Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Digitaaliset palvelut asiakaslähtöisen elintapaohjauksen kehittämisessä

Metatiedot

Nimeke: Digitaaliset palvelut asiakaslähtöisen elintapaohjauksen kehittämisessä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Männistö Merja; Sandström Sanna

Aihe, asiasanat: elintavat, ohjaus (neuvonta ja opastus), sähköiset palvelut, terveyskäyttäytyminen, verkko-ohjaus

Tiivistelmä: Elintapaohjaus on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään edistämään terveyttä ja tukemaan elintapojen muutosta henkilön omia voimavaroja tukemalla. Vaikuttavassa elintapaohjauksessa korostuu potilasohjausprosessi, jossa asiakkaan osallisuutta vahvistetaan ja tuetaan. Ohjausprosessissa määritellään tarve, laaditaan tavoitteet ja toiminnot asiakaslähtoisesti sekä suunnitellaan tarpeenmukainen tavoitteiden arviointi. Vaikuttava, monipuolinen, asikaslähtöinen elintapaohjaus vähentää riskiä sairastua yleisimpiin kansansairauksiin ja parantaa väestön terveyttä.

Teknologia tarjoaa hoitotyössä uusia mahdollisuuksia ohjaukseen tiedon välittämisen keinojen monipuolistuessa. Tiedon määrä on lähes rajatonta ja sen tuominen yksilölliseen tarkoitukseen muodostaa uuden haasteen terveydenhuollossa. Digitaalinen ohjaus mahdollistaa helpon yhteyden hoitavaan tahoon sekä joustavat ja helppokäyttöiset palvelut verkossa tapahtuvien keskustelujen avulla. Digitaalisessa ohjauksessa vuorovaikutuksellisuudella on merkittävä rooli. Verkkoympäristössä tulisi olla myös kirjallista materiaalia ohjauksen tueksi. Digitaaliseen elintapaohjaukseen kuuluu merkittävänä osana myös digitaalinen verkostoituminen ja vertaistuki. Sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut käyttäjälähtöisyyden olennaiseksi osaksi sähköisten palveluiden kehittämistä. Digitalisaatiolla halutaan tukea kansalaisten vastuuta omasta terveydestä ja hyvinvoinnista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110247132

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Männistö, M. & Sandström, S. 2018. Digitaaliset palvelut asiakaslähtöisen elintapaohjauksen kehittämisessä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 22.1.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110247132.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut tähtäävät siihen, että asiakkaalla on aktiivinen rooli omassa hoidossaan. Elintapaohjausta tulee antaa asiakaslähtöisesti huomioiden heidän tarpeensa. Tiedon määrän kasvaessa ja digitaalisten palveluiden lisääntyessä vaaditaan elintapaohjaukselta yhä monipuolisempia menetelmiä. Digitaalinen ohjaus on tärkeä lisä elintapaohjauksessa, mutta se ei täysin korvaa perinteisen vuorovaikutukseen perustuvan ohjauksen muotoja.

Kuva: Shutterstock

KUVA: S_Photo / Shutterstock.com

Asiakaslähtöinen elintapaohjaus terveystottumusten tukemisessa

Elintapojen vaikutus ihmisen terveydelle on merkittävä. Monen sairauden syntyyn ja kulkuun vaikuttavat tupakointi, epäterveellinen ravinto, liiallinen alkoholinkäyttö ja liikunnan puute. Nämä lisäävät kokonaiskuolleisuutta ja erityisesti sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Terveelliset elintavat puolestaan edistävät terveyttä. Terveellinen ravinto estää sydäntauteja, syöpää ja diabetesta, ja tupakoimattomuus voi estää kymmeniä erilaisia sairauksia. Huttunen, J. 2018. Mistä terveys syntyy? Duodecim Terveyskirjasto. Hakupäivä 20.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00928 Khaw, KT., Wareham, N., Bingham, S., Welch, A., Luben, R. & Day, N. 2008. Correction: Combined Impact of Health Behaviours and Mortality in Men and Women: The EPIC-Norfolk Prospective Population Study. PLOS Medicine 5 (3), e70. Hakupäivä 20.8.2018. http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.0050012

Elintavat omaksutaan jo varhain samoin yksilön suhde terveyteen. Useiden tutkimuksen mukaan jo peruskoulun yläluokilla voidaan ennustaa, miten nuori ylläpitää terveyttään myöhemmin. Kuitenkin elintapoihin ja terveyskäyttäytymiseen voidaan vaikuttaa myöhemminkin, koska sairastumisvaarassa olevat ja jo sairastuneet hyötyvät elämäntapamuutoksesta. Huttunen, J. 2018. Mistä terveys syntyy? Duodecim Terveyskirjasto. Hakupäivä 20.8.2018. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00928 Khaw, KT., Wareham, N., Bingham, S., Welch, A., Luben, R. & Day, N. 2008. Correction: Combined Impact of Health Behaviours and Mortality in Men and Women: The EPIC-Norfolk Prospective Population Study. PLOS Medicine 5 (3), e70. Hakupäivä 20.8.2018. http://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.0050012 Absetz P. & Hankonen, N. 2011. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 127, 2265–72.

Elintapaohjauksen tavoitteena on tukea asiakasta elintapamuutoksessa. Sillä tarkoitetaan käyttäytymisen muutosta, jolloin omaksutaan uusia tapoja ja poisopitaan vanhoista terveydelle epäedullisista tavoista. Absetz P. & Hankonen, N. 2011. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 127, 2265–72. Sen avulla autetaan terveydenhuollon asiakasta tekemään terveyteen liittyviä päätöksiä ja muuttamaan elintapoja terveydelle suotuisaan suuntaan Heinonen, K., Syvänne, M., Toropainen, P., Nuutinen, H. & Pääkkönen, R. 2010. Valtimoterveydeksi! Terveyden edistämisen käsikirja. Valtimoterveyttä kaikille -projekti 2009–2010. Sosiaali- ja terveysministeriö. Aivohalvaus ja dysfasialiitto. Dysfasialiitto. Diabetesliitto. Sydänliitto. Hakupäivä 16.8.2018. https://www.aivoliitto.fi/files/650/Valtimoterveydeksi!_-kasikirja.pdf. Elintapapohjausinterventioiden valintaan vaikuttavat intervention kohde ja ne osatekijät, joihin interventiolla pyritään vaikuttamaan. Osatekijöitä ovat esimerkiksi motivaatio ja asenteet. Kohteen tunnistamisen jälkeen valitaan interventiossa käytettävät tekniikat ja menetelmät, jotka soveltuvat parhaiten kohteen tarpeisiin. Salmela, S., Kettunen, T. & Poskiparta, M. 2009. Vaikuttavan elintapaohjausintervention suunnitteltu – helpommin sanottu kuin tehty? Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 47 (3). Hakupäivä 16.8.2018. https://journal.fi/sla/article/view/3627

Elintapaohjauksessa korostuvat ohjauksen suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja vuorovaikutuksellinen prosessiluonne Heinonen, K., Syvänne, M., Toropainen, P., Nuutinen, H. & Pääkkönen, R. 2010. Valtimoterveydeksi! Terveyden edistämisen käsikirja. Valtimoterveyttä kaikille -projekti 2009–2010. Sosiaali- ja terveysministeriö. Aivohalvaus ja dysfasialiitto. Dysfasialiitto. Diabetesliitto. Sydänliitto. Hakupäivä 16.8.2018. https://www.aivoliitto.fi/files/650/Valtimoterveydeksi!_-kasikirja.pdf. Ohjausprosessin vaiheet ovat tarpeen määrittely, tavoitteiden asettelu, toimintojen suunnittelu ja arviointi Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Siven, T. & Välimäki, P. 2012. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Sanoma Pro.. Ohjattava arvioi prosessin aikana itseään ja ohjaajan tehtävänä on yhdessä ohjattavan kanssa arvioida eri toiminta- ja ratkaisumalleja Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa: Valmentava elämäntapaohjaus. Helsinki: Edita Publishing Oy.. On myös tärkeää, että ohjaaja ja ohjattava arvioivat yhdessä onko ohjaukselle asetetut tavoitteet saavutettu ja sitä millaista ohjaus on ollut. Niin onnistumisten kuin epäonnistumistenkin arviointi on tärkeää, koska se lisää ohjattavan tietoisuutta itsestään toimijana ja tarpeen tullen ohjattava voi muuttaa toimintaansa. Kyngäs, H., Kääriäinen, M., Poskiparta, M., Johansson, K. Hirvonen, E. & Renfors, T. 2007. Ohjaaminen hoitotyössä. WSOY Oppimateriaalit Oy. Pienetkin hyvät muutokset tulisi huomioida ja niitä tulisi tukea. Arviointi on avuksi elintapamuutosten ylläpidossa, sillä muutokset useasti hiipuvat juuri arvioinnin puutteeseen. Absetz, P. 2009. Elämäntapaohjausta voi tehostaa tavoitteellisella toiminnalla. Tesso – Sosiaali- ja terveyspoliittinen aikakauslehti 2.

Laineen Laine, A., Ruishalme, O., Salervo, P., Siven, T. & Välimäki, P. 2012. Opi ja ohjaa sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Sanoma Pro. mukaan ohjaustarpeet muotoutuvat yksilöllisesti. Ohjaustarpeeseen vaikuttavia taustatekijöitä ovat ohjattavan ikä, sukupuoli, koulutustausta, siviilisääty, asuin- ja elinympäristö sekä sairaus ja sairauden vaikutukset jokapäiväiseen elämään.  Koska elämäntapamuutos tarkoittaa käyttäytymisen muutosta, käyttäytymistieteet tuovat tutkittua tietoa erilaisista keinoista ja menetelmistä, jotka tekevät elämäntapainterventioista vaikuttavia. Elintapaohjauksen vaikuttavuutta arvioitaessa on todettu, että mikään yksittäinen malli ei tuo ratkaisua. Yhdistelemällä erilaisia tekniikoita on saatu aikaan parhaita tuloksia. Absetz P. & Hankonen, N. 2011. Elämäntapamuutoksen tukeminen terveydenhuollossa: vaikuttavuus ja keinot. Duodecim 127, 2265–72. Elorannan ym. Eloranta, S., Katajisto, J. & Leino-Kilpi, H. 2014. Toteutuuko potilaslähtöinen ohjaus hoitotyöntekijöiden näkökulmasta? Hoitotiede 26 (1), 63–73. mukaan ohjausmenetelmien monipuoliseen käyttöön tulisi kiinnittää huomioita aikaisempaa enemmän.

Digitaaliset palvelut lisäävät elintapaohjauksen asiakaslähtöisyyttä 

Ohjauksessa tärkeimpiä tekijöitä ovat potilaan yksilölliseen tilanteeseen orientoituminen ja luottamussuhde Büscher, A., Englert, N. & Oetting-Roß, C. 2017. Needs and quality of counseling in long-term care: User perspective on counseling services in Germany. Z Gerontol Geriatr 51 (6), 620–7. Abstrakti.. Kaakinen Kaakinen, P. 2014. Pitkäaikaissairaiden aikuisten ohjauksen laatu sairaalassa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu: Oulun yliopisto. korostaa, että laadukas ohjaus ilmenee siten, että se on toteutettu asianmukaisilla ohjausmenetelmillä ja -materiaaleilla. Digitaalisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkoittaa digitaalista ohjausta, neuvontaa, ohjeistusta tai itsearviointityökalujen käyttöä, joiden avulla kansalainen voi omatoimisesti edistää omaa terveyttään. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 5. Helsinki. Hakupäivä 20.8.2018. http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3782-6 Interaktiivisten digitaalisten interventioiden on todettu edistävän asiakkaan omahoitoa McLean, G., Band, R., Saunderson, K., Hanlon, P., Murray, E., Little, P. & Mair, F.S. 2016. Digital interventions to promote self-management in adults with hypertension systematic review and meta-analysis. Journal Of Hypertension 34, 600–12..

Nykyään asiakkaat ovat valmiita käyttämään ohjauksen vastaanottamiseen erilaisia tietoteknisiä laitteita, kuten tablettia, älypuhelinta ja tietokonetta. Asiakkaiden toiveita digitaalisista palveluista on tärkeää kuunnella. Sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 5. Helsinki. Hakupäivä 20.8.2018. http://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3782-6 linjausten mukaan käyttäjälähtöisyys on osa digitaalisten palveluiden kehittämistä. Myös Camerini ym. Camerini, L., Camerini, A. & Schulz, P.J. 2013. Do participation and personalization matter? A model-driven evaluation of an Internet-based patient education intervention for fibromyalgia patients. Patient Education & Counseling 92, 229–34. korostavat, että digitaalisten terveyspalveluiden kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon käyttäjien tarpeet. Suunnitteluun osallistavalla lähestymistavalla ja personoidulla sisällöllä voidaan parantaa digitaalisten interventioiden tehokkuutta. 

Ding ym. Ding, S., Lei, Y., Lin, W., Lu, C., Tang, S., Wang, P. & Zhang, M. 2015. Community-based interventions in hypertensive patients: a comparison of three health education studies. BMC Public Health 15, 33. ovat tutkineet eri ohjausmenetelmien käyttöä. Digitaalisen elintapaohjauksen tulee olla yksilöllistä ja siinä on hyödynnettävä asiakkaiden henkilökohtaisia tietoja. Kirjautumista edellyttävä digitaalinen palvelu tekee siitä asiakkaalle henkilökohtaisen ja tietoturvallisen. Nykyteknologiaa, kuten sormenjälkitunnistusta, tulisi hyödyntää kirjautumisessa. Osa palvelusta voi toimia myös ilman kirjautumista, jolloin ne tuottavat kaikille hyödyllistä yleistä tietoa. Tärkeää on, että palveluiden kautta saadaan nopeasti yhteys hoitavaan tahoon. Digitaalisen ohjauksen tulee olla vastavuoroista. Pelkkä kirjallinen ohjaus verkossa on riittämätöntä, mutta se on tärkeä osa digiohjausta. Ohjauksessa käytettävän kirjallisen materiaalin on oltava selkeää ja helposti ymmärrettävää Vuorovaikutustilanne vaikuttaa merkittävästi asiakkaiden kokemuksiin ohjauksesta. Vuorovaikutus koetaan huonona, jos terveydenhuollon ammattilainen viestittää käytöksellään kiirettä, ohjaus on yksisuuntaista tai ammattilainen koetaan auktoriteettina. Vastaavasti rauhallinen keskustelu, jossa asiakas on mukana elintapamuutoksen ideoinnissa parantaa selvästi ohjauskokemusta. Vuorovaikutusta tukee myös ohjaajan empaattisuus, ystävällisyys ja hoitosuhteen pysyvyys. Asiakkaat haluavat olla aktiivisia osapuolia digitaalisen ohjauksen käyttäjinä ja ovat esimerkiksi valmiita syöttämään omia mittaustuloksiaan digitaaliseen omaseurantalomakkeeseen sekä muitakin tietojaan digitaalisiin palveluihin. Tällöin digitaalinen ohjausympäristö toimii seurantatyökaluna sekä potilaalle että terveydenhuollon ammattilaiselle. Syötettyjen tulosten perusteella voidaan myös kohdentaa digiohjausta asiakkaan tarpeisiin tehokkaammin. McLean, G., Band, R., Saunderson, K., Hanlon, P., Murray, E., Little, P. & Mair, F.S. 2016. Digital interventions to promote self-management in adults with hypertension systematic review and meta-analysis. Journal Of Hypertension 34, 600–12. Ding, S., Lei, Y., Lin, W., Lu, C., Tang, S., Wang, P. & Zhang, M. 2015. Community-based interventions in hypertensive patients: a comparison of three health education studies. BMC Public Health 15, 33. Lunnela, J. 2011. Internet-perusteisen potilasohjauksen ja sosiaalisen tuen vaikutus glaukoomapotilaan hoitoon sitoutumisessa. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Oulu: Oulun yliopisto.

Bartlett ym. Bartlett, Y., Brown, J., Forman, D., Keding, A., Newsham, A ., Selby, D. & Wright, P. 2012. Developing a useful, user-friendly website for cancer patient follow-up: users' perspectives on ease of access and usefulness. European Journal Of Cancer Care 21, 747–57. selvittivät, mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon suunniteltaessa käyttäjälähtöistä internet-sivustoa asiakkaille. Tulosten mukaan on tärkeää, että sisältö muodostuu yksilölliseksi, mikä mahdollistuu sisäänkirjautumisen avulla. Mahdollisuus viestin tai sähköpostin kautta saatavaan yhteyteen omaan hoitohenkilökuntaan on merkittävää. Lisäksi keskustelualue, jossa samassa tilanteessa olevat asiakkaat voivat jakaa kokemuksiaan, on tärkeää elintapaohjauksessa. Bartlettin ym. Bartlett, Y., Brown, J., Forman, D., Keding, A., Newsham, A ., Selby, D. & Wright, P. 2012. Developing a useful, user-friendly website for cancer patient follow-up: users' perspectives on ease of access and usefulness. European Journal Of Cancer Care 21, 747–57. mukaan internet on helposti saavutettava ja hyväksyttävä työkalu erilaisen informaation tuottamiseen. Kuitenkaan kaikki potilaat eivät pidä sitä vaihtoehtona kasvokkain tapahtuvalle seurannalle esimerkiksi korkean iän vuoksi.

Pfaeffli ym. Pfaeffli Dale, L., Whittaker, R., Dixon, R., Stewart, R., Jiang, Y., Carter, K., & Maddison, R. 2015. Acceptability of a Mobile Health Exercise-Based Cardiac Rehabilitation Intervention: A RANDOMIZED TRIAL. Journal Of Cardiopulmonary Rehabilitation & Prevention 35, 312–9. tutkivat mobiiliteknologia-avusteisen intervention käyttöä potilaiden liikuntakäyttäytymisen muuttamisessa. Interventio sisälsi liikuntaohjeita ja tekstiviestejä, jotka motivoivat käyttäytymismuutoksiin ja liikunnan lisäämiseen. Tulosten mukaan mobiiliteknologian avulla voidaan joustavasti välittää tietoa liikunnasta iskeemistä sydänsairautta sairastaville. Sisältöä ja toimitustapaa tulee muokata asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin, mikä parantaa intervention tehokkuutta. Samansuuntaisiin tuloksiin päätyivät myös Piette ym. Piette, J.D., List, J., Rana, G.K., Townsend, W., Striplin, D. & Heisler, M. 2015. Mobile Health Devices as Tools for Worldwide Cardiovascular Risk Reduction and Disease Management. Circulation 132, 2012–27., jotka tutkivat mobiiliterveystyökalujen vaikutusta elintapamuutoksiin ja sydän- ja verisuonitautien hoitoon. Tulosten mukaan lyhytviestipalveluilla ja puheen tunnistukseen perustuvilla mobiili-interventioilla voidaan parantaa yksilön terveyttä osoittamalla riskitekijöitä, kuten ylipainoa, tupakointia ja vähäistä fyysistä aktiivisuutta. Uuden 15 sukupolven mHealth-ohjelmien tulisi perustua näyttöön pohjautuviin käyttäytymisteorioihin, ja ne tulee liittää tekoälysysteemeihin, jotka mukailevat potilaan yksilöllisiä ja vaihtuvia tarpeita. eHealth-palvelut ovat lupaavia työkaluja pitkäaikaissairaiden potilaiden ohjaamisessa. Vertailtaessa kasvotusten tapahtuvaa hoitoa ja digitaalisia palveluja, joiden avulla asiakkaat ja terveydenhuollon ammattilaiset pystyivät olemaan yhteydessä toisiinsa, pitkäaikaissairaat hyötyivät digitaalisen palvelun käytöstä ja sillä saatiin hieman tai keskinkertaisesti parempia hoitotuloksia perinteiseen hoitoon verrattuna. Eland-de Kok, P., van Os-Medendorp, H., Vergouwe-Meijer, A., Bruijnzeel-Koomen, C. & Ros, W. 2011. A systematic review of the effects of e-health on chronically ill patients. Journal Of Clinical Nursing 20, 2997–3010.

Yhteenveto

Digitaaliset palvelut tulee nähdä asiakaskeskeistä hoitoa ja elintapaohjausta täydentävinä palveluina. Huygensin ym. Huygens, M., Vermeulen, J., Swinkels, I., Friele, R., van Schayck, O. & de Witte, L. 2016. Expectations and needs of patients with a chronic disease toward self-management and eHealth for self-management purposes. BMC Health Services Research 16, 232. mukaan valinta eHealth-palveluiden käytöstä kuuluu aina asiakkaalle, ei terveydenhuollon henkilöstölle. Internet on tehokas digiohjausväline elintapaohjauksessa asiakkaan terveyttään koskevan tiedon lisäämiseksi. Asiakaslähtöisten digiohjausmenetelmien käytössä on kuitenkin vielä kehitettävää ja kehityshaasteisiin tulee tarttua kehittyvää teknologiaa hyödyntäen, jotta ne vastaavat nykypäivän ja tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin. Ryhänen, A. 2012. Internet-based breast cancer patient’s pathway as an empowering patient educational tool. Väitöskirja. Turun yliopisto. Turku: Turun yliopisto. Digitaaliset palvelut täydentävät vuorovaikutuksessa tapahtuvaa asiakaslähtöistä elintapaohjausta, mikä voidaan katsoa selkeästi lisäävän asiakkaan hoidon laatua ja ohjauksen vaikuttavuutta.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus