Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Hyvät työpaikat Oulussa

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Hyvät työpaikat Oulussa. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Heikkinen Julia

Aihe, asiasanat: kulttuuriala, työhyvinvointi, työyhteisöt

Tiivistelmä: Työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä suomalaisille ovat tutkimuksen mukaan hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Tunnistetaanko nämä tekijät myös kulttuurialalla? Tässä artikkelissa kolme oululaista kulttuuri- tai luovalla alalla toimivaa, hyväksi työpaikaksi kehuttua organisaatiota kertoo, miksi heillä viihdytään.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011881

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Heikkinen, J. 2019. Hyvät työpaikat Oulussa. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 21.8.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011881.

Työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä suomalaisille ovat tutkimuksen mukaan hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Tunnistetaanko nämä tekijät myös kulttuurialalla? Tässä artikkelissa kolme oululaista kulttuuri- tai luovalla alalla toimivaa, hyväksi työpaikaksi kehuttua organisaatiota kertoo, miksi heillä viihdytään.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Olivier Le Moal/Shutterstock.com

Kun suomalaisilta kysyttiin vuonna 2017 työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä, kärkeen nousivat hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja toimenkuvaan Suomalaisen Työn Liitto. 2017. Tutkimus: työilmapiiri työhyvinvoinnin tärkein tekijä. Hakupäivä 9.4.2019. https://suomalainentyo.fi/2017/10/23/tutkimus-tyoilmapiiri-tyohyvinvoinnin-tarkein-tekija/.

Suomalaisen Työn Liiton tilaamasta tutkimuksesta kävi ilmi myös se, että suomalaisille on tärkeää kantaa vastuuta omien työyhteisöjensä työhyvinvoinnista yhdessä. Tietoisuus työhyvinvoinnin merkityksestä on kasvussa suomalaisten organisaatioiden keskuudessa, ja myös työnantajamaineen vaikutus organisaatioiden vetovoimaan tiedostetaan koko ajan paremmin. Omat työntekijät ovat työnantajamaineen parhaita lähettiläitä, ja heidän kauttaan maine hyvästä työpaikasta leviää omasta yhteisöstä myös ulkopuolelle ja vaikuttaa osaltaan myös organisaatioiden menestymiseen.  

Tässä artikkelissa on haluttu haastatella oululaisia kulttuuri- tai media-alan organisaatioita, jotka ovat hyvän työpaikan maineessa. Hyvien työpaikkojen löytämiseksi 16 oululaiselta kulttuuri- tai media-alalla työskentelevällä tuottajan tai tuottajaa vastaavissa tehtävissä (kuten projektikoordinaattori, projektipäällikkö) työskentelevältä henkilöltä kysyttiin seuraavaa:

Tuottajana tai tuotannollisissa tehtävissä työskentelevän näkökulmasta, mitkä tahot ovat Oulussa tai laajemmin pohjoisessa hyviä työnantajia joko oman kokemuksen perusteella tai mistä paikoista "kylillä puhutaan"? Ketä kehutaan?

Vastaukset sai antaa nimettömästi eikä niitä tarvinnut perustella; tarkoituksena oli ennen kaikkea kartoittaa, mainittaisiinko vastauksissa joitain tahoja selvästi muita enemmän eli olisiko jollain organisaatiolla hyvän työpaikan maine?  

Pohjavastauksien perusteella tähän artikkeliin valittiin yksi julkisen puolen organisaatio, yksi kaupallinen toimija sekä yksi yhdistystoimija, jotka oli kaikki mainittu vastauksissa toistuvasti: Oulun kaupunginkirjasto, Mainonnan Työmaa sekä The Irish Festival of Oulu. Tässä artikkelissa nämä kolme tahoa kertovat ajatuksiaan työhyvinvoinnista ja valottavat omia reseptejään hyvän työpaikan maineeseen nousemiseksi.

The Irish Festival of Oulu

Maailman pohjoisin irlantilaisen musiikin ja kulttuurin festivaali, The Irish Festival of Oulu, on piristänyt Oulun syksyä tarjoamalla irlantilaista musiikkia, tanssia, teatteria ja paljon muita irlantilaiskulttuuriin liittyviä tapahtumia jo 13 vuoden ajan. Festivaalin johtaja Brent Cassidy kertoo festivaalin syntyneen ja edelleen hengittävän rakkaudesta lajiin. Tapahtuma on vuosien aikana kasvanut yhden miehen pyörittämästä festivaalista juhlaksi, jonka luomisesta vastaa tänä päivänä jo kelpo joukko tekijöitä. Tämänvuotista tapahtumaa on ollut Cassidyn lisäksi toteuttamassa "festivaalityöryhmä", johon kuuluu kymmenkunta ihmistä, joilla on eri vastuualueita kuten viestinnän tai vapaaehtoisten koordinointia, kymmenen harjoittelijaa tai kesätyöntekijää sekä 22 vapaaehtoista festivaalityöntekijää. 

Cassidy uskoo festivaalin hyvän hengen syntyvän siitä, että sen tekijöihin uskotaan ja heidän panostaan arvostetaan. Hän kertoo oppineensa vuosien aikana festivaalin johtamisesta ja esimiehenä toimimisesta joka vuosi uutta ja uskovansa tänä päivänä ennen kaikkea ihmisten johtamiseen. "Minulle on aina ollut tärkeää, että suhteeni henkilökuntaan on läheinen ja henkilökohtainen, eikä sitä oikein voi opettaa. Joko teet työtäsi intohimoisesti ja olet hyvä ihmisten kanssa tai sitten et. Minusta tämä ei edes tunnu työltä." 

Festivaali alkoi toden teolla kehittyä vuoden 2010 tienoilla, ja tuolloin mukaan tulivat esimerkiksi ensimmäiset harjoittelijat. "Tavoitteeni on yksinkertaisesti antaa ihmisten hoitaa oma vastuualueensa itse. Haluan motivoida ja inspiroida ihmisiä. Haluan saada heidät uskomaan itseensä ja saada heidät pyrkimään parempaan kuin mihin he ikinä itse kuvittelivat yltävänsä." Cassidy rohkaisee henkilökuntaansa asettamaan tavoitteet korkealle ja rikkomaan itse asetettuja rajoja. "Tänä vuonna meille tuli yksi projektityöntekijä, josta tein apulaistuottajan, vaikka hän sanoi, ettei ollut koskaan tehnyt sellaista työtä. Pelkästään se titteli teki hänestä hyvin ylpeän omasta tehtävästään ja sai hänet tekemään hyvää työtä."  

Työyhteisö ei ole hierarkkinen, vaan festivaalityöryhmä on ikään kuin kehä, jossa jokaisella on oikeus kertoa ajatuksistaan vapaasti – mutta johtajaakin tarvitaan. Kun joku kertoo tehneensä virheen, siitä ei rangaista vaan Cassidy pohtii yhdessä työntekijän kanssa mitä tapahtui ja mitä kannattaisi tehdä seuraavalla kerralla toisin. Kun työntekijät pyytävät työtodistuksia, Cassidy kehottaa heitä kirjoittamaan ne aluksi itse. Näin työntekijät tulevat itsekin miettineeksi, millaisia tehtäviä he ovat hoitaneet ja arvioineeksi millaisia taitoja niiden myötä on kehittynyt. 

Organisaatio voi kehittyä jokaisen työntekijän panoksen myötä. "Haluan löytää jokaisesta hänen omat vahvuutensa. En halua antaa kaikille kymmentä eri tehtävää vaan jakaa jokaiselle sellaisia vastuualueita, jotka he kokevat vahvuuksikseen, jotta heillä olisi hyvät mahdollisuudet hoitaa niitä menestyksekkäästi." Kun yksi festivaalin tämän vuoden työntekijöistä kertoi olleensa aiemmin tekemisissä työyhteisöjen tasa-arvoasioiden kanssa, Cassidy pyysi tätä tekemään festivaalille tasa-arvosuunnitelman ja -ohjeet, jotka festivaalilta nyt löytyvät - tiettävästi ainoana kulttuurialan organisaationa Oulussa. Ohjeet jaettiin festivaalin alussa paitsi henkilökunnalle myös esiintyjille, joiden välityksellä suunnitelma saikin heti kansainvälistä huomiota. Vaikka Cassidy sanookin välittävänsä ennen kaikkea henkilökuntansa turvallisuudesta, tuovat tällaiset toimenpiteet festivaalille samalla positiivista julkisuutta.  

Tämän vuoden 22 vapaaehtoistyöntekijästä ensikertalaisia oli neljä. Ihmiset siis haluavat palata tehtäviinsä vuodesta toiseen, myös ilman palkkaa. 

hipsut_oranssi.png

Kaikki lähtee siitä, miten kohtelet ihmisiä. Kohtele toisia niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Ole reilu, rehellinen ja kunnioittava, pyri kertomaan selkeästi mitä haluat ja tarvitset. Ja hauskaa pitää olla. – Brent Cassidy

Jos Cassidy voisi kehittää tai tehdä jotain paremmin, hän maksaisi kaikille kunnon palkkaa. Vaikka festivaalin tapahtumat ovat loppuunmyytyjä, julkisrahoitteisen tapahtuman budjetti ei silti riitä siihen, että kaikille maksettaisiin. Rahoituksen ja tulevaisuuden epävarmuus onkin kulttuuriorganisaatioita ja niiden työntekijöitä yleisestikin kuormittava asia. The Irish Festival of Oulukaan ei vielä tiedä, millä resursseilla ensi vuoden tapahtuma järjestetään, mutta sitä valmistellaan jo suurella innolla.

Työmaa

Työmaa – aiemmin Mainonnan Työmaa ja tulevaisuudessa Luova Työmaa – on 20 vuotta syksyllä 2018 täyttänyt oululainen luova toimisto. Sen toimialaa on mainonta, viestintä, digitaalinen muotoilu ja maineenrakentaminen. Työmaalla on toimipisteet Oulussa ja Helsingissä, joissa työskentelee yhteensä kolmisenkymmentä työmaalaista erilaisten asiakkaiden ja heidän projektiensa parissa. 

Asiakkuusjohtaja Jori Nissinen näkee työhyvinvoinnin lähtevän siitä, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja samoilla säännöillä. Hierarkioita Työmaalla ei hänen mukaansa ole, vaan henkilökunta on hyvin itseohjautuvaa ja tiimit päättävät itse työskentelystään budjettien sallimissa rajoissa. Samalla organisaation johto on koko ajan taustalla tukemassa työskentelyä ja tarvittaessa luotsaamassa projekteja yli haastavista paikoista. "Meillä pääoma kävelee aamulla toimiston ovista sisään ja illalla ulos. Mitä siinä välissä tapahtuu on kaikista tärkeintä", Nissinen pohtii. 

Työskentelykulttuuri Työmaalla on joustava. Eri elämäntilanteissa olevat työntekijät voivat järjestellä työskentelyään itselleen sopivaksi ja etätyömahdollisuudet ovat hyvät. "Me ollaan auttamisbisneksessä asiakasta kohtaan, ja se auttamisajattelu pitää olla myös täällä organisaatiossa sisällä." Yksi päivä viikosta – tuotantotorstai – on haluttu rauhoittaa pelkästään suunnittelulle, eikä sille sovita asiakaspalavereja. Tuotantotorstain tuntevat myös Työmaan asiakkaat, jotka osaavat arvostaa sitä, että torstaisin varmasti keskitytään heillekin tärkeimpään eli suunnitteluun.   

Myös kuuntelemisen ja keskustelemisen kulttuuri on Työmaalla vahva. Henkilökunta voi kertoa mielipiteitään ja ajatuksiaan avoimesti. "Ei ole olemassakaan sellaista asiaa josta ei voisi sanoa. Pelon kulttuuria ei saa olla. Niin klisee kuin kommunikointi onkin, se on ihan mielettömän tärkeää", tuumii Nissinen. Kuulumisia jaetaankin yhteisesti säännöllisesti viikon päätteeksi skumppaperjantain merkeissä.  

Toimiston strategiaa on uudistettu kuluneen vuoden aikana, ja henkilökunta on ollut mukana miettimässä organisaation etenemisen ja kehityksen suuntaa. Tavoitteena on ollut kiteyttää asiat, joissa Työmaa on erinomainen ja trimmata asioita pois ydinosaamisen ympäriltä. Vaikka organisaation osaaminen onkin monialaista, kaikessa ei tarvitse olla hyvä ja sitä henkilökuntakin arvostaa. Kaikkea ei tarvitse hallita yksin vaan omaa osaamistaan voi syventää ja muunlaista osaamista kysyä kollegalta. Henkilökuntaa myös kannustetaan seuraamaan alaansa ja kouluttautumaan tarpeidensa mukaan.

Yksi Työmaan omista arvoista on ilo. "Ei se ole sitä, että nauretaan paljon vaan sellaista hyvää tunnetta ja kunnon hytinää siitä, että on hyvä meininki. Porukka on mukana ja kokee, että yritys menee eteenpäin." Tunnelmaa ja tekemisen meininkiä myös viestitään ja jaetaan ulospäin. Sosiaalisen median kanavien kautta jaetaan kuvia ja hetkiä pieninä purskeina. Esimerkiksi Instagramista onkin jo tullut Työmaan tärkein rekrytointikanava.

Kehittymisen haasteena Nissinen näkee epävarmuuden tulevaisuudesta. Sitä voi nähdä alalla kuin alalla ja kaikissa toiminnoissa, mutta sitä voi hänen mukaansa myös oppia sietämään ja tehdä joka tapauksessa oman työnsä mahdollisimman hyvin. "Pitää tehdä sellaista luottamustyötä ja olla läsnä. Maailma muuttuu varsinkin digitaalisella puolella kovaa vauhtia, mutta se voi tuoda myös mahdollisuuksia omaan tekemiseen ja auttaa meitä."

Oulun kaupunginkirjasto

Kirjasto on suomalaisille tärkein ja käytetyin kulttuuripalvelu Kulttuuri- ja liikuntapalvelujen arvostus noussut. 2017. Kuntalehti 30.1. Hakupäivä 9.4.2019. https://kuntalehti.fi/uutiset/opetus-ja-kulttuuri/kulttuuri-liikuntapalvelujen-arvostus-noussut/, jota pidetään kunnissa myös elinvoimatekijänä Akavan Erityisalat. 2017. TNS Kantar tutki: Kuntalaiset haluavat panostusta kulttuuriin. Hakupäivä 9.4.2019. https://www.akavanerityisalat.fi/uutishuone/uutiset/uutisarkisto/tns_kantar_tutki_kuntalaiset_haluavat_panostusta_kulttuuriin.14464.news?12081_o=60 ympäri Suomea. Oululaisille tätä palvelua tarjotaan 24 toimipisteen ja noin 135 työntekijän voimin.

Kirjastopalvelupäällikkö Heidi Karhu arvelee, että ihmiset, jotka hakeutuvat kirjastoalalle tulevat kirjojen perässä. He pitävät lukemisesta ja asiakaspalvelutyöstä, ja se selittää osaltaan kirjaston mainetta hyvänä työpaikkana. Kirjastotyö on paljon muutakin kuin kirjojen lainaamista, ja myös työn monipuolisuus vaikuttaa kirjastossa viihtymiseen. "Ihmiset viihtyvät omassa työssään ja työyhteisöt eri toimipisteissä ovat erittäin hyviä. Työnteko rullaa työkavereitten kanssa tosi hyvin."

Kirjastotyö ja sen identiteetti ovat myllerryksessä. Ala on muuttunut paljon viime vuosina ja muutos jatkuu edelleen. Vaikutukset näkyvät kirjastoalan henkilökunnassakin, ja välillä niiden kanssa kipuillaan. Oulun kaupunginkirjastossa asioita käydään läpi koko henkilöstön kanssa. Karhu kertoo, että kun esimerkiksi työhyvinvoinnista on alettu keskustella, on tullut ilmi asioita, jotka vaativat toimenpiteitä, ja se on positiivista. Avoin viestintä ja keskustelu on tärkeää, sillä se luo perustan luottamukselle ja sille, että vaikeitakin asioita voidaan käsitellä ja ratkoa yhdessä.

Oulun kaupungin henkilöstöohjelman Oulun kaupunki. Henkilöstöohjelma 2018-2022. Hakupäivä 9.4.2019. https://www.ouka.fi/documents/52058/431508/Henkil%C3%B6st%C3%B6ohjelma%202018%20-%202022.pdf/78cc9458-f3ce-4ebd-ad28-4ce96a76d0b2 yksi tavoite on henkilökunnan asiakaslähtöinen työskentely, ja kirjastokin kehittää aktiivisesti omaa asiakaspalveluaan ja asiakaspalvelutavoitteitaan. Henkilökunnan kanssa on pidetty työpajoja, joissa on yhdessä ideoitu uusia tapoja synnyttää positiivisia asiakaskokemuksia sekä tapoja palkita työntekijöitä onnistumisista asiakkaiden kanssa. "Suomalaisessa kulttuurissa ei ole kauhean yleistä kiitellä, mutta meillä on haluttu panostaa päivittäiseen kiittämiseen ja kehun antamiseen."

Niin kuin monissa julkisissa kulttuuripalveluissa, kirjastossakin painitaan vähäisten resurssien kanssa. Oulussa on Helsingin jälkeen Suomen toiseksi suurin kirjastoverkko mutta työntekijöitä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Tampereella, jonka 13 kirjaston verkkoa pyörittää suurempi henkilöstö kuin Oulussa. Resurssien vähyys heijastuu henkilökunnan jaksamiseen. "Oulun kaupunginkirjasto on tunnettu siitä, että ollaan kehittäjäkirjasto, joka saa paljon aikaan ja luo paljon uutta mutta välillä on huoli siitä, miten arjessa jaksetaan ja miten saadaan tehtyä kaikki mitä meiltä odotetaan.” Halu ja motivaatio pitää hyvistä työntekijöistä hyvää huolta on suuri.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus