Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Kohti tasa-arvoisen lastenkulttuurin maakuntaa

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Kohti tasa-arvoisen lastenkulttuurin maakuntaa. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Lievetmursu Piia

Aihe, asiasanat: kulttuuripalvelut, lastenkulttuuri, yhteistyö

Tiivistelmä: Kulttuuri-sana vilahtaa maakuntauudistus 2021 -suunnitelmissa ja strategioissa tuon tuostakin, mutta yleensä vailla toimenpidesuunnitelmia. Vuosia Kanta-Hämeessä kuntarajat ylittävästi toiminut lastenkulttuurikeskus haluaa varmistaa, että kulttuurin, ja erityisesti lastenkulttuurin, maakunnallisia toimenpiteitä suunnitellaan ja kirjataan – ja että ne eivät myöskään jää pelkän suunnittelun asteelle. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX kysyi kantahämäläisiltä kunnilta kiinnostaako maakunnallinen lastenkulttuuriyhteistyö.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011870

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Lievetmursu, P. 2019. Kohti tasa-arvoisen lastenkulttuurin maakuntaa. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 20.10.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011870.

Kulttuuri-sana vilahtaa maakuntauudistus 2021 -suunnitelmissa ja strategioissa tuon tuostakin, mutta yleensä vailla toimenpidesuunnitelmia. Vuosia Kanta-Hämeessä kuntarajat ylittävästi toiminut lastenkulttuurikeskus haluaa varmistaa, että kulttuurin, ja erityisesti lastenkulttuurin, maakunnallisia toimenpiteitä suunnitellaan ja kirjataan – ja että ne eivät myöskään jää pelkän suunnittelun asteelle. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX kysyi kantahämäläisiltä kunnilta kiinnostaako maakunnallinen lastenkulttuuriyhteistyö.

Kuva: Shutterstock

KUVA: UMB-O/Shutterstock.com

Spekuloimatta vuonna 2021 voimaan tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomia maakuntien ja kuntien rooli- ja toimintatapamuutoksia, kunnallisten kulttuuripalvelujen voidaan varmuudella todeta olevan uuden edessä. Creative and Inclusive Finland toteutti viime vuonna kulttuurin maakuntauudistusta kartoittavan selvityksen, joka osoitti, että kulttuurilla ei useimmissa maakunnissa ole toistaiseksi erityistä valmisteluprosessia ja että maakuntien kulttuuritehtävän mittavuudesta ja tavoitteista on ilmoilla hyvin erilaisia näkemyksiä. Kartoitus osoitti myös, että kulttuuri ja luovat alat nähdään valmistelussa usein muiden alojen kehityksen kyynärsauvoina. Strategialuonnoksissa kulttuuri ja luovat alat näyttäytyvät lähinnä kirjauksina, vailla toimenpiteitä. Siltanen, K. 2017. Luovat alat ja kulttuuri maakuntauudistuksessa. Creative and Inclusive Finland/Taideyliopisto.

Hämeenlinnan kaupungin nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelujen yksikkönä toimiva Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on kyntänyt Kanta-Hämeen lastenkulttuurin maakunnallista sarkaa jo vuodesta 2014 lähtien. Kipinä alueellisen saavutettavuuden laajentamiseen saatiin mistäpä muualtakaan kuin lastenkulttuurikeskusten päärahoittajalta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuonna 2003 perustetun Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin erityisenä missiona on kouluissa ja päivähoidossa toteutettavan taide- ja kulttuurikasvatuksen avulla tapahtuva lasten ja nuorten kulttuurisen osattomuuden torjuminen. Koulu- ja päivähoitoyhteistyön avulla luodaan tutkitusti tasa-arvoisempaa ja saavutettavampaa lastenkulttuuria.

Yhteistyökumppanit ja yhteistyön sisältö nyt

Kanta-Hämeessä lastenkulttuuriyhteistyötä on tehty Hämeenlinnan kaupungin, Janakkalan kunnan ja Hattulan kunnan kesken onnistuneesti jo viisi vuotta. Vuosi sitten otettiin merkittävä askel seudullisen lastenkulttuuritoiminnan vakiinnuttamiselle, kun seutuyhteistyön jatkosopimus vuosille 2018–2021 hyväksyttiin kaikkien kolmen kunnan vastaavissa toimielimissä. Lisäksi tämän vuoden alusta ministeriö myönsi ARXille lisärahoituksen, mikä mahdollisti uuden kaupungin, Riihimäen, mukaantulon yhteistyöhön. 

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin koordinoiman alueellisen lastenkulttuuriyhteistyön perusta onkin kuntien välinen pitkäjänteinen yhteistyö. Sen lisäksi saavutettava ja tasa-arvoinen lastenkulttuuritoiminta rakentuu useiden muiden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön varaan. Yhteistyön kautta jaetaan osaamista, resursseja sekä tavoitetaan uusia kohderyhmiä. ARXin keskeisimpiä yhteistyökumppaneita ovat lasten ja nuorten kanssa työtään tekevät ammattilaiset sekä taide- ja kulttuuripalveluita tuottavat organisaatiot. Taiteilija- ja taidelaitosyhteistyön kautta syntyy suuri osa alueellisen lastenkulttuurin sisällöistä. Kulttuuritoimijoiden lisäksi tärkeitä yhteistyötahoja ovat muut lasten ja nuorten kanssa toimivat julkisen ja kolmannen sektorin toimijat. Koulutus- ja hanketoiminnan kautta kehittämistyötä tehdään myös paikallisten korkeakoulujen kanssa. 

Lastenkulttuuritoiminnalla on paljon liittymäkohtia myös muiden julkisten palveluiden kanssa. Koulu- ja päiväkotiyhteistyötä tehdään tiiviisti opetus- ja kasvatushenkilöstön kanssa uusien opetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien ja seudullisen kulttuurikasvatussuunnitelman pohjalta. Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma vaikuttaa vahvasti kulttuurikasvatussuunnitelman taustalla. Hämeenlinnan seudulla kulttuurikasvatussuunnitelmat kirjattiin vuonna 2016 kunnallisiin opetussuunnitelmiin ja vuonna 2017 varhaiskasvatussuunnitelmiin. Erityisen tärkeäksi linkiksi päivähoidon ja koulujen välillä ovat muodostuneet kulttuuriyhteyshenkilöiden verkostot. Näiden verkostojen kautta jaetaan osaamista, sitoutetaan henkilökuntaa ja vakiinnutetaan laadukkaita lastenkulttuurin toimintatapoja osaksi päiväkotien ja koulujen arkea.  

ARX tekee tiiviisti yhteistyötä paitsi kunnissa ja alueellisten sekä maakunnallisten yhteistyöverkostojen kanssa niin myös osana valtakunnallista verkostoa. Osaamisen jakaminen, verkostoituminen ja asiantuntijuuden lisääminen lastenkulttuurin alalla toimivien yhteistyötahojen kanssa vaikuttaa suoraan lastenkulttuurin saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Osana Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton toimintaa ARX osallistuu aktiivisesti liiton lastenkulttuuripoliittiseen vaikuttamistyöhön sekä valtakunnallisiin tapahtumiin, koulutuksiin ja seminaareihin.

Kohti maakunnallista lastenkulttuuriyhteistyötä

Edellä mainitun neljän Kanta-Hämeen kunnan, Hämeenlinnan, Hattulan, Janakkalan ja Riihimäen välisen lastenkulttuurin yhteistyön lisäksi Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on pyrkinyt aktiivisesti kohti laajempaa lastenkulttuuriyhteistyötä Kanta-Hämeen maakunnan alueella: tavoitteena on saavuttaa lähivuosien aikana suoraan tai välillisesti Kanta-Hämeen kaikkien kuntien, myös Hausjärven, Lopen, Forssan, Humppilan, Jokioisten, Tammelan sekä Ypäjän lapset ja nuoret.  

ARX näkee laajemman yhteistyön tavoittelemisen maakunnan lastenkulttuuritoimijoiden kesken huomattavana mahdollisuutena lisätä lastenkulttuurin tasavertaista saavutettavuutta alueella; erityisesti edistämällä yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa ja edesauttamalla kulttuurikasvatussuunnitelmien valmistelutyötä ja toteuttamista kunnissa.  

Muun muassa Suomen lastenkulttuurikeskusten liiton ja Taideyliopiston hiljattain toteuttama Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa -tutkimus tukee ARXin näkemystä. Tutkimus toteaa, monen muun selvityksen tapaan, kulttuurisen osattomuuden kulkevan tyypillisesti perintönä vanhemmilta jälkikasvulle ja suosittaa nykyistä vahvempaa yhteistyötä lastenkulttuurikeskusten ja koulujen välille: kouluissa – ja päivähoidossa – tapahtuvan kulttuurikasvatuksen keinoin voidaan luoda tasa-arvoisempaa ja saavutettavampaa lastenkulttuuria. Martin, M. 2017. Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa. Huoltajien taustat ja kokemukset taide- ja kulttuurikasvatukseen osallistumisen määrittäjinä. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja Taideyliopiston CERADA‐tutkimuskeskus ja ArtsEqual‐hanke.

ARXin koordinoiman maakunnallisen yhteistyön avulla tavoitellaan Kanta-Hämeen lastenkulttuuritoiminnan keskeisten kehittämistoimenpiteiden kokoamista yhteisen, alueellisen kehittämisorganisaation alle, mikä mahdollistaisi lastenkulttuurin kehittämisen ammattimaisen koordinoinnin maakunnassa ja edistäisi palvelujen tasavertaistumista alueella. 

Yhteistyön edistämisen ja kehittämisen taustoittamiseksi selvitin Kanta-Hämeen maakunnan kuntien virkavastuullisten kulttuurityöntekijöiden ajatuksia ja asenteita kunnallisten lastenkulttuuripalvelujen kuntarajat ylittävien ja maakunnallisten tuotantomallien vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkakuvista. Sähköisellä kyselyllä selvitettiin mahdollisten käytössä olevien tuotantomallien alkuperäisiä tavoitteita, taustoja ja rakenteita, sekä kuntien kulttuurityöntekijöiden näkemyksiä kuntarajat ylittävien ja maakunnallisten lastenkulttuuripalvelumallien vaikuttavuudesta, laadusta, taloudellisesta tehokkuudesta ja kehittämisestä. 

Kyselyyn vastasi seitsemän yhdestätoista Kanta-Hämeen virkavastuullisesta kulttuurityöntekijästä. Vastaajien tehtävänimikkeet olivat kirjastonjohtaja (2), vt. kulttuuri- ja hyvinvointipäällikkö, vapaa-aikasihteeri, kulttuurituottaja (2) sekä kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja. Kaikki sivistysjohtaja-nimikkeellä kulttuuriasioista vastaavat viranhaltijat jättivät vastaamatta kyselyyn, mikä viestinee jotain kyseisten kuntien lastenkulttuuripalvelujen tilasta – ja ehkäpä myös akuutista yhteistyökumppanin tarpeesta?

Kaikkien kyselyyn vastanneiden organisaatiot tekivät jonkin tasoista nuoriso- ja lastenkulttuuriyhteistyötä yhden tai useamman kunnan kanssa. Kyselyn perusteella suosituimpia kuntarajat ylittäviä nuoriso- ja lastenkulttuurin yhteistyömuotoja ovat tiedon vaihto ja jakaminen (100 %), yhteinen kehittäminen (100 %), tapahtumat ja tilaisuudet (86 %), näkyvyys- ja tiedotusyhteistyö (86 %) sekä yhteissuunnittelu (71 %).  

Avoimeen kysymykseen yhteistyön tavoitteista vastaajat mainitsivat kuntien kulttuuritarjonnan lisäämisen ja parantamisen, laadukkaiden lastenkulttuuripalveluiden takaamisen jokaisessa kunnassa, olemassa olevien resurssien paremman hyödyntämisen, verkostojen hyödyntämisen kaikkien hyväksi sekä suuruuden ekonomian ja yhteiset hankerahoitushaut.  

Kysyttäessä yhteistyön vahvuuksia, vastaajat korostivat koordinoivan tahon ammattimaisuuden sekä toiminnan alueellisen kattavuuden ja saavutettavuuden tärkeyttä. Vahvuutena nähtiin myös pienten yksiköiden vähäisten resurssien moninkertaistaminen yhteisten hankkeiden ja saatujen hankerahoitusten avulla. Heikkouksista esille nousivat henkilöstömuutosten mukanaan tuomat haasteet, ajoittaiset tiedonkulkuongelmat sekä eri kuntien erilaiset tarpeet. 

Oman organisaation ja työn näkökulmasta vastaajat arvostivat yhteistyön poikimaa lastenkulttuurin asiantuntemusta ja verkostoja, suunnitelmallisuutta, ammattimaisuutta, ideointiapua ja kollegiaalista tukea sekä valmiita toimintamalleja, joita on helppo hyödyntää omassa toiminnassa. Lisäksi muun muassa yhteisten ilmoittautumisjärjestelmien, yhteisten tapahtumatuotantojen sekä koulutusten koettiin tuovan arkeen helpotusta. 

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan oman organisaationsa menneitä, tämänhetkisiä sekä mahdollisia suunnitteilla olevia lastenkulttuuripalvelujen yhteistyökuvioita ottamalla kantaa väittämiin (ks. kuvio 1). Vastaajat olivat suhteellisen yksimielisiä, että kuntien välisellä nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelujen yhteistyöllä voidaan saavuttaa säästöjä, lisätä vaikuttavuutta ja tasa-arvoa, parantaa palvelujen laatua sekä järjestää palvelut tarkoituksenmukaisemmin kuin yksin. Valtaosa oli myös halukas lisäämään yhteistyön määrää nykyisestään. 

Vastaajien arvioita kuntien välisestä lastenkulttuuripalvelujen yhteistyöstä

KUVIO 1. Vastaajien arvioita kuntien välisestä lastenkulttuuripalvelujen yhteistyöstä

Vastausten perusteella kuntapäättäjien tietoisuus yhteistyökuvioista vaihtelee kantahämäläisissä kunnissa paljon. Samoin linjauksia lasten ja nuorten kulttuuripalvelujen suhteen on tehty vaihtelevasti kuntien valtuustoissa tai lautakunnissa. 

Tuumasta toimeen

Kanta-Hämeen maakunnan kuntien virkavastuullisille kulttuurityöntekijöille toteutettu kunnallisten lastenkulttuuripalvelujen yhteistyökartoitus kannustaa ARXia jatkamaan valitsemallaan tiellä. Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARXin visio laadukkaan ja saavutettavan lastenkulttuurin jatkuvuuden varmistamisesta Hämeenlinnan seudulla, toiminnan viemisestä uusille alueille sekä kulttuurikasvatussuunnitelmien vakiinnuttamisesta Kanta-Hämeen kuntiin jatkaa elämäänsä YAMK-opinnäytetyöni, "Maakunnallista lastenkulttuurikeskusta rakentamassa", muodossa.

Lähteet

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. 2017. Toimintasuunnitelma 2018. Hämeenlinnan kaupunki. 

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX. 2018. Toimintakertomus 2017. Hämeenlinnan kaupunki. 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus