Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Asiakaslähtöinen työote on tärkeää lapsiperheiden palvelujärjestelmässä

Metatiedot

Nimeke: Asiakaslähtöinen työote on tärkeää lapsiperheiden palvelujärjestelmässä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Lehtikangas Annika; Nikula Elsa; Honkanen Hilkka

Aihe, asiasanat: asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisy, lapsiperheet, moniammatillisuus, neuvolat, perhetyö, varhainen tuki

Tiivistelmä: Pikkulapsiperheiden arjen tuen tarpeen lisääntyminen suomalaisten perheiden keskuudessa on nykyään arkipäivää. Valtakunnallisena kehittämistavoitteena on kehittää keinoja ennaltaehkäistä ensisynnyttäjä-äitien mielenterveysongelmia ja kehittää uudenlaisia tukimuotoja perheiden arjen helpottamiseksi.

Terveydenhoitajan tulisi selvittää perheen tilanne kattavasti jo raskausaikana, jotta synnytyksen jälkeisiin elämänmuutoksiin osataan varautua ja suunnitella tarvittaessa ennaltaehkäiseviä tukimuotoja. Tuen tarpeen arvioinnissa perhe tulisi ottaa osaksi moniammatillista tiimiä, jotta he kokevat tulevansa kuulluksi samanarvoisina toimijoina.

Artikkelin perustana olevassa opinnäytetyössä haastatellut ensisynnyttäjä-äidit nostivat esille työntekijöiden ammattitaidon tärkeyden arvioitaessa perheiden tuen tarvetta. Tuen saamisen helppoutta matalalla kynnyksellä korostettiin. Vanhemmat kokivat moniammatillisen yhteistyön olleen positiivinen kokemus ja kaivattu lisä perheen hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Usean ammattilaisen tekemä työ koettiin arjessa pärjäämistä tukevaksi tekijäksi.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018081733762

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Lehtikangas, A., Nikula, E. & Honkanen, H. 2018. Asiakaslähtöinen työote on tärkeää lapsiperheiden palvelujärjestelmässä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 21.7.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018081733762.

Pikkulapsiperheiden arjen tuen tarpeen lisääntyminen suomalaisten perheiden keskuudessa ovat nykyään arkipäivää. Valtakunnallisena kehittämistavoitteena on kehittää keinoja ennaltaehkäistä ensisynnyttäjä-äitien mielenterveysongelmia ja uudenlaisia tukimuotoja perheiden arjen helpottamiseksi. Yhteistyön eri ammattilaisten kanssa tulisi tarvittaessa käynnistyä jo raskausaikana, mikä edellyttää perheen tuen tarpeiden huolellista arviointia. Kysymys kuuluukin, millä menetelmillä perheiden tuen tarve voidaan kartoittaa ja tunnistaa riittävän ajoissa?

Kuva: Shutterstock

KUVA: wonderYusya / Shutterstock.com

Asiakas- ja perhekeskeinen työote on keskiössä 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutuvat eri palveluntarjoajien toimesta. Asiakaslähtöisyys vaikuttaa palvelusuhteen toiminnan muodostumisen taustalla arvoperustana sekä palvelun laadun takaajana, turvaten asiakaslähtöisyyden asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Hyvärinen, H. 2011. Asiakaslähtöisyyden moniulotteisuus ja toteutumisen haasteet asiantuntijoiden näkemänä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.3.2018. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20110374 Asiakaslähtöisyyden merkitys korostuu puhuttaessa moniammatillisesta vuorovaikutuksellisesta yhteistyöstä yli sektorirajojen. Kontio, M. 2010. Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-hanke. Oulun seutu. Oulu. Hakupäivä 4.3.2018. http://oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/moniammatillinen-julkaisu.pdf

Asiakaslähtöisempiin palveluihin panostettaessa voidaan osaltaan vaikuttaa myös eri sektorien välisen kuilun kaventumiseen. Jotta asiakaslähtöisemmät palvelut olisivat pysyvästi osa arkipäivää, tulisi koko palvelujärjestelmää muuttaa kokonaisvaltaisesti yhtenäistämällä lapsiperheille suunnattuja palveluita. Tavoitteeksi voitaisiin asettaa muun muassa sektorirajat ylittävien asiakaskokonaisuuksien muuttaminen sekä eri hallinnonalojen palveluntarjoajien tietämys omien organisaatioiden keskeisen ymmärryksen lisäksi myös hallintorajat ylittävä yhteinen näkemys asiakasymmärryksen luomisesta. Ahonen, P., Lamminmäki, S., Suoheimo, M. & Virtanen, P. 2011. Matkaopas asiakaslähtöiseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus. Katsaus 28. Hakupäivä 4.4.2018. http://docplayer.fi/388823-Matkaopas-asiakaslahtoisten-sosiaali-ja-terveyspalvelujen-kehittamiseen.html

Hoitotyön periaatteiden huomioon ottaminen on tärkeää työskennellessä perheiden kanssa. Erityisesti perhekeskeisyydellä ja voimavaralähtöisellä työotteella päästään tarkastelemaan läheltä perheen tilannetta. Perhe tulee ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon muun muassa asiakkaan tilan arvioinnissa, hoitosuunnitelmassa sekä päätöksiä tehdessä. Perhesysteemisessä hoitotyössä kiinnostuksen kohteena on samanaikaisesti yksilö ja perhe. Veijola, A. 2004. Matkalla moniammatilliseen perhetyöhön lasten kuntoutuksen kehittämisen avulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Kansanterveystyön ja yleislääketieteen laitos. Hakupäivä 1.3.2018. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514274245.pdf Asiakastyössä moniammatillisuus näkyy asiakkaan kokonaisvaltaisena huomioimisena eri asiantuntijatahojen toimesta. Moniammatillisessa tiimissä luodaan yhteinen tavoite tarvittavista toimenpiteistä tai ongelman ratkaisuun tarvittavista menetelmistä. Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0

Perheen haasteiden varhainen tunnistaminen ja tuen tarjonta 

Artikkeli pohjautuu opinnäytetyöhön, jossa selvitettiin ensisynnyttäjä-äitien kokemuksia perhetyössä toteutuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä Lehtikangas, A. & Nikula, E. 2017. Vanhempien kokemuksia perhetyöstä ja siinä toteutuvasta moniammatilisesta yhteistyöstä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804205092. Vanhemmat arvostivat työntekijöiden ammattitaitoa perheen tuen tarpeen arvioinnissa. Perheet saivat tukea kotiin sekä neuvolan terveydenhoitajalta, että perhetyötä tekeviltä perhetyöntekijöiltä. Perheille oli tärkeää tuen saamisen helppous matalalla kynnyksellä. Perheiden lisätuen tarpeen arviointi on tärkeää huomioida jo äidin raskausaikana, jotta tukea voidaan tarjota perheelle mahdollisesti jo ennen lapsen syntymää. Näin todetaan myös valtioneuvoston asetuksessa neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta, jossa kunta velvoitetaan tunnistamaan perheissä erityisen tuen tarve sekä järjestämään perheille heidän tarvitsemansa tuki. Veijola, A. 2004. Matkalla moniammatilliseen perhetyöhön lasten kuntoutuksen kehittämisen avulla. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Kansanterveystyön ja yleislääketieteen laitos. Hakupäivä 1.3.2018. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9514274245.pdf

Tuen tarpeen arvioinnissa perhe tulisi ottaa osaksi moniammatillista tiimiä, jotta he kokevat tulevansa kuulluksi samanarvoisina toimijoina. Pärnä korostaa omassa tutkimuksessaan Pärnä, K. 2012. Kehittävä moniammatillinen yhteistyö prosessissa – lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuudet. Väitöskirja. Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hakupäivä 4.4.2018. http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/77506/AnnalesC341Parna.pdf?se-quence=1&isAllowed=y lapsiperheiden varhaisen tukemisen mahdollisuuksia ja niiden tärkeyttä. Perheille sopivien tukimuotojen suunnitteluvaiheessa nähdään erityisen tärkeänä asiakkaiden aktiivinen osallistuminen prosessiin. Tämä mahdollistaa tuen oikeanlaisen kohdistamisen haluttuun asiaan. 

Honkasen väitöskirjassa Honkanen, H. 2008. Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa, näkökulmana mielenterveyden edistäminen. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978 tulee esille, että moniammatillinen yhteistyö on keskeinen työmenetelmä perheiden tukemisessa. Moniammatillisen yhteistyön eri muotoja voidaan käsitellä kolmella eri tasolla. Tasoja ovat yhdessä tekeminen, konsultointi sekä eteenpäin lähettäminen. Tutkimuksessa nousee esille, kuinka neuvolatyötä tekevät terveydenhoitajat kokevat perhetyöntekijän roolin olevan merkityksellinen asiakkaan arjen tukemisessa.  Perhetyöntekijän kotikäynteinä toteutuva perhetyö koettiin erityisen merkitykselliseksi tuen muodoksi. Myös epäselvissä tuen tarpeen arvioinneissa terveydenhoitajat kokevat perhetyöntekijän kanssa tehtävän yhteistyön olevan tärkeää, jotta tuen tarve saadaan määriteltyä vastaamaan paremmin perheen oikeita tarpeita. Honkanen, H. 2008. Perheen riskiolot neuvolatyön kontekstissa, näkökulmana mielenterveyden edistäminen. Väitöskirja. Kuopion yliopisto. Hoitotieteen laitos. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978

Arki toimivammaksi käytännön ohjeilla ja moniammatillisella yhteistyöllä

Neuvola on suuressa roolissa perheiden voimavarojen ja lisätuen kartoittamisessa sekä paikkana, josta perheet voivat kysyä neuvoa matalalla kynnyksellä heitä mietityttäviin asioihin. Perhekeskeisellä ja voimavaralähtöisellä työotteella päästään tarkastelemaan perheen tilannetta parhaiten. Terveydenhoitajan tulisi selvittää perheen tilanne kattavasti jo raskausaikana, jotta synnytyksen jälkeisiin elämänmuutoksiin osataan varautua ja suunnitella tarvittaessa ennalta ehkäiseviä tukimuotoja. Kontio, M. 2010. Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-hanke. Oulun seutu. Oulu. Hakupäivä 4.3.2018. http://oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/moniammatillinen-julkaisu.pdf

Molemmilla haastatelluilla äideillä oli ollut alkuun imetyksen kanssa ongelmia, eivätkä he kokeneet saaneensa lapsivuodeosastolla tarpeeksi yksilöllistä ohjausta imetykseen liittyen. Molemmat kertoivat kotiutuneensa osastolta ilman tunnetta imetyksen onnistumisesta. Myös lapsenhoitoon liittyvät asiat tulivat molemmille perheille täysin uusina asioina, joihin tottuminen otti oman aikansa. Lehtikangas, A. & Nikula, E. 2017. Vanhempien kokemuksia perhetyöstä ja siinä toteutuvasta moniammatilisesta yhteistyöstä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804205092

Molemmat äidit kokivat moniammatillisen yhteistyön olleen positiivinen kokemus ja kaivattu lisä perheen hyvinvoinnin tukemisen näkökulmasta. Toinen äideistä oli hyvin huojentunut kaikesta saamastaan tuesta, sillä tilanne kotona oli alkuun ollut kaoottinen. Hän sai lohtua siitä, että tiesi saavansa tukea kotiin. Usean ammattilaisen tekemä työ koettiin yhteistyötä tukevaksi tekijäksi. Ammattilaisilla oli ymmärrys perheen asioista ja äidit kokivat tulevansa kuulluksi sekä ymmärretyksi asioidessaan ammattilaisten kanssa. Lehtikangas, A. & Nikula, E. 2017. Vanhempien kokemuksia perhetyöstä ja siinä toteutuvasta moniammatilisesta yhteistyöstä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804205092

Moniammatillisen yhteistyön hyödyt ennaltaehkäisevässä työssä

Moniulotteisten asioiden ymmärtäminen vaatii useampaa kuin yhden henkilön näkökulmaa. Moniammatillista työtä tekevät ne ammattilaiset, joilla on erilaista ammattiosaamista ja valtuuksia suorittaa eri tehtäviä. Yhdessä tekemällä saadaan yhteistyöhön mukaan useita eri tiedon ja osaamisen näkökulmia, jotka auttavat kokonaisuuden rakentumisessa. Kontio, M. 2010. Moniammatillinen yhteistyö. TUKEVA-hanke. Oulun seutu. Oulu. Hakupäivä 4.3.2018. http://oulu.ouka.fi/seutu/tukeva/moniammatillinen-julkaisu.pdf Kaikki monialaisen tiimin jäsenet voivat tuoda oman alan asiantuntijan näkökulman tutkittavasta asiasta esille, minkä avulla lopullisesta käsityksestä luodaan monipuolisempi kokonaiskuva. Nykyään on entistä yleisempää toteuttaa työtä ryhmänä, vaikka sitä olisi ennen tehty vain yhden henkilön toimesta. Hyvärinen, H. 2011. Asiakaslähtöisyyden moniulotteisuus ja toteutumisen haasteet asiantuntijoiden näkemänä. Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.3.2018. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20110374

Jotta moniammatillisessa tiimissä päästäisiin rakentamaan yhteistä tavoitetta käsiteltävästä aiheesta, tulee keskusteluun sisältyä toiminnan koordinointia, ideoiden vaihtoa sekä yhteisen käsityksen rakentamista keskustelun avulla. Ryhmän toiminnalle on tärkeää yhteisen tulkinnan muodostuminen, jotta kaikilla ryhmän jäsenillä on tahoillaan omat tehtävänsä. Isoherranen, K. 2004. Moniammatillinen yhteistyö. Helsinki: WSOY.  Moniammatillista yhteistyötä tehdessä tavoitteena on yhteisen näkemyksen luominen. Kaikki tiimin asiantuntijat jakavat sen hetkisen tietotaitonsa toisten kuultavaksi, etsien yhteiselle asiakkaalleen parasta mahdollista ratkaisua hänen ongelmiinsa. Isoherranen, K. 2012. Uhka vai mahdollisuus – moniammatillista yhteistyötä kehittämässä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7664-0

Lopuksi

Ensisynnyttäjä-äitien vaikeuksia sopeutua kotiin vastasyntyneen kanssa tulisi pystyä helpottamaan, mikä edellyttää sujuvampaa yhteistyötä äitiys- ja lastenneuvolan sekä lapsivuodeosaston työntekijöiden kanssa. Sen vuoksi olisi hyvä, jos äitiys- ja lastenneuvoloissa työskentelevät terveydenhoitajat saisivat riittävän ajoissa tiedon äideistä ja perheistä, jotka tarvitsevat tukea tavallisten neuvolakontrollien lisäksi ja joiden luo ensimmäinen kotikäynti tulisi tehdä pian vauvan syntymisen jälkeen. Lehtikangas, A. & Nikula, E. 2017. Vanhempien kokemuksia perhetyöstä ja siinä toteutuvasta moniammatilisesta yhteistyöstä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 4.4.2018. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201804205092

Sosiaali- ja terveyshuollon ammattilaisille tulisi olla mahdollisuus lisäkoulutukseen, jonka myötä heillä olisi paremmin valmiuksia arvioida perheen tuen tarpeita moniammatillisesti. Heidän olisi osattava ottaa asiat puheeksi perheen kanssa ja tarvittaessa tarjota varhaisessa vaiheessa heille sopivia tukipalveluita matalalla kynnyksellä. Siten perhe saisi tukea arkeen ja ongelmiinsa sekä heillä olisi tunne, että he eivät ole arjen haasteidensa kanssa yksin. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus