Porukalla elintavat kuntoon! Elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Yleisesti tiedetään, että elintapaohjaus sosiaali- ja terveydenhuollossa on riittämätöntä ja tehotonta, vaikka hyvin toimivan elintapaohjauksen hyödyt ovat kiistattomat kansansairauksien ja niiden riskitekijöiden ehkäisyssä ja hoidossa. VESOTE – vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke (2017–2018) tuo uutta puhtia liikunta-, ravitsemus- ja nukkumistottumusten ohjaukseen. Pohjois-Pohjanmaalla hankkeessa on satsattu ammattilaisten elintapaohjausosaamisen vahvistamiseen ja verkostoyhteistyöhön.

KUVA: Pixabay

Elintapaohjaukseen kannattaa panostaa

Kansansairaudet ovat yleisiä suomalaisessa väestössä ja maailman laajuisesti aiheuttaen ennen aikaisia kuolemia, merkittäviä taloudellisia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä WHO. 2018. Investing in noncommunicable disease control generates major financial and health gains. Hakupäivä 10.8.2018, http://www.who.int/news-room/detail/16-05-2018-investing-in-noncommunicable-disease-control-generates-major-financial-and-health-gains. Kansansairauksien taustalla on usein epäterveet elintavat. Elintapoihin vaikuttaminen ja muuttaminen ei useinkaan ole helppoa. Terveiden elintapojen omaksumisessa tarvitaan monen osasen saumatonta yhteen sovittamista ja ammattilaiselta vaaditaan syvää ymmärrystä asiakkaiden elintapakäyttäytymisestä ja -tapojen muutoksesta. Onnistuessaan terveillä elintavoilla pitkäaikaissairauksia voidaan ehkäistä ennalta ja ennaltaehkäisty on erittäin kustannustehokasta. Tuoreen WHO:n selvityksen mukaan jokainen näiden sairauksien torjuntaan satsattu dollari tuottaa säästöä seitsenkertaisesti WHO. 2018. Investing in noncommunicable disease control generates major financial and health gains. Hakupäivä 10.8.2018, http://www.who.int/news-room/detail/16-05-2018-investing-in-noncommunicable-disease-control-generates-major-financial-and-health-gains. Myös UKK-instituutin tuore tutkimus liikkumattomuuden kustannuksista vahvistaa toimenpiteiden tärkeyttä. Yksistään liikkumattomuus aiheuttaa 1,5–4,4 miljardin euron vuosittaiset lisäkustannukset terveydenhuollolle Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.) 2018. Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset vaikutukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31. Hakupäivä 4.9.2018. https://tietokayttoon.fi/documents/10616/6354562/31-2018-Liikkumattomuuden%2Blasku%2Bkasvaa.pdf/3dde40cf-25c0-4b5d-bab4-6c0ec8325e35?version=1.0.

Suomi on sitoutunut YK:n päätöslauselmaan tarttumattomien sairauksien ehkäisystä. Päätöslauselman perusteella on syntynyt WHO:n toimintaohjelma ja sen tavoitteet kohdistuvat liikuntaan, ravitsemukseen, lihavuuteen, tupakointiin, alkoholin käyttöön sekä kohonneen verenpaineen ja korkean kolesterolin hoitoon Suomen Akatemia ja Lääkäriseura Duodecim. 2017. Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä. Hakupäivä 10.8.2018, https://www.duodecim.fi/wp-content/uploads/sites/9/2017/04/Konsensuslausuma-2017.pdf. Lisäksi useat kansalliset ohjelmat kuten Lihavuus laskuun – Kansallinen lihavuusohjelma ovat elintapaohjaustyön toiminnan suunnittelun ja arvioinnin tukena sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Elintapaohjausta tarvitaan sekä sairauksien ennaltaehkäisyssä että olemassa olevien sairauksien hoidossa. Hyviä käytäntöjä esim. ruokavalion laadun parantamiseksi ja fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi on olemassa. Hyvät käytännöt tulisi saada leviämään ja hyötykäyttöön. Koulutuksella on keskeinen merkitys hyvien käytäntöjen jalkauttamisessa ja vakiinnuttamisessa terveydenhuollon arjen työn toimintamalleiksi.

Määrätietoisella elintapaohjauksella ja yhteistyöllä tuloksiin

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla tuloksellinen elintapaohjaus edellyttää määrätietoista otetta ja taitoa ohjata. Ammattilaisen työn kulmakiviä ovat puheeksi ottaminen, asiakaslähtöinen suunnitelma, muutoksen seuranta ja tuki, järjestelmällinen kirjaaminen asiakastietojärjestelmiin sekä moniammatillinen tiimityö Larivaara, M. 2017. Elintapaohjausta voidaan vahvistaa osana sote-uudistusta. Pääkirjoitus. Kipinät, Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta 2, 3. Kunnossa kaiken ikää -ohjelma. Jyväskylä: Forssa Print Oy.. Lisäksi tarvitaan vaikuttavia ja laadukkaita menetelmiä ja työtapoja – hyviä käytäntöjä kuten Neuvokas perhe –toimintamalli Suomen Sydänliitto ry. 2018. Neuvokas perhe. Hakupäivä 4.11.2018. https://neuvokasperhe.fi/. Yksilöneuvonnan rinnalla on hyvä hyödyntää myös ryhmäneuvonnan mahdollisuuksia. Ryhmässä säästyy ammattilaisten resursseja ja parhaimmillaan ryhmä saa toisistaan vertaistukea oman elintapamuutoskynnyksensä ylittämiseen. 

Onnistuneen elintapaohjauksen lähtökohtana on kuitenkin asiakkaan motivoituminen omaan elintapamuutokseensa. Elintapaohjaustyössä korostuu asiakaslähtöinen työote, jossa välittyy ymmärrys asiakkaan tarpeista ja voimavaroista: arvostava kysymisen ja kuuntelemisen taito, positiivista voimavaroja ja pärjäämistä vahvistava viestintä sekä motivoivan ja valmentavan ohjauksen periaatteita hyödyntävä työtapa. Osallisuuden vahvistaminen lisää asiakkaiden motivoitumista, sitoutumista ja toiminnan vaikuttavuutta.

Toimivat palveluketjut ovat myös edellytys onnistuneelle ohjaustyölle. Mallikkaasti toimivassa elintapaohjauksen palveluketjussa tavoitetaan, tunnistetaan ja ohjataan asiakas tarvittavien elintapaohjauspalvelujen piiriin. Palveluketjussa kunnassa toimivat eri toimijatahot tekevät rajat ylittävää yhteistyötä kuntalaisten terveiden elintapojen edistämiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Kunta päättää. Ravitsemus, liikunta ja lihavuuden ehkäisy kuntalaisten arjessa. Päätösten tueksi 1. Hakupäivä 10.8.2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/132065/URN_ISBN_978-952-302-835-7.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Lisää rohkeutta ja osaamista elintavoista puhumiseen

VESOTE-hankkeen yhtenä tavoitteena on sote- ja liikunta-alan ammattilaisten elintapaohjauksen osaamisen kehittäminen täydennyskoulutuksen keinoin. Pohjois-Pohjanmaalla koulutuksiin on osallistunut myös järjestötoimijoita potilas- ja liikuntajärjestöistä. Koulutukset ovat verkkopohjaisia ja lähikoulutuksia. UKK-instituutin kehittämä elintapaohjauksen verkkokoulutus toteutetaan 10 sairaanhoitopiirin alueella VESOTE-hankkeen aikana. Lisäksi alueet järjestävät omia koulutuksia. Pohjois-Pohjanmaalla on toteutettu Tulppa- ja Verkkopuntari-ohjaajakoulutuksia sekä työpajapäiviä painonhallintaryhmien ohjaajille. Koulutukset antavat konkreettisia työkaluja ammattilaisille niin kasvokkain kuin verkossa tapahtuvaan elintapaohjaukseen.

UKK-instituutin kehittämä elintapaohjauksen verkkokoulutus on ollut suosittu ja koulutus toimii hyvin elintapaohjaajan peruskoulutuksena. Koulutus on jaettu kolmeen osaan: liikuntaneuvonta, ravitsemusohjaus ja unettomuuden lääkkeetön hoito. Koulutussisältöä on räätälöity vastaamaan alueellisia tarpeita. On motivoivaa osallistua koulutukseen, kun sisällöistä löytyy alueellista tietoa elintapaohjauksen hyvistä käytännöistä, toimintamalleista ja palveluista. Verkkokoulutus sisältää kehittämistehtävän, jonka avulla pohditaan erityisesti oman toimintaympäristön muutosmahdollisuuksia elintapaohjauksen lisäämiseksi ja laadun parantamiseksi. Kehittämistehtävän avulla osallistetaan työyhteisöä ja näin verkkokoulutuksen hyöty tule koko työyhteisölle, eikä ainoastaan koulutukseen osallistuneelle henkilölle. Kehittämistehtävissä on mm. päivitetty työyksikön elintapaohjausmateriaalia, käynnistetty elintaparyhmäohjausta tai päivitetty olemassa olevia ryhmäohjausmalleja, liikuntaresepti-toimintamalli viety käytäntöön jne.   Kehittämistehtävät ovat olleet esillä hankkeen seminaaripäivässä ja esimerkkinä hyvistä elintapaohjauksen käytännöistä.

Elintapaohjaajakoulutukselle on tarvetta ja koulutusta tulisi järjestää jatkuvana toimintana. Pohjois-Pohjanmaalla eri koulutusorganisaatioilla on tahtotila elintapaohjaajakoulutuksen järjestämiseksi. Koulutus tulisi saada osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon opintoja 2. asteelta lääkäreiden yliopistokoulutukseen asti. Elintapaohjauksen sisällyttäminen perusopintoihin vaatii kuitenkin valtakunnantason keskustelut ja päätökset.

Puhtia elintapaohjaukseen VESOTE-hankkeella

VESOTE – Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuoltoon poikkihallinnollisesti -hanke on yksi STM:n rahoittamista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeista (2017–2018). Hankkeessa vahvistetaan ja kehitetään vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta mm. osaamisen vahvistamisen, laadukkaiden toimintamallien käyttöönoton, laajan yhteistyön ja hyvien käytäntöjen levittämisen avulla. 17 toimijan yhteishankkeen vaikutusalueella on yhteensä yli 4 miljoonaa asukasta ja se kattaa 184 kuntaa. Hankkeen käytännön toimenpiteet ovat käynnissä kymmenessä sairaanhoitopiirissä ja elintapaohjausta kehitetään alueen omista lähtökohdista käsin UKK-instituutti. 2017. VESOTE-hanke. Hakupäivä 10.8.2018. http://www.ukkinstituutti.fi/vesote. 

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) VESOTE-hankkeessa keskeisenä tavoitteena on lisätä ja vakiinnuttaa ryhmämuotoista elintapaohjausta alueen terveydenhuollossa yhteistyössä liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin kanssa, varmistaa toiminnan laatu sekä edistää yhteisen seuranta- ja arviointimallin käyttöönottoa elintapaohjauksen vaikuttavuuden arvioimiseksi. 

Lähteet

Uusimmat artikkelit