Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Metatiedot

Nimeke: Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Isomursu Esa Pekka; Hoppu Petri; Tötterström Jouko (toim.)

Aihe, asiasanat: kulttuuriala, kulttuuritoiminta, kulttuurituotanto

Tiivistelmä: Julkaisu on tehty Oulun ammattikorkeakoulun vuonna 2018 aloittaneen Kulttuurituottamisen ja luovan talouden (YAMK) Master-opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä. Osittain julkaisu jatkaa siitä, mihin vuoden 2016 opiskelijaryhmän selvitys "Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa" jäi. Tämä teos on kuitenkin samalla täysin itsenäinen kokonaisuus, joka perehtyy nykyhetken valossa kiinnostaviin aiheisiin. Yksi muutosvoima, joka on vaikuttanut tähän uuteen julkaisuun, on kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistustyö. Samoin viime vuosina on uudistettu sivistystoiminnan kokonaisuuteen vaikuttavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisolait.

Kukin opiskelija, itsekin kulttuurialan ammattilainen, syventyi yksin tai ryhmässä häntä itseään kiinnostaviin kulttuurituottamisen teemoihin. Kirjallisten lähteiden lisäksi muun muassa toteutettiin lukuisia kyselyitä ja henkilöhaastatteluja. Käsiteltyjä teemoja ja saatuja tuloksia pohdittiin matkan varrella myös yhdessä koko ryhmän ja opettajien kanssa. Lopputuloksena on tämä laaja-alainen, tekijöidensä näköinen julkaisu.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-172-2

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-172-2

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Isomursu, E., Hoppu, P. & Tötterström, J. (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 21.7.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-172-2.

Kirjoitettaessa tätä artikkelikokoelmaa vuosien 2018–2019 taitteessa on kulttuurin kentällä yksi keskeinen muutosta ajava tekijä muun muassa lakiuudistuksista johtuva kuntien ja muiden kulttuuritoimijoiden muuttuva rooli. Myös digitalisaatio on edelleen voimakas muutostekijä. Toisaalta tietyt teemat, kuten työssä jaksaminen ja elämysten merkitys lienevät ikuisia. Kuitenkin niidenkin tarkempi sisältö on jatkuvassa muutoksessa. Tässä raportissa käsitellään kaikkia edellä mainittuja teemoja. Teksteistä käy myös ilmi kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä, yhteiskunnallisena (muutos)voimana ja kestävän kehityksen elementtinä. Kulttuurin tuottaminen on työtä, jolla on merkitystä!


1. ESIPUHE

Tämä julkaisu on tehty Oulun ammattikorkeakoulun vuonna 2018 aloittaneen Kulttuurituottamisen ja luovan talouden (YAMK) Master-opiskelijaryhmän ja opettajien yhteistyönä. Osittain julkaisu jatkaa siitä, mihin vuoden 2016 opiskelijaryhmän selvitys "Minne matka, kulttuurituottaminen? Pohjoinen näkökulma kulttuurituottamiseen nyt ja tulevaisuudessa" jäi. Tämä teos on kuitenkin samalla täysin itsenäinen kokonaisuus, joka perehtyy nykyhetken valossa kiinnostaviin aiheisiin. Yksi muutosvoima, joka on vaikuttanut tähän uuteen julkaisuun, on kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistustyö. Samoin viime vuosina on uudistettu sivistystoiminnan kokonaisuuteen vaikuttavat kirjasto-, liikunta- ja nuorisolait.

Kukin opiskelija, itsekin kulttuurialan ammattilainen, syventyi yksin tai ryhmässä häntä itseään kiinnostaviin kulttuurituottamisen teemoihin. Kirjallisten lähteiden lisäksi muun muassa toteutettiin lukuisia kyselyitä ja henkilöhaastatteluja. Käsiteltyjä teemoja ja saatuja tuloksia pohdittiin matkan varrella myös yhdessä koko ryhmän ja opettajien kanssa. Lopputuloksena on tämä laaja-alainen, tekijöidensä näköinen julkaisu.

Artikkeleita raporttiin ovat kirjoittaneet Julia Heikkinen, Kimmo Hirvenmäki, Pia Kaitasuo, Sanna Kallio, Ira Korkala, Jukka Lappalainen, Antti Leinonen, Piia Lievetmursu, Tittamari Marttinen, Joose Mikkonen, Annu Nietula, Jukka-Pekka Peltoniemi, Heidi Ranta, Irene Räty, Ville-Mikko Sikiö, Timo Sipilä, Jaana Soronen, Heli Suihkonen, Inga Söder, Virpi Timonen ja Tiina Tolonen. Työn ohjaajina ja julkaisun toimittajina ovat toimineet yliopettajat Petri Hoppu, Pekka Isomursu ja Jouko Tötterström.

Antoisia lukuhetkiä!

Oulussa 1.3.2019

Esa Pekka Isomursu, Petri Hoppu ja Jouko Tötterström


2 JOHDANTO

Isomursu Esa Pekka, Hoppu Petri, Tötterström Jouko, Kaitasuo Pia 

Kuva: Esa Pekka Isomursu

KUVA: Isomursu Esa Pekka 

Elinvoimaisuus, demokratia, toiminnan edellytykset, sivistykselliset perusoikeudet. Siinä tiiviisti suuntaviivat tammikuussa 2019 hyväksyttyyn, uudistettuun lakiin kuntien kulttuuritoiminnasta. 

Kulttuurin alalla on neljännesvuosisadan aikana koettu valtaisa muutos, joka ei liity vain tekniikkaan ja välineisiin. Yhteisöt ovat tänään monikulttuurisia – eikä tällä tarkoiteta vain kansallisuuksien kirjoa. Kulttuurin ymmärretään kuuluvan myös eri ikäryhmille, eri valmiuksin kulttuuria käyttäville ja eri lähtökohdista sitä soveltaville. 

Oulun ammattikorkeakoulussa Kulttuurituottamisen ja luovan talouden Master-tutkintoa opiskelevat – kulttuurialalla niin hallinnon, opetuksen kuin luovan toiminnan parissa työskentelevät – tarjoavat tässä artikkelikokoelmassa katsauksen kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa ja etsimessään heillä on uuden lain suuntaviivat. 

Lakimuutos perustuu tosiasioihin: kulttuuritoimi muutetaan vastaamaan muuttunutta todellisuutta. Mutta muutosta on myös jatkettava, sillä kulttuuri ei ole pysähtynyt tila. Se on luovaa toimintaa, innovaatioita ja visioita. Niihinkin tässä julkaisussa halutaan antaa näkökulma. 

Katsaus alkaa tarkastelemalla Oulun kaupungin tulevaa kulttuuristrategiaa ja uuden lain mahdollisia vaikutuksia Oulun kaupungin kulttuuritoimeen (luku 3). Paitsi lain uudistuksen vuoksi, on kulttuuristrategia Oulussa erityisen tarkastelun ja kehittämisen kohteena siksi, että Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026.

Luku 4 tuo esiin näkökulmia kirjastojen tulevaisuuteen. Kirjastojen rooli on voimakkaassa muutoksessa, jopa niin että voidaan hyvällä syyllä kysyä, voiko niitä tulevaisuudessa edes kutsua kirjastoiksi. Toisena aiheena ovat lastenkulttuurin toiminnalliset ulottuvuudet ja maakuntatason yhteistyö. Mitä tarvitaan, että yhteistyö realisoituu eikä jää pelkän suunnittelun asteelle? Luvun päätteeksi otetaan jopa osin fiktiiviset keinot käyttöön, kun pohditaan teatteri-liikelaitoksen muodonmuutosta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. 

Luvussa 5 pohditaan ihmisten arvomaailmoja ja elämysten merkitystä. Miten kulttuuritapahtumat, -instituutiot ja ihmiset voivat vuorovaikutteisesti luoda merkityksellisiä kohtaamisia ja elämyksiä meille kaikille? Yhdessä tekemiseen ja vuorovaikutukseen on eri keinoja, mutta yhteinen tahtotila. Kulttuuriala voi aktiivisella toiminnallaan olla mukana alueen elinvoimaisuuden toteuttamisessa, aivan kuten valmisteilla oleva laki kuntien kulttuuritoimelta edellyttää.

Tuottajan toimintaympäristöt kehittyvät ja muuttuvat. Digitaalisuuden ottaminen haltuun on yksi ajan suurista haasteista myös kulttuurialalla. Siksi luku 6 kertoo digiajan tuomista mahdollisuuksista kulttuuriammatin harjoittajalle erityisesti markkinoinnissa. Luvussa käsitellään myös tekijänoikeuksien ja tekijänoikeuskorvauksien viidakkoa verkkopalveluiden ja digitallenteiden aikakaudella. Etäisyyksien "katoaminen" digitaalisuuden myötä ja maapallon muuttuminen yhdeksi isoksi "maailmankyläksi" vaikuttaa myös luovien alojen välittäjätoimintaan, jonka moninaisia muotoja pohditaan luvun päätteeksi.

Kulttuurin aikaan saama hyvä tunnustetaan jo, mutta on nähtävä myös, mitä muutos aiheuttaa niille, jotka vastaavat työkseen kulttuurin tuottamisesta. Mitkä ovat heidän työnsä edellytykset ja ovatko ne kenties ristiriidassa lain toteuttamisen kanssa? Miten kulttuurityön tekijä jaksaa työssään? Miten hän kokee työnsä? Miten työhyvinvointia voisi parantaa? Kulttuurin tuottaminen ei ole kasvotonta. Se on inhimillistä toimintaa, ei vain ylhäältä annettujen oletuksien toteuttamista, lain kirjaimen seuraamista. Tätä pohditaan julkaisun luvun 7 artikkeleissa.

Lopuksi luvussa 8 vedämme vielä hieman lankoja yhteen ja luomme katseen tulevaisuuteen, tämän raportin jälkeiseen aikaan.


3. OULUN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUT MUUTOKSESSA

Lumo Light festival

Oulun kaupungin kulttuuripalvelut muutoksessa

Sikiö Ville-Mikko

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta on uudistumassa alkuvuodesta 2019. Oulun kaupunki on ennakoimassa lakiuudistusta organisaatiomuutoksella, joka muodostaa Ouluun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut. Oulun kaupungilla viimeistellään myös sivistysohjelmaa ja kulttuuristrategian työstäminen on loppusuoralla. 


4. TRAGEDIASTA UTOPIAAN

Oodi

Puuhamaa vai valintatalo? Kirjastojen roolileikki kulttuurin hiekkalaatikolla

Tolonen Tiina, Kallio Sanna

Suomalaiset kirjastot ovat kulttuurin, sivistyksen, tiedon ja osaamisen puolustajia. Niillä on vankka perusta ja pitkä perinne suomalaisessa yhteiskunnassa. Kirjastojen toivotaan olevan myös sellaisia paikkoja, joissa luodaan umpeen tai rakennetaan pitkospuita yli digikuilujen, joita väistämättä syntyy kansalaisten keskuuteen, kun jatkuvasti suurempi osa yhteiskunnan palveluista keskitetään verkkoon. 

Tasa-arvoinen lastenkulttuuri

Kohti tasa-arvoisen lastenkulttuurin maakuntaa

Lievetmursu, Piia

Kulttuuri-sana vilahtaa maakuntauudistus 2021 -suunnitelmissa ja strategioissa tuon tuostakin, mutta yleensä vailla toimenpidesuunnitelmia. Vuosia Kanta-Hämeessä kuntarajat ylittävästi toiminut lastenkulttuurikeskus haluaa varmistaa, että kulttuurin, ja erityisesti lastenkulttuurin, maakunnallisia toimenpiteitä suunnitellaan ja kirjataan – ja että ne eivät myöskään jää pelkän suunnittelun asteelle. 

Tragediasta utopiaan

Tragediasta utopiaan

Mikkonen Joose

Haastattelin Oulun teatterin sidosryhmien edustajia syksyllä 2018. Tarkoituksenani oli tuottaa tietoa teatterin nykyhetkestä, kerätä visioita ja kartoittaa yhteisiä intressejä. Haastatteluiden pohjalta loin kuvitteellisen skenaarion missä tuon esille nousseita ongelmia ja havaintoja. Esitän samalla ehdotuksia mitä taitoja ja tahtotilaa asioiden muuttaminen mielestäni vaatii. 


5. ARVOT JA ELÄMYKSET

Kulttuuritapahtuma taiteen äärellä vaiko taiteen kilpakentillä

Kulttuuritapahtuma taiteen äärellä vaiko taiteen kilpakentillä?

Räty Irene

Mitä pitää sisällään hyvä tanssitapahtuma Suomessa? Tulisiko sen olla kilpailu- vai katsaushenkinen? Mitkä elementit tekevät tapahtumasta hyvän?

Museuumi – Siwistyksen woimallinen välikappale

"Museuumi – Siwistyksen woimallinen välikappale"

Kaitasuo Pia

Pienessä pohjoispohjalaisessa kaupungissa on tartuttu tulevaisuuden haasteisiin, mitä tulee museotoimeen. Raahen museo on kangistumaton kaupunginmuseo, erinomainen esimerkki monille isommilleen. Se on ”rohkea, reima ja horjumaton” aivan kuten alueen maakuntalaulussa kajautetaan.

Valokeilassa taiteilijan ja yleisön kohtaamiset

Valokeilassa taiteilijan ja yleisön kohtaamiset

Marttinen Tittamari

Pohdin taiteilijan ja yleisön kohtaamisia taiteilijan näkökulmasta. Millainen merkitys taiteilijalle on vapaamuotoisella vuorovaikutuksella yleisön kanssa? Haastateltavina ovat taidemaalari ja kaksi kirjailijaa (toinen aikuisille, toinen pääasiassa lapsille ja nuorille kirjoittava) sekä muusikko-näyttelijä, näyttelijä ja performanssitaiteilija.

Aitoja synergioita etsimässä

Aitoja synergioita etsimässä – Lapin kulttuurimatkailun utopiat ja dystopia

Nietula Annu, Hirvenmäki Kimmo

Tässä artikkelissa tutkitaan kulttuurimatkailun haasteita, etenkin matkailun ja paikallisteatterin kohtaamisen näkökulmasta. Toisaalta pohditaan, mitä yhteistyö voisi olla upeimmillaan, ja toisaalta kerrotaan, miten on käynyt pahimmillaan. Lopuksi pari matkailualan asiantuntijaa valottaa, mikä Rovaniemen tilanne kulttuurimatkailun suhteen on tällä hetkellä.  

Kansalaisopistot

Mielenvirkistystä kulttuurista. Kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana

Soronen Jaana

Suomen yli 180 kansalaisopistoa tarjoavat vuosittain tuhansia kulttuuritapahtumia: taidenäyttelyitä, konsertteja, teatteriesityksiä ja paljon muuta. Mikä on kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana?


6. TUOTANTOYMPÄRISTÖT MUUTOKSESSA

Digisti parempi markkinointisuunnitelma

Digisti parempi markkinointisuunnitelma

Peltoniemi Jukka-Pekka, Sipilä Timo, Söder Inga

Kaikki tiet vievät digiin. Oma karriääri täytyy olla kirkas, kun kulttuurialan pientoimija astuu digitaaliseen markkinointimaailmaan – mahdollisuuksien ja sudenkuoppien maailmaan. Oulun Musiikkijuhlien toimitusjohtaja Maija Perola pitää tärkeänä, että markkinointi on suunniteltua ja korkeatasoista. Pientoimijan, kuten artistin, pitää myös osata jakaa voimavaransa järkevästi. Perola paaluttaa, että ennen ensimmäistäkään postausta artistin pitää miettiä  hyvin tarkasti oma karriääri ja toimia sen mukaan.

Tekijänoikeuskorvaukset

Kuinka musiikin tekijänoikeuskorvaukset tuloutetaan verkkosisältöpalveluiss(t)a?

Lappalainen Jukka

Kun joutoaikoina, kännykkää näpelöidessä, alkaa oma uusi ja ihmeellinen musiikki soida päässä, voi sen heti tallentaa kännykän muistiin. Sovelluskaupasta voi nopeasti ostaa tarvittavia lisäohjelmia, joilla voi sävellys- ja sovitustyön saattaa valmiiksi äänityksineen ja loppumiksauksineen. Sitten kuvataan ja editoidaan hauska musiikkivideo ja teos on uploadia vaille valmis. 

Luovien alojen välittäjätoiminnan moninaiset muodot

Luovien alojen välittäjätoiminnan moninaiset muodot

Leinonen Antti J.

Akkaa Päälle tv-viihdesarja nauratti 90-luvulla koko kansaa ja suomalaiseen tietoisuuteen nousivat Trio Forrester ja yhtyeen keikkamyyjä Liimatainen. Liimatainen (Petelius) järjesti orkesterille (Mäkelä, Kivinen, Vierikko) keikkoja ja kavalsi palkkiot omaan taskuunsa. Sittemmin Liimataisesta on tullut muusikkopiireissä synonyymi epärehelliselle keikkamyyjälle. Kun kuvaillaan luovien alojen välittäjätoimintaa, agentteja ja managereja, mielikuva Liimataisesta nousee herkästi monen huulille. 


7. TYÖ JA HYVINVOINTI

Kuinka jaksan

Kuinka jaksan?

Ranta Heidi

Työssäjaksaminen ja arjen haasteet ovat vahvasti läsnä ja ajankohtaisia aiheita kirjoittajan perheessä. Teksti syntyi näiden haasteiden innoittamana ja synnytti ajatuksia omaan työssäjaksamiseen ja itsestä huolehtimiseen. Näkemyksiä aiheeseen on saatu työuupumuksensa kanssa kamppailevalta kulttuurituottajalta sekä aihetta käsittelevästä kirjasta.

Hyvät työpaikat Oulussa

Hyvät työpaikat Oulussa

Heikkinen Julia

Työhyvinvoinnin tärkeimpiä tekijöitä suomalaisille ovat tutkimuksen mukaan hyvä työilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön. Tunnistetaanko nämä tekijät myös kulttuurialalla? Tässä artikkelissa kolme oululaista kulttuuri- tai luovalla alalla toimivaa, hyväksi työpaikaksi kehuttua organisaatiota kertoo, miksi heillä viihdytään.

Uudistuva johtajuus

Uudistuva johtajuus

Korkala Ira, Suihkonen Heli, Timonen Virpi

Mielikuva kulttuurijohtajasta työssään johtaa usein suurten kulttuuri- ja taidelaitosten pariin. Kuitenkin suurin osa alan johtajista työskentelee kunnallis- ja julkishallinnon parissa, usein etäällä varsinaisten kulttuuri- ja taide-elämysten ääreltä. On siis tarpeen tutkia, mitä nämä henkilöt työssään tekevät ja kuinka he sen kokevat. 


8. LOPPUSANAT

Tanskan kuninkaallisen kirjaston uudisrakennus

KUVA: Tanskan kuninkaallisen kirjaston uudisrakennus "musta timantti", den Sorte Diamant (kuva: Isomursu Esa Pekka)

Tällainen oli tuore kattaus näkökulmia kulttuurituottamiseen. Raportti jatkaa perinnettä, jonka Kulttuurituottamisen ja luovan talouden Master-opiskelijat aloittivat Oulun ammattikorkeakoulussa syksyllä 2016. Perinne todennäköisesti jatkuu taas kahden vuoden päästä, kun uusi opiskelijaryhmä poimii viestikapulan ja tutkailee siihen mennessä syntyviä kulttuurin tekemisen uusia tuulia.

Tällä hetkellä, vuosien 2018–2019 taitteessa, yksi keskeinen muutosta ajava tekijä kulttuurin kentällä on kuntien ja muiden kulttuuritoimijoiden muuttuva rooli, joka johtuu ennen kaikkea lakiuudistuksista. Myös digitalisaatio on edelleen voimakas muutosta ajava tekijä. Toisaalta tietyt teemat, kuten vaikkapa työssä jaksaminen ja hyvinvointi tai elämysten merkitys, lienevät ikuisia – ollen kuitenkin nekin samalla jatkuvassa sisällöllisessä muutoksessa. Raportista käy myös ilmi kulttuurin merkitys ihmisten hyvinvoinnin edistäjänä, yhteiskunnallisena (muutos)voimana ja kestävän kehityksen elementtinä. Kulttuurin tuottaminen todellakin on työtä, jolla on merkitystä!

Toivomme että tämä raportti on antanut lukijalleen uusia näkökulmia kulttuurin tekemisen ajoittain hektiseenkin maailmaan – ja kenties myös työkaluja parempaan työssä selviämiseen.

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus