa tarkastellaan hoivakokemusta ja siihen liittyviä hoiva ja hoivasuhde käsitteitä teoreettisesti ja käsitteellisesti. Tarkastelu on normatiivis-analyyttistä, jossa käsitteet ja teoriat ymmärretään ideaalityyppisinä konstruktioina, ei oletetun todellisuuden tai empirian kuvauksina. Toisin sanoen pyritään konstruoimaan ideaalityyppinen käsitteellinen kuvaus ilmiön olemassaolon välttämättömistä ehdoista, jonka avulla orientoida empiriaan. 


4. HOITOTYÖN JA TYÖHYVINVOINNIN JOHTAMINEN

Työyhteisökonfliktit

Työyhteisön kokemukset jännitteiden säätelyn ja konfliktien ratkaisun lähtökohtana

Tensing Marianne, Kiviniemi Liisa, Koivisto Kaisa

Työyhteisön toimivuuden edistäminen on kaikkien yhteisön jäsenten vastuulla. Esimiehellä on kuitenkin suuri vastuu jännitteiden tunnistamisessa ja konfliktien ratkaisemisessa. Lähtökohtana puheeksiotolle ja  toimivien ratkaisujen etsimiselle ovat jokaisen ihmisen ainutlaatuiset kokemukset.


5. KLIINISEN HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN

Hoitoisuusluokittelu

Hoitoisuusluokittelua 20 vuotta – mitä hyötyä?

Liljamo Pia

Suomalaisten sairaanhoitajien arjen rutiineiksi on 20 vuoden aikana vakiintunut potilaiden toteutuneen hoidon vaativuuden eli hoitoisuuden arviointi sitä varten kehitetyn Oulu -hoitoisuusluokitusmittarin avulla. Mittarin kehittämistä vauhditti hoitotyön oman identiteetin sekä tieteenalan kehittyminen.

Tähän kuvateksti

INR-hoitajat osana laadukasta vieritestausta

Luttinen-Maunu Kirsi, Lehto Liisa, Henner Anja, Mäkitalo Outi

INR-hoitajilla on merkittävä rooli INR-vieritestauksen toteuttamisessa ja tulosten analysoinnissa. Onnistunut INR-vieritestaus edellyttää sen kaikkien vaiheiden ymmärtämistä ja virhelähteiden eliminoimista tutkimuksen jokaisessa vaiheessa.


6. TULEVAISUUDEN HAASTEITA

Health Labs

Kokeillen ja kehittäen kohti tulevaisuuden hyvinvointipalveluja

Heikka Helena

Suomessa kuin muissakin maissa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä ollaan uudistamassa vastaamaan paremmin ihmisten tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen on keskeinen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiskuntapoliittinen tavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia organisaatiorajat ylittäviä palvelukonsepteja ja teknologian monipuolista hyödyntämistä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä sekä asiakaslähtöisten palvelujen tuottamisessa.


YHTEENVETO

Yhteenveto

Koivisto Kaisa, Henner Anja ja Kiviniemi Liisa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu, palveluiden tuottajat, palvelut, työnjako ja osaamistarpeet muuttuvat sote-uudistuksen ja digitalisoinnin myötä. Digitalisoinnin ja sähköisen tiedonhallinnan tarkoituksena on tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi ja kustannustehokkaan sekä vaikuttavan palvelurakenteen toteuttamiseksi.

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus