Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Kuinka jaksan?

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Kuinka jaksan? Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Ranta Heidi

Aihe, asiasanat: jaksaminen, kulttuuritoiminta, työhyvinvointi

Tiivistelmä: Työssäjaksaminen ja arjen haasteet ovat vahvasti läsnä ja ajankohtaisia aiheita kirjoittajan perheessä. Teksti syntyi näiden haasteiden innoittamana ja synnytti ajatuksia omaan työssäjaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Näkemyksiä aiheeseen on saatu työuupumuksensa kanssa kamppailevalta kulttuurituottajalta sekä aihetta käsittelevästä kirjasta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011880

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Ranta, H. 2019. Kuinka jaksan? Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 18.7.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011880.

Työssäjaksaminen ja arjen haasteet ovat vahvasti läsnä ja ajankohtaisia aiheita kirjoittajan perheessä. Teksti syntyi näiden haasteiden innoittamana ja synnytti ajatuksia omaan työssäjaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Näkemyksiä aiheeseen on saatu työuupumuksensa kanssa kamppailevalta kulttuurituottajalta sekä aihetta käsittelevästä kirjasta.  

Ikkunan ääressä

KUVA: Esa Pekka Isomursu

2010-luvun haaste organisaatioiden johdolle on keksiä kuinka pitää hyvät ja tulevaisuuden kannalta sopivat työntekijät palkkalistoillaan ja kuinka niitä houkutetaan juuri meille töihin. Tällöin henkilöstön todelliset tarpeet nousevat esiin ja työntekijälle merkityksellisemmäksi asiaksi nousee toimiva, kannustava, hyvinvoiva työyhteisö eikä niinkään palkkaus. "Työhyvinvoinnin pitäisi olla yksi keskeinen osa organisaation henkilöstöstrategian suunnittelua ja toteuttamista." sanoo Juhani Kauhanen kirjassaan Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä Kauhanen, J. 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: kehittämisohjelman laatiminen. Kauppakamari.. Näinhän se on, että hyvinvoiva työyhteisö on tuottelias, kilpailukykyinen ja haluaa antaa työpaikastaan positiivisen kuvan, näin ollen panostukset työhyvinvointiin maksavat itsensä monin kerroin takaisin. 

Martu Väisänen on taiteen multitaskaaja. Hän on ennen kaikkea valokuvaaja sekä tuottaja. Martu on keskellä murroskautta, jonka liikkeelle paneva voima oli uupumus, joka vei hänet pitkälle sairauslomalle. Muutos on tultava ja Martu haluaa työn sekä vapaa-ajan kulkevan oikeassa tasapainossa. Työstään nauttivalle ja siihen intohimoisesi suhtautuvalle työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan ei käy noin vain. Siihen vaaditaan päätös, muutos ja tahtotila sekä vastuu itsestä. Tähtäimessä on tiivistetty, selkeä työaika. Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Ihmisten voimavarat elämään ja työhön muodostuvat terveydestä ja toimintakyvystä, koulutuksesta ja osaamisesta sekä arvoista ja asenteista. Ihmisen työkyky puolestaan rakentuu hänen voimavarojensa ja työn vaatimusten välisestä tasapainosta. Voimavaroihin pohjan rakentaa terveys, niin fyysinen kuin psyykkinen. Muutokset tässä pohjakerroksessa vaikuttavat kaikkeen muuhun toimintaan ja toimintakykyyn.

Keinot työn ja vapaa-ajan tasapainoon löytyvät sinusta itsestäsi. Työajattomassa taiteilijan tai tuottajan työssä on Martun mukaan kalenterimerkinnöillä sekä kännykän ja tietokoneen sulkemisella suuri merkitys. Työtä ja työtehtäviä on pystyttävä rajaamaan, jotta pääkoppa pysyy kasassa. Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Ihminen etsii käytännössä koko elämänsä ajan sopivaa ja toimivaa tasapainoa työn sekä omien voimavarojen suhteen. Voimavarojen muutokseen vaikuttavat muun muassa ikä, sairaudet ja lapset. Työn vaatimukset muuttuvat muun muassa alati ja yhä nopeampaan tahtiin muuttuvan kilpailun ja digitalisaation myötä. Työkyvyn ylläpitäminen vaatii työntekijältä ja esimieheltä saumatonta sekä avointa yhteistyötä, mutta työkykyyn vaikuttavat myös työntekijän ympäröivä elämä, kuten perhe ja lähipiiri. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen on yksi keskeinen tekijä työkyvyn säilyttämisessä. 

Työn rajaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Martu muistuttaa, kuin itselleen sanoen, että työtä ei voi tehdä määrällisesti niin paljoa. Työaikojen ja vapaa-ajan merkitseminen kalenteriin on tärkeää. Hän suhtautuu elämään ja työhön päivä tai asia kerrallaan. Jos jokin asia jää tekemättä ei siitä tehdä maata kaatavaa asiaa. Täytyy olla reilu itseä ja muita kohtaan. Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Työhyvinvoinnissa ja yleensäkin ihmisen hyvinvointiin liittyen suurin vastuu ja mahdollisuus muutokseen ovat työntekijällä itsellään. Oikea asenne itseä ja työkavereita kohtaan merkitsee paljon. Kauhasen mukaan työn ja muun elämän yhteensovittaminen on tällä hetkellä keskeisimpiä työelämän haasteita. 

Priorisoi. Jaa tehtäviä ja delegoi. Ole jämäkkä ja verkostoidu. Martu muistuttaa, että tauot kuuluvat yhtä lailla sinulle kuin muillekin. Oman hetken ottaminen kiireenkin keskellä helpottaa ja auttaa jaksamaan. Mikään asia ei ole niin tärkeä, etteikö sitä voisi hoitaa 15 minuutin päästä. Hektisessä työssä on kyettävä kuuntelemaan itseään ja olemaan niille tunteille rehellinen. Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Kauhanen huomauttaa havainnosta, että keskeisin keino työn ja muun elämän yhteensovittamiseen ovat erilaiset työaikaratkaisut ja työaikajoustot. Tuottajat, taiteilijat ja kaikki muut epämääräisen työajan omaavat henkilöt joutuvat tosissaan miettimään, kuinka työaika erotetaan muusta elämästä, jotta rentoutumiselle jäisi aikaa. 

Martun keinot irtautua töistä ovat selkeät. Työkone kiinni ja sinne ei mennä! Hän täyttää työkalenteria, jossa asiat ovat kirjattuina ylös. Hän vähentää silpputyötä ja lisää kiinnostavien töiden tekemistä. Jämäkkyys ja päätösten takana pysyminen, esimerkiksi irtokeikkojen vähentäminen, helpottavat työssä jaksamista sekä muun elämän ja työajan erottamista. Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Ihminen tarvitsee liikuntaa ja rentoutumista – eikä terveellisiä elämäntapojakaan voida sivuuttaa, kun puhutaan hyvinvoinnista tai työssäjaksamisesta. Vastuu liikunnasta on ihmisellä itsellään. Työnantaja voi toki kannustaa ja opastaa näissä asioissa, mutta viime kädessä vastuu on ihmisellä itsellään.

Martu kertoo nauttivansa työstään niin paljon, että työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaikeaa. Liikunta tai muut palauttavat harrastukset, jotka ovat mielekkäitä, olisi syytä kirjata kalenteriin. Martulla mieli ja keho irtautuu töistä muun muassa lautapelien pelaamisen ja elokuvien katsomisen myötä. Martun aikomus on jättää kännykän iltakäyttöä vähemmälle ja panostaa ruokailurytmin säännöllistämiseen. Mutta toteaa samaan hengenvetoon, että "minkäs sille voi, kun työhön uppoaa ja unohtaa syödä". Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Kauhanen Kauhanen, J. 2016. Työhyvinvointi organisaation menestystekijänä: kehittämisohjelman laatiminen. Kauppakamari. kirjaa ylös kirjassaan keskeisimmät syyt työhyvinvointiin, työssäjaksamiseen ja ennen kaikkea työpaikan vaihtamiseen. Ne ovat: huono johtaminen, huono esimiestyö sekä se, että mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä ei ole tarjolla (kasvupolkuja työntekijälle ei löydy). Organisaatiolla on keinoja pienentää lähtöhalukkuutta, joista Kauhanen on listannut keskeisimmät näin: 

Työyhteisön terveet rakenteet kannustavat työntekijöitä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Työilmapiirin olisi oltava avoin, eikä stressistä saisi syyllistää. Martu huuteleekin työnohjauksen sekä työnantajan tarjoamien työssäjaksamisen tukitoimien perään. Organisaation ja johdon tulisi pitää ihmisestä huoli. Hyvä johtaminen on ensiarvoisen tärkeää työssäjaksamisessa. Väisänen, M. 2018. Haastattelu.

Martu omalla kokemuksellaan väsymyksestä ja uupumuksesta toipuneena kehottaa meitä muistamaan, että tärkein olet SINÄ. Työ ei saa viedä mennessään ja elämässä voi olla onnellinen ja elää elämäänsä ilman, että suorittaa kaiken. Martu muistuttaa meitä hymyilemään: se ei maksa mitään ja palaa yleensä hyvän tahdon eleenä takaisin. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus