Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille

3.12.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Korkiakangas Eveliina

Aihe, asiasanat: elintavat, suositukset, terveyden edistäminen, terveys, työhyvinvointi, työkyky, työpaikat

Tiivistelmä: Suunnitelmallinen terveyden edistäminen työpaikalla huomioi sekä työn voimavarat ja kuormitustekijät, että työntekijän omat voimavarat. Tavoitteellinen toiminta perustuu kunkin työn ja työpaikan tarpeisiin ja perustuu työn ja ammatin vaatimuksiin ja vaikutuksiin terveydelle ja työkyvylle. Työpaikoilla on näyttöön perustuvia, vaikuttavia keinoja edistää terveyttä tukemalla terveellisiä elintapoja työstä palautumiseksi sekä terveyden ja työkyvyn edistämiseksi.

Tässä artikkelissa kuvataan avuksi laaditut terveyden edistämisen suositukset työpaikoille. Työpaikat voivat hyödyntää suosituksia terveyden edistämisen suunnitelman laatimisessa ja vinkkilistat tarjoavat näkökulmia sellaisten tavoitteiden asettamiseen, johon kaikki voivat sitoutua ja jonka mukainen toimintasuunnitelma työpaikalla koetaan mielekkääksi.

Tavoitteena on, että terveyden edistämisen suunnitelma on tulevaisuudessa osa työpaikkojen työsuojeluohjelmaa, työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa tai muuta työhyvinvointisuunnitelmaa. Onnistunut terveyden edistäminen työpaikalla on eri toimijoiden yhteistyötä ja sen vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110547260

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Korkiakangas, E. 2018. Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 22.1.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110547260.

Työpaikka on vähän hyödynnetty terveyden edistämisen areena. Työpaikoilla on näyttöön perustuvia keinoja edistää terveyttä ja työkykyä työn ja ammatin vaatimusten ja vaikutusten edellyttämällä tavalla. Tähän toimintaan on työpaikkojen tueksi tuotettu terveyden edistämisen suositukset työpaikoille, joita täydentävät vinkkilistat ja ohjeet terveyden edistämisen suunnitelman laatimiseksi. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Tata Chen / Shutterstock.com

Terveyden edistäminen työpaikalla

Terveyden edistäminen työpaikalla kohdistuu työn voimavarojen tukemiseen, työn kuormittavuustekijöiden vähentämiseen ja työntekijän omien voimavarojen vahvistamiseen. Näiden tekijöiden tulee olla tasapainossa, jotta työ tukee terveyttä ja työkykyä. Konkreettisesti se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijä kokee työn iloa, työn imua ja merkityksellisyyttä, hänellä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja työyhteisö kannustaa terveyden edistämiseen. Toisaalta työn kuormitustekijöiden tulee olla kohtuulliset ja työntekijöillä on osaamista minimoida työnsä kuormitusta ja suojautua sen työturvallisuusriskeiltä. Työntekijän omiin voimavaroihin kuuluvat puolestaan esimerkiksi terveelliset elintavat, joilla voi monin tavoin vaikuttaa työstä palautumiseen ja työkykyyn. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työ sekä hyvä työstä palautuminen ja työkyky. Parhaimmillaan terveyden edistämiseen työpaikalla osallistuvat kaikki työpaikkatoimijat ja sen tavoitteet, toimintasuunnitelmat ja arviointi ovat yhdessä kehitettyjä toimintatapoja, joihin kaikki voivat sitoutua ja jotka kiinnittyvät työn olemassa oleviin rakenteisiin ja prosesseihin. Terveyden edistämisellä työpaikalla on lakisääteinen perusta ja sitä ohjaavat useat suositukset. Laitinen, J., Salmi, A., Korkiakangas, E. & Mänttäri, S. 2018. Health promotion @workplaces in practice. https://www.openaccessgovernment.org/health-promotion-in-the-workplace/45608/ Laitinen, J. 2018. Terveyttä edistävä työpaikka. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Duodecim.

Työpaikka on vähän hyödynnetty terveyden edistämisen areena, vaikka työssä vietetään melkoinen tuntimäärä vuosittain. Työpaikka terveyden edistämisen ympäristönä näkyy kansallisissa suosituksissamme niukasti. Käyttäytymistieteellisen analyysin mukaan työikäisten liikuntaa ja ravitsemusta koskevat suositukset kohdistuvat pääosin yksilöön (44 %) ja fyysiseen ympäristöön (46 %) ja vain harvoin sosiaalisen ympäristön muuttamiseen (10 %) kuten työyhteisön tarjoaman sosiaalisen tuen kehittämiseen. Elintapakäyttäytymisen muutoksessa tärkeäksi todettu sosiaalinen tuki tarkoittaa lähes yksinomaan terveydenhuollon asiantuntijoilta saatua ohjausta ja neuvontaa. Suosituksissa painottuvat erityisesti fyysisen ympäristön muuttaminen (29 %) sekä kouluttaminen (23 %). Seppälä, T., Hankonen, N., Korkiakangas, E., Ruusuvuori, J. & Laitinen, J. 2017. National policies for the promotion of physical activity and healthy nutrition in the workplace context: a behavior change wheel guided content analysis of policy papers in Finland. BMC Public Health 18, 87.

Vaikka tiedämme, että tieto ei riitä muuttamaan elintapakäyttäytymistä, suositusten valossa muutoksen nähdään edelleen tapahtuvan ensisijaisesti fyysisen ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien ja tiedon lisäämisen kautta. Nämä yksin eivät kuitenkaan tutkimusnäytön mukaan riitä motivoimaan elintapojen muutokseen (ks. Korkiakangas, E. 2017. Liikkumattomasta liikkujaksi. Liikunta & Tiede 54 (5), 38–41.). Sen sijaan vaikuttaviksi käyttäytymisen muutostekniikoiksi on aiemmissa tutkimuksissa osoitettu muun muassa tavoitteen asettaminen ja toiminnan suunnittelu, omaseuranta, palaute ja sosiaalisen tuen eri muodot Bird, EL., Baker, G., Mutrie, N., Ogilvie, D., Sahlqvist, S. & Powell, J. 2013. Behavior change techniques used to promote walking and cycling: A systematic review. Health Psychology: Official Journal of the Division of Health Psychology, American Psychological Association 32 (8), 829–838. Hankonen, N., Sutton, S., Prevost, AT., Simmons, RK., Griffin, SJ., Kinmonth, AL. et al. 2015. Which behaviour change techniques are associated with changes in physical activity, diet and body mass index in people with recently diagnosed diabetes? Annals of Behavioural Medicine: A Publication of the Society of Behavioural Medicine 49 (1), 7–17. Michie, S., Abraham, C., Whittington, C., McAteer, J. & Gupta, S. 2009. Effective techniques in healthy eating and physical activity interventions: a meta-regression. Health Psychol. 28 (6), 690–701. Olander, EK., Fletcher, H., Williams, S., Atkinson, L., Turner, A. & French DP. 2013. What are the most effective techniques in changing obese individuals' physical activity self-efficacy and behaviour: A systematic review and meta-analysis. The International Journal of Behavioral Nutrition and Physical Activity 10, 29. Malik, SH., Blake, H. & Suggs, LS. 2014. A systematic review of workplace health promotion interventions for increasing physical activity. Brit J Health Psych. 19 (1), 149–80. Gardner, B., Smith, L., Lorencatto, F., Hamer, M. & Biddle, SJH. 2016. How to reduce sitting time? A review of behavioral change strategies used in sedentary behavior reduction interventions among adults. Health Psychol Rev. 10 (1), 89–112. Ammattiroolin ja ammatillisen identiteetin hyödyntäminen puuttui kokonaan, vaikka se on tärkeä terveyden edistämisen keino työpaikoilla Seppälä, T., Hankonen, N., Korkiakangas, E., Ruusuvuori, J. & Laitinen, J. 2017. National policies for the promotion of physical activity and healthy nutrition in the workplace context: a behavior change wheel guided content analysis of policy papers in Finland. BMC Public Health 18, 87.. Lisäksi tunteiden, optimismin, tavoitteiden asettamisen ja toiminnan suunnittelun osuus oli pieni, vaikka ne voisivat tehostaa vaikuttamista Konttinen, H., Silventoinen, K., Sarlio-Lähteenkorva, S., Männistö, S. & Haukkala, A. 2010. Emotional eating and physical activity self-efficacy as pathways in the association between depressive symptoms and adiposity indicators. Am J Clin Nurs. 92 (5), 1031–9. Jamal, SN., Moy, FM., Mohamed, A., Mukhtar, F. 2016. Effectiveness of a group support lifestyle modification (GSLiM) programme among obese aduts in workplace: A randomized controlled trial. PLoS One 11 (8). van Strien, T., Konttinen, H., Hombergs, JR., Engels, RCME. & Winkens, LHH. 2016. Emotional eating as a mediator between depression and weight gain. Appetite 00, 216–24.

Työn vaatimukset ja vaikutukset terveyden edistämisen lähtökohtana

Erilaiset työt kuormittavat eri tavoin, tällöin myös terveellisiä elintapoja tulee tarkastella erityisesti tästä näkökulmasta. Esimerkiksi fyysisesti kuormittavassa työssä fyysisen kunnon tulee vastata työn vaatimuksia, muutoin palautuminen ei ole riittävää työvuorojen välillä ja kuormitus kasaantuu. Väsymys ja esimerkiksi liian vähäinen ruokailu ja nesteen nauttiminen vaikuttavat paitsi jaksamiseen, myös vireyteen ja tarkkaavaisuuteen, jolloin elintavat ovat merkittävä tekijä myös työtapaturmien kannalta. Näin on esimerkiksi rakennusalalla. Toisaalta tarkkaavaisuus ja päätöksentekokyky ovat monissa työtehtävissä tärkeitä meidän kaikkien turvallisuuden kannalta. Näin on esimerkiksi hoitotyössä sekä ammattiliikenteessä. 

Myös pääosin istumista vaativassa työssä hyvä fyysinen kunto edistää palautumista. Lisäksi istumisen tauottamisella, vaihtelevilla työasennoilla ja hyvällä ergonomialla on merkitystä esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäisemisessä. Palauttava liikunta vapaa-ajalla on kuitenkin erilaista toimistotyötä tekevällä kuin esimerkiksi raskasta työtä tekevillä, joiden työhön sisältyy runsaasti kävelyä sekä taakkojen kantamista ja nostelua. 

Säännöllisellä ateriarytmillä lihaksilla ja aivoilla on tasaisesti energiaa työpäivän ajan ja riittävä, monipuolinen ruokailu tarjoaa virtaa aktiivisuuteen vielä vapaa-ajallakin. Terveellinen ravitsemus tukee myös painonhallintaa. Työpäivän aikaisen ruokailun tulee olla riittävää niin, että työpäivän jälkeen ei ole kiljuva nälkä. Näin voi välttää liian suuret annoskoot ja liiallisen herkuttelun työpäivän jälkeen. Mikäli työhön sisältyy vuorotyötä, tulee elintapoihin kiinnittää erityisestä huomiota, sillä yötyöhön liittyy lihavuuden ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien suurentunut riski.

Palautumiseen ja työkykyyn liittyen ratkaisut sekä työpäivän aikana, että vapaa-ajalla ovat tärkeitä. Työpaikka ja -yhteisö voi monin tavoin tukea valinnoissa kohti terveellisiä elintapoja.

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoille (Promo@Work) -hanke tuottaa syksyn 2018 aikana terveyden edistämisen suositukset työpaikoille. Suositusten perusta on kirjallisuuskatsauksissa (ks. esim. Verbeek, J., Ruotsalainen, J., Laitinen, J., Korkiakangas, E., Lusa, S., Mänttäri, S. & Oksanen, T. 2018. Interventions to enhance recovery in healthy workers; a scoping review. Occupational Medicine. Hakupäivä 8.11.2018. https://doi.org/10.1093/occmed/kqy141), joissa on selvitetty työpaikkojen vaikuttavia keinoja edistää työstä palautumista, terveellistä ravitsemusta, hyvää ja riittävää unta sekä fyysistä aktiivisuutta fyysisesti kuormittavassa työssä ja istumatyössä. Lisäksi systemaattisissa katsauksissa on tarkasteltu pienten työpaikkojen vaikuttavia keinoja liikunnan lisäämiseen ja terveellisen ravitsemuksen edistämiseen, työhyvinvointiin sekä työpaikoilla toteutettavan terveyden edistämisen toimien taloudellisten vaikutusten arviointiin. Suositukset on kehitetty yhdessä työelämätoimijoiden kanssa ja ne räätälöidään erikseen pieniin työpaikkoihin soveltuviksi. Työpaikoille laadituilla terveyden edistämisen suosituksilla on laaja yhteiskunnallinen tuki Työterveyslaitos. 2018. Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoille -hanke. Hakupäivä 4.9.2018. https://www.ttl.fi/tutkimushanke/promo-at-work/.

Terveyden edistämisen suunnitelma avuksi työpaikoille

Työpaikat voivat hyödyntää suosituksia terveyden edistämisen suunnitelman laatimisessa. Tavoitteena on, että terveyden edistämisen suunnitelma on osa työpaikkojen työsuojeluohjelmaa tai työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Terveyden edistämisen suunnitelman avulla työpaikat voivat yhdessä kehittää ja määrittää toimenpiteitä, jotka sopivat kunkin työpaikan tilanteeseen. Toimenpiteet perustuvat silloin työn ja ammatin terveys- ja terveyskäyttäytymisen vaatimuksiin ja vaikutuksiin sekä työturvallisuuden kannalta keskeisiin asioihin.  Terveyden edistämisen sitominen tiiviisti työhön ja työkyvyn edistämiseen todennäköisesti motivoi paitsi työpaikan toimijoita myös työntekijöitä. Suunnitelmallinen työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden arviointi, vaikutusten tunnistaminen ja ongelmia korjaavien ja voimavaratekijöitä lisäävien toimenpiteiden toteutus on terveyden edistämistä, joka lisää hyvinvointia ja ehkäisee sairauksia.

Työn voimavarat, vaatimukset ja vaikutukset ovat terveyden edistämisen suunnitelman perustana. Näiden pohjalta työyhteisö määrittää tavoitteen terveyden edistämiselle työpaikalla. Usein mielessä on jo pidemmän aikavälin tavoite, mutta suunnitelma haastaa työpaikkoja asettamaan pienin askelin eteenpäin, kohti pidempiaikaista tavoitetta suuntaavia lyhyen aikavälin tavoitteita, joita voidaan myös havainnoida ja arvioida. Suunnitelman muoto on jokaisen työpaikan näköinen, mutta se vastaa kysymyksiin siitä mitä tehdään, miksi tehdään, miten tehdään, missä, kenelle, kenen kanssa ja miten sen vaikutuksia arvioidaan. Terveyden edistämisen suositusten lisäksi laaditut vinkkilistat Työterveyslaitos. 2018. Mars matkalle! Terveyttä työpaikoille. Terveyden edistämisen suositukset työpaikoille. Hakupäivä 6.11.2018. https://www.ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille/ tarjoavat apua työyhteisölle sopivien vaikuttavien keinojen löytämiseen.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus