Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 61/2018

Työterveyshoitaja työkyvyn tukijana työterveyshuollossa

Metatiedot

Nimeke: Työterveyshoitaja työkyvyn tukijana työterveyshuollossa. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Tekijä: Päätalo Kati; Ala-Mursula Leena

Aihe, asiasanat: työkyky, työterveys, työterveyshoitajat, työterveyshuolto

Tiivistelmä: Työterveyshoitajan työn painopiste on viime vuosina muuttunut entistä vahvemmin työkyvyn tuen ja sen koordinoinnin suuntaan. Työterveyshuolto on ainutlaatuinen osa terveydenhuoltoa, koska sillä on yhteydet työpaikkoihin. Tässä yhteistyössä työterveyshoitajan rooli on keskeinen: työterveyshoitaja on ensilinjan kumppani työkykyyn liittyvissä kysymyksissä ja edelleen yhteistyön koordinoinnissa asiakasyrityksen kanssa. Työkyvyn tuki toteutuu moniammatillisena yhteistyönä, jossa toimijoita ovat työterveyshuollon ammattihenkilöt (työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat) ja työterveyshuollon asiantuntijat (työterveyspsykologit, työfysioterapeutit ja muut asiantuntijat). Sosiaalialan asiantuntijat ovat uusin ammattiryhmä, joiden osaaminen on kasvavassa roolissa työkyvyn tuen prosesseissa. Työterveyshoitajan työn ytimessä on työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen sekä yksilö- että työpaikkatasolla, työelämän osapuolten ohjaaminen työkyvyn tuen prosesseissa ja myös yksilöllisten prosessien koordinointi työterveyshuollossa yhteistyössä yksilöasiakkaan ja työpaikan kanssa. Työterveyshoitajan työ edellyttää siten koordinointi-, yhteistyö- ja verkostotaitoja, terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin tukemisen sisällöllistä asiantuntijuutta sekä asiakastyölle tärkeää liiketalouden, yritystoiminnan ja työelämän juridiikan perusteiden sekä oman työn markkinoinnin osaamista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-12-03

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018100337320

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Päätalo, K. & Ala-Mursula, L. 2018. Työterveyshoitaja työkyvyn tukijana työterveyshuollossa. Teoksessa H. Honkanen (toim.) Terveyden edistämisen haasteet ja kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 61. Hakupäivä 20.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018100337320.

Työterveyshoitajien ydintehtävä on tukea työntekijöiden työkykyä: työssä jatkamista työuran kaikissa vaiheissa ajatuksella, että työ tuottaa tekijälleen terveyttä. Toiminta on moniammatillista ja moniulotteista työskentelyä, jossa työterveyshoitajan koordinointi- ja yhteistyötaidot ja yleiset työelämätaidot ja -tiedot ovat keskiössä, samoin kuin vahva terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin asiantuntijarooli. Tässä artikkelissa tarkastellaan työterveyshoitajan työtä ja roolia työkyvyn tukijana työterveyshuollossa.

Kuva: Shutterstock

KUVA: sheff / Shutterstock.com

Työterveyshuolto työkyvyn tukena 

Työterveyshuollon toimintaa säätelee Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltolaki 1383/2001. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011383 ja Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä lakisääteinen ennaltaehkäisevä työterveyshuolto työntekijöilleen siinä laajuudessa kuin työpaikan tarve edellyttää. Työkyvyn tuki on työterveyshuollon tehtävä, joka sisältyy lakisääteiseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Työkyvyn tuki kuuluu näin kaikille työntekijöille ja se toteutetaan tiiviissä työterveysyhteistyössä yksilöasiakkaan ja asiakasorganisaation kanssa. Työkyvyn ja työurien tukeminen sekä työterveysyhteistyö asetettiin lainsäädännön tasolla työterveyshuollon painopisteeksi 2010-luvulla Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 20.1.2012/19. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120019 Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta 20.1.2012/20. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120020 Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 -katsauksen mukaan ennaltaehkäisevän työn osuus onkin kasvanut työterveyshuollossa. Työkyvyn tukityötä, varhaisen puuttumisen toimintamalleja ja keinoja ehdotetaan kuitenkin edelleen kehitettäväksi työterveysyksiköissä. Ensiarvoisen tärkeänä pidetään myös kuntoutustarpeen varhaista havaitsemista. Lappalainen, K., Aminoff, M., Hakulinen, H., Hirvonen, M., Räsänen, K., Sauni, R. & Stengård, J. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000–2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino – Juvenes Print.

Työterveyshuollossa vaadittava osaaminen muuttuu vahvasti ajassa yhteiskunnallisen ohjauksen myötä. Valtioneuvoston periaatepäätös Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Hakupäivä 3.10.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3799-4 linjaa toimia, joilla tavoitellaan työterveyspalvelujen vaikuttavuutta työikäisten työkyvyn tukemisessa. Kehittämislinjauksissa korostuu työterveyshuollon koordinaatiorooli työntekijän, työpaikan ja eri terveydenhuollon ja kuntoutuksen toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa työelämässä olevien hoito- ja kuntoutusprosessien koordinaatiota. Lisäksi valmisteltavana on työterveyshuollon osaamisen hyödyntäminen myös työttömien työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Hakupäivä 3.10.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3799-4, minkä osalta toiminnan rahoittaja on vielä ratkaisematta. 

Työ ymmärretään entistä vahvemmin terveyttä ja toimintakykyä edistävänä asiana ihmisen elämässä, mikä haastaa tukemaan työssä pysymistä kaikin keinoin ja työuran kaikissa vaiheissa. Hyvinvointi- ja voimavaraperustaisesti työkyvyssä ei ole kyse täydellisestä sairauden puutteesta tai toimintakyvystä, vaan työntekijän mahdollisuuksista saavuttaa työlle asetetut tavoitteet Martimo, K-P. & Antti-Poika, M. 2018. Työterveyshuolto työkykyjohtamisen tukena. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 170–183.. Tämä painotus on otettu osaksi työuria tukevaa yhteiskunnallista ohjausta: sairausvakuutuslain muutoksen Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 20.1.2012/19. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120019 myötä sairauspäivärahan jatkamisen edellytyksenä 90 korvatun päivän jälkeen on työterveyslääkärin lausunto, jossa tulee olla arvio jäljellä olevasta työkyvystä sekä selvitys työssä jatkamismahdollisuuksista. 

Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708 toi työterveyshuollon tehtäväksi terveystarkastukset ja työkyvyn tuen myös työttömyyden uhatessa. Työterveyshuollon tehtävänä on näissä tilanteissa arvioida työntekijän terveys, työkyky ja mahdollisuudet työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön sekä käynnistää tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimet Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Hakupäivä 3.10.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3799-4. Vuoden 2017 alusta alkaen työnantaja on velvoitettu järjestämään työterveyspalvelut (saman laajuisena kuin jatkaville työntekijöille) taloudellisella ja tuotannollisella perusteella irtisanoituille työntekijöille 6 kuukauden ajan, jos yritys työllistää vähintään 30 henkilöä ja työsuhde on kestänyt viisi vuotta (ks. Laki työterveyshuoltolain 2 §:n muuttamisesta 1475/2016. Hakupäivä 3.10.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161475). 

Työterveyshoitajan koordinaatiorooli yhteistyössä asiakastyöpaikkojen kanssa ja moniammatillisessa työterveyshuollossa

Työkyvyttömyyden riskitekijät eivät liity vain yksilön ominaisuuksiin, kuten sairauksiin tai epäterveellisiin elämäntapoihin. Erilaiset yksilölliset tekijät ovat yksi kolmesta työkyvyttömyyteen vaikuttavasta kokonaisuudesta ja näihin voidaan puuttua yleisesti terveydenhuollossa. Toisena, työkyvyttömyyden riskitekijät liittyvät työpaikkaan ja nämä ovat yhteinen haaste työterveyshuollolle, työpaikan työsuojelulle, henkilöstöhallinnolle ja esimiestyölle. Työpaikkaan liittyviä työkyvyttömyyden riskitekijöitä ovat esimerkiksi liiallinen fyysinen ja psykososiaalinen kuormitus, huonot suhteet työtovereihin ja esimieheen sekä heikoiksi koetut vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet. Kolmas ja erityisen haasteellinen työkyvyttömyyden riski liittyy rakenteisiin työpaikan toimintatavoissa ja sosiaaliturvassa, kuten prosessin viivästyksiin, hyödyttömiin tukitoimenpiteisiin, asenteisiin tai taloudellisiin kysymyksiin. Martimo, K-P. & Antti-Poika, M. 2018. Työterveyshuolto työkykyjohtamisen tukena. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 170–183.

Työterveyshuolto on ainutlaatuinen osa terveydenhuoltoa, koska sillä on yhteys työpaikkaan Uitti, J. & Sauni, R. 2018. Sairaanhoito. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 49–56. ja näin ollen mahdollisuudet toimia kaikkein työkyvyttömyyden riskitekijöiden alueella, yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Työpaikka ja työterveyshuoltoyksikkö tekevät työterveysyhteistyötä, jonka avulla hallitaan työpaikan riskejä, vahvistetaan voimavaroja ja tuetaan työntekijöiden työkykyä tavoitteellisesti Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös: Työterveys 2025 – yhteistyöllä työkykyä ja terveyttä. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1. Hakupäivä 3.10.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3799-4. Työkyvyn edistäminen on työpaikan ja työterveyshuollon yhteinen tavoite, jonka saavuttamiseksi tarvitaan molempien toimia ja molemmilla on omat vastuunsa. Työkykyongelmien ennakoinnissa ja käsittelyssä työterveyshuollon rooli on merkittävä, etenkin työkyvyn uhkan liittyessä terveydellisiin ongelmiin. Työterveyshuolto ei kuitenkaan voi tukea työkykyä tilanteessa, jossa työpaikalla ei ole halua tai mahdollisuutta mukauttaa työtä työntekijän työkyvyn heikentyessä. Martimo, K-P. & Antti-Poika, M. 2018. Työterveyshuolto työkykyjohtamisen tukena. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 170–183.

Asiakastyöpaikkojen ja työelämän kanssa tehtävä yhteistyö on työterveyshoitajan työn ytimessä. Työterveyshuollossa on hallittava muusta terveydenhuollosta poikkeava asiakkuusajattelu, joka perustuu palveluista tehtävään sopimukseen näistä maksavan työnantaja-asiakkaan kanssa. Työntekijäasiakas yksilönä käyttää näitä hänelle maksuttomia palveluita. (Ks. Ala-Mursula, L. 2018. Työterveyshuollon sisältö. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 28-48..) Työterveyshuoltoon erikoistuviin terveydenhoitajiin kohdistuneessa tutkimuksessa Utriainen, K. & Ala-Mursula, L. 2013. Työterveyshuoltoon erikoistuvien terveydenhoitajien ja lääkäreiden käsityksiä työterveyshuollon työstä. Hoitotiede 25 (2), 92–104. hoitajien työssä painottuikin asiantuntijuus työelämän suuntaan: palvelurooli ja asiakassuhteen hoito sekä yhteisötason toiminta työpaikalla. Terveydenhoitajien erikoistumisopintojen loppuvaiheessa verkostoituneen ja muuttuviin asiakastarpeisiin reagoivan työn painotus korostui edelleen Utriainen, K. & Ala-Mursula, L. 2013. Työterveyshuoltoon erikoistuvien terveydenhoitajien ja lääkäreiden käsityksiä työterveyshuollon työstä. Hoitotiede 25 (2), 92–104.

Työterveyshoitajien koordinaatiorooli yhteistyössä asiakastyöpaikkojen kanssa voi sisältää käytännön työssä monia erilaisia toimintoja (taulukko 1). Työkyvyn tuen toimintamallit ovat työkyvyn tuen perusta ja työväline. Näillä kirjallisilla toimintamalleilla tarkoitetaan työpaikan ja työterveyshuollon keskenään sopimia toimintapoja, joilla työkykyä uhkaaviin ongelmiin tartutaan yhteistyössä ja riittävän varhain, joko työterveyshuollossa tai työpaikalla Antti-Poika, M. & Martimo, K-P. 2018. Työkyvyn tuen toimintamallit. Teoksessa K-P Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 184-198.. Työterveyshoitaja neuvoo ja ohjaa työpaikkoja näiden mallien rakentamisessa, käyttöönotossa ja soveltamisessa. Osana työpaikkaselvitysprosessia työterveyshoitajan työhön kuuluu työpaikkaa koskevan tiedon kerääminen (esimerkiksi tilastotiedot työntekijöiden sairastavuudesta ja muu työkykyä kuvaava tilastotieto, asiakaskohtaamisissa kertyvä tieto työntekijöiden työkyvystä ja työpaikan tilanteesta), tämän tiedon analysointi työpaikkojen kanssa hyödynnettävään muotoon sekä tiedon käsittely ja hyödyntäminen työpaikkojen kanssa toiminnan suunnittelussa, työterveyshuollon moniammatillisen tiimin osaamista hyödyntäen.

TAULUKKO 1. Esimerkkejä työterveyshoitajan toiminnasta työkyvyn tukijana ja toiminnan koordinoijana

Työkyvyn tuen koordinointi yhdessä asiakastyöpaikan kanssa moniammatillisen työterveyshuollon yhteistyönä
  • Ohjaus ja neuvonta työkyvyn tuen toimintamallien laatimiseen ja soveltamiseen 
  • Tiedonkeruu työpaikan ja työntekijöiden työkyvystä, tiedon hyödyntäminen toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa asiakastyöpaikan erityispiirteet huomioiden
  • Työkyvyn uhkien ja voimavarojen tunnistaminen työpaikkatasolla 
  • Työterveysyhteistyö ja esimiesten tuki työkykyjohtamisessa ja työkyvyn tukitoimien prosesseissa
Yksilöasiakkaan työkyvyn tuen prosessien koordinointi moniammatillisessa työterveyshuollossa
  • Työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen yksilötasolla 
  • Yhteistyö moniammatillisen työterveystiimin kanssa työntekijän työkyvyn tukemisen suunnitelmien laatimiseksi 
  • Asiakkaan ohjaaminen tarpeenmukaiseen työkyvyn tuen prosessiin ja ohjaus prosessin aikana 
  • Terveystarkastukset työkyvyn tukemiseksi: työkyvyn alentuminen tai sen uhka, työttömyyden uhka 
  • Työterveysneuvottelut
  • Yhteydenpito työntekijään sairauspoissaolon aikana 
  • Neuvonta ja ohjaus yksilöllisen työhön paluun tuen kysymyksissä 

Työterveyshoitaja on tyypillisesti ensilinjan kontakti työntekijän tai työpaikan ja työterveyshuollon välillä. Työpaikkojen edustajat tai työntekijät itse ottavat yhteyttä työterveyshoitajaan havaitessaan muutoksia työkyvyssä. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun sairauspoissaolo on jatkunut joko yhtäjaksoisesti tai lyhyemmissä jaksoissa yhteensä 30 päivän ajan vuoden sisällä Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta 20.1.2012/19. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120019 Laki työterveyshuoltolain muuttamisesta 20.1.2012/20. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120020. Työkyvyn johtaminen työpaikalla on uusi haaste myös monelle esimiehelle ja työterveyshuollon palveluiden on tarkoitus tukea työkykyjohtamista Martimo, K-P. & Antti-Poika, M. 2018. Työterveyshuolto työkykyjohtamisen tukena. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 170–183.. Esimiesten tukeminen työkyvyn johtamisessa on osa työterveysyhteistyötä ja neuvonnan ja ohjauksen muodossa osa työterveyshoitajan työtä. Työkyvyn tuen tarpeen tullessa ilmi, työntekijän itsensä tai esimiehen välittämänä, työterveyshoitajan tehtävänä on käynnistää tilanteen arviointi yhteistyössä asiakkaan kanssa, tarpeen mukaan moniammatillista tiimiä hyödyntäen. Tyypillisesti työterveyshoitaja kutsuu työntekijän työterveystarkastukseen, jossa hän arvioi tarkemmin tilanteen, käynnistää tarvittavat työkyvyn tukitoimet ja koordinoi asiakkaan työkyvyn tuen prosessin. Tilanteen mukaan työterveyshoitaja voi ohjata asiakkaan myös suoraan eteenpäin työterveyslääkärille, työfysioterapeutille tai työterveyspsykologille. 

Työterveysneuvottelu on keskeinen työväline yksilön työkykyongelmien selvittämisessä Antti-Poika, M. & Martimo, K-P. 2018. Työkyvyn tuen toimintamallit. Teoksessa K-P Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 184-198.. Työterveyshoitaja tyypillisesti järjestelee neuvottelun koordinoiden tarvittavat osallistujat (työntekijä ja työnantaja sekä työterveyshuollon edustus, usein työterveyslääkäri). Työkyvyttömyyden pitkittyessä arvioidaan työhön paluun tuen tarve ja suunnitellaan mahdolliset toimenpiteet (ks. Antti-Poika, M. & Martimo, K-P. 2018. Työkyvyn tuen toimintamallit. Teoksessa K-P Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 184-198.). Vaikka sosiaalivakuutuksen lausuntoja edellyttävät toimenpiteet arvioi työterveyslääkäri, myös työterveyshoitajan on tärkeää tuntea eri vaihtoehdot (esimerkiksi työn muokkaaminen, osasairauspäiväraha, kuntoutus, työkokeilu) ja ohjata asiakasta tarpeenmukaisen ratkaisun löytymiseksi. Työterveyshuollon, sovitusti joko työterveyslääkärin tai työterveyshoitajan tehtäviin, kuuluu myös yhteydenpito asiakkaaseen pitkän sairauspoissaolon aikana. Tilanteissa, joissa työntekijän työkyvyttömyys pitkittyy, työntekijän tukena on koko työterveyshuollon moniammatillinen tiimi. Moniammatillisuus on työterveyshuollon keskeinen ominaispiirre, jolloin eri henkilöstöryhmät tuottavat yhteistyöhön omat ammatilliset taitonsa ja ajattelutapansa Ala-Mursula, L. 2018. Työterveyshuollon sisältö. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 28-48.. Työterveyshuollon ammattihenkilöitä ovat työterveyslääkärit ja työterveyshoitajat, asiantuntijoita puolestaan työfysioterapeutit ja työterveyspsykologit sekä muut asiantuntijat. Työkyvyn tuen kannalta merkittävä uusi ammattiryhmä ovat sosiaalialan asiantuntijat Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta 708/2013. Hakupäivä 3.10.2018. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130708. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 -katsauksen Lappalainen, K., Aminoff, M., Hakulinen, H., Hirvonen, M., Räsänen, K., Sauni, R. & Stengård, J. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000–2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino – Juvenes Print. mukaan terveyshuollossa oli lokakuussa 2015 noin 2 800 lääkärin tointa, joista kolmannesta hoiti työterveyshuollon erikoislääkäri. Samaan aikaan terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan toimia oli 2 500. Fysioterapeutin toimia on yli 900 ja psykologin toimia yli 500. Sosiaalialan asiantuntijoiden toimia oli vuoden 2015 tarkasteluhetkellä alle 40, mutta määrä on kasvussa. Moniammatillisen toiminnan edellytysten voidaankin katsoa parantuneen viime vuosina. Lappalainen, K., Aminoff, M., Hakulinen, H., Hirvonen, M., Räsänen, K., Sauni, R. & Stengård, J. 2016. Työterveyshuolto Suomessa vuonna 2015 ja kehitystrendi 2000–2015. Työterveyslaitos. Suomen Yliopistopaino – Juvenes Print. Työterveyshoitajilta edellytetään sosiaalivakuutuksen perusteiden tuntemusta. Näiden kysymysten osalta sekä työntekijän ohjaamisessa mahdollisesti uudelle työkykyä vastaavalle työelämäpolulle, sosiaalialan asiantuntijan osaaminen on merkittävä tuki työterveyshoitajan ja -lääkärin työlle. 

Työkyvyn tuki työterveyshuollossa toteutuu vahvana moniammatillisena yhteistyönä, jossa työterveyshoitajan koordinaatiorooli on olennainen tukiprosessin sujuvuuden kannalta. Työterveyshoitajien ja työterveyslääkäreiden välinen yhteistyö on erityisen merkittävässä roolissa. Työterveyshoitajan työn ytimessä on työkyvyn tuen tarpeen tunnistaminen arjessa sekä yksilö- että työpaikkatasolla, työpaikkojen ohjaaminen työkyvyn tuen prosesseissa ja yksilöllisten prosessien koordinointi työterveyshuollossa sekä yhteistyössä yksilöasiakkaan ja työpaikan kanssa. Työterveyslääkärin työssä olennaista on työpaikalla tehtävän työn sekä terveyden ja työkyvyn yhteyksien kokonaisarviointi, tarvittavan työterveystoiminnan suunnittelu työterveysyhteistyössä asiakasorganisaation kanssa ja etenkin yksilöiden työkyvyn tukemisen prosessien läpivienti tarvittavine arviointeineen ja lausuntoineen. Työterveyshoitajan työ edellyttää koordinointi-, yhteistyö- ja verkostotaitoja sekä terveyden, työkyvyn ja työhyvinvoinnin sekä näiden tukemisen vahvaa asiantuntemusta ja asiantuntijaroolin hallintaa (ks. Utriainen, K. & Ala-Mursula, L. 2013. Työterveyshuoltoon erikoistuvien terveydenhoitajien ja lääkäreiden käsityksiä työterveyshuollon työstä. Hoitotiede 25 (2), 92–104.). Työterveyshoitajalta edellytetään myös työterveyshuollon työlle tyypillisesti monialaista ja monitieteistä otetta (ks. Ala-Mursula, L. 2018. Työterveyshuollon sisältö. Teoksessa K-P. Martimo, J. Uitti & M. Antti-Poika (toim.) Työstä terveyttä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, s. 28-48.), jolloin tarvittava osaaminen laajenee edelleen myös liiketalouden, yritystoiminnan ja työelämän juridiikan sekä oman työn markkinoinnin suuntaan.  

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus