Synnytyssairaalasta varhain kotiutuva perhe tarvitsee yksilöllistä tukea

Synnytyssairaalasta varhain kotiutuvat perheet kaipaavat nykyistä yksilöllisempää tukea ja ohjausta. Moni perhe kokee sairaalan ohjauksen riittämätömänä, epäjohdonmukaisena ja ei-yksilöllisenä. Perheiden kokemuksia ja odotuksia synnytyksen jälkeisestä tuesta selvitettiin opinnäytetyössä kansainvälisen, kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla.

KUVA: Halfpoint / Shutterstock.com

Synnytyksen jälkeiset hoitoajat ovat lyhentyneet tasaisesti viimeisten vuosikymmenien aikana niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Suomessa synnyttäjien sairaalahoitopäivien keskiarvo synnytyksen jälkeen vuonna 2016 oli vain 2,7 vuorokautta, kun se vielä 1980-luvun lopulla oli 6,5 vuorokautta Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. 2014. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 11.8.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7 Heino, A., Vuori, E. & Gissler, M. 2017. Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016. Tilastoraportti 37. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 11.8.2018. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135445/Tr_37_17.pdf?sequence=1. Toisaalta kotiutumisen nopeudessa esiintyy suuria alueellisia ja sairaalakohtaisia eroja Heino, A., Vuori, E. & Gissler, M. 2017. Perinataalitilasto synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2016. Tilastoraportti 37. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 11.8.2018. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135445/Tr_37_17.pdf?sequence=1. 

Varhaisen koiutumisen määritelmä vaihtelee kansainvälisesti. Suomessa lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä eli LYSY:stä puhutaan, kun äiti ja vastasyntynyt kotiutuvat sairaalasta alle kahden vuorokauden eli 6-48 tunin kuluttua synnytyksestä. Kansainvälisissä tutkimuksissa varhaisen kotiutumisen määritelmiä ovat 24, 36 ja 48 tuntia, mutta useissa tutkimuksissa myös 72 tunnin kuluessa ja tätäkin myöhäisemmässä vaiheessa kotiutuminen voidaan lukea varhaiseksi. 

Lyhentyneet hoitoajat asettavat monia haasteita synnyttäneitä perheitä hoitaville ammattilaisille. Riittävä ohjaus on varmistettava aiempaa lyhyemmässä ajassa ennen vauvan ja äidin kotiuttamista ja seurannan on jatkuttava tarpeeksi tiiviinä myös kotiutumisen jälkeen. Tilanne edellyttää uudenlaisia valmiuksia niin terveydenhuoltojärjestelmältä, hoitohenkilökunnalta kuin perheiltä itseltään.  

Synnytyssairaalasta varhain kotiutuneiden perheiden kokemuksista ja tuen tarpeista on olemassa vasta niukasti tutkimustietoa. Perheiden kokemusten lisäksi lisätietoa tarvitaan perheiden tuen erityispiirteistä ja onnistuneeseen varhaiseen kotiutumiseen liittyvistä tekijöistä.

Aihetta lähdettiin tutkimaan Oulun ammattikorkeakoulun opinnäytetyönä. Tarkoituksena oli kuvata synnytyssairaalasta varhain kotiutuneiden perheiden ja hoitohenkilökunnan kokemuksia erilaisista tukimuodoista sekä kartoittaa, minkälaisia synnytyksen jälkeiseen tukeen liittyviä toiveita ja odotuksia varhain kotiutuneilla perheillä on. Tavoitteena oli tunnistaa vaikuttavia tapoja tukea varhain kotiutuvia perheitä ja näin kehittää hoitotyötä vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. 

Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena syksyllä 2017. Tutkimusaineisto koostui kymmenestä kansainvälisestä, vertaisarvioiduista artikkeleista vuosilta 2006-2017. Mukana oli neljä ruotsalaista, kolme tanskalaista, yksi sveitsiläinen ja kaksi australialaista tutkimusta. Hakukriteerit täyttäviä suomalaisia tutkimuksia ei löytynyt. Opinnäytetyö on luettavissa kokonaisuudessaan Oulun ammattikorkeakoulun Theseus-julkaisuarkistossa.

Varhainen kotiutuminen asettaa haasteita sairaalan ohjaukselle

Tutkimus osoitti, että monet äidit ja perheet kokivat synnytyssairaalassa annetuen ohjauksen ja tuen hyödyllisenä, mutta toisaalta riittämättömänä, epäjohdonmukaisena ja ei-yksilöllisenä. Erityisesti hoitajien vaihtuminen vuorojen välillä heikensi tuen yhdenmukaisuutta ja lisäsi ristiriitaisten ohjeiden määrää. Äideillä saattoi olla myös vaikeuksia omaksua lyhyessä ajassa annettua tietomäärää. 

Synnytyssairaalassa annetulla tuella oli vaikutusta perheen mielipiteeseen ja päätökseen kotiutumisajankohdasta Löf, M., Svalenius E.C. & Persson E.K. 2006. Factors that influence first-time mothers’ choice and experience of early discharge. Scanfinavian Journal of Caring Sciences 20 (3), 323–330. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1111/j.1471-6712.2006.00411.x Danbjorg, B., Wagner, L., Ronde Kristensen, B. & Clemensen, J. 2014. Do families after early discharge need new ways to communicate with the hospital? A feasibility study. Midwifery 30 (6), 725–732. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.06.006 James, L., Sweet, L. & Donnellan-Fernandez, R. 2017. Breastfeeding initiation and support: A literature review of what women value and the impact of early discharge. Women and Birth 30 (2), 87–99. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2016.09.013. Tunteakseen olonsa turvatuksi, vanhempien pitää pystyä vaikuttamaan kotiutumisen ajankohtaan ja luottamaan lyhytjälkihoitoisen synnytyksen seurantajärjestelmään Danbjorg, B., Wagner, L., Ronde Kristensen, B. & Clemensen, J. 2014. Do families after early discharge need new ways to communicate with the hospital? A feasibility study. Midwifery 30 (6), 725–732. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.06.006.

Perheet toivovat yksilöllistä tukea ja helposti saavutettavia palveluja

Toive tuen yksilöllisyydestä nousi vahvasti esiin tutkimusaineistossa Danbjorg, B., Wagner, L., Ronde Kristensen, B. & Clemensen, J. 2014. Do families after early discharge need new ways to communicate with the hospital? A feasibility study. Midwifery 30 (6), 725–732. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2013.06.006 James, L., Sweet, L. & Donnellan-Fernandez, R. 2017. Breastfeeding initiation and support: A literature review of what women value and the impact of early discharge. Women and Birth 30 (2), 87–99. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2016.09.013 Johansson, K., Aarts, C. & Darj, E. 2010. First-time parents’ experiences of home-based postnatal care in Sweden. Uppsala Journal of Medical Sciences 115 (2). Hakupäivä 28.2.2018. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009730903431809 Kurth, E., Krähenbühl, K., Eicher, M., Rodmannm S., Fölmli, L., Conzelmann, C. & Zemp, E. 2016.  Safe start at home: what parents of new-borns need after early discharge from hospi-tal – a focus group study. BMC Health Services Research 16, 1–14. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1300-2. Yksilöllisellä tuella tarkoitettiin kohdennettua tukea, koko perheen huomioivaa, tarpeita vastaavaa, perheen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden mukaan joustavaa tukea sekä oikea-aikaista tukea. Erityisesti imetysohjauksen toivottiin olevan yksilöllistä ja perheen toiveet huomioon ottavaa. 

Tuen yksilöllisyys näyttäisi toteutuvan parhaiten kotikäyntien yhteydessä Johansson, K., Aarts, C. & Darj, E. 2010. First-time parents’ experiences of home-based postnatal care in Sweden. Uppsala Journal of Medical Sciences 115 (2). Hakupäivä 28.2.2018. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009730903431809 Kurth, E., Krähenbühl, K., Eicher, M., Rodmannm S., Fölmli, L., Conzelmann, C. & Zemp, E. 2016.  Safe start at home: what parents of new-borns need after early discharge from hospi-tal – a focus group study. BMC Health Services Research 16, 1–14. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1300-2, mutta myös erilaiset etätuen muodot etätuki ja telelääketiede voivat mahdollistaa yksilöllisen tuen Danbjorg, B., Wagner, L., Ronde Kristensen, B. & Clemensen, J. 2015. Intervention among new parents followed up by an interview study exploring their experiences of telemedicine after early postnatal discharge. Midwifery 31(6), 574–581. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2015.02.007. 

Synnytyksen jälkeisten palvelujen tulisi olla helposti saatavilla ja niiden tulisi muodostaa selkeästi hahmotettava kokonaisuus. Tieto siitä, että tukea on saatavilla, lisäsi perheiden turvallisuuden tunnetta [6, 8]. Perheillä tulee olla jo sairaalasta lähtiessä tieto siitä, keneen tai minne he voivat tarvittaessa olla yhteydessä, milloin seuraava vastaanottoaika on ja miten toimia kiireellisissä tilanteissa. 

Kiinnostavana yksityiskohtana tuli ilmi, että vanhemmat toivoivat ammattilaisten olevan aloitteentekijöitä tuen tarjoamisessa Johansson, K., Aarts, C. & Darj, E. 2010. First-time parents’ experiences of home-based postnatal care in Sweden. Uppsala Journal of Medical Sciences 115 (2). Hakupäivä 28.2.2018. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009730903431809 Kurth, E., Krähenbühl, K., Eicher, M., Rodmannm S., Fölmli, L., Conzelmann, C. & Zemp, E. 2016.  Safe start at home: what parents of new-borns need after early discharge from hospi-tal – a focus group study. BMC Health Services Research 16, 1–14. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1300-2. Perheillä näyttäisi olevan melko korkea kynnys yhteydenottoon, koska he eivät ole varmoja asiansa tärkeydestä tai epäilevät hoitajien olevan kiireisiä eivätkä halua häiritä heitä. Vanhempia tulisikin rohkaista yhteydenottoon ja mahdollistaa helppoja ja matalan kynnyksen yhteydenottoja. 

Kokemukset kotikäynneistä positiivisia

Perheiden kokemukset ammattilaisen kotikäynneistä olivat pääosin erittäin myönteisiä. Tutkimuksissa kotikäyntejä tekivät esimerkiksi kätilöt, väestön terveyden edistämiseen erikoistuneet terveydenhuollon ammattilaiset (health visitor) tai lyhyemmän koulutuksen saaneet tukihenkilöt (mothercarer) Johansson, K., Aarts, C. & Darj, E. 2010. First-time parents’ experiences of home-based postnatal care in Sweden. Uppsala Journal of Medical Sciences 115 (2). Hakupäivä 28.2.2018. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009730903431809 Zadoroznyj, M. 2007. Postnatal care in the community: report of an evaluation of birthing women’s assesments of a postnatal home-care programme. Health & Social Care in the Community 15 (1), 35–44. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1111/j.1365-2524.2006.00664.x Askelsdottir, B., Lam-de Jonge, W., Edman, G. & Wiklund, I. 2013. Home care after early discharge: Impact on healthy mothers and newborns. Midwifery 29 (8), 927–934. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2012.11.001. 

Kotikäyntien määrä vaihtelee riippuen maasta, kunnasta ja synnytyssairaalasta. Tutkimusaineistossamme kotikäynnit painottuivat kotiutumisen jälkeisiin kahteen viikkoon ja niiden määrät vaihtelivat yhdestä käynnistä päivittäisiin käynteihin. 

Kotikäynneillä seurattiin vauvan ja äidin vointia, ohjattiin imetystä, kannustettiin vanhempia, sekä annettiin tiedollista tukea, käytännön neuvoja ja apua vauvan hoitoon ja tarjottiin hyvin käytännönläheistä apua James, L., Sweet, L. & Donnellan-Fernandez, R. 2017. Breastfeeding initiation and support: A literature review of what women value and the impact of early discharge. Women and Birth 30 (2), 87–99. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2016.09.013 Johansson, K., Aarts, C. & Darj, E. 2010. First-time parents’ experiences of home-based postnatal care in Sweden. Uppsala Journal of Medical Sciences 115 (2). Hakupäivä 28.2.2018. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009730903431809 Zadoroznyj, M. 2007. Postnatal care in the community: report of an evaluation of birthing women’s assesments of a postnatal home-care programme. Health & Social Care in the Community 15 (1), 35–44. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1111/j.1365-2524.2006.00664.x.  

Kotikäynnit edistivät imetystä, lisäsivät perheen hyvinvointia, lievittivät huolia, antoivat tukea ja kehittivät vanhemmuuden taitoja. Vanhemmat kokivat jo pelkän tiedon tulevasta kotikäynnistä lisäävän turvallisuuden tunnetta ja itseluottamusta Johansson, K., Aarts, C. & Darj, E. 2010. First-time parents’ experiences of home-based postnatal care in Sweden. Uppsala Journal of Medical Sciences 115 (2). Hakupäivä 28.2.2018. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.3109/03009730903431809 Kurth, E., Krähenbühl, K., Eicher, M., Rodmannm S., Fölmli, L., Conzelmann, C. & Zemp, E. 2016.  Safe start at home: what parents of new-borns need after early discharge from hospi-tal – a focus group study. BMC Health Services Research 16, 1–14. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1186/s12913-016-1300-2. 

Tutkimusten mukaan kotikäynnit ovat tärkeitä etenkin silloin, kun perheellä ei ole tukiverkostoa tai vähän voimavaroja hakeutua tuen piiriin tai etsiä tietoa. Kotikäyntien on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu olevan vaikuttava ja tehokas tukimuoto ja niitä tulee järjestää varhain kotiutuneille perheille edelleen Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 11.8.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-972-5. Kotikäyntien määrä ja ajoitus tulisi kuitenkin suunnitella yksilöllisesti, perheen toiveet ja tarpeet huomioiden.  

Perheet tarvitsevat käytännönläheistä apua

Kotikäyntien lisäksi perheet toivoivat hyvinkin käytännönläheistä apua ja tukea. Mielenkiintoinen esimerkki kotiin annettavasta tuesta oli Zadoroznyjin tutkimus, jossa varhain kotiutuneiden perheiden tueksi koulutettiin kotityöntekijöitä, jotka työskentelivät perheissä päivittäin useiden tuntien ajan Zadoroznyj, M. 2007. Postnatal care in the community: report of an evaluation of birthing women’s assesments of a postnatal home-care programme. Health & Social Care in the Community 15 (1), 35–44. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1111/j.1365-2524.2006.00664.x. Työntekijät olivat avuksi tekemällä kevyitä kotitöitä, hoitamalla perheen lapsia ja tekemällä ruokaa. Perheiden kokemukset tuesta olivat erittäin positiivisia. 

Käytännöllisen tuen tarve korostuu nykyaikana, kun perheet asuvat usein kaukana sukulaisistaan ja monilla tukiverkostot ovat vähäisiä. Käytännön kotiavun merkitystä varhaisen kotiutumisen yhteydessä olisikin kiinnostavaa tutkia lisää.  

Tukeeko varhainen kotiutuminen imetystä?

Varhaisen kotiutumisen vaikutuksesta imetyksen kestoon ei ole olemassa selkeää tutkimusnäyttöä. Aiheesta on tehty tutkimuksia, mutta koska sekä tutkimusasetelmat että varhaisen kotiutumisen määritelmät vaihtelevat, on tulosten vertailu ja johtopäätösten tekeminen vaikeaa. 

Imetyksen kannalta kotiutumisen ajankohtaa tärkeämpää näyttäisi olevan riittävä ja johdonmukainen imetystuki ja ohjaus. Mikäli riittävästä imetystuesta voidaan varmistua, voi varhain kotiutuminen olla imetyksen käynnistymisen kannalta kannatettava vaihtoehto. 

Imetystä tukevia tekijöitä varhaisen kotiutumisen jälkeen ovat tuttu kotiympäristö, nopea paluu jokapäiväisiin arjen rutiineihin, puolison ja muiden perheenjäsenten mahdollisuus osallistua vauvan hoitoon sekä suurempi todennäköisyys saada johdonmukaisempaa ja yksilöllisempää tukea verrattuna sairaalaan, koska ohjaavia henkilöitä on määrällisesti vähemmän James, L., Sweet, L. & Donnellan-Fernandez, R. 2017. Breastfeeding initiation and support: A literature review of what women value and the impact of early discharge. Women and Birth 30 (2), 87–99. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2016.09.013 Askelsdottir, B., Lam-de Jonge, W., Edman, G. & Wiklund, I. 2013. Home care after early discharge: Impact on healthy mothers and newborns. Midwifery 29 (8), 927–934. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2012.11.001. Imetys on alkuvaiheessa aikaa vievää, jolloin kaikki käytännön apu kotona on erityisen hyödyllistä Zadoroznyj, M. 2007. Postnatal care in the community: report of an evaluation of birthing women’s assesments of a postnatal home-care programme. Health & Social Care in the Community 15 (1), 35–44. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1111/j.1365-2524.2006.00664.x.

Etätuki ja telelääketiede tulevaisuuden tukimuotoina 

Aineistossamme telelääketiedettä käsiteltiin yhteensä kolmessa tutkimuksessa. Tukimuotoja olivat chatin, tietopaketin ja ajastetun viestitoiminnon sisältävä sovellus, sekä reaaliaikainen videoyhteys Danbjorg, B., Wagner, L., Ronde Kristensen, B. & Clemensen, J. 2015. Intervention among new parents followed up by an interview study exploring their experiences of telemedicine after early postnatal discharge. Midwifery 31(6), 574–581. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2015.02.007 Lindberg, I., Christensson, K. & Öhrling, K. 2009. Parents’ experiences of using videoconferencing as a support in early discharge after childbirth. Midwifery 25 (4), 357–365. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1016/j.midw.2007.06.002. Tutkimuksemme mukaan telelääketieteen käyttö madalsi perheiden kynnystä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Viestintäteknologia voi lisäksi tarjota mahdollisuuksia ympärivuorokautiseen tukeen, jota monet perheet erityisesti toivoivat. Aineistossamme etenkin viestisovellukset koettiin helppoina ja nopeina tukimuotoina. Tutkimusten mukaan puhelimitse, videoyhteyden tai chatin välityksellä annettu tuki voi olla yksilöllistä, jos ohjaava henkilö pysyy samana.

Nykyperheet ovat tottuneita tietoteknisten sovellusten käyttäjiä. Tietotekniikan kehittyminen luo uusia mahdollisuuksia myös hoitotyön kehittämiseen. On kuitenkin tärkeää muistaa yksilöllisyys ja kuunnella perheiden toiveita. Hyvin pärjäävän ja oma-aloitteisen perheen kohdalla etätuki ja telelääketiede voi olla hyvinkin toimiva vaihtoehto. Toisaalta kotiin viety käytännönläheinen tuki voi olla välttämätöntä perheille, joilla ei ole riittäviä tukiverkostoja Zadoroznyj, M. 2007. Postnatal care in the community: report of an evaluation of birthing women’s assesments of a postnatal home-care programme. Health & Social Care in the Community 15 (1), 35–44. Hakupäivä 28.2.2018. https://doi.org/10.1111/j.1365-2524.2006.00664.x.

Lopuksi

Kirjallisuuskatsaus osoitti, että varhain synnytyssairaalasta kotiutuneiden perheiden tukemisesta on olemassa niukasti tutkimustietoa ja tieto on hajallaan. Vaikka Suomessakin synnyttäjät kotiutuvat yhä varhaisemmin, ei kotimaisia tutkimuksia varhain kotiutuneiden perheiden tuen tarpeista ole viime vuosina tehty. Kirjallisuuskatsauksemme antamaa kansainvälisiin tutkimuksiin perustuvaa tietoa voidaan hyödyntää perheiden tukemisessa ja palvelujen kehittämisessä sekä varhaiseen kotiutumiseen liittyvien tutkimusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Kotimaista tutkittua ja näyttöön perustuvaa tietoa tarvitaan, jotta palveluja voidaan kehittää suomalaiseen palvelujärjestelmään sopiviksi ja vastaamaan suomalaisten synnyttäjäperheiden tarpeita.  

Lähteet

Uusimmat artikkelit