Gerontologisen hoitotyön osaamisella ja näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisellä laatua ikäihmisten hoitoon

Ikäihmisten sosiaali- ja terveyspalveluita ohjaavien lainsäädännön ja laatusuositusten tavoitteena on turvata laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. Ikääntyneiden hoitotyön käytännöissä on kuitenkin todettu olevan perusteetonta vaihtelua. Myös ikääntyneiden hoitotyössä ammattihenkilöiden toiminnan tulee olla näyttöön perustuvaa, jolloin hoitotyön päätöksenteossa käytetään parasta saatavilla olevaa tietoa esimerkiksi tutkimustietoa, asiantuntijoiden yhteisymmärrykseen perustuvaa tietoa tai rekisterien seurantatietoa. Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on turvata laadukas hoito ja mahdollistaa vanhentuneiden tai tehottomien hoitotyön menetelmien karsiminen myös ikääntyneiden hoitotyössä. Näyttöön perustuvalla toiminnalla voidaan edistää ikääntyneiden hyvinvointia.

Tavoitteena laadukas ikäihmisten hoito ja palvelut

Suomessa lainsäädäntö, muun muassa Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. Hakupäivä 22.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 ja Sosiaalihuoltolaki Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Hakupäivä 22.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301 sekä laatusuositukset ohjaavat ikäihmisten hoitoa ja palveluita. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuosina 2001, 2008, 2013 ja 2017. Viimeaikaisten laatusuositusten tavoitteena on ollut turvata mahdollisimman terve ja toimintakykyinen ikääntyminen koko ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Nykyinen laatusuositus on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka ja siinä korostetaan hyvän elämän mahdollistamista iästä sekä toimintakyvystä riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 22.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8

Jo nykyisen voimassa olevan laatusuosituksen edeltäjä vuodelta 2013 korosti vanhuspalvelulain hengessä palvelurakenteen uudistamista koskevia suosituksia laitoshoitoa vähentäen sekä kotiin annettavia ja asumispalveluita lisäten. Laatusuositukseen kirjattiin pitkäaikaisen hoidon toteuttamiseksi periaate, jonka mukaan palvelu toteutetaan ensisijaisesti kotona tai kodinomaisessa asuinpaikassa esimerkiksi omaishoitona, perhehoitona, kotipalveluna/kotisairaanhoitona tai palveluasumisena. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 1.11.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3415-3 Ikäihmisiä koskevassa lainsäädännössä ja laatusuosituksissa korostetaan ikäihmisen toimijuutta ja osallisuutta; mahdollisuutta osallistua omien palvelujen suunnitteluun, oman asian käsittelyyn asiakkaana sekä palvelujen laadun arviointiin. Tämän tulee olla mahdollista myös silloin, kun iäkkään henkilön toimintakyky on heikentynyt. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 28.12.2012/980. Hakupäivä 22.10.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:6. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Hakupäivä 22.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3960-8 Sosiaali- ja terveysministeriö. 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Sosiaali- ja terveysministeriö. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy. Hakupäivä 1.11.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3415-3 Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttama ASLA-tutkimus selvitti iäkkäiden ihmisten kokemuksia hoidosta ja palveluista. Tulosten mukaan iäkkäät saavat tarvitessaan nopeasti apua, mutta joutuvat olemaan liikaa yksin, myös ulkoilumahdollisuuksia koetaan olevan rajoitetusti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2016. Iäkkäät saavat tarvitessaan nopeasti apua, mutta joutuvat olemaan liikaa yksin. Hakupäivä 27.10.2019. https://thl.fi/fi/-/iakkaat-saavat-tarvitessaan-nopeasti-apua-mutta-joutuvat-olemaan-liikaa-yksin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos korostaa muun muassa seuraavien haasteiden liittyvän nykyisiin vanhuspalveluihin: väestön ikääntyessä asiakasmäärät kasvavat, kotihoidossa asiakkaat ovat entistä heikkokuntoisempia ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti, suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on muistisairaita ja vanhuspalveluissa on puute erityisosaajista, kuten esimerkiksi päihde- ja mielenterveysosaajista Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Vanhuspalvelujen tila. Hakupäivä 27.10.2019. https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/muuttuvat-vanhuspalvelut/vanhuspalvelujen-tila. Äskettäin uutisoitiin sote-alaa uhkaavasta valtavasta työvoimapulasta viidentoista vuoden sisällä. Väestön ikääntymisen, sekä asiakkaiden että työntekijöiden, takia sote-alalle tarvitaan noin 200 000 uutta työntekijää vuoteen 2035 mennessä. Harju, J. 2019. Sote-alalla on pian valtava työvoimapula, kun väestö ikääntyy. Helsingin Sanomat 7.10. Hakupäivä 27.10.2019. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006264104.html Myös mahdollisen henkilöstömitoituksen kirjaaminen lainsäädäntöön lisäisi huomattavasti työntekijätarvetta. Henkilöstömitoitus koskisi iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaista tehostettua palveluasumista ja laitoshoitoa. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2019. Henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Hakupäivä 1.11.2019. https://stm.fi/iakkaiden-palvelut/henkilostomitoitus Näiden määrällisten tavoitteiden lisäksi tulee kuitenkin huolehtia iäkkäiden kanssa työskentelevien ammattihenkilöiden gerontologisesta osaamisesta ja laadukkaan hoivan ja hoidon tuottamisesta.

Gerontologisen hoitotyön osaaminen

Gerontologinen hoitotyö on ikääntyneiden hoitotyötä, jossa hoitotyön tietopohjan lisäksi tarvitaan ikääntymiseen liittyvää yksilö- ja perhetietoa sekä yhteiskunnallista tietoa ja taitoa Voutilainen, P., Routasalo, P., Isola, A. & Tiikkainen, P. 2009. Gerontologisen hoitotyön tietoperusta. Teoksessa P. Voutilainen & P. Tiikkainen (toim.) Gerontologinen hoitotyö, 12‒26. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.. Ihmisten eliniän pidentymisen ja väestön laajamittaisen ikääntymisen takia gerontologisen hoitotyön osaaminen koskee tämän päivän yhteiskunnassa suurta osaa hoitotyön ammattihenkilöistä toimintaympäristöstä riippumatta. Hoitotyössä tarvitaankin monipuolista osaamista ja osaamisen kehittämistä, koska ikääntyneiden tarpeet, hoitotyön toimintaympäristöt ja työmenetelmät muuttuvat yhteiskunnan muuttumisen myötä. Myös koulutuksen kehittämiselle ja osaamisen arvioinnille on tarvetta. Hiltunen, P. 2015. Ikääntyneiden hoitotyö Suomessa. Katsaus kehittämistarpeisiin. Hoitotyön tutkimussäätiö.

Ikääntyneiden hoitamiseen motivoituneiden sairaanhoitajien alalle hakeutuminen on tärkeää, sillä ikäihmisten parissa tehtävä hoitotyö ei houkuttele opiskelijoita ensisijaisena uravalintana Koskinen, S. 2016. Nursing students and older people nursing – towards a future career. Väitöskirja, Turun yliopisto. Hakupäivä 22.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-6438-3. Hiltusen Hiltunen, P. 2015. Ikääntyneiden hoitotyö Suomessa. Katsaus kehittämistarpeisiin. Hoitotyön tutkimussäätiö. mukaan ikääntyneiden hoitotyön vetovoimaisuutta tulee lisätä osaamisvaatimuksia tarkentamalla ja tarjoamalla laadukasta ikääntyneiden hoitotyön perusopetusta. Suomessa on laadittu ammatillisen osaamisen vähimmäisvaatimukset yleissairaanhoidossa työskentelevälle sairaanhoitajalle Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen –Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo: Bookwell Oy., joita uudistetaan parastaikaa Savonia-ammattikorkeakoulu. 2019. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt julkaistu. Blogit, Savonia-ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 28.10.2019. https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/. Yleissairaanhoidosta vastaavan hoitajan vähimmäisvaatimukset gerontologiselle osaamiselle ovat ihmisen ikääntymiseen liittyvät muutokset, muistisairaudet, toimintakyvyn ja voimavarojen arviointi sekä iäkkään ihmisen perheen ja läheisten osallisuus hoidossa Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M. & Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen –Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo: Bookwell Oy. sekä geroteknologian hallitseminen iäkkään ihmisen toimintakyvyn tukemisessa Savonia-ammattikorkeakoulu. 2019. Yleissairaanhoitajan (180 op) osaamisvaatimukset ja sisällöt julkaistu. Blogit, Savonia-ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 28.10.2019. https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/. 

Suomessa gerontologisen hoitotyön opetuksessa ei ole yhtenäistä linjausta, joten opintojaksojen sisällöissä sekä niiden laajuuksissa on vaihtelua. Osassa ammattikorkeakouluista ei ole gerontologian – tai ikääntyneen hoitotyön osiota omana opintojaksona lainkaan, vaan ikääntyneen hoitotyö on sisällytetty toisen, esimerkiksi mielenterveys- ja syöpäpotilaan hoitotyön yhteyteen. Joidenkin ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa ei ollut lainkaan mainintaa gerontologisesta / ikääntyneen hoitotyöstä. Osassa ammattikorkeakouluista gerontologisen hoitotyön opetus oli omana opintojaksonaan useamman opintopisteen verran. Tohmola, A. 2015. Gerontologisen hoitotyön tietoperusta, opetusmenetelmät ja koulutuksen tulevaisuuden haasteet. Oulun yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 22.10.2019. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201505241635.pdf

Hoitokodeissa työskenteleviltä hoitotyöntekijöiltä vaaditaan monipuolista osaamista. Kehittämiskohteiksi nousivat muun muassa hoitohenkilöstön riittävä osaaminen muistisairauksista ja erityisesti valmiudet selvitä haasteellisista tilanteista muistisairaiden asukkaiden kanssa sekä osaaminen mielenterveyden häiriöistä. Myös hoitajien kyky tukea asukkaiden hyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä tukea omaisia ja heidän osallisuuttaan vaatii kehittämistä. Kiljunen, O. 2019. Care home nursing professionals' competence in older people nursing. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 22.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2949-5

Näyttöön perustuva toiminta osana gerontologisen hoitotyön osaamista

Ikääntyneiden hoitotyön käytännöissä on todettu olevan perusteetonta vaihtelua. Perushoidon osa-alueilla ja kuntouttavan hoitotyön toteutumisessa sekä hoitoon liittyvien eettisten periaatteiden, kuten yksilöllisyyden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa näyttää olevan vaihtelua. Tulokset osoittavat myös, että ikääntyneiden hoitotyössä ei kaikilta osin toteudu näyttöön perustuvat hyvät käytännöt. Korhonen, A., Holopainen, A., Jylhä, V. & Siltanen, H. 2015. Hoitohenkilökunnan käsityksiä ikääntyneiden hoitotyön nykytilasta. Raportti 1. Hoitotyön tutkimussäätiö. Hakupäivä 22.10.2019. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/04/hotusraportti-1-2015.pdf

Näyttöön perustuvan toiminnan tavoitteena on turvata laadukas hoito ja mahdollistaa vanhentuneiden tai tehottomien hoitotyön menetelmien karsiminen myös ikääntyneiden hoitotyössä. Näyttöön perustuvalla toiminnalla tarkoitetaan, että käytännön työssä olevat ammattilaiset hyödyntävät parasta mahdollista saatavilla olevaa tietoa tehdessään kliinisiä päätöksiä asiakkaiden hoitoon liittyen tai kehittäessään toimintaprosesseja. Tieto voi olla tutkimustietoa tai sen puuttuessa asiantuntijoiden yhteisymmärrykseen perustuvaa tietoa tai se voi olla rekisterien seurantatietoa Melnyk, BM., Gallgher-Ford, L. & Fineout-Overholt, E. 2017. Implementing the evidence-based practice (EBP) competencies in healthcare. A appraisal guide for improving quality, safety & outcomes. Indianapolis, Sigma Theta Tau international.. Tieto muuttuu näytöksi, siinä vaiheessa kun kyseisestä aiheesta on haettu järjestelmällisesti kaikki olemassa oleva tieto (tutkimukset, konsensukset) käyttäen apuna tietokantoja, valittujen tutkimusten laatu on arvioitu ja tutkimusten tuloksista on tehty synteesi huomioiden tutkimusasetelma sekä tulosten yhtenevyys Jordan, Z., Lockwood, C., Munn, Z. & Aromataris, E. 2019. The updated Joanna Briggs Institute model of evidence-based healthcare. International Journal of Evidence-Based Healthcare 17 (1), 58‒71..

Näyttöön perustuva toiminta on lopputulos, johon australialaisen Joanna Briggs Instituutin (JBI) laatimassa näyttöön perustuvan terveydenhuollon mallissa tähdätään. Malli koostuu maailmanlaajuisesta hyvinvoinnista, näytön tuottamisesta, näytön tiivistämisestä, näytön levittämisessä ja näytön käyttöönotosta (kuvio 1). Nämä vaiheet ovat sidoksissa toisiinsa ja jokaisella vaiheella on tärkeä rooli näyttöön perustuvan terveydenhuollon toteutumisessa eli siinä, että näyttöön perustuva toiminta toteutuu.

KUVIO 1. JBI:n näytöön perustuvan terveydenhuollon malli KUVIO 1. JBI:n näytöön perustuvan terveydenhuollon malli. Teoksessa Jordan, Z., Lockwood, C., Munn, Z. & Aromataris, E. 2019. The updated Joanna Briggs Institute model of evidence-based healthcare. International Journal of Evidence-Based Healthcare 17 (1), 58‒71. Suom. Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus. Näyttöön perustuva terveydenhuolto. Hakupäivä 4.11.2019. https://www.hotus.fi/nayttoon-perustuva-terveydenhuolto-2/

JBI:n mallissa maailmanlaajuisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan, esimerkiksi ikääntyneiden kanssa työskentelevien ammattilaisten ja opettajien osalta, että he osaisivat tunnistaa niitä tiedon tarpeita, joihin tarvitaan näyttöä. Opettajat ohjaavat opiskelijoita käytännön harjoitteluissa eri palveluorganisaatioissa ja näin ollen heillä on mahdollisuus havaita, mitkä hoitotyön menetelmät vaihtelevat perusteettomasti eri organisaatioiden välillä tai organisaation sisälläkin. Nämä aihe-ehdotukset voi viedä eteenpäin paikallisesti tutkimustietoa tuottaville tahoille tai aihe-ehdotuksen voi tehdä internetissä Ehdota aihetta -palvelun kautta (kansallisen HTA-koordinaatioyksikkö, FinCCHTA) tai ottamalla suoraan yhteyttä Hoitotyön tutkimussäätiöön (Hotus) Hoitotyön tutkimussäätiö. Hakupäivä 30.10.2019. https://www.hotus.fi/.

Näytön tiivistämiseen liittyvät järjestelmälliset katsaukset, hoitosuositukset ja näyttövinkit. Suomessa ikääntyneiden hoitoon liittyvää näyttöä on saatavilla eri tahojen toimesta. Hotus koordinoi ja julkaisee kansallisia hoitotyöhön liittyviä hoitosuosituksia. Tällä hetkellä valmisteilla olevia suosituksia ovat Muistisairaan henkilön päivittäistoiminnoista selviytymisen tukemiseen hoitotyön lääkkeettömillä menetelmillä ja Iäkkään henkilön turvallisen kotiutumisen -hoitosuositukset. Hotus julkaisee myös näyttövinkkejä, jotka perustuvat hyvälaatuisiin järjestelmällisiin katsauksiin. Ikääntyneiden hoitoon liittyviä näyttövinkkejä on julkaistu muun muassa geriatrisen arvioinnin merkityksestä päivystyspoliklinikalla, ravitsemusinterventioiden vaikuttavuudesta kotona asuvien ikääntyneiden kehonkoostumukseen sekä ikääntyneiden kaltoinkohtelun tunnistamiseen ja ehkäisyyn. Kaikki hoitosuositukset ja näyttövinkit löytyvät Hotuksen internet-sivuilta. Muita ikääntyneiden hoitoon liittyviä suosituksia ovat muun muassa Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin julkaisemat, lonkkamurtuma, muistisairaudet, palliatiivinen hoito ja saattohoito, polvi- ja nivelrikko sekä virtsankarkailu käypä hoito -suositukset Käypä hoito -suositus. 2017. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Hakupäivä 30.10.2019. https://kaypahoito.fi sekä Suomen fysioterapeuttien julkaisema kaatumisen ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus Kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäisyn fysioterapiasuositus. 2017. Hakupäivä 30.10.2019. https://www.suomenfysioterapeutit.fi/fysioterapia/ammatin-kehittaminen/fysioterapiasuositukset/. Myös tieteellisissä vertaisarvioiduissa lehdissä kuten Gerontologia, Hoitotiede ja Tutkiva hoitotyö, julkaistaan järjestelmällisiä katsauksia. 

Näytön tiivistäminen ei yksistään riitä, vaan näyttö tulee olla ammattilaisten käytettävissä ja mahdollisimman helposti saatavilla. Näytön levittämisessä koulutus on keskeisessä asemassa. Sosiaali- ja terveysalan opettajien tulisikin linkittää näyttö osaksi opetusta ja myös opettaa tulevaisuuden ammattilaisia käyttämään luotettavaa näyttöä päätöksenteon tukena. Jordan, Z., Lockwood, C., Munn, Z. & Aromataris, E. 2019. The updated Joanna Briggs Institute model of evidence-based healthcare. International Journal of Evidence-Based Healthcare 17 (1), 58‒71. On olemassa kuitenkin viitteitä siitä, että Suomessa opettajat käyttävät gerontologisen hoitotyön opintojaksoilla opetusmateriaaleina enimmäkseen oppikirjoja ja tutkimusnäytön käyttö on vähäisempää Tohmola, A. 2015. Gerontologisen hoitotyön tietoperusta, opetusmenetelmät ja koulutuksen tulevaisuuden haasteet. Oulun yliopisto. Opinnäytetyö. Hakupäivä 22.10.2019. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201505241635.pdf. 

Näytön käyttöönotossa keskeisessä roolissa ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät lähellä asiakkaita ja tässä yhteydessä ikääntyneitä. Hoitotyön menetelmien valinnassa ja asiakkaiden ohjaamisessa tulisi käyttää parasta mahdollista saatavilla olevaa näyttöä. Näin ollen esimerkiksi kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden toimintaohjeiden tulisi perustua näyttöön, jolloin ne ohjaisivat ammattilaisia näyttöön perustuvaan toimintaan. Esimiehet ovat myös merkittävässä asemassa mahdollistamassa ikääntyneiden näyttöön perustuvan hoidon toteutumista. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilla tulisi olla osaamista kriittisesti arvioida omaa työskentelyään ja työyksikön käytäntöjä sekä pohtia mihin tietoon valitut toimintatavat perustuvat. 

Lopuksi

Hoitajien määrän lisääminen ei yksistään ole riittävä tae laadukkaan hoidon toteutumiselle, vaan tarvitaan laadukkaan hoidon varmistamista osaavien ammattilaisten avulla Kiljunen, O. 2019. Care home nursing professionals' competence in older people nursing. Väitöskirja. Itä-Suomen yliopisto. Hakupäivä 22.10.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-2949-5. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten gerontologisen osaamisen kehittämisellä ja sisällyttämällä tähän osaamiseen myös näyttöön perustuvan toiminnan osaaminen voidaan kehittää ikääntyneiden saaman hoivan ja hoidon laatua, käyttää vaikuttavia hoitomenetelmiä sekä parantaa asiakas- ja potilasturvallisuutta.

Lähteet

Kuvalähteet

Uusimmat artikkelit