Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 28/2017

2.7. Luovien alojen yritysten rahoitus

22.9.2017 ::

Metatiedot

Nimeke: Luovien alojen yritysten rahoitus. Teoksessa P. Isomursu, P. Hoppu & D. Wallenius (toim.) Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa

Tekijä: Turunen Henri

Aihe, asiasanat: julkinen rahoitus, kulttuuriteollisuus, luova talous, luovat toimialat, rahoitus

Tiivistelmä: Oulun seudun luovien alojen yritysten suhdetta julkiseen rahoitukseen selvitettiin kyselyllä. Luovien alojen yrityksistä 43 % oli hakenut julkista rahoitusta toiminnalleen ja vastaajista 33 % oli saanut toiminnalleen jonkinlaista julkista rahoitusta. Kyselyssä kävi ilmi, että kaksi vastasi tuntevansa julkisia rahoituslähteitä hyvin, 10 kohtuullisesti ja 13 heikosti. Rahoitusta haluttiin hakea erityisesti kehitykseen ja kasvuun.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2017-09-22

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201709188635

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Näin viittaat tähän julkaisuun

Turunen, H. 2017. Luovien alojen yritysten rahoitus. Teoksessa P. Isomursu, P. Hoppu & D. Wallenius (toim.) Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 28. Hakupäivä 29.1.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201709188635.

Luovien alojen yrityksistä 43 % oli hakenut julkista rahoitusta toiminnalleen. Oulun seudun luovien alojen yritysten suhdetta julkiseen rahoitukseen selvitettiin kyselyllä. 

Kuva: Pixabay

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 teettämässä ”Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissä”-julkaisusta selviää, että 43 % luovien alojen yrityksistä oli hakenut julkista rahoitusta toiminnalleen. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 801 yritystä Työ- ja elinkeinoministeriö. 2013. Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki..

Halusimme selvittää Oulun seudun luovien alojen yritysten suhdetta julkiseen rahoitukseen teettämällämme kyselyllä. Kyselylomaketta lähetettiin kaikkiaan 90 yritykselle ja kaikkiaan saimme 33 yritykseltä vastauksia kysymyksiimme. Kysely lähetettiin viestintä-, tanssi- ja musiikkialan yrityksiin. Vastausten jakauma aloittain on nähtävissä kuviosta 1. Lähes puolet vastaajista oli viestintäyrityksiä, viidennes tanssialan yrityksiä ja loput musiikkialan tai muita yrityksiä. Kategoriassa ”Muu” on esimerkiksi valo- ja elokuvaukseen keskittyneitä yrityksiä.

Kyselyn vastausjakauma toimialoittain

KUVIO 1. Kyselyn vastausjakauma toimialoittain

Kysyimme yrityksiltä, miten yrityksen toiminnan rahoitus jakautuu. Kysymykseen vastasi vain 18 yritystä. Vaihtoehtojen ääripäinä oli ”puhdas liiketoiminta” ja ”julkinen rahoitus”. Vastaajista 33 % oli saanut toiminnalleen jonkinlaista julkista rahoitusta. Joten tämän pienen otannan perusteella alueellamme ollaan hivenen koko maan lukuja jäljessä.

Kysyimme myös, miten hyvin yritysten edustajat tuntevat luovien alojen yrityksille tarjolla olevia julkisia rahoituslähteitä. Kysymykseen vastasi 25 yritystä. Vain kaksi koki tuntevansa hyvin, 10 kohtuullisesti ja 13 heikosti julkisia rahoituslähteitä. Yksikään yrityksistä ei myöntänyt, ettei se tuntisi lainkaan rahoitusinstrumentteja. Työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä selvityksestä käy ilmi, että kansallisella tasolla 34 % luovan alan yrityksistä kokee, ettei heillä ole tietoa julkisen rahoituksen lähteistä. 55 % yrityksistä kokee, ettei heillä olisi riittävästi tietoa julkisista rahoitusinstrumenteista.

Kolmantena rahoitukseen liittyvänä asiana kyselylomakkeellamme selvitimme, millaiseen toimintaan yritykselle haluttaisiin hakea rahoitusta. Valmiiksi annetuista vaihtoehdoista 25 vastanneelle yritykselle suosituimmat olivat "kehittäminen" ja "kasvu", jotka molemmat saivat 36 % osuuden. Tuotantoihin tukea kaipasi 16 % vastanneista. Valmiista vaihtoehdoista "kansainvälistyminen" ei kerännyt yhtään valintaa. "Muu, mikä?" -vaihtoehto sai 3 valintaa eli 12 % vastanneista. Heistä kaksi mainitsi, ettei tarvitse rahoitusta mihinkään. Yksi tarvitsisi rahoitusta sisältöjen kehittämiseen, käsikirjoittamiseen ja konseptointiin.

TEM:in selvityksestä Työ- ja elinkeinoministeriö. 2013. Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissa. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 26. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. selviää, että kansallisella tasolla suosituin rahoituksen kohde on ”tuotekehitysprojektit”, mikä on linjassa myös oman kyselymme tulosten kanssa. Kansainvälistymistä tärkeänä TEM:in selvityksessä pitää 33 % yrityksistä, missä on selvä ero Oulun alueen luovan alan yrityksiin (0/25 vastaajaa). Koska vastaajia oli 25, ilmiö vaikuttaa todelliselta eikä tilastoharhalta, joten sen syitä ja merkitystä olisi hyvä selvittää tarkemmin.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus