Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 87/2019

Luomukeruualueiden sertifiointi ja vaatimukset: Mikä on luomukeruualue?

Metatiedot

Nimeke: Luomukeruualueiden sertifiointi ja vaatimukset: Mikä on luomukeruualue? Teoksessa M-L. Järvelä & M. Tiermas (toim.) Luomukeruutuotanto ja luomukeruualueiden perustaminen

Tekijä: Tiermas Mervi; Mahosenaho Taimi; Järvelä Marja-Liisa

Aihe, asiasanat: keräilytuotteet, luonnonmukainen metsänhoito, metsäsertifiointi

Tiivistelmä: Suurin osa Suomen maa- ja metsäpinta-alasta on luomukelpoista, mutta vain pieni osa metsistämme on liitetty luomuvalvontaan. Luomulaatuisena on mahdollista hyödyntää vain ne keruutuotteet, jotka on kerätty luomusertifioiduilta keruualueilta. Muut raaka-aineet etenevät tuotantoketjussa tavanomaisesti tuotettuina, vaikka ne olisivat peräisin luomukelpoisilta alueilta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-10

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112644407

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Tiermas, M., Mahosenaho, T. & Järvelä, M-L. 2019. Luomukeruualueiden sertifiointi ja vaatimukset: Mikä on luomukeruualue? Teoksessa M-L. Järvelä & M. Tiermas (toim.) Luomukeruutuotanto ja luomukeruualueiden perustaminen. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 87. Hakupäivä 5.6.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112644407.

Suurin osa Suomen maa- ja metsäpinta-alasta on luomukelpoista, mutta vain pieni osa metsistämme on liitetty luomuvalvontaan. Luomulaatuisena on mahdollista hyödyntää vain ne keruutuotteet, jotka on kerätty luomusertifioiduilta keruualueilta. Muut raaka-aineet etenevät tuotantoketjussa tavanomaisesti tuotettuina, vaikka ne olisivat peräisin luomukelpoisilta alueilta.

Kaikki luonnosta kerättävät marjat, sienet, yrtit ja erikoiskasvit eivät automaattisesti ole luomua. Luomukeruutuotteet kerätään alueilta, jotka on sertifioitu luomukeruualueiksi ja jotka kuuluvat luomuvalvonnan piiriin (kuvio 1). Metsien lisäksi luomukeruualueeseen voi kuulua esimerkiksi luomutuotannon vaatimukset täyttävä pelto, josta voidaan kerätä keruutuotteena viljelykasvin seassa luonnonvaraisena kasvavia kasvilajeja (”rikkakasveja”), pellonpiennar, luonnonlaidun tai suoalue. Luomupeltojen ja -laidunten osalta on kuitenkin muistettava, että ne tulee liittää luomuvalvonnan piiriin myös keruutuotannon osalta. Mikäli luomu- tai luonnonlaitumella laiduntaa kotieläimiä, tulee myös elintarvikehygienia huomioida keruutuotannossa. Suojelukohteita ei ole mahdollista sertifioida luomukeruualueiksi. Tiermas, M. 2019. Luomukeruutuotanto ja -keruualueiden perustaminen. ProAgria. Hakupäivä 4.11.2019. https://www.proagriaoulu.fi/files/biotalousleader/luomukeruutuotannon_ja_luomukeruualueiden_ohjemateriaali_26.6.2019.pdf

Luomukeruutuotantoa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus

KUVIO 1. Luomukeruutuotantoa koskeva lainsäädäntö ja ohjeistus Tiermas, M. 2019. Luomukeruutuotanto ja -keruualueiden perustaminen. ProAgria. Hakupäivä 4.11.2019. https://www.proagriaoulu.fi/files/biotalousleader/luomukeruutuotannon_ja_luomukeruualueiden_ohjemateriaali_26.6.2019.pdf

Suomessa koko maapinta-alasta 86 % ja metsäpinta-alasta jopa 97–99 % on luomukelpoista (kuvio 2). Kuitenkin vain pieni osa pinta-alastamme on liitetty luomuvalvontaan. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan luomupotentiaali on Koillismaata lukuun ottamatta toistaiseksi lähes täysin hyödyntämättä: Vuonna 2017 koko maakunnan metsätalousmaista (sis. metsämaan, kitumaan ja joutomaan) noin 38 prosenttia (n. 1,24 milj. ha) oli luomusertifioitu, kun taas Koillismaan ulkopuolella vastaava osuus oli vain noin 0,01 prosenttia (161 ha) (kuvio 3). Tuolloin Koillismaa kuului vielä Pohjois-Suomessa kehitetyllä ja pilotoidulla riskiperustaisella selvitysmallilla sertifioituun luomukeruualueeseen, joka tunnettiin maailman suurimpana yhtenäisenä, yhteensä noin 11,65 miljoonaa hehtaaria käsittävänä luomukeruualueena ennen kansallisen luomukeruualueiden perustamista koskevan ohjeistuksen uudistamista. Uuden ohjeistuksen vuoksi luomukeruualueen pinta-ala pieneni noin puoleen vuoden 2019 alusta Tuukkanen, P. & Heikinmatti, A. 2019. Maailman suurin yhtenäinen luomumarjojen keruualue lakkasi olemasta Suomessa – "Jos haluamme poimia luomua Lapista, niin nyt se on mahdotonta". Yle Uutiset 15.8. Hakupäivä 28.8.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10919975. Jatkossa onkin tärkeää panostaa keinoihin, jotka edistävät tehokkaimmin sertifioidun luomukeruualueen lisäämistä: maastossa tilanne ei ole muuttunut, vaan luomukelpoista pinta-alaa on edelleen saman verran käytettävissä.

Suomalaisen maa- ja metsäpinta-alan luomupotentiaali

KUVIO 2. Suomalaisen maa- ja metsäpinta-alan luomupotentiaali Vuorela, E. 2018. Youngfour Oy. Metsäpinta-alat. 2017. Valtakunnan metsien inventointi (VMI11) -tilasto, Luonnonvarakeskus (Luke). Luomussa kiellettyjen tuotantopanokset. 2017. Suomen virallinen tilasto (SVT): Metsänhoito- ja metsänparannustyöt, Luonnonvarakeskus (Luke).

KUVIO 3. Luomukeruualueiden tilanne Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2017. Vuonna 2018 uudistetun ohjeistuksen vuoksi Suomen Lapissa, Pohjois-Pohjanmaan Koillismaalla ja Kainuun pohjoisosissa sijaitsevan yhtenäisen luomukeruualueen pinta-ala pieneni noin puoleen vuoden 2019 alusta Tuukkanen, P. & Heikinmatti, A. 2019. Maailman suurin yhtenäinen luomumarjojen keruualue lakkasi olemasta Suomessa – "Jos haluamme poimia luomua Lapista, niin nyt se on mahdotonta". Yle Uutiset 15.8. Hakupäivä 28.8.2019. https://yle.fi/uutiset/3-10919975. (Kartta: Marja-Liisa Järvelä ja Toni Sankari, Oulun ammattikorkeakoulu) (Kuva avautuu isommaksi klikkaamalla.)

Keruualueen luomusertifiointi ei estä normaaleja metsänhoitotoimenpiteitä, kuten istutuksia, harvennuksia ja hakkuita. Sen sijaan huomiota tulee kiinnittää luomussa kiellettyihin tuotantopanoksiin, joita ovat muun muassa kemialliset torjunta-aineet, urea ja mineraalityppilannoitteet. Mikäli kiellettyjä tuotantopanoksia käytetään, alue poistetaan luomukeruualueesta tai siirtymävaihe aloitetaan uudestaan. Luomussa sallittuihin tuotantopanoksiin kuuluvat muun muassa terveyslannoitteet (esimerkiksi boori) ja tuhkalannoitus. Havupuuhakkuissa juurikäävän torjunta on pakollista 1.5.–30.11. aikana keskisessä ja eteläisessä Suomessa (kuvio 4), joka voidaan tehdä luomutuotantoon soveltuvalla harmaaorvakkaliuoksella. Tavallisesti juurikäävän torjuntaan käytetään ureaa. Tiermas, M. 2019. Luomukeruutuotanto ja -keruualueiden perustaminen. ProAgria. Hakupäivä 4.11.2019. https://www.proagriaoulu.fi/files/biotalousleader/luomukeruutuotannon_ja_luomukeruualueiden_ohjemateriaali_26.6.2019.pdf

Juurikäävän torjunta on pakollista 1.5.-30.11. aikana keskisessä ja eteläisessä Suomessa

KUVIO 4. Juurikäävän torjunta on pakollista 1.5.–30.11. aikana keskisessä ja eteläisessä Suomessa (kartta: ARVOPILOTTI – Kohti luonnonraaka-aineiden arvoketjujen pilotointia -hanke, Oulun ammattikorkeakoulu, 2019)

Luomutuotantoon siirrytään vähintään kolme vuotta kestäneen siirtymävaiheen kautta, jona aikana alueen tulee täyttää luomutuotannon vaatimukset. Siirtymäaikaa on mahdollista lyhentää, mikäli voidaan dokumentoidusti osoittaa keruualueen luomukelpoisuus kolmen edellisen vuoden osalta. Tähän riittää esimerkiksi metsänhoitosuunnitelma ja metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijalausunto. Tiermas, M. 2019. Luomukeruutuotanto ja -keruualueiden perustaminen. ProAgria. Hakupäivä 4.11.2019. https://www.proagriaoulu.fi/files/biotalousleader/luomukeruutuotannon_ja_luomukeruualueiden_ohjemateriaali_26.6.2019.pdf

Käsikirjoitus ja ohjaus Mervi Tiermas Kuvaus ja leikkaus Mervi Tiermas Tuottaja ProAgria Oulu ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

Ohjemateriaali on tuotettu ProAgria Oulun ja Oulun Maa ja kotitalousnaisten hallinnoimien Oulun Seudun BiotalousLeader- ja Maasta markkinoille -hankkeiden puitteissa yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja ARVOPILOTTI-hankkeen sekä viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Materiaali on laadittu vuoden 2018 loppuvuoden tilanteen ja tietolähteiden mukaisesti, eivätkä materiaalin laatijat vastaa mahdollisista myöhemmin tarkentuneista tai muuttuneista ohjeista, eivätkä tapauskohtaisista tulkinnoista liittyen esimerkiksi ohjeisiin tai lainsäädäntöön. Ohjemateriaali odottaa Ruokaviraston hyväksyntää: lisätiedot Sampsa Heinoselta.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus