Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 78/2019

Maksuton raskauden ehkäisy nuorille – hyödyllinen vai ei?

Metatiedot

Nimeke: Maksuton raskauden ehkäisy nuorille – hyödyllinen vai ei?

Tekijä: Ritola Anna; Thomenius Taru; Perälä Minna; Rainto Satu

Aihe, asiasanat: abortti, maksuttomuus, nuoret, raskauden ehkäisy, seksuaalisuus

Tiivistelmä: Maksutonta raskauden ehkäisyä tarjottiin nuorille vuonna 2018 noin 35 Suomen kunnassa. Maksuttomalla raskauden ehkäisyllä voidaan vähentää raskaudenkeskeytysten määriä. Lisäksi kunnat hyötyvät taloudellisesti, sillä raskaudenkeskeytysten kustannukset ovat suuremmat, kuin että tarjoaisivat maksuttoman raskauden ehkäisyn.

Suomessa vuonna 2018 tehtiin noin 8602 raskauden keskeytystä. Alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20-24-vuotiaille. Vuonna 2013 tehdyssä kouluterveystutkimuksessa on selvitetty, että noin kolmannes tytöistä ja viidennes pojista oli ollut ainakin kerran yhdynnässä peruskoulun päättyessä. Samassa tutkimuksessa selvisi myös, että noin viidennes peruskoulun 8. luokkalaisista yhdynnässä olleista ei ollut käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässä mitään ehkäisyä.

Nuorten maksuttomaan raskauden ehkäisyyn pitäisi Suomen jokaisessa kunnassa panostaa, vaikka Suomessa raskaudenkeskeytyksiä tehdäänkin melko vähän muihin maihin verrattuna.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-11-29

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112143399

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Ritola, A., Thomenius, T., Perälä, M. & Rainto, S. 2019. Maksuton raskauden ehkäisy nuorille – hyödyllinen vai ei?. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 78. Hakupäivä 16.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112143399.

Kansanterveyslain ja siihen liittyvän maksulain perusteella Suomen ehkäisyneuvonnan palvelukäynti on kaikenikäisille maksutonta, mutta ehkäisymenetelmien tarjonnassa on eroja paikkakuntien välillä. Maksutonta raskauden ehkäisyä tarjottiin nuorille vuonna 2018 noin 35 Suomen kunnassa.

Kuva: Shutterstock

KUVA: TanyaJoy/Shutterstock.com

Seksuaalisuus nuoruudessa 

Seksuaalisuus on jokaisen ihmisen perusoikeus ja se kuuluu ihmisen kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Seksuaalinen identiteetti koostuu seksuaalisesta itsetunnosta sekä suhteesta omaan kehoon ja sukupuoleen. Nuorten seksuaalisuus kehittyy vähitellen. Tieto seksuaalisuudesta lisääntyy ja heille kehittyy mielikuvia, asenteita, arvoja ja taitoja liittyen ihmiskehoon, seksuaalisuuteen sekä intiimeihin suhteisiin. Näitä asioita nuoret oppivat seksuaalikasvatuksen sekä esimerkiksi omien vanhempien kautta. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto tarjoaa nuorille seksuaalineuvontaa. Nuoret, jotka eivät jatka opiskeluja jäävät opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle. Näillä nuorilla saattaa olla suurin tarve seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluille, sillä tiedetään, että seksitaudit sekä teiniraskaudet ovat yleisempiä vähemmän koulutetuilla nuorilla. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelman 2014–2020 tavoitteena ovat muun muassa nuorten seksuaali- ja lisääntymispalveluiden esteettömyys ja syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tavoittaminen. Aho, T., Kotiranta-Ainamo, A., Pelander, A. & Rinkinen, T. 2008. Puhutaan seksuaalisuudesta – nuori vastaanotolla. Helsinki: Priima Paino Oy. Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. 2013. Edistä ehkäise, vaikuta – seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, opas 33. Hakupäivä 6.11.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-174-7

Seksi on yksi osa seksuaalisuutta ja se on erilaista eri-ikäisenä. Siihen vaikuttaa muun muassa nuoren yksilöllinen kehitysvaihe. Seksin kautta nuori ilmaisee seksuaalisuuttaan käyttäytymisen, toiminnan sekä tunteiden ja ajatusten avulla. Ihme, A. & Rainto, S. 2008. Naisen terveys. Helsinki: Edita Prima. Ihme, A. & Rainto. S. 2014. Naisen terveys. Helsinki. Edita Prima. Vuoden 2013 kouluterveystutkimuksen tuloksista käy ilmi, että noin kolmannes tytöistä ja viidennes pojista oli ollut ainakin kerran yhdynnässä peruskoulun päättyessä. Saman tutkimuksen tuloksista selviää myös, että noin viidennes peruskoulun 8. luokkalaisista yhdynnässä olleista ei ollut käyttänyt viimeisimmässä yhdynnässä mitään ehkäisyä. Paananen, U., Pietiläinen, S., Raussi-Lehto, E. & Äimälä, A-M. 2015. Kätilötyö. Helsinki. Edita.

Raskaudenkeskeytykset Suomessa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) viimeisimmän tilaston mukaan vuonna 2018 tehtiin vähiten raskauden keskeytyksiä vuosiin. Alle 20-vuotiailla keskeytysten määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20–24-vuotiaille. Yhteensä vuonna 2018 tehtiin noin 8 602 raskaudenkeskeytystä. Vuonna 2018 noin 38 % raskauden keskeytyksistä tehtiin naisille, joille oli tehty raskauden keskeytys jo aiemmin. Alle 20-vuotialla vastaava luku oli noin 11 %. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2019. Raskaudenkeskeytykset 2018. Tilastot. Hakupäivä 19.7.2019. https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset

Nuorilla, jotka ovat tehneet raskaudenkeskeytyksen ei ole suurempaa riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Nuoren taustatekijöillä, kuten taloudellisella tilanteella on tähän suurempi vaikutus. Jotta nuori ei joutuisi syrjäytymiskierteeseen on häntä tuettava raskaudenkeskeytysprosessissa. Leppälahti, S. 2016.Teenage pregnancy in Finland: trends, determinants and consequences. Hakupäivä 13.9.2019. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161882 Jokainen kokee raskaudenkeskeytyksen eri tavalla. Joillekin raskaudenkeskeytys voi olla psyykkisesti todella kuormittavaa ja näissä tapauksissa heidät tulee ohjata hakemaan keskusteluapua esimerkiksi terveyskeskuksen kautta. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2017. Raskaudenkeskeytys. Hakupäivä 4.11.2019. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/ehkaisyneuvola/raskaudenkeskeytys

Raskaudenkeskeytyksen tekemiseen vaikuttaneet syyt voivat vaivata naista vielä pitkän ajan kuluttua. Tärkeää on kuitenkin muistuttaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja ja niistä olisi hyvä puhua esimerkiksi läheisen kanssa. Raskaudenkeskeytyksellä voi olla suuri merkitys naisen seksuaalisuuteen sekä seksuaaliseen halukkuuteen. Seksistä nauttiminen voi olla haastavampaa kuin aiemmin. Myös tähän tulisi kiinnittää huomiota, kun nainen keskeytyksen jälkeen hakee itselleen keskusteluapua. Naistalo.fi. 2018. Keskeytyksen jälkeen. Hakupäivä 4.11.2019. https://www.terveyskyla.fi/naistalo/seksuaaliterveys/raskaudenkeskeytys-eli-abortti/keskeytyksen-j%C3%A4lkeen

Maksuttoman raskauden ehkäisyn vaikutukset

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa (2007–2011) yhtenä tavoitteena on ollut alle 20-vuotiaiden nuorten ehkäisyvälineiden maksuttomuus. Vuonna 2009–2011 tehtyjen tutkimusten mukaan tämä tavoite toteutuu Suomessa ainoastaan osittain. Puolet 14-vuotiaista, hieman yli kolmasosa 16-vuotiaista ja vain alle joka viides 18-vuotiaista tytöistä oli saanut ehkäisypillerit maksutta. Lindfors, P., Kosunen, E. & Rimpelä A. 2015. Nuorten tyttöjen ehkäisypillerit – suositus maksuttomuudesta toteutuu huonosti. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 52 (2), 144–148. Hakupäivä 14.6.2019. https://journal.fi/sla/article/view/52495 Eräässä Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa tutkittiin, onko maksuttomalla raskauden ehkäisyllä vaikutuksia raskaudenkeskeytysten määrään. Tutkimuksessa pohdittiin, että ei-toivottujen raskauksien määrä voisi laskea tarjoamalla maksuttoman raskauden ehkäisyn. Peipert, J., Maddlen, T., Allsworth, J. & Secura, G. 2012. Preventing unintended pregnancies by providing no-cost contraception. Obstet Gynecol. 120 (6), 1291–7. Hakupäivä 2.9.2019. https://doi.org/10.1097/aog.0b013e318273eb56 Myös Suomessa tehdyssä tutkimuksessa on todettu, että nuorten pitkäaikainen maksuton raskauden ehkäisy vaikuttaa raskaudenkeskeytysten määrään laskevasti Gyllenberg, F., Saloranta, T., But, A., Gissler, M. & Heikinheimo. 2018. Abortion in a Population Entitled to Free-of-Charge Long-Acting Reversible Contraception. Hakupäivä 17.9.2019. Obstetrics & Gynecology 132 (6), 1453–1460. https://journals.lww.com/greenjournal/Fulltext/2018/12000/Induced_Abortion_in_a_Population_Entitled_to.18.aspx.

Tulevaisuuden haasteet

Peipert ym. Peipert, J., Maddlen, T., Allsworth, J. & Secura, G. 2012. Preventing unintended pregnancies by providing no-cost contraception. Obstet Gynecol. 120 (6), 1291–7. Hakupäivä 2.9.2019. https://doi.org/10.1097/aog.0b013e318273eb56 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että nuoret hyötyisivät maksuttomasta raskauden ehkäisystä. Tällä hetkellä Suomessa tarjotaan maksutonta raskauden ehkäisyä nuorille 35 kunnassa. Luku on alhainen verrattuna Suomen kuntien määrään. Pitäisikö kaikilla suomalaisilla nuorilla olla mahdollisuus saada maksutonta raskauden ehkäisyä riippumatta millä paikkakunnalla asuu? Ja onko kaikilla nuorilla tietoa oman paikkakuntansa mahdollisesta maksuttomasta raskauden ehkäisystä?

Hyötyisivätkö kunnat taloudellisesti tarjoamalla maksuttoman raskauden ehkäisyn nuorille? Peipert ym. Peipert, J., Maddlen, T., Allsworth, J. & Secura, G. 2012. Preventing unintended pregnancies by providing no-cost contraception. Obstet Gynecol. 120 (6), 1291–7. Hakupäivä 2.9.2019. https://doi.org/10.1097/aog.0b013e318273eb56 tekemän tutkimuksen mukaan maksuttomalla raskauden ehkäisyllä voidaan vaikuttaa raskaudenkeskeytyksen määriin laskevasti. Raskaudenkeskeytysten tiedetään aiheuttavan enemmän kustannuksia kuin sen, että tarjoaisi raskauden ehkäisyä nuorille maksutta. Nuorten maksuttomaan raskauden ehkäisyyn pitäisi Suomen jokaisessa kunnassa panostaa, vaikka Suomessa raskaudenkeskeytyksiä tehdäänkin melko vähän muihin maihin verrattuna. Lisäksi Suomessa tulisi panostaa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan vuonna 2013 peruskouluikäisistä tytöistä enää 20 prosentilla ja pojista 13 prosentilla oli hyvät tiedot seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. THL:n tartuntarekisteristä selviää, että vuonna 2018 todettiin yhteensä 14 839 klamydiatartuntaa, joka on samaa suuruusluokkaa kuin aikaisempana vuonna. Suurin ilmaantuvuus klamydiatartunnoissa on 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä.  Lisäksi tutkimuksessa selvisi, että erityisesti nuorten tietämys seksitaudeista on heikentynyt huomattavasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Hengitystie- ja virusinfektiot. Seksitaudit. Klamydian esiintyvyys. Hakupäivä 4.11.2019.  https://thl.fi/documents/533963/1449651/Vuosiraportti%2B2018_lopullinen.pdf/fb68139d-0662-4785-a217-000a51cd4a30

Tarjoamalla nuorille enemmän tietoa seksuaali- ja lisääntymisterveydestä voitaisiin lisätä tietoutta muun muassa seksitaudeista sekä raskauden ehkäisystä sekä sen mahdollisesta maksuttomuudesta omassa kunnassa. Tärkeää olisi myös tuoda nuorille tietoutta, että ainoastaan kondomilla voidaan ehkäistä sukupuoliteitse tarttuvia seksitauteja. Voisi ajatella, että maksuton raskauden ehkäisy tulisi kunnille halvemmaksi kuin se, että nuori päätyy useaan kertaan tekemään raskaudenkeskeytyksen. Raskaudenkeskeytyksen tekeminen vaatii useamman ammattihenkilön osaamisen, kun taas ehkäisyneuvontaan voi riittää jopa yksi ammattihenkilö. Maksuttomasta raskauden ehkäisystä hyötyisivät niin kunnat kuin nuoretkin.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus