Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Hyvinvoivan työyhteisön aineksia

3.12.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Hyvinvoivan työyhteisön aineksia. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Kiviniemi Liisa

Aihe, asiasanat: esimiestyö, osaamisen siirto, puheeksiotto, työhyvinvointi, vuorovaikutus

Tiivistelmä: Hyvinvoivassa työyhteisössä huomio kiinnitetään vahvuuksiin, mikä ei tarkoita ongelmakohtien ohittamista. Osaamisen jakaminen on yksi hyvinvoivan ja tuloksia saavuttavan työyhteisön edellytys. Yhteistä tietoa ja osaamista jakamalla voidaan synnyttää uusia ideoita ja toimintatapoja. Hyvinvoivan työyhteisön asiakkaat tunnistavat hyvän ilmapiirin ja toimivan asiakaspalvelun. Usein myös hyvinvoivaksi koetun työyhteisön rekrytoinnit onnistuvat. Osaamisen huomioiminen työnjaossa on tärkeä motivaation vahvistaja ja tuloksellisen työskentelyn edistäjä. Työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän jaettua osaamista, koska siitä hyötyvät yksilö, yhteisö ja organisaatio. Hyvinvoivan työyhteisön avoimuus ja reiluus perustuvat rohkeuteen ottaa asioita puheeksi asiakeskeisesti toista ihmistä kunnioittaen. Puheeksiotolla tarkoitetaan tietyn rajatun asian selkeää esilletuomista. Rakentavassa puheeksiotossa asia ilmaistaan puheeksiottajan omana huolena tai havaintona, ei väittämänä tai syytöksenä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110547266

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kiviniemi, L. 2018. Hyvinvoivan työyhteisön aineksia. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 29.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110547266.

Hyvinvoiva työyhteisö pystyy saamaan aikaan laadukasta tulosta ja on työpaikkana kiinnostava. Työyhteisön jäsenten osaamisesta pidetään huolta ja osaamista jaetaan kaikkien hyödyksi. Avoimuus ja rehellisyys kuuluvat sekä esimiestyöhön että myös henkilöstön väliseen vuorovaikutukseen. Ongelmakohtien  puheeksiotto tapahtuu rakentavasti ja toista ihmistä arvostaen.

Kuva: Shutterstock

KUVA: gerasimov_foto_174 / Shutterstock.com

Osaamisen jakamista ja avoimuutta hyvinvoivassa työyhteisössä

Ajankohtainen ja aiheellinen kysymys on, mistä muodostuu henkilöstön ja esimiesten kokemus hyvinvoivasta työyhteisöstä. Hyvinvoivat työyhteisöt ovat aikaansaavia ja tuloksellisia. Myös niiden asiakkaat ovat tyytyväisiä ja tunnistavat hyvän ilmapiirin ja toimivan asiakaspalvelun. Usein vielä hyvinvoivaksi koettuun työyhteisöön löytyy innokkaita uusia työntekijöitä, joten rekrytoinnit onnistuvat. Hakanen, J., Harju, L., Seppälä, P., Laaksonen, A. & Pahkin, K. 2012. Kohti innostuksen spiraaleja. Innostuksen spiraali – innostavat ja menestyvät työyhteisöt -tutkimus- ja kehittämishankkeen tuloksia. Työterveyslaitos. Tampere: Juventus Print. Hyvinvoivalla työyhteisöllä näyttäisi olevan valtteja, joiden avulla se pärjää muutoksissa ja kehittää toimintaansa. Siksi on tärkeää tarkastella, mistä hyvinvoiva työyhteisö koostuu. 

Esimerkkinä hyvinvoivasta työyhteisöstä kuvaan erään varhaiskasvatuksen työyhteisön, jossa työskentelee 15 henkilöä ja heidän lähiesimiehensä. Esimerkkityöyhteisöä kuvaavat tiedot perustuvat omiin kokemuksiini ja julkaisemattomiin muistiinpanoihini kaksi vuotta jatkuneesta kehittämisyhteistyöstä. Työyhteisö on muodostunut kahdesta eri työryhmästä, jotka on yhdistetty joitakin vuosia sitten. Henkilöstö ja esimies osallistuivat kehittämishankkeeseen, jossa he aktiivisesti valmentautuivat muutoksissa pärjäämiseen. Työyhteisö on osoittanut pärjäävänsä muutoksissa, ja on pystynyt kehittämään toimintaansa monipuolisesti ulkoapäin tulleista epävarmuustekijöistä huolimatta. Työhyvinvointia mittaavissa kyselyissä työyhteisön jäsenet ovat kuvanneet työnsä ja työyhteisönsä työhyvinvointia edistäväksi. Lisäksi he ovat kuvanneet mahdollisuutensa vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen erinomaisen hyviksi.

Vahvimmaksi valtikseen työyhteisön jäsenet kuvaavat esimiehen rohkeuden ja vahvan tuen henkilöstölle. Hän antaa aktiivisesti palautetta ja kannustusta. Lisäksi hänellä on henkilöstön mielestä taito ottaa puheeksi rakentavasti hankaliakin asioita. Yhteys henkilöstön ja esimiehen välillä on rento ja luonteva. Myös esimies ottaa mielellään vastaan palautetta, ja on tuonut esiin omat kehittämishaasteensa. Osaamisen edistäminen ja jakaminen on otettu työyhteisön tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Jokaisella työntekijällä on ollut mahdollisuus kuvata laaja-alaisesti osaamistaan ja toiveitaan sen kehittämiseksi. Osaamisen kehittäminen ei esimerkkityöyhteisössä ole jäänyt puheen tasolle, vaan koulutuksiin osallistumisen lisäksi on panostettu osaamisen jakamiseen ja toinen toisiltaan oppimiseen. Opintopiirityyppinen työmuoto on sopinut heille hyvin. Osaamista jaetaan myös luontevasti työn lomassa. Työyhteisössä on huomioitu myös, että työuransa alkuvaiheessa olevalla on sellaista osaamista, jota kokeneemmalla ei ole. Myös heidän osaamisestaan voivat hyötyä muut työyhteisön jäsenet.

Osaamisen jakaminen on yksi hyvinvoivan ja tuloksia saavuttavan työyhteisön edellytys. Yhteistä tietoa ja osaamista jakamalla voidaan synnyttää uusia ideoita ja toimintatapoja. Henkilöstöltä ja esimieheltä se edellyttää tahtoa jakaa omaa tietoa avoimesti ja kuunnella toisten käsityksiä asioista. Lisäksi se edellyttää halua löytää yhteinen ymmärrys toiminnan tavoitteista ja edistää luottamuksellisen ilmapiirin syntymistä. Carlsson, M. & Forssell, C. 2012. Esimies ja coaching. Oivaltava coaching johtamisen työkaluna. 2. p. Helsinki: Tietosanoma Oy.  Hakkarainen, K., Lallimo, J. & Toikka, S. 2012. Kollektiivinen asiantuntijuus ja jaetut tietokäytännöt. Aikuiskasvatus 32 (4). Hakupäivä 25.9.2018. http://elektra.helsinki.fi/se/a/0358-6197/32/4/kollekti.pdf  Laine, P. 2017. Osaaminen, hyvinvointi ja sosiaalinen vastuu työorganisaatioissa. Turku: Painosalama Oy.

Osaamisen huomioiminen työnjaossa on tärkeä motivaation vahvistaja ja tuloksellisen työskentelyn edistäjä. Työpaikoilla tarvitaan entistä enemmän jaettua osaamista, koska siitä hyötyvät yksilö, yhteisö ja organisaatio. Yksilön oma ammatillinen osaaminen ja näkökulma asioihin laajenee ja hän saa tukea asiantuntijuuden kehittymiselle. Hakkarainen, K., Lallimo, J. & Toikka, S. 2012. Kollektiivinen asiantuntijuus ja jaetut tietokäytännöt. Aikuiskasvatus 32 (4). Hakupäivä 25.9.2018. http://elektra.helsinki.fi/se/a/0358-6197/32/4/kollekti.pdf

Taito ottaa asioita puheeksi

Reiluus ja avoimuus olivat esimerkkityöyhteisössä hyvinvoivan työyhteisön keskeisiä piirteitä.Ne perustuivat erityisesti rohkeuteen ottaa asioita puheeksi asiakeskeisesti toista ihmistä kunnioittaen. Puheeksiottoa ja siihen liittyvää arvostavaa vuorovaikutusta harjoiteltiin yhteisesti. Työyhteisö sopi, että jokaisella on vastuu ottaa puheeksi asia, joka herättää kysymyksiä, epätietoisuutta tai hämmennystä. Asiat saattoivat liittyä toimintaan lasten ja vanhempien kanssa, yhteistyöhön muiden tahojen kanssa tai työyhteisön sisäisiin kysymyksiin. Työyhteisön jäsenet totesivat, että puheksioton myötä huolta ja pohdintaa herättävät asiat vähenivät, ja erityisesti niiden miettiminen kotona väheni merkittävästi.

Puheeksiotolla tarkoitetaan tietyn rajatun asian selkeää esilletuomista. Rakentavassa puheeksiotossa asia ilmaistaan puheeksiottajan omana huolena tai havaintona, ei väittämänä tai syytöksenä. Puheeksiottoon valmistautuminen vaatii eettistä pohdintaa ja tilannekohtaista tarkastelua, mistä puheeksiotossa oikeastaan on kysymys. Ydinasioita ovat puheeksiottajan avoimuus, vastuullisuus ja kuunteleminen. Eriksson, E. & Arnkil, T. E. 2012. Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Opas 60. 8. p. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes. Helsinki. Juridisesti esimiehellä on eniten vastuuta työtä ja työyhteisöä koskevien asioiden puheeksiotosta, mutta eettinen ja moraalinen vastuu on kaikilla. Huolta herättäneet tilanteet havaitsee usein ensimmäisenä työntekijä. Puheeksioton jälkeen on tärkeä yhdessä miettiä, millaiset tilannetekijät olivat vaikuttamassa puheena olevaan tilanteeseen, ja miten kukin voi muuttaa omaa toimintaansa. 

Vahvuuksien kautta kehittymään

Hyvinvoivassa työyhteisössä huomio kiinnitetään vahvuuksiin, mikä ei kuitenkaan tarkoita ongelmakohtien ohittamista. Sen sijaan ongelmiin haetaan aktiivisesti ratkaisua, eikä niihin jumiuduta. Kehittämistä vaativat asiat jaetaan pienempiin tavoitteisiin ja kehittämisessä edetään pienin askelin. DeJong, P. & Kim Berg, I. 2012. Interviewing for solutions. Cengage Learning inc. Vahvuuksiin perustuvassa kehittämisessä keskeisiä kysymyksiä ovat: Mitkä ovat vahvuutemme? Mitä kukin osaa ja mitä on motivoitunut oppimaan lisää? Milloin olemme yksilöinä ja työyhteisönä parhaimmillamme? Muuttuvat tilanteet työyhteisöissä ja niitä ympäröivässä maailmassa vaativat työyhteisöjä tarkastelemaan toimintaansa myös muutoskyvykkyyden näkökulmasta. Muutoskyvykkyyttä voi tarkastella sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta. 

Muutoskyvykkyys perustuu kykyyn sopeutua muutoksiin rakentavalla tavalla ja olla avoimena erilaisille ratkaisuvaihtoehdoille. Siihen sisältyy muun muassa stressin sietokykyä, taitoa ongelmien ratkaisuihin sekä kykyä hakea ja vastaanottaa apua. Siihen liittyy myös kyky nähdä positiivisia puolia itsessään ja muissa. Työyhteisöjen muutoskyvykkyyden edellytyksenä voidaan pitää työntekijöiden aktiivista osallistumista kehittämiseen yhteistyössä esimiesten ja ylimmän johdon kanssa. Ala-Laurinaho, A. & Uusitalo, H. 2018. Mitä on resilienssi? Hakupäivä 12.8. 2018. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyon-ke-hittaminen/mita-on-resilienssi/ Cyrulnik, B. 2011. Resilience: How Your Inner Strength Can Set You Free from the Past? Tarcher. Esimerkkityöyhteisössä avoimuus ja reiluus innosti omien ideoiden jakamiseen ja luovuuteen. Positiivista palautetta oli opittu antamaan ja vastaanottamaan. Tilaa työyhteisössä oli myös työntekijöiden huonommille päiville, sillä aitous sisältää myös sen, että jatkuvasti ei tarvitse olla innostunut.

Lähteet