Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 2/2019

Lisämaidon turvallisella vähentämisellä kohti imetyssuositusten toteutumista

Metatiedot

Nimeke: Lisämaidon turvallisella vähentämisellä kohti imetyssuositusten toteutumista

Tekijä: Alasaarela Amanda; Yrjänä Jenna; Rainto Satu; Kinisjärvi Marja

Aihe, asiasanat: imetys, ravinto, ohjaus (neuvonta ja opastus), vastasyntyneet, vauvat, äidinmaito

Tiivistelmä: Vastasyntyneet saavat synnytyssairaalassa lisämaitoa imetyksen ohella, mikä on riski täysimetyksen toteutumiselle ja imetyksen jatkumiselle. Lisämaidon antaminen ilman lääketieteellistä syytä on yksi imetysohjauksen suurimmista ongelmakohdista ja merkittävimmistä tekijöistä, jotka hidastavat imetyssuositusten saavuttamista.

Lisämaidon vähentäminen on usein haastavaa ja perheet tarvitsevat tukea ja ohjausta sen toteuttamiseen. Lisämaidon turvallisen vähentämisen ohjeen avulla voidaan auttaa perhettä lisämaitomäärän vähentämisessä ja täysimetykseen siirtymisessä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-01-18

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018112849425

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Alasaarela, A., Yrjänä, J., Rainto, S. & Kinisjärvi, M. 2019. Lisämaidon turvallisella vähentämisellä kohti imetyssuositusten toteutumista. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 2. Hakupäivä 16.2.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018112849425.

Vastasyntyneet saavat synnytyssairaalassa lisämaitoa imetyksen ohella, mikä on riski täysimetyksen toteutumiselle ja imetyksen jatkumiselle. Lisämaidon antaminen ilman lääketieteellistä syytä on yksi imetysohjauksen suurimmista ongelmakohdista ja merkittävimmistä tekijöistä, jotka hidastavat sitä, ettei imetyssuosituksia saavuteta. Vastasyntyneille sairaalassa aloitetun lisämaidon vähentäminen on usein haastavaa ja perheet tarvitsevat tukea ja ohjausta sen toteuttamiseen. Imetysohjauksessa huomioidaan vastasyntyneelle aloitetun lisämaidon turvallinen vähentäminen ja ohjauksen avulla voidaan tukea ja auttaa perheitä täysimetykseen siirtymisessä.

Kuva: Shutterstock

KUVA: NAR studio / Shutterstock.com

Lisämaitoa harkitusti synnytyssairaalassa

Vuonna 2010 tehdyn valtakunnallisen selvityksen mukaan jopa 71 % vastasyntyneistä sai lisämaitoa synnytyssairaalassa Uusitalo, L., Nyberg H. ym. 2012. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 8. Hakupäivä 12.9.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-598-7. Lisämaito tulisi olla ensisijaisesti äidin omaa lypsettyä rintamaitoa tai tarvittaessa luovutettua rintamaitoa tai äidinmaidonkorviketta. Lisämaitoa tulisi antaa vain lääketieteellisin perustein. Lääketieteellisiin lisämaidon antamisen kriteereihin lukeutuvat vastasyntyneen alhainen verensokeri, painonlasku yli 10 % syntymäpainosta, vastasyntyneen erityistilanne kuten keskosuus, raskaudenaikainen kasvuhäiriö tai perussairaus tai äidin vakava sairaus tai lääkitys. WHO. 2009. Acceptable medical reasons for use of breast-milk substitutes. Hakupäivä 11.9.2018. http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/69938/WHO_FCH_CAH_09.01_eng.pdf;jsessio-nid=F3F4C0DA5F3A5A814A07ABA4B631EC5E?sequence=1 Tyypillisimpiä tilanteita, joissa vastasyntyneelle annetaan lisämaitoa ei-lääketieteellisestä syystä ovat äidin riittämätön maidontuotanto, vauva on itkuinen ja levoton, eikä vaikuta tyytyvän rinnasta saamiinsa maitomääriin, imetyshaasteet tai äiti ei halua imettää Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Hakupäivä 12.9.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1 Verronen, P. 1988. Rintaruokinta. Joensuu: Pohjois-Karjalan kirjapaino Oy..

Lisämaidon antamisen tarve tulisi perustella vanhemmille sekä antaa tietoa lisämaidon käytön vaikutuksista imetykseen Uusitalo, L., Nyberg H. ym. 2012. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 8. Hakupäivä 12.9.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-598-7. Uusi kansallinen Imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022 painottaa, miten synnytyssairaalasta kotiutuva perhe tarvitsee aina neuvontaa ja tukea lisämaidon vähentämiseen, mikäli sitä on annettu sairaalassa ollessa. Lisämaidon antaminen ilman lääketieteellistä syytä on yksi imetysohjauksen suurimmista ongelmakohdista ja merkittävimmistä tekijöistä, jotka jarruttavat sitä, ettei vauvamyönteisyysohjelman hyötyjä saavuteta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Kansallinen imetyksen edistämisen toimintaohjelma vuosille 2018–2022. Hakupäivä 12.9.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-949-1 Lisämaidon vähentämisestä tekee haastavaa imetyksen ja lisämaidon antamisen yhteensovittaminen. Vastasyntyneelle aloitetun lisämaidon vähentäminen on haastavaa ja terveydenhuollon henkilöstön tulisi keskittyä näiden perheiden tukemiseen ja ohjaamiseen.

Asianmukaisella imetysohjauksella eroon noidankehästä

Synnytyssairaalassa aloitettu lisämaidon käyttö jatkuu helposti kotona. Niillä äideillä, joiden vauvat saavat säännöllisesti osan ravinnostaan lisämaidon muodossa, maidontuotanto tasoittuu liian alhaiselle tasolle Imetyksen tuki ry. 2016. Lisämaitojen purkaminen. Hakupäivä 12.9.2018. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/lisamaitojen-purkaminen/. Äitejä tulisi kannustaa lypsämään omaa maitoa vauvalleen ylläpitääkseen maidontuotantoa. Perheet tarvitsevat yksilöllistä ja riittävää ohjausta lisäruokinnan toteuttamiseen sekä tietoa lisämaidon käytön vaikutuksista imetyksen alkuvaiheessa. Uusitalo, L., Nyberg H. ym. 2012. Imeväisikäisten ruokinta Suomessa vuonna 2010. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 8. Hakupäivä 12.9.2018. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-598-7 Synnytyssairaalassa tulisi ohjata lisämaidon vähentämiseen jo ennen kotiutumista, jotta perhe tietää kuinka syöttää vauvaansa kotona imetystä tukevalla tavalla ja siirtyä vähitellen kohti täysimetystä. Neuvolan on helpompaa jatkaa jo aloitettua lisämaidon vähentämisen prosessia, eikä korvikkeen määrä ehdi tarpeettomasti kasvaa. Alasaarela, A. & Yrjänä, J. 2018. Lisämaitojen turvallinen purkaminen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Tutkimusten mukaan riittämätön imetystuki saattaa olla yhteydessä imetyksen varhaiseen päättymiseen Hoddinott, P., Craig, L.C.A., Britten, J. & McInnes, R.M. 2006. A serial qualitative interview study of infant feeding experiences: Idealism meets realism. BMJ Open 2012. Hakupäivä 9.11.2018. http://dx.doi.org/10.1136/bmjopen-2011-000504 Mozingo, JN., Davis, MW., Droppleman, PG. & Merideth, A. 2000. “It wasn’t working”: Women’s experiences with short-term breastfeeding. MCN American Journal of Maternal and Child Nursing 25 (3), 120–6..

Imetyksessä ajaudutaan helposti noidankehään, jos äidin maidoneritys ja vauvan tarpeet eivät kohtaa. Äidin maidonerityksen ollessa riittämätöntä, vauva tarvitsee osan ravinnostaan lisämaidon muodossa. Mikäli äidin rinnat eivät saa tarvittavaa stimulaatiota maidontuotannon lisäämiseksi, vauvan lisämaitomäärät kasvavat entisestään. Tällainen noidankehä voi lähteä liikkeelle esimerkiksi äidin stressistä imetyksen onnistumisen suhteen. Maidon erittymistä vähentää myös äidin pelko, jännittyneisyys ja väsymys. Huoli maidon riittävyydestä on maailmanlaajuisesti yleisin syy lisämaidon antoon, vaikka selkeää maidon erittymiseen liittyvää patologiaa on vain 2 % tapauksista. Noidankehään ja lisämaitoon turvautumiseen ajaudutaan myös helposti, mikäli vauva on tyytymätön, unelias tai vauvan imuotteen kanssa on hankaluuksia. Deufel, M. & Montonen, E. 2010. Onnistunut imetys. Tampere: Tammerprint Oy.

Edellä mainittujen tapausten kaltaisissa tilanteissa imetysohjauksessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota perusasioihin kuten imetysasentoon, imuotteeseen, lapsentahtiseen imetykseen, tutittomuuteen ja äidin imetysluottamuksen kasvattamiseen Deufel, M. & Montonen, E. 2010. Onnistunut imetys. Tampere: Tammerprint Oy.. Imetysluottamus on tutkimusten mukaan yksi tärkeimmistä imetyksen kestoon vaikuttavista tekijöistä ja imetysluottamuksen synnyttäminen on yksi keskeisistä imetysohjauksen tavoitteista. Perheen riittävällä rohkaisulla ja tuella pystytään edistämään imetyksen onnistumista. Puolisolta saatu tuki on myös yhteydessä äidin imetysluottamukseen. Mannion, CA., Hobbs, AJ., McDonald, SW. & Tough, SC. 2013. Maternal perceptions of partner support during breastfeeding. International Breastfeeding Journal 8 (4).

Lisämaidon antaminen imetystä tukevalla tavalla

Kun vauva tarvitsee lisämaitoa lääketieteellisestä syystä, tulisi lisämaidon antaminen tapahtua imetystä tukevalla tavalla, kuten vauvantahtisella pulloruokinnalla, imetysapulaitteella tai ruiskulla. Mikäli lääketieteellisenä syynä lisämaidon antoon on vauvan lievästi matala verensokeri, suositellaan lisämaidon antamisen sijaan sokerigeeliä hypoglykemian ensisijaiseksi hoidoksi. 40% sokerigeeli nostaa verensokeri tasoa 0,4mmol/l ja sen käyttö vähentää vastasyntyneiden osastohoidon tarvetta sekä edistää imetyksen toteutumista. Weston, P.J., Harris, D.L., Battin, M., Brown, J., Hegarty, J.E. & Harding, JE. 2016. Oral dextrose gel for the treatment of hypoglycaemia in newborn infants. Cochrane Database Syst.Rev. (5):CD011027. Hakupäivä 9.11.2018. doi:CD011027 Perheet tarvitsevat tukea ja ohjausta, jotta imetyksen ja lisämaidon antamisen yhdistäminen onnistuisi Imetyksen tuki ry. 2016. Lisämaitojen purkaminen. Hakupäivä 12.9.2018. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/lisamaitojen-purkaminen/.

Vauvantahtisella pulloruokinnalla jäljitellään imetystilannetta ja vauvan luontaisen imemisen rytmiä Väestöliitto. 2016. Pullonpyörittäjien opas. Hakupäivä 15.9.2018. http://www.vaestoliitto.fi/@Bin/816691/PULLONPYORITTAJAT-2010-2.pdf. Vauvantahtisella pulloruokinnalla vauva saa juoda tarvitsemansa määrän maitoa omaan tahtiinsa. Huomiota tulisi kiinnittää hyvään asentoon, jotta vauvan viestien tarkkaileminen mahdollistuu. Vauvan tulisi olla pystyasennossa aikuisen käsivarren varassa tai kyljellään aikuisen reisien päällä, esimerkiksi tyynyn avulla. Vauvan haukattua pullon suuhunsa, hänen voi antaa imeä tyhjää tuttiosaa noin minuutin ajan kuin rintaa heruttaen. Vauvan syödessä pullosta hän imee ja nielee omaan tahtiinsa ja pitää välillä hengitystaukoja. Katsekontakti vauvaan mahdollistaa vauvan stressiviestien, kuten kulmien kurtistamisen, nopean nielemisen, hengen haukkomisen tai suupielestä valuvan maidon havaitsemisen ja se auttaa syöttäjää säätelemään pullosta virtaavaa maitomäärää. Philbin, KM. & Ross, ES. 2011. The SOFFI reference guide: Text, algorithms, and appendices: A manualized method for quality bottle-feedings. Journal of Perinatal and Neonatal Nursing 25 (4), 360–80. Rantanen, M. 2017. Miksi tahdistettu pulloruokinta tukee osittaisimetystä? Hakupäivä 16.9.2018, https://www.youtube.com/watch?v=8ia80riB4cQ

Imetysapulaite on apuväline, joka koostuu maitosäiliöstä ja siitä lähtevästä ohuesta letkusta. Imetysapulaitetta hyödynnetään lisämaidon antamiseen samalla, kun vauva imee äidin rintaa. Imetysapulaitetta voi käyttää, jos vauva ei saa tarpeeksi maitoa rinnasta tai hän on tottunut saamaan maitonsa pullosta ja vauvaa pyritään houkuttelemaan imemään äidin rintaa. Lisämaidon antaminen imetysapulaitteen avulla tukee myös vauvan imuotteen opettelua. Imetysapulaitteen maitosäiliö täytetään annettavalla lisämaidolla ja maitosäiliön annetaan roikkua esimerkiksi kaulanauhalla äidin rintakehällä korkeintaan vauvan pään korkeudella. Imetysapulaitteen letku teipataan imetettävän rinnan nännin kohdalle. Imetysapulaitteen letkun paikka vauvan suuhun nähden löytyy yksilöllisesti kokeilemalla. Vauvan on tarkoitus saada maito virtaamaan imetysapulaitteen letkusta samalla, kun hän imee rintaa. Imetyksen tuki ry. 2016. Lisämaitojen purkaminen. Hakupäivä 12.9.2018. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/lisamaitojen-purkaminen/

Lisämaidon turvallinen vähentäminen

Lisämaidon vähentäminen tulisi aloittaa imetysohjauksella, imetyksen tehostamisella ja imetyksen turvamerkkien tarkkailulla. Imetystä voidaan tehostaa ihokontaktilla, imetyskertojen määrää lisäämällä (vähintään 10-12 kertaa vuorokaudessa), imetyskerran aikana rinnalta toiselle vaihtamisella sekä rintoja pumppaamalla imetyksen jälkeen tai vauvan nukkuessa. Imetyksen turvamerkkeihin kuuluu lapsentahtinen imetys 8-12 kertaa vuorokaudessa, vauvan tehokas imeminen ja nieleminen, vähintään viisi pissavaippaa päivässä sekä yksi kakkavaippa päivässä alle kuuden viikon ikäisellä vauvalla. Imetyksen tuki ry. 2016. Lisämaitojen purkaminen. Hakupäivä 12.9.2018. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/lisamaitojen-purkaminen/ Järvenpää, A-L. 2009. Vastasyntyneen hoito lapsivuodeosastolla. Teoksessa U. Paananen, S. Pietiläinen, E. Raussi-Lehto, P. Väyrynen & A-M. Äimälä (toim.) Kätilötyö. Helsinki: Edita Pub-lishing Oy.

Lisämaidon vähentäminen on helpompaa toteuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska äidin maitomäärän lisääntyminen hidastuu ensimmäisen kuuden viikon jälkeen vauvan syntymästä. Lisämaidon turvalliseen vähentämiseen on olennaisina kriteereinä kliinisesti hyväkuntoinen vauva, täysiaikaisuus, vauva osaa imeä rintaa tehokkaasti ja perhe osaa tarkkailla imetyksen turvamerkkien toteutumista. Lisämaidot puretaan vähentämällä maitomäärää vähän kerrallaan, tehostamalla samalla imetystä sekä seuraamalla imetyksen turvamerkkien toteutumista. Imetyksen tuki ry. 2016. Lisämaitojen purkaminen. Hakupäivä 12.9.2018. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/lisamaitojen-purkaminen/ Kuviossa 1 on esitetty keskeiset asiat lisämaidon vähentämisestä.

Keskeiset asiat lisämaidon vähentämisessä

KUVIO 1. Keskeiset asiat lisämaidon vähentämisestä KUVIO 1. Keskeiset asiat lisämaidon vähentämisestä. Teoksessa Alasaarela, A. & Yrjänä, J. 2018. Lisämaitojen turvallinen purkaminen. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 2.12.2018. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/154602/Alasaarela_Yrjana.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lisämaito voidaan lopettaa kerralla, jos vauvan saama korvikkeen määrä on alle 40 ml aterialla, äidillä on normaalit maidonnousun tuntemukset ja imetyksen turvamerkit täyttyvät. Jos lisämaitoa menee yli 40 ml aterialla tai yli 320 ml vuorokaudessa, vähennetään lisämaitomäärää asteittain. Tällöin lisämaitoa vähennetään joka toinen päivä 10 ml jokaiselta aterialta. Jos imetyksen turvamerkit jäävät täyttymättä kahtena peräkkäisenä päivänä, tulee lisämaidon määrässä palata takaisin edelliseen. Vauvan ollessa yli kuuden viikon ikäinen on suurien lisämaitomäärien vähentäminen yleensä haastavaa. Lisämaidon vähentämistä voidaan kuitenkin kokeilla samalla ohjeella kuin alle kuuden viikon ikäiselle, tarkkaillen huolellisesti painon kehitystä ja imetyksen turvamerkkien täyttymistä. Imetyksen tuki ry. 2016. Lisämaitojen purkaminen. Hakupäivä 12.9.2018. https://imetys.fi/tietoa-imetyksen-avuksi/lisamaitojen-purkaminen/ Jos vauvalla on ikää yli neljä kuukautta ja painonnousun turvaamiseksi on käytetty pieniä määriä korviketta, kiinteiden ruokien aloitus on tässä vaiheessa parempi vaihtoehto kuin korvikkeen käyttö, jotta äidin maidontuotanto ja osittaisimetys jatkuisivat Valtion ravitsemusneuvottelukunta. 2016. Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kide 26. Hakupäivä 12.1.2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-599-8.

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus