Oulun ammattikorkeakoulu

Kirjallisuutta

Aarnio, L. & Pulkkinen, S. 2015. Mitä tarkoittaa "ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus"? Opetushallituksen raportit ja selvitykset 7. Opetushallitus, Helsinki.

Aebli, H. 1991. Opetuksen perusmuodot. Helsinki: WSOY.

AHOT korkeakouluissa -hanke (toim.) 2013. Tunnista osaaminen. Suosituksia korkeakoulujen AHOT-prosessien suunnitteluun ja toteutukseen. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, Turku. 

Anderson, T. (toim.) 2008. Theory and practice of online learning. 2nd ed. Edmonton: AU Press.

Arvaja, M. & Malinen, A. 2013. Dialoginen oppiminen aikuisopiskelijan näkökulmasta. Teoksessa J. T. Hakala & K. Kiviniemi (toim.) Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä. Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyväskylä, 59-72.

Baartman, L. K., Bastiaens, T. J, Kirschner, P. A. & van der Vleuten, C. P. M. 2006. The wheel of competency assessment. Presenting quality criteria for competency assessment programs. Studies in Educational Evaluation 32 (2), 153-170.

Bakhtin, M. M. 2004. Speech genres & other late essays. Austin: University of Texas Press. 

Barab, S. A. & Roth, W.-M. 2006. Curriculum-based ecosystems. Supporting knowing from an ecological perspective. Educational Researcher 35 (5), 3-13. 

Bereiter, C. & Scardamalia, M. 1993. Surpassing ourselves. An inquiry into the nature and implications of expertise. Chicago IL & La Salle: Open Court.

Boud, D., Cohen, R. & Sampson, J. (toim.) 2013. Peer learning in higher education. Learning from & with each other. London and New York: Routledge.

Bransford, J.D., Brown, A. L. & Cocking, R. R. (toim.)2004.  Miten opimme. Aivot, mieli, kokemus ja koulu. Committee on Developments in the Science of Learning. Helsinki: WSOY. 

Brauer, S. & Siklander, P. 2017. Competence-based assessment and digital badging as guidance in vocational teacher education. In H. Partridge, K. Davis, & J. Thomas (eds.) Me, Us, IT!  Proceedings ASCILITE2017: 34th International Conference on Innovation, Practice and  Research in the Use of Educational Technologies in Tertiary Education, 191-6.

Brauer, S. &  Ruhalahti, S. 2014. Osoita osaamisesi osaamismerkein [Show your competences with digital badges]. In A-M. Korhonen & S. Ruhalahti (eds.) Oppimisen digiagentit. HAMKin e-julkaisuja 40, 87-92. 

Brauer, S., Kettunen, J. & Hallikainen, V. 2018. "Learning Online" for vocational teachers - Visualisation of competence-based-approach in digital open badge-driven learning. The Journal of Professional and Vocational Education: Vocational education and training in the  Nordic countries 2, 13-29.

Brauer, S., Korhonen, A-M. & Siklander, P. 2018. Online scaffolding in digital open badge - driven learning in professional development. Manuscript submitted for publication.

Brauer, S., Ruhalahti, S. & Hallikainen, V. 2018. Digital professional learning: triggers in an online badge driven process. Education in the North 25 (1-2), 64-86.  

Brauer, S., Ruhalahti, S. & Pakanen, L. 2018. Digitaaliset osaamismerkit - merkillä on väliä [Digital open badges – Badges do matter]. 

Brauer, S., Siklander, P. & Ruhalahti, S. 2017. Motivation in digital open badge-driven learning in vocational teacher education. Ammattikasvatuksen Aikakauskirja 19 (3), 7–23.

Bray, B. & McClaskey, K. 2014. Personalization vs. differentiation vs. individualization

Calderhead, J. 1984. Teachers’ classroom decision-making. London: Holt, Rinehart and Winston.

Cross, J. 2007. Informal learning. Rediscovering the natural pathways that inspire innovation and performance. [S. l.]: Pfeiffer.

Deci, E.L. & Ryan, R.M. 2000. The "What" and "Why" of Goal Pursuit: Human Needs and the Self-Determination of Behavior. Psychological Inquiry 11, 227-68.

Erkkilä, R. & Perunka, S. 2013. Näkökulma tiimiopettajuuteen. ePooki: Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu./epooki/2016/nakokulma-tiimiopettajuuteen/ (tark.9.1.2018)

Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) 2006. Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Eteläpelto, A. & Vähäsantanen, K. 2006. Ammatillinen identiteetti persoonallisena ja sosiaalisena konstruktiona. Teoksessa Eteläpelto, A. & Onnismaa, J. (toim.) Ammatillisuus ja ammatillinen kasvu. Helsinki: Kansanvalistusseura, 26-49.

Eteläpelto, A. 1992. Asiantuntijuuden kehittäminen ammattikorkeakoulun haasteena. Teoksessa J. Ekola (toim.) Johdatusta ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Porvoo: WSOY, 19–42.

Eteläpelto, A. 1997. Asiantuntijuuden muuttuvat määritykset. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto, 86–102.

Euroopan unioni. 2012. Euroopan unionin neuvoston suositus, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. Euroopan unionin virallinen lehti 22.12.2012, C 398/1.  

Euroopan komissio. 2012. Ehdotus neuvoston suositukseksi epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. COM (2012) 485. 2012/0234 (NLE) Bryssel: Euroopan komissio. 

Flavell, J. H. 1979. Metacognition and cognitive monitoring. A new area of cognitive-developmental inquiry. American Psychologist 34 (10), 906–11.

Fredrickson, B. L. & Joiner, J. 2002. Positive emotions trigger upward spirals toward emotional well-being. Psychological Science 13, 172–5.

Garran, A-M., Aymer, S., Gelman, C. R. & Miller, J. L. 2015. Team-teaching anti-oppression with Diverse Faculty: Challenges and opportunities. Social Work Education 34 (7), 779–814.

Gholami, K. 2009. Representing the epistemic nature of teachers’ practical knowledge. The case of class teachers’ general pedagogy. Doctoral dissertation. University of Helsinki. 

Gibson, J. 1966. The senses considered as perceptual systems. Boston: Houghton Mifflin Company.

Hakkarainen, K. & Palonen, T. 2011. Asiantuntijuuden sosiaalisesti jaettu luonne. Teoksessa I. Gröhn (toim.) Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen mallia etsimässä. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja B:3. Turku: Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, 98–115. 

Haltia, P. 2011. Toimivaan osaamisperustaisuuteen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 13 (4), 57–67. 

Haltia, P. & Jaakkola, R. 2009. Tunnetta ja osaamisen tunnustamista. Teoksessa P. Haltia & R. Jaakkola (toim.) Osaaminen esiin. Näkökulmia tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Puheenvuoroja 5. Haaga-Helia, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Helsinki, 5–13.

Hämeen ammattikorkeakoulu. www-pages. 2018. Open Merkit – Teacher’s Badges. HAMK University of Applied Sciences . 

Happo, I. & Lehtelä, P.-L. 2015. Osaamisen osoittaminen – praktista toimintaa ja syvällistä ajattelua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 8. Oulu.  

Happo, I. & Lehtelä, P-L. 2011. What concerns teacher students in teaching? Teoksessa G. Mészáros & I. Falus (toim.) Responsibility, challenge and support in teachers' life-long professional development. ATEE 2010 annual conference proceedings, 409-17.

Happo, I. & Perunka, S. 2016. Miten Sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 18 (2).

Happo, I. & Perunka, S. 2018. How would you like to demonstrate your expertise? Implementing personalized study paths in professional teacher education at Oulu University of Applied Sciences, Finland. In M. Sablić, A. Škugor & I. Đurđević Babić (eds.) Changing perspectives and approaches in contemporary teaching. 42nd Annual Association for Teacher Education in Europe (ATEE) Conference 2017 in Dubrovnik, Croatia. Belgium: Brussels. 

Happo, I., Karjalainen, A. & Perunka, S. 2018. Osaamisen pyramidi opiskelijan henkilökohtaisen opintopolun toteutumisen tukena ammatillisessa opettajankoulutuksessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 38. Oulu.

Harju, A. 2013. Aktiivinen kansalaisuus, osallisuus, voimaantuminen, jne. - Miten ne liittyvät vaikuttamiseen? Opintokeskus Kansalaisfoorumi. 

HE 286/1993. Hallituksen esitys Eduskunnalle ammattitutkintoja koskevaksi lainsäädännöksi. 1993 vp – HE 286. 

Helakorpi, S. 1999. Kouluttajan asiantuntijuus ja sen kehittäminen. Opettajakorkeakoulun julkaisuja D:119. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeenlinna. 

Helakorpi, S. 2009. Osaaminen ja sen tunnistaminen työelämän ja koulutuksen yhteisenä haasteena. Ammattikorkeakoulujen verkkojulkaisu UAS-Journal.  

Helske, P. 2012. Kuuntelun eri tasot. Verkko haltuun! = Nätet i besittning! –projekti 1.9.2009-30.9.2012. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoki.

Hooks, B. 2007. Vapauttava kasvatus. Vainonen, J. (suom.) Helsinki: Kansanvalistusseura.

Kiviniemi, K. 2017. Mistä tiedän, milloin osaamiseni on riittävää? Amokin aakkoset -blogi. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. 

Opetushallitus. 2014. Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. TUTKE 2 -toimeenpanon tukimateriaali. Oppaat ja käsikirjat 2014:8. Opetushallitus, Helsinki. 

Ihanainen, P. 1992. Koulun ja opetuksen uudistaminen: kohti gibsonilaista diskurssia. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteen laitos. Lisensiaatintyö. 

Ihanainen, P. 1992. Uusi käsite psykologiaan. Psykologia 27 (1), 49-54.

Jäntti, J. 2008. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytännöt Kuopion yliopistossa. Kuopion yliopiston julkaisuja F. Yliopistotiedot 43. Kuopio.

Järvelä, S. 2006. Personalised learning? New insights into fostering learning capacity. Teoksessa OECD. Personalising Education. Paris: OECD, 31-46.

Järvenoja, H. & Järvelä, S. 2006. Motivaation ja emootioiden säätely oppimisprosessin aikana. Teoksessa S. Järvelä, P. Häkkinen & E. Lehtinen (toim.) Oppimisen teoria ja teknologian opetuskäyttö. Helsinki: WSOY, 85-102.

Järvinen, A. 1990. Reflektiivisen ajattelun kehittyminen opettajankoulutuksen aikana. Kasvatustieteiden tutkimuslaitoksen julkaisusarja A nro 35. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Jyväskylä.

Kajanto, A. & Tuomisto, J. 1994. Elinikäinen oppiminen. Vapaan sivistystyön 35. vuosikirja. Kansanvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen tutkimusseura. Helsinki: Kirjastopalvelu.

Kallberg, K. 2009. Aiemman osaamisen tunnustamisen lähtökohtia ammattikorkeakoulussa. Teoksessa P. Haltia & R. Jaakkola (toim.) Osaaminen esiin. Näkökulmia tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Haaga-Helian puheenvuoroja 5. Haaga-Helia, Helsinki, 14-36.

Kallioniemi, A. & Virta, A. 2012. Ainedidaktiikka tutkimuskohteena ja tiedonalana. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura Fera. 

Kangasniemi, M., Lilja, R. & Savaja, E. 2011. Näyttö ratkaisee? Tutkimus näyttötutkintojen työelämävaikutuksista teknologiateollisuudessa. Raportteja 20. Palkansaajien tutkimuslaitos, Helsinki. 

Kant, I. 1803. Über pädagogik. Königsberg: Friedrich Nicolovius.

Karila, K. & Ropo, E. 1997. Näkökulmia asiantuntijuuden olemukseen ja kehitykseen opettajatutkimusten valossa. Teoksessa J. Kirjonen, P. Remes & A. Eteläpelto (toim.) Muuttuva asiantuntijuus. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 149–157.

Karjalainen, A., Pousi, J. & Karjalainen, T. 2017. Osaamisperusteisuus. Video. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 15. Oulu.

Karjalainen, A. & Nissilä, S-P. 2012. Challenge for teachers' professional growth: how to become change agents in HE organizations. Teachers' life-cycle from initial teacher education to experienced professional. Riga: ATEE 2012, 205-216.

Karjalainen, A., Jaakkola, E., Alha, K. & Lapinlampi, T. 2007. Opetussuunnitelman laatiminen. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Akateeminen opetussuunnitelmatyö. Oulun yliopisto: Oulun yliopistopaino.

Keefe, J. W. & Jenkins, J. M. 2002. Personalized instruction

Kepanen, P. & Länsitie, J. 2014. Osaamisperustainen opinpolku ammatillisen opettajan pedagogisissa opinnoissa. Teoksessa S. Mahlamäki-Kultanen, A. Lauriala, A. Karjalainen, A. Rautiainen, M. Räkköläinen, E. Helin, P. Pohjonen & K. Nyyssölä (toim.) Opettajankoulutuksen tilannekatsaus. Tilannekatsaus marraskuu 2014. Muistiot 2014:4. Opetushallitus, Helsinki, 83–90.

Kepanen, P. 2018. "Ymmärsin olevani jonkin täysin uuden opiskelutavan edessä". Narratiivinen tutkimus polusta ammatilliseksi erityisopettajaksi osaamisperusteisessa koulutuksessa. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 374. Lapin yliopisto, Rovaniemi.

Kerchensteiner, G. 1928. Theorie der Bildung. Leipzig und Berlin: Verlag und Druck von B. G. Teubner.

Keurulainen, H. 2006. Osaamisen arviointi. Teoksessa A. Niskanen, A. Lepänjuuri & Rautio, T. (toim.) Tunnistatko taiturin? Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkea-asteella. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 24–25.

Keurulainen, H. 2007. Osaamisen tunnistamisen ja arvioinnin peruskysymyksiä: esimerkkinä ammatillinen opettajankoulutus. Teoksessa A. Laitinen, R. Nurminen & L. Soininen (toim.) Tunnistatko osaamisen? Näkökulmia ja välineitä osaamisen arviointiin ja kehittämiseen ammattikorkeakoulussa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 80, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 28-42.

Keurulainen, H. 2008. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen elinikäisen oppimisen viitekehyksessä. Teoksessa A. Niskanen & R. Virtanen (toim.) Taidatko tunnistamisen? Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 92, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 12-17.

Kilja, P. 2018. Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana – Eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa. Jyväskylä: Jyväskylä studies in education, psychology and social research 610. 

Kiviniemi, K. 2013. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen korkeakoulutuksen haasteena. Teoksessa J. Hakala & K. Kiviniemi (toim.) Vuorovaikutuksen jännitteitä ja oppimisen säröjä: Aikuispedagogiikan haasteiden äärellä, s. 163–178. Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola. 

Kiviniemi, K. 2016. “Työkokemukseen perustuvaa osaamista ei prosessissa arvostettu.” Tutkimus hyväksilukujen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toteutumisesta keskipohjalaisessa korkeakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius.

Korento, K. 2013. Verkostotyö opettajien arkipäivää. Teoksessa A. Eskola-Kronqvist & K. Aaltonen (toim.) Meidän Helmet II. Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 4. Hämeen ammattikorkeakoulu, Tampere, 121-126. 

Korpi, A., Hietala, R., Kiesi, J. & Räkköläinen, M. 2018. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Osaamisperusteisuuden tila. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 85/2017.

Koski, L. & Moore E. 2001. Näkökulmia aikuisuuteen ja aikuiskasvatukseen. Aikuiskasvatus 21 (1), 4-13.

Koukkari, M. & Kepanen, P. 2013. Videobased learning and teaching in well-being studies in vocational teacher education. Research on Education and Media 5 (1). 

Koukkari, M. 2010. Tavoitteena kuntoutuminen. Kuntoutujien käsityksiä kokonaisvaltaisesta kuntoutuksesta ja kuntoutumisesta. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 179. Lapin yliopisto. 

Kukkkonen, H. & Jussila, A. 2015. Osaamisperusteisuuden alkeet. Muutoksen kohtaamisen lyhyt oppimäärä. Sarja B. Raportteja 83. Tampereen ammattikorkeakoulu. 

Laadukas työpaikalla tapahtuva oppiminen- itsearviointikriteeristö.

Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 309. Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto. 

Laajala, T. & Lehtelä, P-L. 2017. Osaamisperusteisen Hops-keskustelun toteuttaminen. Oulun ammattikorkeakoulu. ePooki asiantuntijablogi 27.2.2017. 

Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017

Lave, J. & Wenger, E. 1991. Situated learning. Legitimate peripheral participation. Cambridge: Cambridge University Press.

Lave, J. & Wenger, E. 2008. Situated learning. Legitimate peripheral participation. 19th printing. Cambridge: Cambridge University Press.

Lavonen, Meisalo et al. Oppilaiden ennakkokäsitykset

Leadbeater, C. 2006. The future of public services. Personalised learning. Teoksessa OECD. Personalising Education. Paris: OECD, 101-114.

Leadbeater, C. 2008. What’s next? 21 ideas for 21st century learning. London: The Innovation Unit. 

Lehrer, R. & Chazan, D. 1998. Designing Learning Environments for Developing Understanding of Geometry and Space. Mahwah, NJ: Erlbaum.

Lehtelä, P.-L. 2001. Seitsemäsluokkalaisten metakognitiot aineen rakenteen oppimis- ja opiskeluprosessissa. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 70. Joensuun yliopisto. 

Leskisenoja, E. 2016. Vuosi koulua, vuosi iloa. PERMA-teoriaan pohjautuvat luokkakäytänteet kouluilon edistäjinä. Väitöskirja. Acta universitatis Laponiensis 330. Lapin yliopisto.  

Lionni, L. 1970. Fish is Fish. New York: Scholastic Press. 

Länsitie, J., Stevenson, B., Männistö, R., Karjalainen, T. & Karjalainen, A. 2016. Video pedagogy. Video. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 25. Oulu.

Miettinen K. 2015. Erityisopetuksen käsikirja. Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus. Opetushallitus. Oppaat ja käsikirjat 2015:14.

Mulder, M. & Winterton, J. 2017. Introduction. In M. Mulder (toim.) Competence-Based Vocational and Professional Education. Bridging the Worlds of Work and Education. Cham, Switzerland: Springer, pp. 1-43.

Nevalainen, V. & Nieminen, A. 2010. Opettajan psykologia. Helsinki: Edita.

Niskanen, A. & Torvinen, H. 2014. Näyttötutkintomestarin asiantuntijuuden kehittymisvaihe syventää yhteistyön käytäntöjä. Teoksessa L. Lakio (toim.) Tunnistatko näyttötutkintomestarin. Näyttötutkintomestarien koulutusta kehittämässä. Helsinki: Opetushallitus, 71-83.

Nissilä, S.-P., Karjalainen, A., Koukkari, M. & Kepanen, P. 2015. Towards competence-based practices in vocational education – what will the process require from teacher education and teacher identities? CEPS Journal 5 (2), 13-34. 

Nissilä, S-P. 2006. Dynamic Dialogue in Learning and Teaching. Towards Transformation in Vocational Teacher  Education. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1179. Tampereen yliopisto.

Nissilä, S-P. 2015. Working community and teachers' professional identity in dialogue. In D. Hanesova (ed.) Education – Research – Evaluation. Banska Bystrica: Univerzita Mateja Bela, SR, 32-43. 

Nissilä, S-P. 2013. Sharing expertise and social communities through peer mentoring. A paper presented in ISATT conference in Ghent, Belgium July 2013.

Nissilä, S-P., Koukkari, M., Karjalainen, A. & Kepanen, P. 2015. Emotion, Power to Teach. Paper presented  in ATEE conference in the University of Glasgow, Scotland, 25.8.2015.

Novak, J. & Gowin, D. B. 1993. Learning how to learn. Cambridge: Cambridge University Press.

Nummenmaa, L. 2010. Tunteiden psykologia. Helsinki: Tammi. 

Näyttötutkintomestari, koulutusohjelma. Määräykset ja ohjeet 2012:43. Helsinki: Opetushallitus.

OECD. 2006. Personalising Education. Schooling for tomorrow. Paris: OECD.

Ojanen, S. 1996. Reflektion käsite opettajankoulutuksessa. Muotihulluus vai kasvatusreformin kulmakivi? Teoksessa S. Ojanen (toim.) Tutkiva opettaja 2. Oppimateriaaleja 55. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 51–61.

Ojanen, S. 2006. Ohjauksesta oivallukseen. Ohjausteorian käsittelyä. 4. uud. p. Helsinki: Yliopistopaino.

Onnismaa, J. 2003. Epävarmuuden paluu. Ohjauksen ja ohjausasiantuntijuuden muutos. Väitöskirja. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 91. Joensuun yliopisto. 

Onnismaa, J. 2007. Ohjaus ja neuvontatyö. Aikaa, huomioita ja kunnioitusta. Helsinki: Gaudeamus.

Open Badges. 2018. www-pages.

Opetushallitus. 2014. Osaamisperusteisuus todeksi - askelmerkkejä koulutuksen järjestäjälle. TUTKE 2-toimeenpanon tukimateriaali. Oppaat ja käsikirjat 2014: 8. Opetushallitus, Helsinki.

Opetushallitus. 2018. Erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa. Opetushallitus, Helsinki. 

Opetushallitus. 2014. Osaamisperusteisuus tutuksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. Oppaat ja käsikirjat 2014:8. Opetushallitus, Helsinki. 

Opiskelijan rooli – Student’s Role (with English subtitles)

Opetusministeriö. 2007. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4. Opetusministeriö, Helsinki. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2013. Monipuoliset ja sujuvat opintopolut. Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistio. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013: 2. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki.

Oppimisesta osaamiseen. 2009. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Työryhmäraportti. Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto ja ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto, 10.

Paaso, A. & Korento, K. 2010. Osaava opettaja 2010-2020. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaaminen. TLoppuraportti. Tampereen yliopistopaino: Opetushallitus ja tekijät.

Paaso, A. 2010. Väitöskirja. Osaava ammatillinen opettaja 2020. Acta Universitatis lapponiensis 174. Lapin yliopisto. 

Paludan, J. P. 2006. Personalised learning 2025. Teoksessa OECD. Personalising Education. Paris: OECD, 83-100.

Paris, S. G. & Paris, A. H. 2001. Classroom applications of research on self-regulated learning. Educational Psychologist 36 (2), 89-101.

Patton, W. & McMahon, M. 2006. The systems theory framework of career development and counseling: connecting theory and practice. International Journal for the Advancement of Counseling 28 (2), 153–166.

Peavy, R.V. 2006. Sosiodynaamisen ohjauksen opas. Helsinki: Psykologien kustannus.

Perkins, J. 2010. Personalising teacher professional development. Strategies enabling effective learning for educators of 21st century students

Perunka, S. & Erkkilä, R. 2018. Team teaching strengthens professional growth. CollectivED Working Papers Issue 3, April, pp. 40-46. Leeds Beckett University.  

Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Oulu. 

Perunka, S. 2015. "Tässä on hyvä syy ammatillisesti keskustella". Ohjaavien opettajien käsityksiä opetusharjoittelun ohjauksesta ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Väitöskirja. Acta Universitatis Lapponiensis 310. Lapin yliopisto. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus.  

Peterson, C. & Seligman, M. E. P. 2004. Character Strengths and Virtues. A Handbook and Classification. New York: Oxford University Press.

Pfund, H. & Duit, R. 1993. Bibliography: Students' alternative frameworks and science education. Kiel: IPN at the University of Kiel.

Piaget, J. 1952. The Orgins of Intelligence in Children. Cook, M. (trans.) New York: International University Press. 

Piaget, J. 1988. Lapsi maailmansa rakentajana. Helsinki: WSOY. 

Pietarinen, J., Soini, T., & Pyhältö, K. 2008. Pedagoginen hyvinvointi - uutta ja tutkittua koulun arjesta. Teoksessa K. Lappalainen, M. Kuittinen & M. Meriläinen (toim.) Pedagoginen hyvinvointi. Kasvatusalan tutkimuksia 41. Joensuu: Suomen kasvatustieteellinen seura, 53–74. 

Pikkarainen, E. 2014. Competence as a key concept of educational theory. A semiotic point of view. Journal of Philosophy of Education 48 (4), 621-36.

Pirttiniemi, J., Kasurinen, H., Kettunen, J., Merimaa, E. & Vuorinen, R. (toim.) 2018. Opinto-ohjauksen käsikirja 2. Oppaat ja käsikirjat 2018:1. Opetushallitus. 

Pousi, J., Karjalainen, A. & Karjalainen, T. 2016. Reflektio – Reflection. Video. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 16. Oulu.

Pousi, J., Karjalainen, A. & Karjalainen, T. 2016. Osumia: Tieto 1 - Mitä on tieto? Video. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 13. Oulu.

Pyykkö, R. 2010. Laatua tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Teoksessa T. Halttunen & R. Pyykkö (toim.) Oivalla osaaminen. Turun yliopisto. Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskuksen julkaisuja B:1, 8-15.

Raivola, R. 2000. Tehoa vai laatua koulutukseen? Helsinki: WSOY.

Rauste-von Wright, M. 1997. Opettaja tienhaarassa. Konstruktivismia käytännössä. Jyväskylä: Atena.

Rauste-von Wright, M., von Wright, J. & Soini, T. 2003. Oppiminen ja koulutus. Helsinki: WSOY.

Remes, P., Eteläpelto, A., Kirjonen, J., Lasonen, J., Nuutinen, A., & Tynjälä, P. 1995. (toim.) Asiantuntijaksi oppiminen. Tutkimusohjelman lähtökohdat. Työpapereita 1. Kasvatustieteiden tutkimuslaitos. Jyväskylän yliopisto. 

Räisänen, A. & Goman, J. 2018. Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus Politiikkatoimien vaikutusten arviointi (ex ante). 2018. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 86/2017.

Salo, J. & Korkala, H. 2011. Matkalla näyttötutkintomestariksi. Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu, Näyttötutkintomestariohjelma. Oulu.

Salo, J. & Korkala, H. 2011. ”Etkö auttaa vois, mulla asiaa ois”. Lähde liikkeelle, kevät 2011, 18-20.

Salo, J. & Korkala, H. 2012. Hakeutumisvaiheen merkitys opintojen henkilökohtaistamisessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 14 (1), 36-46.

Salo, J. & Korkala, H. 2012. The importance of the beginning stage for individual competence recognition. 4th ATEE Winter Conference. Professional development of teachers educators. Bringing together policy, practice and research. University of Coimbra Portugal. Luettu 30.9.2016. 

Salo, J. 2004. Näyttötutkintojen kehittämiskoulutuksen vaikuttavuus Pohjois-Suomessa. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis 1041. Tampereen yliopisto.

Salo, J. 2008. Aikaisemman osaamisen tunnistaminen näyttötutkintomestariohjelmassa. Teoksessa A. Toom, J. Onnismaa & A. Kajanto 2008 (toim.) Hiljainen tieto. Tietämistä, toimimista, taitavuutta. Aikuiskasvatuksen 47. vuosikirja. Helsinki: Kansanvalistusseura, 312-332.

Salo, J. 2011. Hakeutumisvaihe aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa: visio koulutusohjelman suorittajalle ja strategia organisaatiolle. Teoksessa R. Metsänen & K. Matinheikki-Kokko (toim). Lokaaleja ja globaaleja kohtaamisia sosiaali- ja terveysalalla. Hämeen ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu, 127-133.

Salo, J., Kilja, P. ja Korkala, H. 2014 Henkilökohtaistaminen näyttötutkintomestarin koulutusohjelmassa. Teoksessa L. Lakio (toim.) Tunnistatko näyttötutkintomestarin. Helsinki: Opetushallitus, 18-36.

Salo, J., Kilja, P. ja Korkala, H. 2014. Näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen. Teoksessa Opetushallitus ja tekijät (toim.) Näkökulmia henkilökohtaistamiseen. Onnistumisen edellytyksiä ja hyviä käytänteitä. Helsinki: Opetushallitus, 25-32.

Savickas, M., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J.-P., Eduarda, M., Guichard, J., Soresi, S., van Esbroeck, R. & van Vianen, A. 2009. Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior 75, 239–250.

Schön, D. A. 1987. Educating the reflective practitioner. San Francisco: Jossey-Bass.

Sebba, J., Brown, N., Steward, S., Galton, M. & James, M. 2007. An investigation of personalised learning. Approaches used by schools. Research Brief No: RB843. University of Sussex. Department for Education and Skills. 

Seinelä, K. 1987. Kokeellis-induktiivisen menetelmän toimivuus lukion ensimmäisen luokan fysiikan opetuksessa. Tutkimuksia 47. Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos. 

Seligman, M. E. P. 2011. Flourish. A new understand of happiness and well-being - and how to achieve them. London: Nicholas Brealey Publishing.

Seligman, M. E. P., Ernst, R. M., Gillham, J., Reivich, K. & Linkinis M. 2009. Positive education. Positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education 35, 293-311.

Shotter, J. 2006. Vygotsky, Bakhtin, Goethe. Conciousness and the dynamics of voice. Paper given in the Department of Communication, University of California at San Diego, May 3rd, 2006. 

Siemens, G. 2008. Learning and knowing in networks. Changing roles for educators and designers. Presented to ITFORUM for Discussion. January 27, 2008. 

Siljander, P. 2014. Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen. Tampere: Vastapaino.

Simmons, N., Barnard, M. & Fennema, W. 2011. Participatory pedagogy. A Compass for transformative learning? Celt: Collected essays on learning and teaching. 

Sointu, E., Virtanen, T., Lappalainen, K. & Hotulainen, R. 2017. Vahvuuksien ja motivaation tukeminen edistämässä koulupolulle kiinnittymistä ja hyvinvointia. Teoksessa S. Puukari, K. Lappalainen & M. Kuorelahti, (toim.) Ohjaus ja erityisopetus oppijoiden tukena. Jyväskylä: PS-kustannus, 111–128.

Sorvali, I, 2009. Tutkintoasetusten edellyttämä tieteellisyys yliopisto-opinnoissa. Teoksessa A. Rahkonen, M. Isola & M. Wennström (toim.) W5W2 – pilotoinnillla kohti oppimisen kumuloitumista. Oulun yliopiston opetuksen kehittämisyksikön julkaisuja. Dialogeja 12. Oulun yliopistopaino.

Spangar, T., Jokinen, E. & Filander, K. 2004. AiHe – Enemmän kuin aihioita aikuisopiskelun henkilökohtaistamiseen. AiHe-projektin arvioinnin kokonaisarviointi 2003. Helsinki: Opetushallitus.

Stefani, L. A. J., Clarke, J. & Littlejohn, A. H. 2000. Developing a student-centered approach to reflective learning. Innovations in Education & Training International 37 (2), 163-171.

Stenlund, A. 2011. Osallistava pedagogiikka ja opintoihin kiinnittyminen. Tampereen ammattikorkeakoulu. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu. 

Sutinen, A. & Karjalainen, A. 2014 .Ammatillinen pedagogiikka ja ammatillinen kasvu – kohti pragmatistis-transaktiivista ammatillista pedagogiikkaa. Aikuiskasvatus 34 (4), 269-279.

Sutinen, A. 2003. Kasvatus ja kasvu. Turku: Painosalama Oy.

Taras, M. 2001. The use of tutor feedback and student self-assessment in summative assesment tasks. Towards transparency for students for tutors. Assesment & Evaluation in Higher Education 26 (6), 605-614. 

The European Credit System for Vocational Education and Training ECVET. 2011. Get to know ECVET better. Questions and answers. Revised February 2011. European Commission. Education and Culture. 

Tynjälä, P. 1999. Konstruktivistinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulmia. Helsinki: WSOY, 160–179.

Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35 (2), 174-190.

Tynjälä, P. 2008. Perspectives into learning at the workplace. Educational Research Review 3 (2), 130–154.

Tynjälä, P., Slotte, V., Nieminen, J., Lonka, K. & Olkinuora, E. 2006. From university to working life. Graduates' workplace skills in practice. Teoksessa P. Tynjälä, J. Välimaa & G. Boulton-Lewis (toim.) Higher education and working life. Collaborations, confrontations and challenges. Amsterdam: Elsevier, 73–88.

Valtioneuvoston kanslia. 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma. Valtioneuvoston kanslia 35.

Van Esbroeck, R. & Watts, A. G. 1998. New skills for a holistic career guidance model. International Careers Journal, 26th June 1998.

Warlick, D. 2013. Individualized instruction vs. personalized learning

Warren, W. H. & Shaw, R. E. (toim.) 1985. Persistence and change. Proceedings of the first international conference on event perception. Hillsdale, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates. 

Watkins, C. 2012. Personalisation and the classroom context. Teoksessa M. E. Mincu (toim.) Personalisation of education in contexts. Policy critique and theories of personal improvement. Rotterdam: Sense Publishers, 3-18.

Vehviläinen, S. 2014. Ohjaustyön opas. Yhteistyössä kohti toimijuutta. Helsinki: Gaudeamus.

Wenger, E. 1998. Communities of practice. Learning, meaning, and identity. Cambridge: Cambridge University Press.

Wenström, S., Uusiautti, S., & Määttä, K. (in press). “The force that keeps you going”. Enthusiasm in vocational education and training (VET) teachers’ work. International Journal for Research in Vocational Education and Training.

Verbrugge, R. R. 1985. Language and event perception. Steps toward a synthesis. Teoksessa W. H. Warren & R. E. Shaw (toim.) Persistence and change. Proceedings of the first international conference on event perception. Hillsdale, New Jersey: Lawrence Erlbaum Associates, 157-194.

White, B.Y. & Frederickson, J.R. (1998). Inquiry, modeling and metacognition: Making science accessible to all students. Cognition and Instruction 16, 90-91. 

Wihersaari, J. 2011. Kohtaaminen – opettajuuden ydin? Väitöskirja. Acta Electronica Universitatis Tamperensis 1030. Kasvatustieteiden tiedekunta. Tampere: Tampere University Press.

Virkkula, E. & Nissilä, S-P. 2017. Towards Professionalism in Music: Self-assessed learning strategies of conservatory music students. CEPS-journal, 7 (3), 113–33. Center for Educational Policy Studies. 

Virkkula, E. 2014. ”Soittaminen ammattilaisen kanssa on paras tapa oppia” – Työpajaperustainen työssäoppiminen muusikoiden ammatillisessa koulutuksessa. Väitöskirja. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto.  

Virkkula, E. 2014. Työpajatyöskentely informaalin oppimisen muotona musiikkialan ammatillisessa koulutuksessa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja 16 (3), 8-21.

Virkkula, E. 2016. Communities of Practice in the Conservatory: Learning with a professional musician. British Journal of Music Education 33 (1), 27-42. Cambridge University Journals. 

Virkkula, E. 2016. Informal in formal: The relationship of informal and formal learning in popular and jazz music master workshops in conservatoires. International Journal of Music Education 34 (2), 171–185. SAGE Journals. 

Virkkula, E. 2018. Structuring student teachers’ views of competence goals in professional teacher education. European Journal of Teacher Education. In Review.

Virkkula, E. & Kunwar, J. 2017. Guiding music students during workshop-based on-the-job learning. Journal of Vocational Education and Training 68 (2), 266-281. Taylor & Francis. 

Virkkula, E. & Nissilä, S-P. 2014. In-service Teachers’ Learning Through Integrating Theory and Practice. SAGE Open Journal 4 (4), 1–8.

Vousniadou, S. & Brewer, W.F. 1989. The Concept of the Earth´s Shape: A Study of Conceptual Change in Chidhood. Unpublished paper. Center for the Study of Reading, University of Illinois, Champaign.

Vygotsky, L.S 1962. Thought and Language. Cambridge, MA: MIT Press. 

Vähämöttönen, T. 1998. Reframing career counselling in terms of counsellor-client negotiations. An interpretive study of career counselling concepts and practice. University of Joensuu, Publications in social sciences 34.