Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Kulttuuritapahtuma taiteen äärellä vaiko taiteen kilpakentillä?

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Kulttuuritapahtuma taiteen äärellä vaiko taiteen kilpakentillä? Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Räty Irene

Aihe, asiasanat: kilpailut, kulttuuritapahtumat, tanssitapahtumat

Tiivistelmä: Mitä pitää sisällään hyvä tanssitapahtuma Suomessa? Tulisiko sen olla kilpailu- vai katsaushenkinen? Mitkä elementit tekevät tapahtumasta hyvän?

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011872

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Räty, I. 2019. Kulttuuritapahtuma taiteen äärellä vaiko taiteen kilpakentillä? Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 20.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011872.

Mitä pitää sisällään hyvä tanssitapahtuma Suomessa? Tulisiko sen olla kilpailu- vai katsaushenkinen? Mitkä elementit tekevät tapahtumasta hyvän?

Arktiset askeleet 2017, teoksesta Väärä valssi

KUVA: Arktiset askeleet 2017, teoksesta Väärä valssi (kuva: Räty Irene)

Katselmus vaiko kilpailu?

Pohjois-Suomessa tanssin kentällä järjestetään kaksi erilaista tapahtumaa: Arktiset Askeleet on harrastajakatselmus, jota on toteutettu jo kolmen vuosikymmenen ajan Oulussa. Tapahtuma on kohdistettu vuorovuosina alle kouluikäisille ja alakouluikäisille tai yläkouluikäisille ja sitä vanhemmille tanssijoille, aikuiset mukaan lukien. Toinen tapahtuma on Vuokatti Dance Festival, puhtaasti aikuisille suunnattu kilpailutapahtuma. 

Haastattelin Arktiset Askeleet tapahtuman tuottajaa, joka on toiminut tapahtuman järjestäjänä aikaisempina vuosina, mutta on nyt kuitenkin jo siirtynyt toisiin haasteisiin. Toinen haastateltavistani oli Vuokatti Dance Festivalin sisällön tuottaja ja tapahtuman yksi organisaattori. Hän toimii vankalla kokemuksella kilpailujen järjestäjänä. 

Keskeistä tapahtumista

Kysyessäni tapahtuman ydintä, sain vastaukseksi, että toinen tapahtuma on laaja-alainen tanssinkatselmus ja toinen puhtaasti aikuisille suunnattu kilpailu. Molemmissa tapahtumissa koettiin tärkeäksi laaja-alaisuus sekä myös pedagoginen osuus ja tanssikasvatuksellinen puoli eli ollaan yhteisten asioiden ja oppien äärellä esimerkiksi workshoppien kautta. Molemmat tapahtumat on suunnattu harrastajille ja kaikille heille tapahtuma antaa mahdollisuuden verkostoitua. Vuokatti Dance Festival korostaa kilpailun mahdollisuutta. Arktiset askeleet tuovat myös opettajille ka pedagogeille verkostoitumismahdollisuuksia. Tapahtumaa on toteuttamassa yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk), jolloin tanssinopettajaopiskelijat pääsevät osana koulutustaan kokeilemaan massatapahtuman järjestämistä ja organisointia. Heille tapahtuma on siis myös yksi opetuksen ja opintojen osa-alue.  

Tapahtumien tavoite, vaikuttavuus, nähdään molemmissa toteutuvan yhteisen tekemisen kautta. Tanssikoulut ja oppilaat saavat mahdollisuuden avartaa omaa näkemystään tanssitaiteen suhteen jo pelkästään laajan lajivalinnaisuuden kautta: kummassakaan ei olla rajoitettu mukaan otettavia tanssilajeja, vaan kaikki lajit ovat yhtä tervetulleita. 

Molemmat tapahtumat ovat valtakunnallisia ja siten vaikuttavat koko Suomen alueella. Arktiset askeleet -tapahtumalle on luotu visio ja toimintastrategia aikaisempina vuosina, mutta sitä ei löytynyt mistään julkisesti, kuten ei Vuokatti Dance -festivaaliltakaan. Kun visiot ja strategiat ovat jossain piilossa, herää kysymys tapahtumien arvoista: tietävätkö nykyiset toimijat, mikä on tapahtumien arvomaailma?

Arvomaailmasta

Arvojen pohdinta on osa henkistä kasvua, pysähtymistä miettimään millainen tapahtuma on ja millaiseksi toiminta halutaan. Arvojen sisäistäminen vahvistaa, antaa pysyvyyttä ja tuo henkisiä voimavaroja, jotka ovat tärkeää valuuttaa niin tapahtumissa kuin muussakin työelämässä. Aaltonen, T. & Junkkari, L. 1999. Yrityksen arvot & etiikka. Juva: WSOY. Arvot ohjaavat toimintaa myös tapahtumissa ja sitä kautta vaikuttavat kulttuuritapahtuman suosioon ja menestymiseen. Arvot motivoivat myös tapahtumien järjestämiseen.  

Motivaatio voi olla kahdenlaista – ulkoapäin tulevaa tai sisäistä motivaatiota. Ulkoapäin tuleva motivaatio perustuu seurauksien ja arvioinnin tuomaan motivaatioon ja on niin sanotusti alemman asteen tarpeisiin perustuvaa. Sen kesto on lyhyempi ja rytmi nopeatempoisempi. Ulkoisia motivaatiokeinoja ovat esimerkiksi palkitseminen ja kehuminen. Sisäisessä motivaatiossa toiminnan palkitsevuus perustuu sisäiseen innostumiseen, itsensä kehittämiseen tai muuhun henkiseen tarpeeseen vastaamiseen. Sisäisen motivaation kasvattaminen on useimmiten tehokkaampaa ja pitkäaikaisempaa kuin ulkoisen motivaation kasvattamisen keinot. Piirainen, A. 2012. Työmotivaatio ja henkilöstön motivointikeinot esimiestyössä. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Helsinki.  Tässä ajatteluketjussa tapahtumien arvot voisivat toimia sisäisenä motivoijana antamaan sisäistä tyydytystä omille näkökannoille. Motivaatio on merkittävä tekijä jaksamiseen, ahkeruuteen, tehokkuuteen ja sitä kautta hyvinvointiin. Tätä asiaa voisi pohtia sekä tapahtumien osallistujien että järjestäjien kanssa. 

Maslowin tarvehierarkian mukaan ihmisen tarpeet voidaan luokitella hierarkiseen järjestykseen, jossa niiden tarvitsee tulla tyydytetyiksi. Alimpana ovat fysiologiset tarpeet kuten ravinto ja lepo, jonka jälkeen tulevat turvallisuuden tarpeet kuten raha. Kolmantena ovat sosiaaliset tarpeet, sitten arvostuksen tarpeet ja lopulta itsensä toteuttamisen tarpeet. Alemman tason tarpeet tulee teorian mukaan tulla tyydytetyksi ennen kuin seuraavan tason tarpeet tulevat esiin. Maslow, A. 1943. A Theory of Human Motivation. Psychological Review 50 (4), 370–396. Hakupäivä 20.2.2019. http://psychclassics.yorku.ca/Maslow/motivation.htm Piirainen, A. 2012. Työmotivaatio ja henkilöstön motivointikeinot esimiestyössä. Helsingin yliopisto. Opinnäytetyö. Helsinki. Tämän ajattelun mukaisesti arvot voisi luokitella kuuluvan osittain sosiaalisten tarpeiden ja osittain arvostuksen ja itsensä toteuttamisen tarpeisiin. 

Onko siis tapahtumien arvojen ja etiikan tärkeää olla avointa ja näkyvää? Ehkä ne selkeyttäisivät tapahtumien tarvetta ja tavoitteita. 

Hyvinvointia taiteesta -hanke (Taiku) osoitti loppuraportissaan 2015, että taiteelle ja kulttuurille täytyy antaa enemmän jalansijaa hyvinvoinnin edistämisessä. Tietoisuus taiteen ja kulttuurin myönteisistä vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin on lisääntynyt ja kulttuurilähtöisten menetelmien käyttö yleistynyt. Hallinnonalojen rajat ylittävää yhteistyötä on virinnyt eri puolilla Suomea, tosin alueelliset erot ovat vielä suuria. Sosiaali- ja terveysministeriö. 2015. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Toimintaohjelman 2010–2014 loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 17. Hakupäivä 3.1.2019. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/taiteesta-ja-kulttuurista-hyvinvointia Jo Aristoteles korosti aktiivista toimintaa ihmisen hyvinvoinnin saavuttamisessa ja säilyttämisessä. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, kulttuuri, sosiaalinen pääoma, valtaistaminen ja osallistaminen olivat jo hänen aikoinaan hyvinvoinnin tukipilareita. Valtaistaminen tarkoittaa tapahtumaa, jossa ihminen osallistuu kulttuuri- ja taidetoimintaan, jonka tarkoitus on lisätä hänen hyvinvointiaan. Hyyppä, M.T. & Liikanen, H. 2005. Kulttuuri ja terveys. Helsinki: Edita Prima Oy.  Voisimmeko nähdä kulttuuritapahtumat enemmän hyvinvointitapahtumina?

Mikä toimii ja mitä pitäisi kehittää?

Raha ratkaisee myös tapahtumien näkyvyyden. Resurssit eivät riitä laajempaan tiedottamiseen ja ihmismäärän saavuttamiseen. Ennen kaikkea ulkopuolista yleisöä ei ole ja sen haastateltavat kokivat puutteena. Toki myös tilakysymykset tulevat vastaan. Nykytilanteessa tapahtuman osallistujat täyttävät katsomot toistensa esitysten ajaksi. Toisaalta näin juuri he tärkeänä kohderyhmänä näkevät ja kokevat toistensa esitykset. 

Voisivatko kyseiset tapahtumat löytää yhteistyökumppaneita Taiteen edistämiskeskuksen Taiken kautta? Taike antaa tukea ja neuvontaa taiteen ja kulttuurin hyvinvointitoiminnan käynnistämiseen. Taiken läänintaiteilijat opastavat alkuun ja auttavat löytämään kumppaneita. Taike tekee yhteistyötä muun muassa hallituksen kärkihankeavustusta saaneiden toimijoiden kanssa maakunta- ja sote-uudistuksessa. Päämääränä on, että taide ja kulttuuri juurtuisivat myös osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita. Tavoitteena on vaikuttaa rakenteisiin siten, että ihmisten kulttuuriset oikeudet toteutuisivat riippumatta siitä missä tapahtuma järjestetään. Kärkihankerahoitettujen toimijoiden lisäksi tärkeä kumppani on taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksien kehittämisen ja viestinnän yhteistyöverkosto Taikusydän. Se kerää ja jakaa toimialan tietoa sekä tutkii, kouluttaa ja tukee alueverkostojen syntymistä ja toimintaa. Lisäksi Taike jakaa valtionavustuksia kulttuurin hyvinvointivaikutuksia tukevaan toimintaan. Taiteen edistämiskeskus. 2018. Taiteen käytön ja hyvinvoinnin kehittämisohjelma. Hakupäivä 18.8.2018. http://www.taike.fi/fi/taidetoimii

Mikä sitten toimii hyvin? Molemmat ovat tunnettuja tapahtumia, joihin löytyy osallistujia. Arktiset askeleet -tapahtuma järjestää videokarsinnan, sillä kaikki halukkaat eivät mahdu mukaan. Vuokattiin otetaan kaikki mukaan ja vuotuinen osallistujamäärä onkin ollut 200–300 tanssijaa. Arktisissa askeleissa ns. loppunäytös tuo esille tapahtuman laajan arvomaailman. Lopputapahtumaan ei pyydetä vain taidokkaimpia, vaan joukossa on myös ryhmiä, joilla on jollain tavalla uusia oivalluksia tai ne herättävät muuten erilaista huomiota. Vuokatti korostaa yhteisöllistä kilpailutapahtumaa. Siellä saavat kaikki kilpailuhenkiset aikuiset revitellä. 

Entäpä sitten ongelmat? Aika! Tapahtumat ajoittuvat viikonloppuun (perjantai–sunnuntai). Jos olisi vaikka yksi päivä lisää, voisivat molemmat tapahtumat laajentaa toimintaansa ja saada enemmän yhteisöllistä tekemistä aikaan. Vuorovaikutusta olisi enemmän. Vuorovaikutuksen kehittäminen olisi tärkeä elementti taidetapahtumassa. Jopa Vuokatti Dance Festival miettii olisiko tapahtuma katselmus vai kilpailu? Sen näemme tulevaisuudessa. 

Palautteista voidaan lukea, että hommat toimivat: harrastajat saavat esiintyä, verkostoituminen onnistuu ja omasta tekemisestä saadaan palautetta joko sanallisessa muodossa tai kilpailussa jaettavien sijoituspisteiden kautta. 

Myös kulttuuritapahtumilla on tärkeää olla yhteistyöverkostoja. Niitä löytyy vastaavanlaisilta tapahtumilta: yksityiset tanssikoulut, opettajat ympäri Suomen, Oamk ja muut toimijat kuten esimerkiksi Oulun Serviisi.

Minkälainen olisi unelmien tapahtuma? 

Haastateltavien mukaan unelmien tapahtumassa olisi laaja-alainen lajikirjo, kutsumenettely, keskustelua ja vuorovaikutusta. Myös työpajoja olisi enemmän. Muita mahdollisia teemoja olisivat kulttuuri ja liikunta, kulttuuri ja luonto, tapahtuma keskelle metsää, luonto mukaan, juhlava tilaisuus (juhlapuvut päälle!) tai laaja-alainen paritanssitapahtuma. Minne jäi kilpailumaailma näistä unelmista?

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus