Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 58/2019

Koneinsinöörejä kouluttamassa – osaamisperustainen oppiminen

30.9.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Koneinsinöörejä kouluttamassa – osaamisperustainen oppiminen. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Pikkarainen Ari

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, konetekniikka, opetussuunnitelmat, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Lapin Ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2014 suuren opetussuunnitelma (OPS) uudistuksen, jonka tavoitteena oli luoda kaikille osaamisaloille uusi OPS vuodelle 2017, joka olisi osaamisperustainen ja perusrakenne olisi kaikilla sama. OPS otettiin käyttöön syksyllä 2017 kaikissa koulutuksissa ja se toi mukanaan uudenlaisia tapoja oppia, opettaa, arvioida ja kehittää. Tämä artikkeli kertoo osaamisperustaisen OPS:n toteuttamisesta ja kokemuksista Lapin AMK:n konetekniikan koulutuksessa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424209

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pikkarainen, A. 2019. Koneinsinöörejä kouluttamassa – osaamisperustainen oppiminen. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 21.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424209.

Lapin Ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2014 suuren opetussuunnitelma (OPS) uudistuksen, jonka tavoitteena oli luoda kaikille osaamisaloille uusi OPS vuodelle 2017, joka olisi osaamisperustainen ja perusrakenne olisi kaikilla sama. OPS otettiin käyttöön syksyllä 2017 kaikissa koulutuksissa ja se toi mukanaan uudenlaisia tapoja oppia, opettaa, arvioida ja kehittää. Tämä artikkeli kertoo osaamisperustaisen OPS:n toteuttamisesta ja kokemuksista Lapin AMK:n konetekniikan koulutuksessa.

Kuva: Shutterstock

KUVA: ESB Professional/Shutterstock.com

Uutta OPS:ia rakentamassa

Lapin Ammattikorkeakoulu aloitti vuonna 2014 kaikkia koulutusaloja koskevan OPS-uudistuksen, jonka tavoitteena oli ottaa käyttöön vuonna 2017 uusi osaamisperustainen OPS oppimisnäkemyksen ollessa osaamis- ja ongelmaperustainen oppiminen. Uudistus tähtäsi Lapin AMK:n opetukseen liittyvien toimintojen ja käytänteiden yhtenäistämiseen sekä uuden ja yhtenäisen oppimisnäkemyksen rakentamiseen Kangastie, H. & Mastosaari, P. 2016. Oppimisen organisointi – opas opettajille. Lapin AMK:n julkaisuja. C. Oppimateriaalit 1.. OPS-prosessin tärkeänä osana olivat työelämälähtöisten kompetenssien rakentaminen ja osaamistavoitteiden luominen, jotka jaettiin konetekniikan alakohtaisiin alueisiin yleisten osaamistavoitteiden lisäksi. Työssä olivat mukana edustajia alueen työelämästä; työryhmään pyydetyt edustajat antoivat näkemyksiä ja kommentteja kompetensseihin ja niiden sisältöihin, joiden pohjalta luotiin lopulliset osaamistavoitteet. Tämän työn avulla vahvistettiin OPS:n vastaavuutta työelämän tarpeisiin.

OPS:n taustalla on ongelmaperustaisen oppimisen järjestäminen koulutuksissa erilaisilla tavoilla ja malleilla, joista konetekniikan koulutus keskittyi projektioppimisen malliin. Tärkeässä roolissa olivat yhteisopettajuuden tehostaminen ja järjestäminen sekä uudenlaisen opiskelijan arviointimallin luominen ja käyttöönotto. Konetekniikan OPS:n keskiössä ovat lukukausikohtaiset projektit ja niitä tukevat opintojaksot. Jokaisen lukukauden tehtävänä on kasvattaa opiskelijan osaamista prosessin aikaisella arvioinnilla, palautteella ja ohjauksella. Lukukausiprojektin tehtävä on tutustuttaa opiskelija käytännön ongelmaan ja sen ratkaisemiseen. Jokaisen projektin osaamistavoitteet ja arviointikriteerit ovat määritetty OPS:iin ja se kiteyttää opiskelijan lukukauden aikana hankkimaa osaamista. Tätä voisi kutsua myös eräänlaiseksi portfolioksi, jossa opiskelija voi esitellä omaa osaamistaan esimerkiksi suunnittelua tai käytännön rakennustyötä vaativien projektiaiheiden myötä.

Lukukauden muut opintojaksot kulkevat projektin rinnalla ja niiden aiheita voidaan täten hyödyntää projektin toteutuksessa. Ensimmäisen ja toisen lukuvuoden projektit ja aiheet tulevat koulun sisältä valmistaen opiskelijaa projektimaiseen työskentelyyn ja ongelmanratkaisuun. Kolmannen ja neljännen vuoden aiheet ovat todellisia toimeksiantoja esimerkiksi yrityksistä ja yhteistyökumppaneilta tai koulun sisäisistä projektiaiheista. Erityisesti tekemistä vaativat projektit ovat olleet opiskelijoille mieleen, sillä he pääsevät rakentamaan ja esittelemään omia suunnitelmiaan projektin lopussa pidettävässä messutyyppisessä tapahtumassa. Lukukauden malli nähdään kuviossa 1.

KUVIO 1. Lapin AMK Konetekniikan koulutus. Lukukauden rakenne

KUVIO 1. Lapin AMK Konetekniikan koulutus. Lukukauden rakenne KUVIO 1. Lapin AMK Konetekniikan koulutus. Lukukauden rakenne. Teoksessa Lapin AMK. Konetekniikan koulutus. Opetussuunnitelma 2017–2018. Hakupäivä 28.4.2019. https://soleops.lapinamk.fi/opsnet/disp/fi/ops_KoulOhjSel/tab/tab/sea?koulohj_id=7200909&ryhmtyyp=1&lukuvuosi=4455289&stack=push

Osaamisperustaisuus järjestäminen konetekniikan OPS:ssa

Työelämällä ja erityisesti Meri-Lapin alueen teollisuudella on aina ollut vahva rooli konetekniikan koulutuksessa. Työelämän vaatimukset ovat keskeisessä roolissa konetekniikan osaamisperustaisen OPS:n rakenteessa ja nämä ilmentyvät erityisesti opiskelijoiden työharjoittelun kautta teollisuudessa ja yrityksissä sekä seuratessa valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Konetekniikan koulutuksen ja Meri-Lapin alueen työelämän pitkä historia ja yhteistyö mahdollistaa välittömän palautteen saamisen opiskelijoiden osaamisesta. Tämä onkin yksi keskeisimmistä tavoista, joissa osaamisperustaisuutta voidaan arvioida suoraan. Tämä tieto voidaankin viedä suoraan opintojaksojen toteutukseen ja pikaisetkin muutostarpeet voidaan huomioida lukukausittaisten toteutussuunnitelmien teossa. 

Kehittävä arviointi on yksi tärkeä osa uutta opetussuunnitelmaa. OPS-prosessissa luotiin jokaiselle opintojaksolle arviointikriteerit, joiden avulla opiskelija näkee vaatimukset tietylle tasolle pääsemiseen pohjautuen arvosana-asteikkoon 1–5. Tämän lisäksi toteutussuunnitelmassa jaetaan arviointi prosessi- ja tuotosarviointiin. Prosessiarvioinnin tehtävänä on keskittyä oppimisen laatuun erityisesti oppimisen aikaisen palautteen kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä on lukukausiprojektien aikainen ohjaus, jossa opiskelija saa palautetta työskentelystään oppimisen aikana opettajan tai useamman opettajan toimiessa ohjaajina. Tuotosarvioinnissa arvioidaan osaamista perustuen arviointikriteereihin, jotka on luotu osaamistavoitteiden pohjalta. Tuotosarviointi keskittyy osaamista mittaavan arvioinnin järjestämiseen Kangastie, H. & Mastosaari, P. 2016. Oppimisen organisointi – opas opettajille. Lapin AMK:n julkaisuja. C. Oppimateriaalit 1.. Hyvänä esimerkkinä tuotosarvioinnin järjestämisestä on opiskelijoiden käytännön töiden dokumenttien (esimerkiksi valmistuspiirustukset, työselostukset jne.) tai harjoitustöiden palauttaminen sekä palautteen anto niistä joko kirjallisesti tai suullisesti, jonka jälkeen opiskelija saa arvioinnin. Opiskelijan itsearviointi on myös tärkeä osa kehittävää arviointia Kangastie, H. & Mastosaari, P. 2016. Oppimisen organisointi – opas opettajille. Lapin AMK:n julkaisuja. C. Oppimateriaalit 1.. Palautteen antaminen prosessin aikana tapahtuu yleensä suullisesti, jolloin opiskelija voi saada välitöntä tukea esimerkiksi projektissa tarvittavan 3D-tulostettavan kappaleen suunnitteluun ja luomiseen; opiskelija pääsee näin antamaan myös vastapalautetta, joka mahdollistaa opetuksen paremman kohdentamisen opiskelijan tarpeisiin. Usein opiskelijat ovat käytännön projekteissa toisistaan poikkeavissa tilanteissa ja vaiheissa ja välittömän palautteen avulla ohjaus toimii paljon tehokkaammin. Kokemukset välittömästä palautteesta prosessin aikana erityisesti projekteissa on ollut myönteistä, opiskelijat ovat arvostaneet opettajan henkilökohtaista tukea projektin ongelmien ratkaisemisessa. Tällaisen palautetyylin haaste on sen aikaavievyys ja opettajan tulee olla erittäin hyvin perillä ohjaamiensa opiskelijoiden tai ryhmien oppimisen vaiheista. 

Osaamisen tunnistaminen ja henkilökohtaistaminen

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman yhtenä keskeisenä osana on myös tunnistaa ja tunnustaa opiskelijan henkilökohtainen oppiminen. Seuraavassa esitellään tapoja ja menetelmiä, joilla opiskelijan osaaminen henkilökohtaistetaan konetekniikan koulutuksessa.

Henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) on kaiken lähtökohta. Jokaisen opiskelijan opiskelupolku pohjautuu opetussuunnitelman rakenteeseen ja tätä rakennetaan sen mukaan, mitä osaamista opiskelija on kenties jo hankkinut ennen opintojen aloittamista mutta myös opintojen aikana. Opiskelija voi esimerkiksi hakea hyväksilukuja tai sisällyttää aiempia opintoja omaan HOPS:iin. Tätä edeltää arviointi ja hyväksymisprosessi, johon osallistuu tapauskohtaisesti tietyn opintojakson opettaja(t), opintojen ohjaaja ja koulutuksesta vastaava henkilö. Tämä prosessi voi parhaassa tapauksessa (esimerkiksi useita hyväksilukuja tai aiempi tutkinto, josta voidaan sisällyttää/hyväksilukea opintoja) nopeuttaa opiskelijan etenemistä, sillä hän voi suorittaa opintoja vaikkapa kahdelta ensimmäiseltä vuodelta, jolloin hän voi edetä omaan tahtiin opinnoissaan. Opiskelija voi myös valmistua aiemmin, sillä opinnäytetyönkin voi aloittaa aikaisemmin, mikäli opiskelijalla on jo suoritettuna tai hankittuna tarvittavat opinnot, jotka takaavat riittävän tietotason opinnäytetyön suorittamiseksi. Opettajan rooli osaamisen henkilökohtaistamisessa tapahtuu erityisesti HOPS-toimintojen kautta. Opiskelijan hakiessa esimerkiksi tietyn opintojakson korvaamista aiemmin hankitulla osaamisella, osallistuu ko. ainealueen opettaja osaamisen arviointiin. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi näytön järjestämistä ko. osaamisalueelta tai aiemmin suoritetun opinnon sisällön vastaavuuden arviointia ja hyväksymistä. Näin varmistutaan siitä, että aiemmin hankittu osaaminen vastaa opetussuunnitelman sisältöä ja tutkinnon vaatimuksia.

Työn opinnollistaminen mahdollistaa opiskelijan hankkia tutkinnossa edellytettävää osaamista tekemällä työtä, jonka päätavoite on tukea opintojen aikaista ammatillista kehittymistä Lapin AMK. Työn opinnollistamisen ohje opetushenkilöstolle. Lapin ammattikorkeakoulu.. Konetekniikan koulutuksessa tämä toteutuu erityisesti tuotantopainotteisessa opiskelutavassa, jossa opiskelija voi suorittaa ylimääräisen 30 op työharjoittelun normaalin 30 op:n työharjoittelun lisäksi. Tämä tuotantopainotteinen tapa tarkoittaa ohjatun työharjoittelun järjestämistä yhden lukukauden aikana (päivätoteutuksessa 4. opiskeluvuoden alussa, monimuotototeutuksessa harjoittelu ajoittuu 3-4. lukuvuosille). Päiväpuolen toteutuksessa opiskelijan tulee hakea tätä suorittamisoikeutta erikseen mutta monimuotototeutuksessa (työn ohella tapahtuva oppiminen, joka toteutuu etäoppimisen ja lähijaksojen myötä) tämä on OPS:ssa jo mukana. Tällöin opiskelija voi hyödyntää omalla työpaikallaan hankittua osaamista ja saada siitä sisältöä omaan tutkintoonsa.

Väyläopinnot ovat järjestetty toiseen asteen opiskelijoille, jonka avulla esimerkiksi ammattiopiston (sama ammattiala kuin AMK:n konetekniikan koulutuksella on) opiskelija osallistuu konetekniikan 1. lukuvuoden opintojaksoihin, joiden laajuus on 30 op. Nämä suoritettuaan opiskelija voi valmistuessaan toiselta asteelta siirtyä automaattisesti AMK:n tutkinto-opiskelijaksi ilman pääsykoetta, jolloin hänellä on jo valmiina suoritettuja opintoja. 

Kansainväliset opinnot ovat tärkeä osa nykyajan konetekniikan ammattilaisen osaamista. Opiskelija voi opintojensa aikana hakeutua tiettyyn ulkomaiseen oppilaitokseen opiskelemaan lukukauden ajaksi (min. 30 op), jolloin siellä suoritettavat opinnot tarkastetaan ennen vaihdon alkamista ja varmistetaan niiden vastaavuus oman OPS:n opintojaksoihin. Näin voidaan luoda myös ns. kansainvälinen OPS opiskelijalle, jolloin hän voi hyödyntää siellä hankittua osaamista vaikka hakeutuessaan kansainvälisiin työtehtäviin valmistumisen jälkeen. Opiskelija voi suorittaa osan työharjoittelustaan myös ulkomailla ja yhtenä hyvänä esimerkkinä tästä on Lapin AMK:n konetekniikan koulutuksen yhteistyö Euroopan Hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksen CERN:n kanssa, jossa kaksi konetekniikan opiskelijaa pääsee suorittamaan työharjoitteluaan 3kk:n Summer Student ohjelmassa joka vuosi.

Uuden OPS:n toteuttamisen haasteet ja hyödyt – kokemuksia

Artikkelin kirjoittamishetkellä olemme kirjoittamassa uuden OPS:n mukaisia 3. opintovuoden toteutussuunnitelmia. Kuluneet kaksi vuotta ovat tuoneet mukanaan niin hyötyjä kuin haasteitakin, joista saatuja kokemuksia käytämme koko ajan uusien lukukausien suunnittelussa. Vaikka uusi OPS suunniteltiin huolella pitkän ajan kuluessa, tulee aina eteen tilanteita, joita ei ole voitu täysin ennakoida. 

Uuden OPS:n opintojakson laajuus on 5 op, kun vanhassa OPS:ssa se oli 3 op. Tämä toi esiin haasteen, sillä opintojaksojen määrien vähentyessä tarvittavia ydinosaamisalueita jouduttiin sisällyttämään nyt useampaan eri opintojaksoon. Tässä suurena apuna olivat uudet osaamistavoitteet, joiden avulla päästiin miettimään hankittavan osaamisen järjestämistä aivan uudella tavalla. Tämä synnytti automaattisesti tehokkaamman yhteisopettajuuden järjestämisen useassa eri oppiaineessa, jolloin yhden opintojakson sisällä pystyimme integroimaan esimerkiksi kahden eri ydinaineen sisällön, suunnittelun sekä arvioinnin. Hyvänä esimerkkinä tästä on kolmannen vuoden lukukausiprojektit, joissa projektiaiheet vastaavat eri ydinosaamisalueita, jolloin opiskelija saa tarkempaa ohjausta ko. alueen opettajalta. Osaamisen kehittymisen näkökulmasta lukukausiprojektin ja ”tukikurssien” keskinäinen suhde toi mukanaan aiempaan OPS:iin verrattuna kenties sen suurimman haasteen, sillä lukukauden aikaisten opintojaksojen sisältöjen on tuettava projektin toteuttamista; projekti kiteyttää eri opintojaksoilla hankittavan osaamisen. Tämä kuitenkin mahdollistaa sen, että opiskelija voi käsitellä lukukauden ongelmaa useasta eri näkökulmasta saaden ohjausta myös projektin ulkopuolella.

Katsaus tulevaisuuteen

Uusi OPS on opettanut tämän kahden olemassaolo vuotensa aikana jo nyt uusia tapoja oppia ja työskennellä. Opettajan näkökulmasta keskittyminen opiskelijan osaamisen kehittämiseen aivan uudella tavalla on samalla haastavaa mutta palkitsevaa. Vanhan OPS:n jäädessä hiljalleen taakse pääsemme keskittymään täysillä uuden OPS:n toteuttamiseen. Kahden vuoden päästä olemme paljon viisaampia mutta jo nyt huomaamme muutoksia toimintatavoissa ja siinä, mihin OPS:n täytyy taipua. 

OPS on paljon muutakin kuin oppimisen ja osaamisen järjestämisen työkalu; se voi olla asenteiden muuttaja, henkilökohtaisten ominaisuuksien tunnistaja, erilaisuuden ja monipuolisuuden sallija, osaavien ammattilaisten tekijä ja paljon muuta. Varmaa on se, että nykyajan kiihtyvässä tahdissa myös OPS:n on osattava taipua uusiin tuuliin ja päivittyä. Erityisesti osaamistavoitteiden päivittäminen vastaamaan nykyajan vaatimuksia on elintärkeää; se tarjoaa väylän opiskelijoiden osaamisen ajan tasalla pitämiseen päivitettyjen toteutussuunnitelmien kautta. Opiskelijoiden osaamisen vaatimukset muuttuvat nopeammin kuin ennen, erityisesti digitalisaation sekä älykkäiden koneiden ja laitteiden myötä. Tähän Lapin AMK:n konetekniikan koulutus on jo vastaamassa artikkelin kirjoitushetkellä rakentamalla uudenlaisen oppimisympäristön. Tämän tuloksena syntyy Älypaja-oppimisympäristö, jossa keskitytään digitaaliseen tuotantoon ja älykkäiden koneiden käyttämiseen sekä ideoiden muuttamiseksi konkreettiseksi tuotteeksi Lapin AMK. Kehittämisympäristöt. Älypaja. Hakupäivä 9.6.2019. https://www.lapinamk.fi/fi/Yrityksille-ja-yhteisoille/Kehittamisymparistot/Alypaja/. Tämä uusi ympäristö näkee päivänvalon vuonna 2020 ja odotamme innolla, mitä uusia mahdollisuuksia se tuo opiskelijoiden osaamisen kasvattamiseen mutta myös tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Varmaa on, että tulevaisuuden oppiminen ei tapahdu enää pelkästään perinteisissä luokkatiloissa vaan moderneissa ympäristöissä, työelämässä sekä koulun ulkopuolella. 

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus