Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 74/2019

Keskosten vanhemmuuden tukeminen tulevaisuuden sairaalassa

Metatiedot

Nimeke: Keskosten vanhemmuuden tukeminen tulevaisuuden sairaalassa

Tekijä: Törmänen Emilia; Manninen Minna

Aihe, asiasanat: ennenaikainen synnytys, imetys, keskoset, perhekeskeisyys, tehohoito, varhainen vuorovaikutus, vastasyntyneet, äidinmaito

Tiivistelmä: Vastasyntyneiden tehohoidossa vanhempien rooli on muuttunut entistä osallistuvammaksi. Perhelähtöisen hoidon ansiosta keskosen kehitysennuste on parempi ja imetys sekä maidontulon ylläpitäminen onnistuu paremmin. Perheiden osallistumisen lisääntymisen etuna on vanhempien ja vastasyntyneen välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen vahvistuminen sekä synnytyksen jälkeisen masennuksen väheneminen. Perhelähtöinen hoito myös lisää koko perheen hyvinvointia ja myös vähentää hoidon kustannuksia.

Vauvan emotionaalisen ja kognitionaalisen kehityksen tärkein tekijä on vauvan ja vanhempien välinen kiintymyssuhde. Vanhempien aktiivinen kuuntelu, rinnalla kulkeminen ja tasavertaisen roolin ottaminen edistävät vuorovaikutusta. Vastasyntyneen vuorovaikutus tapahtuu aistien kautta. Kenguruhoito vaikuttaa positiivisesti vauvan kognitiiviseen, neurologiseen ja motoriseen kehitykseen, lämmönsäätelykykyyn, varhaisen vuorovaikutuksen kehitykseen, edistää imetyksen onnistumista ja kestoa, parantaa hengityksen ja verenkierron vakautta ja verensokeritasoa lievästi ennenaikaisilla keskosilla.

Ennenaikainen synnytys aiheuttaa haasteita imetyksen aloitukselle. Keskosvauvan imetys alkaa ihokontaktista, jossa vauva pääsee tutustumaan äitinsä ihon ja maidon tuoksuun sekä voi itse hakeutua rinnalle. Vauvan ja vanhemman läheisyyden suosiminen on ennaltaehkäisevää työtä. Tavoitteena on, että hoitojakson päätteeksi vanhemmat ja vauva tuntevat toisensa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-11-15

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102434661

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Törmänen, E. & Manninen, M. 2019. Keskosten vanhemmuuden tukeminen tulevaisuuden sairaalassa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 74. Hakupäivä 16.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019102434661.

Vastasyntyneiden tehohoidossa vanhempien rooli on muuttunut entistä osallistuvammaksi. Maailmanlaajuisesti monissa sairaaloissa tehohoitoa tarvitseva täysiaikainen tai keskosena syntynyt vauva ja synnyttänyt äiti hoidetaan yhdessä (couplet care). Perhelähtöisen hoidon ansiosta keskosen kehitysennuste on parempi, imetys sekä maidontulon ylläpitäminen onnistuvat paremmin ja vanhemmat tuntevat itsensä varmoiksi vastuunottajiksi kotiutumisen hetkellä. 

Perhehuonemalli mahdollistaa vanhempien ympärivuorokautisen osallistumisen

Perinteisen mallin mukaisilla teho-osastoilla hoidetaan useaa vastasyntynyttä samassa huoneessa. Meluisuutensa vuoksi huoneet ovat stressaavia vauvoille, eivätkä kunnolla mahdollista vanhempien ympärivuorokautista läsnäoloa. Barton, S A. & Tonkovich, J. 2018. Reimagining the NICU to Support Couplet and Family Care at Beacon Children’s Hospital. Hakupäivä 20.4.2019. https://www.tradelineinc.com/reports/2018-10/reimagining-nicu-support-couplet-and-family-care-beacon-childrens-hospital

Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 uudistamisohjelman tavoitteena on uudistaa sairaalan toimintaa ja hoidon vaikuttavuutta. Tulevaisuuden sairaalan tehostetun hoidon perhehuonemallissa kätilön tulee hallita sekä vastasyntyneen tehohoito että synnyttäneen äidin ja perheen hoitotyö. Oulun yliopistollisen sairaalan vastasyntyneiden teho-osastolla työskentelee kätilöitä kokoaikaisesti ja sisäisinä sijaisina jo nyt. Tulevaan muutoksen on varauduttu kätilöiden työkierrolla synnyttäneiden vierihoito-osastolla ja vastasyntyneiden teho-osastolla henkilökunnan osaamisen laajentamiseksi. OYS2030. Maailman älykkäin sairaala. Hakupäivä 12.5.2019. https://www.oys2030.fi/

Perhehuonemallissa vanhemmat ovat vauvan ensisijaisia hoitajia. Siellä perheiden on mahdollista elää kodinomaisesti synnytyksen jälkeen vauvan sairaalassaoloajan. Perhelähtöinen hoito tähtää kotiutukseen ja siihen, että vanhemmat tuntevat itsensä varmoiksi vastuunottajiksi kotiutumisen hetkellä. (Kuva 1.) Barton, S A. & Tonkovich, J. 2018. Reimagining the NICU to Support Couplet and Family Care at Beacon Children’s Hospital. Hakupäivä 20.4.2019. https://www.tradelineinc.com/reports/2018-10/reimagining-nicu-support-couplet-and-family-care-beacon-childrens-hospital White, R D. 2016. The next big ideas in NICU design. Journal of Perinatology 36, 259–262. Hakupäivä 20.4.2019. https://www.nature.com/articles/jp20166 Ahlqvist-Björkroth, S., Boukydis, Z. & Lehtonen, L. 2012. Vanhemmat vahvasti mukaan. Koulutuskäsikirja perhekeskeiseen toimintatapaan vastasyntyneiden tehohoidossa. Turun yliopistollinen keskussairaala, Libris Oy. Hakupäivä 26.4.2019. http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf Niela-Vilén, H., Toivonen, M., Axelin, A. & Heikkilä, K. 2019. Miten voidaan toteuttaa perhekeskeistä hoitoa ja tukea potilaan perhettä teho-osastolla? Näyttövinkki 7. Hoitotyön tutkimussäätiö, HOTUS. Hakupäivä 5.10.2019. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/08/nayttovinkki7-2019.pdf

Perhehuonemallissa perheiden on mahdollista elää kodinomaisesti synnytyksen jälkeen vauvan sairaalassaoloajan

KUVA 1. Perhehuonemallissa perheet elävät synnytyksen jälkeen yhdessä (kuva: Tiina Mäki, valokuvaus OYS)

Perhehuonemalli vahvistaa varhaista vuorovaikutusta ja edistää imetyksen onnistumista

Perheiden osallistumisen lisääntymisen etuna on vanhempien ja vastasyntyneen välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen vahvistuminen sekä synnytyksen jälkeisen masennuksen väheneminen. Perhelähtöinen hoito edistää imetystä, lisää koko perheen hyvinvointia ja vähentää hoidon kustannuksia. Perhehuonemallissa hoidettujen keskosten kehitysennuste on parempi kuin perinteisen mallin mukaisesti hoidettujen vanhempien läsnäolon ja hoitoon osallistumisen vuoksi. White, R D. 2016. The next big ideas in NICU design. Journal of Perinatology 36, 259–262. Hakupäivä 20.4.2019. https://www.nature.com/articles/jp20166 Arkkola, T. & Rautava, S. 2017. Keskosen ravitsemus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Lehtonen, L. 2017. Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalassaoloaikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Niela-Vilén, H., Toivonen, M., Axelin, A. & Heikkilä, K. 2019. Miten voidaan toteuttaa perhekeskeistä hoitoa ja tukea potilaan perhettä teho-osastolla? Näyttövinkki 7. Hoitotyön tutkimussäätiö, HOTUS. Hakupäivä 5.10.2019. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/08/nayttovinkki7-2019.pdf

Perhehuonemallissa haasteita on vanhempia aidosti kuuntelevan toimintakulttuurin luomisessa ja vanhempien ohjauksessa, etteivät vanhemmat jäisi vain informaation vastaanottajiksi. Tarvitaan henkilökunnan koulutusta perhekeskeiseen hoitoon sekä toimintamalleja erilaisia tilanteita varten, jos esimerkiksi synnyttänyt äiti, vastasyntynyt tai molemmat heistä tarvitsevat raskasta tehohoitoa. White, R D. 2016. The next big ideas in NICU design. Journal of Perinatology 36, 259–262. Hakupäivä 20.4.2019. https://www.nature.com/articles/jp20166 Lehtonen, L., Ahlqvist-Björkroth, S. & Axelin, A. 2019. Vanhempien osallistamisesta hyötyä vastasyntyneen sairaalahoitoon. Tiedepääkirjoitus. Lääkärilehti 18 (74), 1095. Hakupäivä 20.5.2019. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset-tiede/vanhempien-osallistamisesta-hyotya-vastasyntyneen-sairaalahoitoon/ Niela-Vilén, H., Toivonen, M., Axelin, A. & Heikkilä, K. 2019. Miten voidaan toteuttaa perhekeskeistä hoitoa ja tukea potilaan perhettä teho-osastolla? Näyttövinkki 7. Hoitotyön tutkimussäätiö, HOTUS. Hakupäivä 5.10.2019. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/08/nayttovinkki7-2019.pdf

Keskosvauvan vanhemmuus on erilaista kuin täysiaikaisena syntyneen

Vauvan emotionaalisen ja kognitionaalisen kehityksen tärkein tekijä on vauvan ja vanhempien välinen kiintymyssuhde. Vanhemmuuteen valmistautuminen alkaa jo raskausaikana. Ennenaikaisen synnytyksen (ennen raskausviikkoa 37) myötä psykologiset prosessit keskeytyvät ja se saattaa vaikuttaa kiintymyssuhteen kehittymiseen. Merkittävin haitta on kuitenkin äidin masentuneisuus, äidin ja vauvan varhainen erottaminen sekä vauvan elämän alkuvaiheen traumaattisuus. Ahlqvist-Björkroth, S., Boukydis, Z. & Lehtonen, L. 2012. Vanhemmat vahvasti mukaan. Koulutuskäsikirja perhekeskeiseen toimintatapaan vastasyntyneiden tehohoidossa. Turun yliopistollinen keskussairaala, Libris Oy. Hakupäivä 26.4.2019. http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf Lehtonen, L. 2017. Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalassaoloaikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Korja, R. & Latva, R. 2017. Keskosvauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Keskosvauvan vanhemmat saattavat alkuun kokea enemmän epävarmuutta kuin täysiaikaisen vauvan vanhemmat. Keskosvauvan vanhemmista voi olla vaikea tietää aluksi, mitä vauva milloinkin tarvitsee tai miten häntä voisi lohduttaa. Keskosuus (ennen 37 raskausviikkoa syntynyt) tai vastasyntyneen sairaus, lääketieteelliset hoidot ja tehohoidon kuormittavuus ovat vuorovaikutusta ja läheisyyttä häiritseviä tekijöitä, ne vaikuttavat vauvan kykyyn ja jaksamiseen olla vuorovaikutuksessa vanhempiinsa. Korja, R. & Latva, R. 2017. Keskosvauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Korhonen, A. 2017. Varhainen vuorovaikutus. Teoksessa U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto & A-M. Äimälä (toim.) Kätilötyö. Helsinki: Edita.

Vastasyntyneen vuorovaikutus tapahtuu aistien kautta, joista tuntoaisti kehittyy ensimmäisenä. Fyysinen läheisyys mahdollistaa psyykkisen läheisyyden kokemuksen. Keskosvauva onkin alkuun vuorovaikutuksessa vanhempansa kanssa ihokontaktin ja kosketuksen kautta (käsikapalo). Kosketus auttaa vauvaa rauhoittumaan, vahvistaa kiintymystä ja turvallisuuden tunnetta sekä lievittää kipua. Lehtonen, L. 2017. Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalassaoloaikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Korja, R. & Latva, R. 2017. Keskosvauvan ja vanhemman vuorovaikutus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Keskitalo-Leskinen, S., Törmänen, E. & Ylipukki J. 2016. Keskosen ja vastasyntyneen hengityskonehoito. Kehittämistehtävä. Taitava neonataalihoitaja -koulutus.

Kun keskosvauvan tai vastasyntyneen vointi on riittävän vakaa, voidaan hänet nostaa ihokontaktiin eli kenguruhoitoon (kangaroo care). Kenguruhoito vaikuttaa positiivisesti vauvan kognitiiviseen, neurologiseen ja motoriseen kehitykseen, lämmönsäätelykykyyn, varhaisen vuorovaikutuksen kehitykseen, edistää imetyksen onnistumista ja kestoa, sekä parantaa hengityksen ja verenkierron vakautta ja verensokeritasoa lievästi ennenaikaisilla keskosilla. Kenguruhoidossa vauva saa turvaa ja lohtua, kuulee tutut sydänäänet sekä tuntee vanhempansa tuoksun. Kenguruhoito on myös tehokas ja turvallinen kivunlievittäjä. Keskitalo-Leskinen, S., Törmänen, E. & Ylipukki J. 2016. Keskosen ja vastasyntyneen hengityskonehoito. Kehittämistehtävä. Taitava neonataalihoitaja -koulutus. Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. (toim.) 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf?sequence=6&isAllowed=y Terveyskylä.fi. 2019. Keskoslapsen imetys. Hakupäivä 3.9.2019. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-imetys

Keskosuus ei ole este imetykselle

Ennenaikainen synnytys aiheuttaa haasteita imetyksen aloitukselle, mutta ei estä sitä. Ennenaikaisen vauvan imetysohjausta olisi hyvä antaa äidille jo ennen synnytystä. Ohjauksen tärkein asia on mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen aloitettu lypsäminen. Yleinen suositus on kuuden tunnin sisällä synnytyksestä, mutta paras aika olisi jo tunnin sisällä, koska se tehostaa maidon muodostumista ja lisää maidon määrää. Lypsämisen tiheys edistää maidon nousua. Rintojen tyhjentäminen käsin on lempeä tapa lypsämisen aloittamiseen. Kun maidontuotanto on käynnistynyt, se pysyy yllä säännöllisellä rintojen tyhjentämisellä. Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. (toim.) 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf?sequence=6&isAllowed=y Terveyskylä.fi. 2019. Keskoslapsen imetys. Hakupäivä 3.9.2019. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-imetys

Niela-Vilenin tutkimuksessa oli eri sairaaloiden välillä eroja ensikontaktin toteutumisessa. Sairaalan rutiinit vaikuttivat toteutumiseen enemmän kuin vastasyntyneen fysiologinen vointi. Ensikontakti synnytyssalissa ei toteutunut juuri koskaan alle 32-viikkoisilla keskosvauvoilla. Imetys alkoi sitä aikaisemmin mitä pidemmälle raskaus kesti, mutta myös ensikontaktilla oli iso merkitys. Äidin myönteinen imetysasenne ja pidempi raskauden kesto ennustivat useampia imetyskertoja vastasyntyneiden teho-osastolla, mutta myös pidempää imetyksen kestoa. Imetyksen kesto oli kuitenkin usein lyhempi kuin äidit etukäteen olivat suunnitelleet. Niela-Vilenin mukaan synnytyssalin hoitokäytännöt ensikontaktista tulisi arvioida uudelleen. Tämä edistäisi useamman keskosvauvan pääsyä hetkeksi äidin syliin tai ihokontaktiin ennen siirtämistä vastasyntyneiden teho-osastolle. Imetysohjauksen teho-osastolla tulisi olla tasalaatuista. Niela-Vilen, H. 2016. Breastfeeding preterm infant from the delivery ward via nicu to home. Väitöskirja. Turun yliopisto. Hakupäivä 5.9.2019. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/120792/AnnalesD1223Niela-Vil%c3%a9n.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Keskosvauva saa aluksi ravintonsa suonensisäisesti ja nenämahaletkun kautta. 34 raskausviikon kehitysiässä alkaa olla valmiuksia suun kautta syömiselle. Keskosvauvan imetys alkaa ihokontaktista, jossa vauva pääsee tutustumaan äitinsä ihon ja maidon tuoksuun sekä voi itse hakeutua rinnalle. Nielemisen ja hengityksen koordinaation vaikeus hermoston epäkypsyyden vuoksi hidastaa syömisen kypsymistä eniten. Imemiseen kypsyminen nopeutuu, jos vauva saa tutustua rintaan aina sitä halutessaan. Keskosvauva saattaa imeä ja niellä pitkiä jaksoja hengittämättä ollenkaan, joka voi johtaa maidon kulkeutumiseen henkitorveen, kun vauvan on lopulta pakko hengittää. Syöminen kuluttaa voimia, keskosvauva hengästyy ja rasittuu syödessään helposti. Keskosvauvan syödessä tärkeintä on hyvä kokemus ruokailusta. Vauvan ja syöttäjän välinen vuorovaikutus, sekä vauvan tulkinta ruokailutilanteissa on erittäin tärkeää. Näiden pohjalta on kehitetty vauvan vihjeisiin perustuva syöttäminen (cue based feeding). Terveyskylä.fi. 2019. Keskoslapsen imetys. Hakupäivä 3.9.2019. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-imetys Törölä, H. 2017. Syömisen kehitys. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Keskosen imetys 

Vastasyntyneen keskosen paras ravinto on oman äidin maito. Ennenaikaisesti synnyttäneen äidin maito on koostumukseltaan erilaista kuin täysiaikaisen vauvan synnyttäneen. Siinä on muun muassa kasvua edistäviä kalsiumia, natriumia ja proteiineja enemmän. Arkkola, T. & Rautava, S. 2017. Keskosen ravitsemus. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Keskosen tulee osata imeä, niellä ja hengittää samanaikaisesti, jotta imetys on mahdollista. Eli imetys ja syömään oppiminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Terveyskylä.fi. 2019. Keskoslapsen imetys. Hakupäivä 3.9.2019. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-imetys

27-viikkoinen keskonen pystyy hamuilemaan, ottamaan imemisotteen ja imemään rinnasta, mutta vasta 34 raskausviikon kehitysiässä alkaa olla valmiuksia suun kautta syömiselle Törölä, H. 2017. Syömisen kehitys. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & L. Lehtonen (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2015. Imetyksen aloittaminen. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/imetyksen-aloittaminen.

Keskosen imeminen rinnalla on aluksi rinnan haistelua, hamuilua ja nuolemista varsinaisen imemisen sijaan. Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2015. Imetyksen aloittaminen. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/imetyksen-aloittaminen

Keskosvauvojen imeminen rinnalla onnistuu paremmin kuin pullosta syöminen, koska silloin he osaavat säädellä imemistään paremmin Terveyskylä.fi. 2019. Keskoslapsen imetys. Hakupäivä 3.9.2019. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-imetys.

Vauvantahtinen täysi- tai osittaisimetys on keskosenkin imetyksen tavoitteena Terveyskylä.fi. 2019. Keskoslapsen imetys. Hakupäivä 3.9.2019. https://www.terveyskyla.fi/lastentalo/tietoa-lasten-sairauksista/keskosena-kotiin/keskoslapsen-imetys.

Miten tukea imetystä?

Äidinmaidon tarjoaminen on yksi äidin tärkeimmistä tehtävistä keskosen tehohoitojakson aikana, sen avulla äiti voi rakentaa suhdetta vauvaansa. Lypsäminen on tärkeää aloittaa mahdollisimman pian synnytyksestä.  Maidon tulon ylläpitäminen on helpompaa vauvan lähellä ollessa. Yksilöllisellä imetysohjauksella sairaalassa on vaikutusta imetyksen kestoon. Jo synnytystä ennen voidaan vaikuttaa äidin imetysaikomukseen. Puolison ja muiden läheisten ohjaus sekä ajanmukainen tieto imetyksestä tukevat äitiä imettämisessä. Hakulinen, T., Otronen, K. & Kuronen, M. (toim.) 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135535/Ohjaus%20242017%20netti%2020.3.pdf?sequence=6&isAllowed=y Ikonen, R. 2018. Breast Milk for Preterm Infants Mothers’ milk expressing experiences, practices, and coping strategies. Mothers’ milk expressing experiences, practices, and coping strategies. Väitöskirja. Tampereen yliopisto. Hakupäivä 21.4.2019. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102777/978-952-03-0651-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2016. Kasvavan keskosen imetys. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/kasvavan-keskosen-imetys

Ennenaikaisen vauvan nälkäviestit ovat samanlaisia kuin täysiaikaisenkin vauvan; hamuilu, käsien vieminen suuhun, sormien ja äidin ihon imeminen, jos vauva on kenguruhoidossa.  Keskonen on virkeä vain lyhyitä aikoja kerrallaan, joten on tärkeää, että vauva pääsee imemään heti kun viestii nälkäänsä. Rinnalla imeminen ei rasita ennenaikaista vauvaa niin paljon kuin pullosta syöminen. Maidon antaminen nenämahaletkun kautta tukee imetyksen onnistumista. Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2016. Kasvavan keskosen imetys. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/kasvavan-keskosen-imetys Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2015. Imetyksen aloittaminen. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/imetyksen-aloittaminen

Vauvan rinnalta syömä maitomäärä saadaan selville syöttöpunnituksilla, jolloin vauva punnitaan ennen ja jälkeen imetyksen. Ennenaikaisesti syntynyt vauva voi hyötyä rintakumista hyvän imemisotteen ja tehokkaan imun saamisessa. Näillä keinoilla voidaan lisätä vauvan rinnalta saadun maidon määrää. Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2016. Kasvavan keskosen imetys. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/kasvavan-keskosen-imetys Ikonen, R., Ruohotie, P., Ezeonodo, A., Mikkola, K. & Koskinen, K. 2015. Imetyksen aloittaminen. Lastenneuvolakäsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Hakupäivä 2.9.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys/ennenaikaisesti-syntyneet/imetyksen-aloittaminen

Vanhempien aktiivinen kuuntelu, rinnalla kulkeminen ja tasavertaisen roolin ottaminen edistävät vuorovaikutusta

Turun yliopistollisessa sairaalassa on kehitetty Vanhemmat vahvasti mukaan TM-koulutus lisäämään vanhempien läsnäoloa sekä vahvistamaan lääkäreiden ja hoitajien taitoa ottaa vanhemmat osaksi vauvan hoitotiimiä. Hoitohenkilökunnan rooli on koulutuksen myötä muuttunut aktiivisesta toimijasta vanhempien rinnalla kulkijoiksi, jotka tukevat vanhempia vauvansa hoidossa. Lehtonen, L. 2017. Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalassaoloaikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Axelin, A., Ahlqvist-Björkroth, S., Kauppila, W., Boukydis, Z. & Lehtonen, L. 2014. Nurses' Perspectives on the Close Collaboration with Parents Training Program in the NICU. MCN, The American Journal of Maternal/Child Nursing 39 (4), 260–268. Hakupäivä 20.4.2019. https://doi.org/10.1097/NMC.0000000000000061

Vauvan havainnointi yhdessä vanhempien kanssa tasavertaisessa roolissa lisää vanhempien herkkyyttä lukea vauvan viestejä. Vanhemmat oppivat ymmärtämään, mitä vauva käytöksellään kertoo mielihyvästään tai tyytymättömyydestään.  Vauvahavainnoinnin keskeinen asia on vanhempien aktiivinen kuuntelu, empatian osoittaminen, kannustaminen ja vanhempien havaintoihin kunnioittavasti suhtautuminen. Aktiivinen kuuntelu antaa kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja vahvistaa vanhempien kykyä toimia keskosvauvan vanhempana. Fyysistä tilaa tärkeämpi on psyykkinen tila, eli se miten työntekijä asettuu itse tilanteeseen. Vauvan ja vanhemman läheisyyden suosiminen on ennaltaehkäisevää työtä koska se tukee varhaista vuorovaikutusta. Kiintymyssuhdetta ja varhaista vuorovaikutusta voi tukea myös myönteisellä, rehellisellä palautteella. Ahlqvist-Björkroth, S., Boukydis, Z. & Lehtonen, L. 2012. Vanhemmat vahvasti mukaan. Koulutuskäsikirja perhekeskeiseen toimintatapaan vastasyntyneiden tehohoidossa. Turun yliopistollinen keskussairaala, Libris Oy. Hakupäivä 26.4.2019. http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Korhonen, A. 2017. Varhainen vuorovaikutus. Teoksessa U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto & A-M. Äimälä (toim.) Kätilötyö. Helsinki: Edita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Lastenneuvolakäsikirja. Varhainen vuorovaikutus (VaVu). Hakupäivä 25.4.2019. https://thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/ohjeet-ja-tukimateriaali/menetelmat/psykososiaalinen-kehitys/vavu Niela-Vilén, H., Toivonen, M., Axelin, A. & Heikkilä, K. 2019. Miten voidaan toteuttaa perhekeskeistä hoitoa ja tukea potilaan perhettä teho-osastolla? Näyttövinkki 7. Hoitotyön tutkimussäätiö, HOTUS. Hakupäivä 5.10.2019. https://www.hotus.fi/wp-content/uploads/2019/08/nayttovinkki7-2019.pdf

Keskosvauvan ja sairaan vastasyntyneen syntyessä olisi hyvä pyrkiä siihen, että erossaoloaika on mahdollisimman lyhyt. Rajoittamaton vastasyntyneen vierellä oleminen vähentää vanhempien stressiä ja ahdistusta, myös erilaisia toimenpiteitä tehtäessä. Vanhempien kannalta on tärkeää, että he saavat itse valita, ovatko he paikalla toimenpiteiden ajan. Jokaisen vanhemman huoli ja pelko on yksilöllinen. Jokaiselle vanhemmalle juuri oman vauvan tilanne on ainutlaatuinen ja ahdistava, pelottavakin kokemus, vaikka henkilökunnan näkökulmasta tilanne olisikin helppo. Jos vanhemmat ja vauva tuntevat toisensa kotiin lähtiessä, hoitojakso on onnistunut. Ahlqvist-Björkroth, S., Boukydis, Z. & Lehtonen, L. 2012. Vanhemmat vahvasti mukaan. Koulutuskäsikirja perhekeskeiseen toimintatapaan vastasyntyneiden tehohoidossa. Turun yliopistollinen keskussairaala, Libris Oy. Hakupäivä 26.4.2019. http://www.vsshp.fi/fi/toimipaikat/tyks/to8/to8b/vvm/Documents/vvm%20manuaali.pdf Lehtonen, L. 2017. Keskosen kehitys ja sen tukeminen sairaalassaoloaikana. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Keskitalo-Leskinen, S., Törmänen, E. & Ylipukki J. 2016. Keskosen ja vastasyntyneen hengityskonehoito. Kehittämistehtävä. Taitava neonataalihoitaja -koulutus. Ahlqvist-Björkroth, S., Axelin, A. & Lehtonen, L. 2017. Vanhempien osallistuminen keskosen hoitoon. Teoksessa S. Stolt, A. Yliherva, V.  Parikka, L. Haataja & Lehtonen Liisa (toim.) Keskosen hoito ja kehitys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus