Iloa ja heittäytymistä – ei tylsää suorittamista

Olen opettanut yhdessä Riston kanssa sosionomiopiskelijoita vuodesta 2011 lähtien. Kollegana Risto on fiksu ja omaperäinen taiteilija, joka puhuu suoraan ja esittää näkemyksensä rohkeasti. Ristolla on myös hieno kyky keventää tilanteita tarvittaessa. 

Risto on raudanluja ammattilainen ja monilahjakas renesanssi-ihminen. Yhteisten opetusvuosiemme aikana olemme käyneet syvällisiä keskusteluja ja ystävystyneet. Suhtaudumme taiteeseen samalla tavalla, joten emme ole joutuneet keskinäiselle törmäyskurssille opintojaksojenkaan suunnittelussa. 

Sosionomin tutkintoon kuuluu pakollisena kolme opintojaksoa taideopintoja, joiden tavoitteena on vahvistaa opiskelijan ammatillisen työalan osaamista. Kukin opintojakso on laajuudeltaan kolme opintopistettä. Opintojaksot ovat:

• taidekulttuuri ja taidekasvatus kasvun tukena,
• taidekulttuuri ja hyvinvointi sosiaalialalla ja
• taidekulttuuri ja hyvinvointi sosiaalialan kasvatustyössä.

Näiltä opintojaksoilta opiskelijat saavat taitoja, menetelmiä ja välineitä tulevien asiakkaidensa kanssa työskentelyyn. Opintojaksojen jälkeen opiskelijoilla on käsitys siitä, mikä taiteen muoto voisi auttaa asiakkaita haastavissa elämäntilanteissa. Sosionomin ei itse tarvitse olla teknisesti taitava taideaineissa, vaan hänen tehtävänsä on osallistaa asiakkaansa taiteen pariin. Taiteen avulla voi kuntouttaa, parantaa ja kasvattaa mitä vaan, vaikkapa eettistä osaamista. Taide on läsnä joka paikassa. 

Pedagogina Risto on innostuva ja innostava. Omalla esimerkillään Risto opettaa opiskelijoillemme heittäytymistä ja uskallusta asioiden tekemiseen. Ohjaustilanteissa hän osaa olla kannustava ja sensitiivinen. Riston pitkä kokemus ja esiintymistaito näkyvät ja koukuttavat opiskelijat kuuntelemaan häntä. Hän on taiteilija, tarinankertoja ja musiikin monilahjakkuus. Asenteellaan ja tekemisillään Risto on osoittanut niin minulle kuin opiskelijoillemmekin, että kaiken ei aina tarvitse olla tylsää ja tavanomaista teknistä suorittamista. Vaikka opinnot ja osaamisen kehittäminen otetaan vakavasti, ei se tarkoita sitä, etteikö tekemisessä saisi näkyä iloa, tunnetta, spontaanisuutta ja eläväisyyttä. 

Mielestäni Risto Järvenpää on omalla työllään jättänyt vankan puumerkin niin Suomen lastenkulttuurin historiaan ja laulumaailmaan kuin myös monen sosionomina työskentelevän ammattilaisen elämään.

Uusimmat artikkelit