Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 57/2018

Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen keskosen hoitotyössä

19.11.2018 ::

Metatiedot

Nimeke: Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen keskosen hoitotyössä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä

Tekijä: Riuttanen Virpi

Aihe, asiasanat: ennenaikainen synnytys, kenguruhoito, keskoset, lastenhoito, perhekeskeisyys, varhainen vuorovaikutus

Tiivistelmä: Lapsen syntyminen perheeseen on odotettu, mutta iso muutos perheelle. Vanhemmuuteen kasvaminen on lapsen kanssa yhdessä kasvamista. Vauvan ja äidin (isän) varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan vauvan ja äidin välistä kiintymyssuhdetta, missä molemmat ovat vaikuttamassa suhteen kehitykseen. Vauva käyttää suhdetta äitiin turvallisena perustana kohti osaamista ja kehittymistä. Varhaisella vuorovaikutuksella on todettu olevan merkitystä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Kun vauva syntyy keskosena, varhaisen vuorovaikutuksen syntyminen on erityisen tärkeää. Äidin ja keskosena syntyneen vauvan varhaista vuorovaikutusta tuetaan ns. kenguruhoidolla, josta on saatu positiivisia kokemuksia.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2018-11-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018101038068

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Riuttanen, V. 2018. Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen keskosen hoitotyössä. Teoksessa K. Koivisto, L. Paaso, J. Alakulppi & K. Serlo (toim.) Tasa-arvoa, itsemääräämisoikeutta ja mielenterveyttä edistämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 57. Hakupäivä 29.3.2024. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018101038068.

Lapsen syntyminen keskosena on perheille ennalta odottamaton tapahtuma. Keskosen hoitotyössä ensiarvoisen tärkeää on tukea vauvan ja vanhempien välistä varhaista vuorovaikutusta. Yhtenäisillä käytännöillä ja perhelähtöisellä toimintatavalla hoitajat pystyvät tukemaan vuorovaikutuksen kehittymistä. Hoitotyön menetelmin, kuten kenguruhoidon ja perhehuoneiden avulla perhe kasvaa yhteen ja vanhemmista tulee oman keskosensa hoidon asiantuntijoita. Jo sairaalahoidon aikana luodaan tärkeää pohjaa turvallisen kiintymyssuhteen muodostumiselle.

Kuva: Virpi Riuttanen

Varhainen vuorovaikutus ja keskosuus

Raskausaika on odottaville vanhemmille valmistautumista tulevaan elämänmuutokseen. Mielikuvat syntyvästä lapsesta, omasta vanhemmuudesta ja perheenä toimimisesta muovautuvat hiljalleen raskauden edetessä. Vauvan syntyessä ennenaikaisesti keskosena (ennen 37 raskausviikkoa), nämä mielikuvat murskaantuvat usein odottamatta äkillisesti. Tämä aiheuttaa synnytykseen valmistautumattomalle äidille negatiivisia tunteita kuten tyhjyyden tunnetta. Fernández Medina, I.M., Granero-Molina, J., Fernández-Sola, C., Hernández-Padilla, J.M., Ávila, M.C. & del Mar López Rodríguez, M. 2017. Bonding in neonatal intensive care units: Experiences of extremely preterm infants’ mothers. Women and Birth 31 (4), 325–330.

Keskonen joutuu eroon äidistään syntymän jälkeen eikä äiti pääse aina näkemään lastaan heti. Mikäli isä on ollut mukana synnytyksessä, hän voi olla mukana saattelemassa vauvaansa vastasyntyneiden teho-osastolle. Tutkimuksen mukaan mitä nopeammin vanhemmat näkivät vastasyntyneen keskosen, sitä vähemmän heillä oli masennusoireita kolmantena synnytyksen jälkeisenä päivänä. Järvinen, N., Niela-Vilén, H. & Axelin, A. 2013. Vanhempien kokema stressi ja masennus vastasyntyneiden teho-osastolla. Hoitotiede 25 (3), 183–193. Keskosen ja äidin erottaminen toisistaan syntymän jälkeen aiheuttaa isälle hämmennystä. Hän joutuu sukkuloimaan kahdessa paikassa ja miettimään sekä äidin että keskosen tarpeita. Weatherston, D.J. & Browne, J.V. 2016. What Is Infant Mental Health and Why Is It Important for High-risk Infants and Their Families? Newborn & Infant Nursing Reviews 16, 259–263.

Sairaalaympäristö on usein vanhemmille täysin uusi ympäristö tai ainakin näkökulma asioihin on erilainen, kun kyseessä on oma lapsi. Vastasyntyneiden tehohoitoympäristö on pelottava laitteineen ja äänineen, joten vanhemmat voivat olla hyvin hämmentyneitä tilanteesta, johon ovat joutuneet. Alkuun tehoympäristö varastaa vanhempien huomion pois omasta vauvasta Aagaard, H. & Hall, E. 2008. Mothers’ experiences of having a preterm infant in the neonatal care unit: A meta-synthesis. Journal of Pediatric Nursing 23 (3), 26–36..  Tutkimuksissa on todettu vanhempien kokevan muun muassa avuttomuuden tunnetta, pelkoa lapsensa menettämisestä ja ulkopuolisuutta keskosen syntymän jälkeen Kearvel, l H. & Grant, J. 2010. Getting connected: How nurses can support mother/infant attachment in the neonatal intensive care unit. Australian Journal of Advanced Nursing 27 (3), 75–82..

Lapsen syntyminen keskosena merkitsee jopa useiden viikkojen hoitojaksoa vastasyntyneiden teho- tai hoito-osastolla. Vanhemmilla on sisäsyntyinen ja vahva tarve olla lähellä omaa lastaan niin paljon kuin mahdollista Mäkelä, H., Axelin, A., Feeley, N. & Niela-Vilén, H. 2018. Clinging to closeness: The parental view on developing a close bond to their infants in a NICU. Midwifery 62, 183–188.. Vanhempien mukaanottaminen keskosen hoitoon on tärkeää heti alusta alkaen, jotta vanhemmat pääsevät tutustumaan omaan lapseensa ja hänen hoitoonsa. Vanhemmat pystyvät alkuun osallistumaan pieniin fyysisiin hoitotoimiin kuten vaippojen vaihtamiseen ja lämmön mittaamiseen. Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, W. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Duodecim. Vanhemmille on tärkeää, että he voivat koskettaa ja sylitellä keskosta Flacking, R., Thomson, G. & Axelin, A. 2016. Pathways to emotional closeness in neonatal units – a cross-national qualitative study. BMC Pregnancy and Childbirth 16, 170–177.. Alkuun vanhemmat tarvitsevat enemmän hoitohenkilökunnan tukea ja ohjausta, jotta he oppivat tunnistamaan keskosensa tarpeet. Vähitellen heistä tulee oman keskosensa parhaita asiantuntijoita, ja he kykenevät ottamaan yhteisvastuuta keskosensa hoidosta yhdessä ammattilaisten kanssa. Aagaard, H. & Hall, E. 2008. Mothers’ experiences of having a preterm infant in the neonatal care unit: A meta-synthesis. Journal of Pediatric Nursing 23 (3), 26–36.

Vanhempien ja keskosen varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen tulee olla rutiininomainen, mutta kunkin vanhemman ja keskosen tarpeista lähtevä hoitotyön tavoite Flacking, R., Thomson, G. & Axelin, A. 2016. Pathways to emotional closeness in neonatal units – a cross-national qualitative study. BMC Pregnancy and Childbirth 16, 170–177.. Kenguruhoito on laajalti käytössä maailmanlaajuisesti vauvan ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseksi. Kenguruhoidossa keskonen on ihokontaktissa vanhempansa rinnalla. Hänellä on yllään ainoastaan vaippa, yleensä päässään myssy ja hänet on kiedottu lämpimällä peitolla vanhemman rintaa vasten. Kenguruhoidon on todettu vaikuttavan positiivisesti sekä keskoseen että vanhempaan. Keskonen rauhoittuu vanhemman rinnalla ja hänen hapetuksensa sekä lämpönsä säilyvät paremmalla tasolla kuin keskoskaapissa hoidettaessa. Äideille kenguruhoito on maidoneritystä parantava hoitomuoto, joka edistää imetyksen aloittamista. Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, W. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Duodecim. Äidit ovat tutkimuksessa kokeneet kenguruhoidon merkitykselliseksi, vaikka samalla he kokevat kenguruhoidon vievän heidän voimiaan. Äitien saamalla tuella on merkitystä siihen, millainen kokemus kenguruhoidosta muodostuu äideille. Hoitajilla tulisi olla yhtenäiset, näyttöön perustuvat ohjeistukset ja käytännöt kenguruhoidon toteuttamiseksi. Vänni, N., Ikonen, R., Aho, A-L. & Kaunonen, M. 2016. Keskosen kenguruhoito äitien kokemana. Hoitotiede 28 (4), 251–261.

Perhekeskeinen lasten hoitotyön malli

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on kehitetty Vanhemmat vahvasti mukaan -toimintamalli, jonka avulla hoitohenkilökunta on koulutettu ottamaan perhekeskeinen toimintatapa paremmin osaksi jokapäiväistä hoitotyötä. Toimintamalli huomioi erityisesti sen, että vanhemman osallistuminen vauvansa hoitoon ja läsnäolo on ensisijaisen tärkeää vastasyntyneelle. Toimintamallin käyttöönottamisen on todettu lisänneen vanhempien osallistuvuutta ja läsnäoloa keskosen hoidossa sekä hoitohenkilökunnan herkkyyttä perheiden yksilöllisten tarpeiden havaitsemiseen. Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, W. Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Duodecim.

Uusinta perhekeskeisen hoitamisen muotoa edustavat perhehuoneet, joissa keskosta ja äitiä ei eroteta syntymän jälkeen toisistaan. Näissä huoneissa vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vauvansa hoitoon ympärivuorokautisesti ja niistä löytyy vastasyntyneen hoitoon tarvittava tehohoitotyön välineistö. Tällä hetkellä keskosia hoidetaan perhehuoneissa ainakin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa, Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ja juuri avatussa uudessa Lastensairaalassa Helsingissä.

Perhehuoneiden etuna on muun muassa vanhempien lisääntynyt osallistuminen vastasyntyneen hoitoon, jonka seurauksena vanhemmat tuntevat oman vauvansa ja hänen tarpeensa aikaisempaa paremmin. Tämä helpottaa siirtymistä kotiin, kun vanhemmilla on hyvät tiedot ja taidot toimia vauvansa parhaaksi. Perhehuoneiden mahdollisena ongelmana on pidetty vauvan ja perheen eristäytymistä. Dunn, M.S., MacMillan-York, E. & Robson, K. 2016. Single Family Rooms for the NICU: Pros, Cons and the Way Forward. Newborn & Infant Nursing Reviews 16, 218–221. Toivonen, Lehtonen, Löyttyniemi ja Axelin Toivonen, M., Lehtonen, L., Löyttyniemi, E. & Axelin, A. 2017. Effects of single-family rooms on nurse-parent and nurse-infant interaction in neonatal intensive care unit. Early Human Development 106-107, 59–62. ovat kuitenkin todenneet, että hoitajien vanhempien kanssa viettämä aika lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi, kun osastolla siirryttiin työskentelemään perhehuoneissa. Havainnoimalla tehdyssä tutkimuksessa ei sen sijaan todettu muutosta hoitajien keskosten kanssa viettämään aikaan.  

Aito perhekeskeinen hoitotyö vaatii hoitajalta halua ja uskallusta muuttaa totuttua hoitokulttuuria. Hoitotyön ammattilaisten toimenkuva muuttuu enemmän hoidon toteuttajasta ohjaavaan ja vanhempia tukevaan rooliin. Hoitajat ovat vastasyntyneen tehohoidon asiantuntijoita ja osaajia, joiden tärkeä tehtävä on vauvan ja vanhempien perheyhteisön vahvistaminen. Kearvell ja Grant Kearvel, l H. & Grant, J. 2010. Getting connected: How nurses can support mother/infant attachment in the neonatal intensive care unit. Australian Journal of Advanced Nursing 27 (3), 75–82. ovat tekemänsä kirjallisuuskatsauksen perusteella todenneet, että hoitotyössä vanhemman ja vastasyntyneen erottaminen tulee minimoida. Vanhemmille tulee tarjota mahdollisuuksia konkreettiseen hoitoon osallistumiseen ja kenguruhoitoon. Imetyksen tukeminen on erinomainen keino vahvistaa vastasyntyneen ja äidin välistä varhaista vuorovaikutusta.

Yhteenveto

Keskosena syntyneen vauvan ja äidin sekä isän varhaisen vuorovaikutuksen tukemisella on merkitystä niin vauvan kehityksen kuin vanhempien hyvinvoinnin kannalta. Äidin masennus on yhteydessä lapsen kehitykseen muun muassa siten, että masentuneiden äitien kanssa vuorovaikutuksessa olevien vauvojen on havaittu olevan vähemmän aktiivisia, ääntelevän vähemmän ja välttelevän katsetta enemmän. On siis todella tärkeää, että lapsen syntyessä keskosena, vauva ja äiti sekä isä pääsevät niin pian kuin mahdollista vuorovaikutukseen ja läheiseen kontaktiin toistensa kanssa. Perhehuoneissa hoitaminen helpottaa koko perheen tilannetta.

Lapsen mahdollisuus tukeutua äitiin, isään tai muuhun turvalliseen lähteeseen on edellytys lapsen kasvulle ja lapsen osaamisen kehittymiselle. Mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, sitä enemmän hän tarvitsee tukea turvallisuudentunteensa ylläpitämiseksi. Äidin (hoitavan henkilön) avulla lapsi pyrkii pitämään yllä jatkuvuuden, mielekkyyden ja hyvänolon sävyttämää kokemusta itsestään suhteissa muihin. Kiintymyssuhdetutkimuksessa äidin sensitiivisyys suhteessa lapseen voidaan määritellä äidin kyvyksi muuntaa lapsen kokema hätä hyvänolon tunteeksi. Äidin sensitiivisyys on äidin kykyä reagoida lapsensa viesteihin nopeasti, johdonmukaisesti ja asianmukaisesti lapsen kokemuksia oikein tulkiten. Hautamäki, A. 2001 Kiintymyssuhdeteoria – teoria yksilön kiin(nit)tymisestä tärkeisiin toisiin ihmisiin, kiintymyssuhteen katkoksista ja merkityksestä kehitykselle. Teoksessa J. Sinkkonen & M. Kalland (toim.) Varhaiset ihmissuhteet ja niiden häiriintyminen, 13–66. Vantaa: Tummavuoren kirjapaino Oy. 

Perhekeskeisten hoitotyön menetelmien osaaminen ja hyödyntäminen tulee olla kaikkien yhteinen halu keskosten hoitotyössä.  Vanhemmuuden tukeminen on hoitajien tärkeintä tehtävää ja osaamisaluetta, jolla on suuri merkitys koko perheen hyvinvoinnille tulevaisuudessa. Jatkuva kouluttautuminen ja keskustelu yhtenäisten perhekeskeisten toimintatapojen löytämiseksi ja hoitotyön kehittämiseksi on ensiarvoisen tärkeää keskosen hoitotyössä.

Lähteet