Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Terveydenhoitaja on ammattilainen sairaanhoitotyössä ja terveydenhoitotyössä

3.12.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Terveydenhoitaja on ammattilainen sairaanhoitotyössä ja terveydenhoitotyössä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Koistinen Anitta

Aihe, asiasanat: koulutus, perusterveydenhuolto, osaaminen, terveydenhoitajat, työharjoittelu, työnkuva, työn sisältö

Tiivistelmä: Sosiaali- ja terveydenhuollossa toiminnan painopiste on yhä enemmän siirtymässä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen myötä hyvinvointia ja terveyttä edistävään työhön. Ehkäisevä ja edistävä terveydenhuolto on kustannuksiltaan halvempaa kuin korjaava työ, esimerkiksi sairauksien hoitaminen. Myös tämän päivän ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään.

Terveyden edistämisen työssä terveydenhoitaja on asiantuntija koulutuksensa perusteella. Terveydenhoitajakoulutus antaa alaa opiskelevalle terveydenhoitajatutkinnon lisäksi myös sairaanhoitajan tutkinnon. Terveydenhoitajat tekevät työtään paitsi eri neuvoloissa mutta myös perusterveydenhuollon terveyskeskuksissa. Terveyskeskusten hoitajavastaanotoilla terveydenhoitajat tapaavat laajasti eri ikäisiä ja taustaisia asiakkaita, jotka ovat hakeutuneet hakemaan apua terveytensä tai sairautensa hoitoon. Terveydenhoitajaopiskelijat pääsevät opinnoissaan käytännön harjoitteluun terveyskeskusten hoitajavastaanotoille.

Artikkelissa kuvataan sitä, millainen terveydenhoitajaopiskelijan harjoittelu voi olla hoitajavastaanotolla ja mitä osaamistaan hän pääsee siellä kehittämään.

Tulevissa sote-keskuksissa hoitajavastaanotot ovat yhä suuremmassa määrin terveydenhoitajan työpaikkoja. Huolimatta siitä, mikä taho tulevaisuudessa ylläpitää perusterveydenhuollon sote-keskuksia, niin terveydenhoitajaopiskelijoille pitää olla mahdollisuus hoitajavastaanotoilla tehtävään harjoitteluun.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110247079

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koistinen, A. 2018. Terveydenhoitaja on ammattilainen sairaanhoitotyössä ja terveydenhoitotyössä. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 22.1.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018110247079.

Itsenäiset hoitajan vastaanotot ovat lisääntyneet Suomessa 2000-luvun alkupuolelta lähtien sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Moni perusterveydenhuollon terveyskeskuksen vastaanotolle hakeutuva potilas ei ehkä tiedä, että häntä hoitava hoitaja on koulutukseltaan terveydenhoitaja. Terveydenhoitaja on ammattilainen sairaanhoitotyössä ja terveydenhoitotyössä. Hän saa koulutuksessaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan tutkinnon. Lisäksi terveydenhoitajan työrooli on perinteisesti ollut itsenäinen, joten vastaanottotyö terveysasemilla on hänelle luontevaa ja perusteltua.

Kuva: Shutterstock

KUVA: ESB Professional / Shutterstock.com

Terveydenhoitajan osaaminen keskeistä perusterveydenhuollossa

Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja ottaa terveysnäkökohdat huomioon toiminnassaan ja päätöksissään. Terveyden edistämisen asiantuntija kunnissa on perusterveydenhuolto. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Terveyden edistäminen kunnissa. Hakupäivä 8.8.2018. http://stm.fi/terveyden-edistaminen/kunnat Kuntaliitto. 2017. Sosiaali- ja terveysasiat. Perusterveydenhuolto. Terveyden edistäminen. Hakupäivä 12.8.2018. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/terveyden-edistaminen Terveyden edistäminen voidaan ymmärtää olevan terveyden ja toimintakyvyn lisäämistä, sairauksien ja terveysongelmien vähentämistä sekä terveyserojen kaventamista Snelling, A. M. 2014. Introduction to Health Promotion. Wiley. Perusterveydenhuollon palveluita annetaan tänä päivänä terveyskeskuksissa, hyvinvointikeskuksissa, työterveydenhuollossa sekä yksityisillä lääkäriasemilla. Terveydenhuoltolaki edellyttää myös, että terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin Terveydenhuoltolaki 1326/2010. Hakupäivä 8.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326

Hoitajien vastaanotot ovat lisääntyneet perusterveydenhuollossa viimeisen parinkymmenen vuoden aikana erityisesti lääkärityövoiman vähyyden vuoksi Jaatinen, P., Vanhatalo, R. & Tasanko, A. 2002. Miten terveysaseman hoitaja toimii, jos terveysasemalle ei ole saatu lääkäriä. Kuvaus Luoteis-Satakunnan terveyskeskuksen lääkärihoitaja-projektin alkuvaiheesta hoitajan tekemän työn näkökulmasta. Suomen Lääkärilehti 25–26, 2795–2799. Kantonen, J. 2014. Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Hakupäivä 13.8.2018. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96219/978-951-44-9609-7.pdf?sequence=1. Perusterveydenhuollon hoitajavastaanotoilla hoidetaan sekä akuutisti että pitkäaikaisesti sairaita asiakkaita. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastojen mukaan yleisimmät syyt käydä hoitajavastaanotolla olivat terveystarkastukset, rokotukset sekä kroonisten haavojen, diabeteksen ja ylähengitystieinfektioiden hoito. Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsy hoitajan vastaanotolle on nopeaa ja potilaat ovat yleensä tyytyväisiä. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa lokakuussa 2017. Tilastoraportti 47. Hakupäivä 8.8.2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135722/Tr47_17.pdf?sequence=1

Terveydenhoitaja on ammattikorkeakoulutuksensa perusteella hoitotyön ja erityisesti terveydenhoitajatyön ja kansanterveystyön asiantuntija. Terveydenhoitajatyö sisältää eri ikäisten asiakkaiden, perheiden, erilaisten yhteisöjen, väestön ja ympäristön terveyttä edistävää ja ylläpitävää sekä sairauksia ehkäisevää työtä. Työssä pyritään vahvistamaan asiakkaiden voimavaroja ja itsehoitoa. Tärkeitä terveydenhoitajan ammattiosaamisalueita ovat myös yhteiskunnallinen terveydenhoitotyö sekä terveydenhoitajatyön johtaminen ja kehittäminen. Näiden lisäksi terveydenhoitajan sairaanhoitajan pätevyyteen liittyy sairaanhoidollinen osaaminen. Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O.-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. 2. uud. p. Porvoo: Bookwell Oy. Oulun ammattikorkeakoulu 2018. Opinto-opas. Opetussuunnitelmat 2018-2019. Hoitotyön tutkinto-ohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Hakupäivä 8.8.2018.  http://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=teh2019km&lk=k2019&alasivu=kuvaus Haarala, P. 2014. Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki. Hakupäivä 6.8.2018. https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Sosiaali_ja_terveys/Terveydenhoitoty%C3%B6/Terveydenhoitajan_ammatillisen_osaamisen_kuvaus.pdf Kansanterveystyöllä tarkoitetaan yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuvaa kansanterveyslain edellyttämää terveyden edistämistä, sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä sekä yksilön sairaanhoitoa. Kansanterveystyön sisällöstä säädetään terveydenhuoltolaissa. Kansanterveystyöstä voidaan käyttää myös nimitystä perusterveydenhuolto ja se on kunnan järjestämää toimintaa. Terveyskirjasto Duodecim. 2018. Lääketieteen sanasto. Hakupäivä 15.8.2018. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt03435 Kansanterveyslaki 66/1972. Hakupäivä 15.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066

Terveydenhuollon ammattihenkilölakiin (559/1994) vuonna 2010 tehdyt muutokset mahdollistavat itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan sen nykyisessä laajuudessa Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hakupäivä 16.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559. Hoitaja pitää vastaanottoa itsenäisesti, mutta ei tee työtään kuitenkaan yksin. Hoitajavastaanotto voi toimia lääkärivastaanoton rinnalla, hoitaja-lääkäri-työparityöskentelynä tai lääkärin etäkonsultaation tukemana. Sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt ovat yleisimmät ammattiryhmät, jotka toimivat itsenäisillä hoitajavastaanotoilla. Hoitajilla on usein mahdollisuus saada lisä- tai täydennyskoulutusta vastaanottotyöhön. Koulutus on pääsääntöisesti työpaikkakoulutusta tai ammattikorkeakoulujen tarjoamaa lisäkoulutusta. Flinkman, M. 2018. Itsenäiset hoitajanvastaanotot sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 2. Grano Oy. Hakupäivä 6.8.2018. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2018/2018_b2_itsenaiset_hoitajavastaanotot_id_11830.pdf

Perusterveydenhuolto on muuttumassa ja uudistumassa seuraavien vuosien aikana liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukseen. Perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisen vastuu siirtynee kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Tulevaisuudessa asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin palveluntuottajan tarjoamista perusterveydenhuollon palveluista mieluisimman. On herännyt huoli, että hyvät toimivat käytänteet ovat vaarassa hävitä tässä muutoksessa. Hoitajavastaanotot ovat osoittautuneet laadukkaiksi ja kustannustehokkaiksi palveluiksi. Lisäksi potilaat ovat yleensä tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja siihen, että hoito järjestyy nopeasti Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hakupäivä 16.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559. Uudistuksessa pitää huolehtia siitä, että perusterveydenhuollon hoitajavastaanotoilla merkittävänä ammattiryhmänä toimii edelleenkin terveydenhoitaja osaamisensa perusteella ja terveydenhoitajaopiskelijat pääsevät jatkossakin käytännön harjoitteluun hoitajanvastaanotoille, riippumatta siitä mikä taho tuottaa nämä palvelut.

Terveysaseman hoitajavastaanotto käytännön harjoittelun toimintaympäristönä

Terveydenhoitajan koulutuksessa on laajasti ammattiosaamista edistävää käytännön harjoittelua. Harjoittelu toteutuu eri toimintaympäristöissä sekä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa että kolmannella sektorilla muun muassa erilaisissa järjestöissä. Perusterveydenhuollossa opiskelijat harjoittelevat ohjatusti käytännön osaamistaan eri-ikäisten neuvoloissa, kuten äitiys-, lasten-, koulu-, ja seniorineuvoloissa, työterveyshuollossa, kotihoidossa ja terveyskeskusten hoitajavastaanotoilla Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O.-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. 2. uud. p. Porvoo: Bookwell Oy. Oulun ammattikorkeakoulu 2018. Opinto-opas. Opetussuunnitelmat 2018-2019. Hoitotyön tutkinto-ohjelma, terveydenhoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Hakupäivä 8.8.2018. http://www.oamk.fi/opinto-opas/opintojen-sisalto/opetussuunnitelmat?koulutus=teh2019km&lk=k2019&alasivu=kuvaus Haarala, P. 2014. Terveydenhoitajan ammatillisen osaamisen kuvaus. Terveydenhoitajakoulutuksesta valmistuvien osaamisalueet, tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Helsinki. Hakupäivä 6.8.2018. https://www.metropolia.fi/fileadmin/user_upload/Sosiaali_ja_terveys/Terveydenhoitoty%C3%B6/Terveydenhoitajan_ammatillisen_osaamisen_kuvaus.pdf.

Terveyskeskusten hoitajavastaanotoilla opiskelijat tapaavat hyvin eri syistä tulevia asiakkaita ja asiakkaat ovat monen ikäisiä ja taustaisia. Suurin osa opiskelijoista pitää tätä harjoittelua erityisen antoisana mutta myös haastavana. Työskentely hoitajavastaanotolla edellyttää osaamista, työkokemusta ja kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä Koivukoski, S. 2014. Sairaanhoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitajat. Hakupäivä 16.8.2018. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/sairaanhoitajan-vastaanotolla/. Terveydenhoitajaopiskelijat erityisesti odottavat terveysasemalla tapahtuvaa harjoittelua, sillä siinä he saavat tuntumaa itsenäiseen vastaanottotyöhön ja se on heille yksi mahdollinen paikka työllistyä valmistumisen jälkeen.

Terveyskeskusten hoitajien työ on monissa paikoin kiertämistä eri toimipisteiden välillä. Työpäivät voivat olla puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia, akuuttivastaanottoa tai asiakkaat tulevat sovitusti ajanvarauksella toimenpiteeseen tai seurantakäynnille. Terveysasemilla hoidetaan myös virka-ajan päivystys. Päivystys on luonteeltaan yleislääketieteen alan päivystystoimintaa, jossa hoidetaan yleisiä ja tavanomaisia päivystysluonteisia sairauksia sekä pientraumoja. Hoitajat arvioivat päivystykseen saapuvan hoidon kiireellisyyttä kokonaistilanteen kartoittamisella sekä elintoimintojen tarkastelulla ja mittauksilla. Arvioinnissa käytetään apuna yleensä ABCDE-kiireellisyysluokittelua, jossa potilaat luokitellaan sen mukaan, miten nopeasti heidän on päästävä hoitoon oireidensa perusteella. Elintoimintojen arvioinnin lisäksi hoitaja saa haastattelemalla potilastaan merkittävää hoitoon vaikuttavaa tietoa. Sen jälkeen saatujen tietojen perusteella hoitaja aloittaa hoitotoimenpiteet. Tarvittaessa hoitaja konsultoi päivystävää lääkäriä tai helposti löytyviä yhteneviä kirjallisia ohjeita. Arvioinnin perusteella lääkäri tekee päätöksen päivystyshoidon ja lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeellisuudesta. Kantonen, J. 2014. Terveyskeskuspäivystyksen ABCDE-triagen ja kehittämistoimenpiteiden vaikutukset potilasvirtoihin. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Hakupäivä 13.8.2018. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/96219/978-951-44-9609-7.pdf?sequence=1 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Päivystys. Hakupäivä 17.8.2018. https://stm.fi/paivystys

Terveyskeskuksen vastaanotolla terveydenhoitajaopiskelijat harjoittelevat käytännössä asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa, lähtien hoidon suunnittelusta edeten hoidon toteutukseen ja sen arviointiin. Hoitajat ajattelevat ja työskentelevät tämän ns. hoitotyön prosessimallin mukaisesti ratkaistessaan asiakkaansa hoidon tarpeita ja ongelmia yhdessä asiakkaan ja moniammatillisen tiimin kanssa. Prosessi on hoitajalle ja työryhmälle yhteinen ajattelun ja toiminnan apuväline. Se antaa lisäksi rakenteellisen puitteen kirjaamiselle ja yhtenäisen sähköisen potilaskertomuksen terveydenhuollon eri ammattiryhmille. Ahonen, O., Ikonen, H. & Koivukoski, S. 2014. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Sairaanhoitajan ydinosaamiseen kuuluu hoitotyön prosessin hallinta niin potilaan hoidon suunnittelussa, toteutuksessa kuin arvioinnissa. Sairaanhoitaja-lehti. Näyttöön perustuva hoitotyö. Hakupäivä 10.8.2018. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/hyvin-suunniteltu-puoliksi-tehty/

Asiakaslähtöinen hoitajavastaanotto

Hyvä asiakkaan hoito alkaa hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnilla Koivukoski, S. 2014. Sairaanhoitajan vastaanotolla. Sairaanhoitajat. Hakupäivä 16.8.2018. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/sairaanhoitajan-vastaanotolla/. Arviointia terveydenhoitajaopiskelijat harjoittelevat joko niin, että asiakas on hakeutunut vastaanotolle saadakseen apua vaivaansa tai hoitoonsa tai niin, että asiakkaan yhteydenotto tapahtuu jotenkin muuten. Yhä enemmän tänä päivänä hoidon tarpeen arviointi tapahtuu myös puhelimitse tai siten, että asiakas ottaa yhteyttä erilaisia sähköisiä terveyspalveluja käyttäen (esimerkiksi chat). Tämän kaltainen asioinnin helppous voi madaltaa kynnystä terveyspalveluihin hakeutumiselle ja parantaa tietyiltä osin asiakkaiden palvelujen tasavertaisia käyttömahdollisuuksia ja saatavuutta. Toisaalta asiakkaan hoidon tarpeen arvioinnin haastavuus lisääntyy aina silloin kun asiakas ei ole itse fyysisesti paikalla vastaanotolla. Verkkopalveluissa vuorovaikutteisuus puuttuu ja viestintä tapahtuu kirjoittamalla. Hoitajan ja asiakkaan vuorovaikutus ei pysty tavoittamaan dialogisuutta eli vastavuoroisuutta. Onnistunut asiakkaan hoidon tarpeen arviointi perustuu hoitajan systemaattiseen haastatteluun, hänen taitoonsa kuunnella ja kuulla asiakasta ja hänen kykyynsä kuvata asiakkaan vointia ja siinä tapahtuvia muutoksia objektiivisesti. Kuntaliitto. 2017. Sosiaali- ja terveysasiat. Perusterveydenhuolto. Terveyden edistäminen. Hakupäivä 12.8.2018. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/terveyden-edistaminen Haarala, P., Honkanen, H., Mellin, O.-K. & Tervaskanto-Mäentausta, T. 2015. Terveydenhoitajan osaaminen. 2. uud. p. Porvoo: Bookwell Oy. Jauhiainen, A. & Sihvo, P. (toim.) 2014. Sähköiset terveyspalvelut asiakkaiden käyttöön terveydenhuollossa – Teoriasta käytäntöön. Karelia-ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 13.8.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86478/B33.pdf?sequence=1 Harju, P. 2006. Sähköinen asiointi terveydenhuollon haasteena. Työntekijöiden kokemuksia puhelin- ja nettineuvonnasta. Kuopion yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 13.8.2018. https://www2.uef.fi/documents/1084483/.../a739f869-4f0b-45e6-8986-bd1a20697bf Lipponen, K., Kyngäs, H. & Kääriäinen, M. (toim.) 2006. Potilasohjauksen haasteet. Käytännön hoitotyöhön soveltuvat ohjausmallit. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja. Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 4. Hakupäivä 12.8.2018. https://docplayer.fi/842430-Potilasohjauksen-haasteet-kaytannon-hoitotyohon-soveltuvat-ohjausmallit.html

Asiakkaan todelliset yhteydenoton syyt voivat tulla esiin hänen puheensa sivulauseessa, joihin opiskelijoita rohkaistaan tarttumaan. Opiskelijoita kannustetaan luottamaan myös omaan intuitioon hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa, sillä se auttaa hoidosta päätettäessä. Intuitiota tutkinut Asta Raami osoittaa, että intuition käyttö päätöksenteossa parantaa päätösten laatua ja nopeutta. Päätökset ovat näissä tilanteissa useammin oikeassa ja hyödyntävät laajemmin käytössä olevaa tietoa. Lisäksi päätöksentekijän eli tässä tapauksessa opiskelijan arviointitilanteen jälkeinen varmuus kasvaa. Tutkimusten mukaan kyky luottaa omaan intuitioon lisääntyy kokemuksen myötä. Mutta sen käyttöä voidaan myös koulutuksella opetella ja kehittää. Tulevat hoitotyöntekijät hyötyvät intuition käytön systemaattisesta harjoittelusta. Raami, A. 2018. Älykäs intuitio ja miten käytämme sitä. 2. p. Nörhaven, Tanska.

Hoidon tarpeen arviointitilanteissa terveydenhoitajaopiskelijaa tuetaan asiakkaan terveyteen liittyvien asioiden tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa. He oppivat vähitellen huomaamaan niitä tekijöitä, jotka joko vahvistavat asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia tai heikentävät niitä (esimerkiksi työhön, mielenterveyteen, päihteitten käyttöön tai lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asioita). Varhainen terveysuhkiin puuttuminen on kaikilta osin parasta terveyden edistämisen työtä. Kuntaliitto. 2017. Sosiaali- ja terveysasiat. Perusterveydenhuolto. Terveyden edistäminen. Hakupäivä 12.8.2018. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/terveyden-edistaminen Aalto, M., Bäckmand, H., Haravuori, H., Lönnqvist, J., Marttunen, M., Melartin, T., Partanen, A., Partonen, T., Seppä, K., Suomalainen, L., Suokas, J., Suvisaari, J., Viertiö, S. & Vuorilehto, M. 2009. Mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tunnistaminen Opas ennaltaehkäisevän työn ammattilaisille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Hakupäivä 8.8.2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/80082/8c520a2b-6ed1-4789-bc9b-8597c85121ee.pdf?sequence=1 Monipuolinen ja laaja-alainen asiakkaan tilanteeseen liittyvä tieto auttaa tulevia hoitajia päättämään yhdessä asiakkaan kanssa hänen tarvitsemasta hoidosta. Haastattelun lisäksi asiakkaan tilan systemaattinen tutkiminen sekä tarpeellisten mittausten että terveysriskien tunnistamiseen tarkoitettujen mittareiden (esim. alkoholin käytön selvittämiseksi AUDIT-kysely, BDI 21 -masennuskysely) tulokset antavat tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi. Tarvittaessa asiakkaan hoitoon liittyvässä päätöksenteossa hoitaja pitää osata tehdä yhteistyötä toisten hoitajien, lääkäreiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Maijalan (2016) väitöstutkimus perusterveydenhuollon vastaanotoilla toimivien sairaanhoitajien ominaisuuksista terveyden edistäjinä osoitti, että hoitajilta vaadittavat osaamisalueet ovat laaja-alainen tietoperustan omaaminen, kyky soveltaa monipuolisia ohjausmenetelmiä erilaisille asiakasryhmille sekä kyky työskennellä itsenäisesti ja yhteistyössä eri sektoreiden kanssa Maijala, V. 2016. Health promotion in primary health care registered nurses' appointments. Dissertations in health sciences 349. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto.

Terveyden edistäminen vastaanottotyössä

Hoitajan arkityötä terveyskeskuksen vastaanotolla ovat sairauksien ehkäisy ja terveyttä edistävä työ erilaisten tutkimusten ja hoitotoimenpiteiden lisäksi. Hoitajavastaanoton haasteina ovat monesti asiakasta kohti käytettävissä olevan ajan vähyys ja se, että asiakkaat esittävät hoitajalle tuolloin kaikki mahdolliset heidän terveyteensä liittyvät kysymykset, kun he kerran tulivat vastaanotolle. Terveydenhoitajaopiskelijat oppivat, että perusterveydenhuollossa asiakkaat ja heidän terveyteensä liittyvät tarpeet tulee hoitaa kokonaisvaltaisesti, mutta hoitajana heidän pitää osata priorisoida hoidon kiireellisyys. Hoidetaan ensin ne asiat, jotka vaativat nopeasti hoitoa ja varataan uusi vastaanottoaika muiden asiakkaan terveyteen liittyvien asioiden vuoksi. 

Asiakkaan hoidossa ja hoitoon liittyvässä ohjauksessa ja neuvonnassa hoitajan ammattitaitoa on osata huomauttaa asiakkaan vaivaan mahdollisesti vaikuttavista elintavoista. Esimerkiksi toistuvia ylähengitystieinfektioita sairastavalle asiakkaalle pitää osata kertoa tupakanpoltosta ja sen yhteydestä ylähengitystievaivoihin, mikäli tupakointi tulee ilmi haastattelussa Käypä hoito. Duodecim. Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Hakupäivä 13.8.2018. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50100. Hoitajat hoitavat itsenäisesti vastaanotolla myös asiakkaitten kroonisia haavoja osana moniammatillista tiimityötä. Kokonaisvaltainen hyvä asiakkaan haavan hoito tarkoittaa hoitajan antamaa oikeanlaista paikallishoitoa mutta myös keskustelua ravitsemuksesta ja mahdollisesta asiakkaan nikotiinivalmisteiden käytön riskeistä. Ahmajärvi, K. & Isoherranen, K. 2017. Kroonisten haavojen hoito perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 72 (8), 524–528. Hakupäivä 12.8.2018. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/237179/SLL82017_524.pdf?sequence=1

Ohjaus on olennainen osa hoitohenkilöstön ammatillista toimintaa ja tärkeä osa asiakkaiden hoitoa. Hyvin onnistuessaan ohjauksella on vaikutusta asiakkaiden ja heidän omaistensa terveyteen ja sitä edistävään toimintaan sekä kansantalouteen. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset. Hakupäivä 13.8.2018. https://stm.fi/terveysneuvonta-terveystarkastukset Ohjauksen ja terveysneuvonnan lisäksi hoitajan tehtävä on tukea asiakasta itsehoitoon ja järjestää tarvittaessa asiakkaalle terveystarkastus. Nämä toiminnot ovat juuri terveydenhoitajan ydinosaamista. Kuntaliitto. 2017. Sosiaali- ja terveysasiat. Perusterveydenhuolto. Terveyden edistäminen. Hakupäivä 12.8.2018. https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/sosiaali-ja-terveysasiat/terveyden-edistaminen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. 2017. Hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa lokakuussa 2017. Tilastoraportti 47. Hakupäivä 8.8.2018. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135722/Tr47_17.pdf?sequence=1 Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä. Hakupäivä 16.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559 Flinkman, M. 2018. Itsenäiset hoitajanvastaanotot sosiaali- ja terveydenhuollon julkisissa organisaatioissa. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 2. Grano Oy. Hakupäivä 6.8.2018. https://www.tehy.fi/fi/system/files/mfiles/julkaisu/2018/2018_b2_itsenaiset_hoitajavastaanotot_id_11830.pdf Terveystarkastuksessa on mahdollista rauhassa perehtyä yhdessä asiakkaan kanssa hänen hyvinvointiinsa ja terveyteensä. Esimerkiksi työttömien terveystarkastukset ovat olleet käytössä terveyskeskuksissa jo muutamia vuosia ja näistä vastuun usein on ottanut terveydenhoitaja. Tarkastuksessa arvioidaan työttömän työ- ja toimintakykyä sekä annetaan hänelle terveysneuvontaa ja ohjausta. Tarvittaessa hänet ohjataan edelleen tarvitsemiinsa palveluiden piiriin, jotta työ- ja toimintakyky säilyisi ja työtön ei syrjäytyisi työmarkkinoilta. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Työttömien terveyspalvelut. Hakupäivä 13.8.2018. http://stm.fi/tyottomien-terveyspalvelut

Terveyttä edistävää työtä toteutetaan vastaanotolla myös erilaisilla seulontatutkimuksilla ja rokotuksin. Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään löytämään oireettomat henkilöt, jotka sairastavat seulottavaa tautia Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Seulonnat. Hakupäivä 13.8.2018. http://stm.fi/seulonnat. Varhainen sairauden toteaminen tarkoittaa yleensä parempaa hoidon tulosta. Usein kohdun kaulaosan syövän seulonta (Papa) on terveydenhoitajan tehtävä terveyskeskuksen hoitajan vastaanotolla. Yksi yleisimmistä syistä asioida terveyskeskuksen hoitajavastaanotoilla on rokotusasiat. Rokotukset ovat maailmanlaajuisesti heti ravinnon ja puhtaan veden jälkeen tärkein terveyteen vaikuttava tekijä. Suomessa kansallisen rokotusohjelman rokotusten kattavuus on erinomainen. Rokottaminen on tehokas keino ehkäistä infektioita ja estää tartuntatautien leviämistä. Infektioiden ehkäisemisellä voidaan torjua myös kroonisia sairauksia, kuten maksasyöpää. Vastuu kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten järjestämisestä kuuluu kunnille ja rokottaminen tapahtuu käytännössä terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan toimesta perusterveydenhuollon neuvoloissa ja vastaanotoilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Rokottaminen. Hakupäivä 12.8.2018. https://thl.fi/fi/web/rokottaminen Vastaanotolla tapahtuvassa harjoittelussa terveydenhoitajaopiskelijoilla on tilaisuus harjoitella rokottamista ja siihen liittyvää ohjausta sekä Papa-testin ottamista.

Työnjako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on tuonut omat erityispiirteet terveyskeskusten hoitajien työlle. Yhä enemmän ja nopeammin erikoissairaanhoidosta tulee perusterveydenhuoltoon eri sairauksia omaavia asiakkaita jatkohoitoon ja -seurantaan. Hyvin usein perusterveydenhuollossa terveydenhoitajat toimivat esimerkiksi diabeteshoitajina, astma- ja COPD (keuhkoahtaumatauti) -hoitajina sekä niin sanottuja INR-hoitajina. INR-hoitajan tehtävä on seurata asiakkaan veren hyytymistä estävän lääkkeen vaikutusta verikokeella ja tuloksen perusteella lääkkeen annoksen määrittelemistä sekä asiakkaan ohjausta itsehoidossa Sydänliitto. 2018. INR-seuranta Marevan-hoidossa. Hakupäivä 13.8.2018. https://sydan.fi/sydansairaudet-ja-hoito/inr-seuranta-marevan-hoidossa.

Erityisesti näissä pitkäaikaissairauksien seurantavastaanotoilla terveydenhoitajaopiskelijat pääsevät harjoittelemaan ohjausosaamistaan asiakkaiden sairauden hoidossa ja elintapamuutokseen tukemisessa. Yleensä asiakkaiden vointiin ja sairauden hoitotasapainoon vaikuttavat heidän elintapansa. Asiakas aina itse päättää, onko hän halukas ja valmis harkitsemaan elintapamuutoksen tekemistä. Asiakkaan terveysuskomukset ja aikaisemmat kokemukset vaikuttavat siihen, miten hän suhtautuu ohjaukseen Kääriäinen, M.& Kyngäs, H. 2014. Ohjaus – tuttu, mutta epäselvä käsite. Näyttöön perustuva hoitotyö, Sairaanhoitaja-lehti. Hakupäivä 20.8.2018. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/ohjaus-tuttu-mutta-epaselva-kasite/.

Elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan on asiakkaalle pitkä prosessi erilaisineen vaiheineen. Hoitajan taitoa on arvioida, missä vaiheessa asiakas on elintapamuutoksensa kanssa ja sen mukaan hoitajan pitää osata valita muutosta parhaiten tukeva toimintapa. Terveydenhoitajaopiskelijat oppivat, että asiakkaan tapojen muutos edellyttää hoitajilta hyvää ymmärrystä asiakkaiden arjesta ja elintapakäyttäytymisestä. Keskusteleminen asiakkaan elintapaohjaukselle asettamista odotuksista ja tavoitteista on tärkeää, sillä asiakkaan ja hoitajan käsitykset ohjaustarpeista voivat olla erilaiset. Asiakaslähtöinen kirjallinen suunnitelma auttaa elintapamuutoksen seurannassa ja asiakkaan tukemisessa. Kääriäinen, M.& Kyngäs, H. 2014. Ohjaus – tuttu, mutta epäselvä käsite. Näyttöön perustuva hoitotyö, Sairaanhoitaja-lehti. Hakupäivä 20.8.2018. https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/ohjaus-tuttu-mutta-epaselva-kasite/ Miller, W.R. & Rollnick, S. 2013. Motivational Interviewing: Helping People Change. THE GUILFORD PRESS New York London. Hakupäivä 12.8.2018. http://fcnonline.org/pdf/MotivationalInterviewing.pdf Turku, R. 2007. Muutosta tukemassa. Valmentava elämäntapaohjaus. Helsinki: Edita. Lucas, K. & Lloyd, B. 2005. Health Promotion. Defining Health. SAGE Publications. Opiskelijat havahtuvat myös siihen, että pitää löytää kutakin asiakasta parhaiten auttava toimintatapa. Asiakkaan muutosta tukevina toimintatapoina voivat olla vastaanottokäynnit hoitajan toimiessa, kuten personal trainer, verkossa tapahtuva tukeminen ja seuranta asiakkaan välittäessä omaseurantatietoja sovellusten välityksellä tai elintapamuutosryhmä, jossa asiakas saa lisäksi vertaistukea muilta ryhmäläisiltä. Lipponen, K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto. Hakupäivä 16.8.2018. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526203720.pdf.

Omat ominaispiirteensä hoitajavastaanotolle tuovat eri kulttuuritaustaiset asiakkaat. Maahanmuuttajien maailmankuva ja heidän terveys- ja sairauskäsityksensä voivat poiketa suurestikin heidän etnisestä taustastaan riippuen. Perheyhteisöllisyys, vieras kieli ja sukupuoliroolien erilaisuus sekä uskonnollinen vakaumus ja ulkomaalaisten erilainen temperamenttisuus vaikuttavat vastaanottotilanteeseen. Molemminpuolinen ymmärtäminen on haasteellista ja usein on tarpeen käyttää tulkkia ja monipuolisia ohjausmenetelmiä yhteisymmärryksen parantamiseksi. Wathen, M. 2007. Maahanmuuttajien potilasohjaus – sairaanhoitajien kokemana. Tampereen yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 16.8.2018. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/77868/gradu01737.pdf Harjoittelussa olevat terveydenhoitajaopiskelijat suhtautuvat myönteisesti tämänkaltaisiin vastaanottotilanteisiin ja pitävät näitä kokemuksia erittäin opettavaisina.

Laaja yhteistyö asiakkaan parhaaksi

Tänä päivänä asiakkaan hoidon tarpeet voivat olla hyvin moninaisia, mikä tulee terveydenhoitajaopiskelijoille yleensä yllätyksenä. Hoitajan vastaanotolla he oppivat ottamaan vastuuta asiakkaansa kokonaishoidosta ja selvittämään yhdessä asiakkaan kanssa yksilöllistä hoidon kokonaisuutta eli hoitopolkua. Erityisesti niiden asiakkaiden kohdalla, jotka käyttävät terveydenhuollon palveluita paljon, kokonaistilanteen selvittäminen ja asiakkaan ohjaaminen tarvittaessa oikean avun piiriin on tärkeätä. Todelliset käyntien ja yhteydenottojen syyt voivat olla muita kuin pelkästään hoidollisin toimin autettavissa, esimerkiksi yksinäisyys tai syrjäytymisen uhka. Yleensä paljon palveluita käyttävät asiakkaat käyttävät sekä terveyden- että sosiaalihuollon palveluja Alahuhta, M. & Niemelä, E. 2017. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden palveluiden toteutuminen – työntekijöiden ja johtavien viranhaltijoiden haastattelututkimus.  Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 54, 6–17. Haku päivä 23.8.2018. https://journal.fi/sla/article/view/60620. Toisaalta nämä asiakkaat kaipaavat usein sellaista henkilöä, joka toimii hänen tukenaan arjessa Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hakupäivä 23.8.2018. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf. Terveydenhoitaja toimii monesti tällaisissa tilanteissa asiakkaan omahoitajana, jolloin asiakkaan hyvinvointia tukee pitkäaikainen hoitosuhde. Luottamuksellinen ja turvallinen hoitosuhde edistää asiakkaan hyvinvointia, jopa paranemista. Kuten Turun yliopiston integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori Hasse Karlsson (2018) totesi haastattelussa, että kun hoitohenkilökunta pitää yllä toivoa ja luottamusta, potilas tuntee olevansa hyvissä käsissä ja saavansa laadukasta hoitoa. Tämä edistää paranemista ja tukee alitajuisten toipumismekanismien heräämistä. Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hakupäivä 23.8.2018. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf Bencove, A. 2014. Professori: Lumelääkkeet saavat aikaan muutoksia aivoissa. Yle uutiset Kotimaa 10.1.2014. Hakupäivä 24.8.2018. https://yle.fi/uutiset/3-7025205 Kathleen, A. V. 2014.  Effective Interpersonal Communication: A Practical Guide to Improve Your Life. The Online Journal of Issues in Nursing Table of Contents Vol 19. Hakupäivä 12.8.2018. http://ojin.nursingworld.org/MainMenuCategories/ANAMarketplace/ANAPeriodicals/OJIN/TableofContents/Vol-19-2014/No3-Sept-2014/Effective-Interpersonal-Communication.html Laturi, J. 2016. Selvitys: Se tunne, kun saa diagnoosin. Pitkäaikaissairaiden näkemyksiä terveydenhuollon kehittämiseksi. Soste, Lääkäriliitto, Tehy, Sitra, YTHS, Abbvie  & Finanssialan keskusliitto. Hakupäivä 14.9.2018. https://www.soste.fi/media/pdf/tiedotteet/kestava-terveydenhuolto-julkaisu-11.3.2016.pdf

Asiakkaan tilanteen selvittämiseksi opiskelijat pääsevät tutustumaan yhteistyöverkostoon ja harjoittelemaan moniammatillista ja -alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa (esimerkiksi lääkärit, psykiatrinen sairaanhoitaja, fysioterapeutti, sosiaalihoitaja, kolmannen sektorin toimijat ja järjestöt). Kansanterveyslaki 66/1972. Hakupäivä 15.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1972/19720066 Alahuhta, M. & Niemelä, E. 2017. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden palveluiden toteutuminen – työntekijöiden ja johtavien viranhaltijoiden haastattelututkimus.  Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 54, 6–17. Haku päivä 23.8.2018. https://journal.fi/sla/article/view/60620 Hujala, A. & Lammintakanen, J. 2018. Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöön. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö. Hakupäivä 23.8.2018. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/01/paljon-sote-palveluja-tarvitsevat-ihmiset-keskioon.pdf

Potilasjärjestöt tekevät toimintaansa tutuksi esimerkiksi tulemalla terveyskeskuksiin asiakkaiden odotustiloihin ja jättämällä esitteitä asiakkaiden saataville. Yhteistyötä terveyskeskusten hoitajien ja erilaisten potilasjärjestöjen kanssa voisi olla vielä enemmän Alahuhta, M. & Niemelä, E. 2017. Paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien asiakkaiden palveluiden toteutuminen – työntekijöiden ja johtavien viranhaltijoiden haastattelututkimus.  Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 54, 6–17. Haku päivä 23.8.2018. https://journal.fi/sla/article/view/60620. Potilasjärjestöt ja yhdistykset on perustettu sairastuneita ja vammautuneita sekä heidän omaisiaan varten. Järjestöt tarjoavat jäsenilleen palveluitaan, esimerkiksi opastusta, tietoa, tukea ja julkaisuja sekä virkistys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluja. Järjestöissä ja yhdistyksissä on viimeisintä tietoa pitkäaikaissairaiden ja vammautuneiden palveluista, yhteistyöverkostoista sekä alan tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Sieltä myös hoitajat voisivat saada konsultaatioapua yhteisten asiakkaiden asioiden hoitamiseen. Lankinen, M.& Niskanen, J. 2014. Potilasjärjestöjen rooli terveydenhuollon täydentäjänä. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 20.8.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/76750/OPPARI%20VIRALLINEN%201.pdf?sequence=1 Sosiaali- ja terveysalan palvelurakenteen uudistuksessa sosiaali- ja terveysministeriö suosittaa järjestöjen toiminnan kehittämistä. Niiden merkitys sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina ja terveysalalla toimijoina tulee myös lisääntymään. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2018. Järjestöjen asemaa vahvistetaan uudessa valinnanvapausmallissa. Hakupäivä 20.8.2018. https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jarjestojen-asemaa-vahvistetaan-uudessa-valinnanvapausmallissa

Yhä useammin työssä käyvät asiakkaat tulevat oman terveyskeskuksen hoitajan vastaanotolle sairauden yllättäessä. Tämä on seurausta siitä, että työnantajat tekevät suppeampia työterveyshuollon sopimuksia, mikä kattaa vain lakisääteiset työterveyshuollon palvelut. Sairaanhoidon järjestäminen osaksi työterveyshuollon palveluja on työnantajalle vapaaehtoista. Työterveyslaitos. 2018. Työterveyspainotteinen sairaanhoito. Sairaanhoitopalvelujen järjestäminen on työnantajalle vapaaehtoista. Hakupäivä 13.8.2018. https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoterveyshuolto/tyoterveyspainotteinen-sairaanhoito/ Näissä vastaanottotilanteissa terveydenhoitajaopiskelijat joutuvat pohtimaan asiakkaan työkykyä ja hänen tarvettaan sairauslomaan. Samalla opiskelijat oppivat tunnistamaan asiakkaan työhön liittyviä sairauksia, jolloin yhteistyö työterveyshuollon kanssa on välttämätöntä.

Terveydenhoitajan rooli uudistuvassa perusterveydenhuollossa

Ihmiset ovat yhä enemmän kiinnostuneita omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään. Sitran kyselyn mukaan 83 prosenttia suomalaisista haluaisi vastedes osallistua entistä aktiivisemmin oman terveytensä edistämiseen. Huima terveysteknologian kehittyminen antaa tähän enemmän mahdollisuuksia kuin koskaan aiemmin, jos haluamme ja kykenemme sitä hyödyntämään. Teknologian avulla voimme seurata omaa terveyttämme entistä tarkemmin ja saamme siten itsestämme valtavan määrän hyvinvointi- ja terveystietoa. Vahti, J. 2018. #älyhoi: Mitä minun terveyteni minulle kuuluu? Sitra. Hakupäivä 23.8.2018. https://www.sitra.fi/artikkelit/alyhoi-omahoidosta-valineita-omaan-hyvinvointiin/ Tulevaisuudessa tarvitsemme ehkä apua tämän tiedon ymmärtämiseen ja siihen, miten meidän pitää toimia tämän tiedon perusteella. Perusterveydenhuollossa terveydenhoitaja voisi olla oikea professio toimia tällaisena hyvinvointivalmentajana. Mutta on aina niitä ihmisiä, jotka tarvitsevat enemmän tukea ja palveluita oman hyvinvointinsa ja terveytensä ylläpitämiseen ja edistämiseen sekä sairautensa hoitamiseen. Silloin tarvitaan hyvin toimivia asiakaslähtöisiä palveluita.

Tällä hetkellä vuonna 2018 Suomessa eletään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistusta. Perusterveydenhuollon palvelujen tuottamisen vastuu tähän asti on ollut kunnilla ja kuntayhtymillä. Vuoden 2020 alusta lähtien sote-palveluista vastannee maakunnat ja palvelujen tuottajina toimivat kunnat, maakunnat ja yksityiset palvelujen tuottajat. Sote-uudistuksen keskeinen ajatus on, että sosiaali- ja terveydenhuollossa halutaan siirtyä nykyisestä erikoissairaanhoidosta ja muusta korjaavasta toiminnasta perusterveydenhuoltoon ja ehkäisevään työhön. Uudistuksessa pyritään myös siihen, että perusterveydenhuollon tulevat sote-keskukset tehostavat yhteistyötä eri alojen ammattiryhmien kanssa ja sovittavat toimintansa paremmin yhteensopivaksi erikoissairaanhoidon kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Sote-uudistus. Hakupäivä 12.8.2018. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus Toisin sanoen uudistuksen keskiössä on sellainen toiminta, jota terveydenhoitajat jo tänä päivänä toteuttavat omassa työssään terveyskeskusten vastaanotoilla. Terveydenhoitajan ammatillisella osaamisella on siis edelleen erityispaikkansa tulevissa sote-keskuksissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tunnistanut erityisiksi haasteiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa neuvonnan ja ohjauksen sekä kustannustietoisuuteen liittyvät osaamistarpeet. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmän laatu ja vaikuttavuus perustuvat henkilöstön ammattitaitoon ja osaamiseen. Tähän liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen rinnalla opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämisen. Sote-palvelujen integraatio, asiakaslähtöiset palvelut ja valinnanvapaus muuttavat palveluita, työnjakoja ja osaamistarpeita. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Sote-koulutuksen uudistaminen käynnistyy. Hakupäivä 13.8.2018. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/sote-koulutuksen-uudistaminen-kaynnistyy Tässä koulutuksen uudistuksessa tulevien terveydenhoitajien pitää päästä jatkossakin opiskelemaan sote-keskuksiin huolimatta siitä, mikä taho tuottaa nämä palvelut. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus