Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 85/2019

Master-koulutuksessa toteutuu osaamisperustainen oppiminen

Metatiedot

Nimeke: Master-koulutuksessa toteutuu osaamisperustainen oppiminen. Teoksessa H. Alaniska (toim.) Pohjoista laatua

Tekijä: Koivunen Kirsi; Huttunen Johanna

Aihe, asiasanat: arviointi, henkilökohtaistaminen, HOPS, osaaminen, osaamisperusteisuus, ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Tiivistelmä: Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Master-koulutuksessa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osaamisperustaiseen oppimiseen. Osaamisperustaisuuden kehittäminen on ollut useamman vuoden kestänyt opettajien ja opiskelijoiden yhteinen prosessi. Ohjaajina ovat olleet myös Oamkin Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat. Tässä artikkelissa esitetään Master-koulutuksen osaamisperustaisuutta ja sen kehittämisprosessia.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-09

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112243739

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutuksessa toteutuu osaamisperustainen oppiminen. Teoksessa H. Alaniska (toim.) Pohjoista laatua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 85. Hakupäivä 5.6.2020. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112243739.

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Master-koulutuksessa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osaamisperustaiseen oppimiseen. Osaamisperustaisuuden kehittäminen on ollut useamman vuoden kestänyt opettajien ja opiskelijoiden yhteinen prosessi. Ohjaajina ovat olleet myös Oamkin Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat. Tässä artikkelissa esitetään Master-koulutuksen osaamisperustaisuutta ja sen kehittämisprosessia.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Vitalii Petrushenko/Shutterstock.com

Osaamisperustaisuus ja sen vahvistaminen Master-koulutuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeriön Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Hakupäivä 26.9.2019. https://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030 laatimassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiossa 2030 korostetaan yhdessä tekemistä ja avoimuutta. Visiossa linjataan muun muassa, että digitaalisuus ja avoimuus uudistavat opetusta, oppimista, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa sekä korkeakouluja ja avaavat uusia vaikuttavuuden kanavia. Oamkin Master-koulutuksessa on vuodesta 2012 lähtien erityisesti panostettu näihin asioihin, eli kehitetty ja vahvistettu monialaisuutta, osaamisperustaisuutta ja verkkopedagogiikkaa. 

Oamkissa osaamisperustaisen Master-koulutuksen arvolupaus on: Master-koulutus antaa opiskelijalle mahdollisuuden kehittää johtamis-, tutkimus-, kehittämis-, liiketoiminta-, ja alan asiantuntijaosaamistaan sekä edetä urallaan esimiestehtäviin, vaativiin asiantuntijatehtäviin tai oman yrityksen perustamiseen. Edellä mainituista osaamisteemoista opiskelija rakentaa osaamisensa kehittymistä ja urakehitystään palvelevan henkilökohtaisen opintokokonaisuuden. Koulutuksessa olennaisena on opiskelijoiden aiemman osaamisen ja toisaalta kehittymisen tarpeiden mahdollisimman onnistunut tunnistaminen (osaamisen itsearviointi koko koulutuksen ajan) Koivunen, K. 2017. Master-koulutuksen kehittäminen. Osaamisperustaisuuden ja verkkopedagogiikan vahvistamisprojekti, lukuvuosi 2016–2017 ja 2017–2018. Julkaisematon esitys Master-koulutuksen työseminaarissa 5.9.2017. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Osaamisperustainen oppiminen on voimakkaasti henkilökohtaistettu oppimisprosessi, jossa opiskelijalla on vastuu ja vapaus osaamisen kehittämiseen ja näyttämiseen Perunka, S. & Happo, I. 2018. Osallistava pedagogiikka jakaa vallan ja vastuun. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 1. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201801101177. Karjalaisen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 mukaan opintojen henkilökohtaistaminen toteutuu täydellisimmin silloin, kun oppija itse opettajan ohjaamana suunnittelee ja toteuttaa oman oppimispolkunsa. Koulutuksen järjestäjälle tämä tarkoittaa oppijan lähtökohtien ja tarpeiden huomioon ottamista kaikissa opetusta ja ohjausta koskevissa järjestelyissä. Oppimismuodot ja oppimisympäristöt suunnitellaan oppijan tilanteeseen ja tarpeisiin sopiviksi.

Master-koulutuksessa ryhdyttiin syksyllä 2015 alkaen kiinnittämään entistä enemmän huomiota osaamisperustaisuuden vahvistamiseen. Lukuvuonna 2015–2016 järjestettiin kaikille Master-tutkintojen opettajille niin kutsuttuja ristiinpölytystyöpajoja, joissa muun muassa analysoitiin tutkintojen sisältöjä ja hahmoteltiin kaikille yhteisiä osaamisteemoja, nk. ydinosaamisia. Myös oppimistehtäviä analysoitiin kokonaisuuden näkökulmasta. Yhteenvetona todettiin, että oppimistehtävät olivat irrallisia kokonaisuudesta, eli ydinosaamisesta. Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Kevään 2016 ristiinpölytystyöpajoissa saatiin hahmotettua ideat siitä, miten Master-koulutusta lähdetään rakenteellisesti ja sisällöllisesti kehittämään. Työpajoissa Master-opettajille annettiin tehtäväksi pohtia seuraavia asioita: Miten osaaminen kehittyy monialaisilla opinnoilla, mutta myös suhteessa oman tutkinto-ohjelman osaamistavoitteisiin? Mitä voitaisiin tehdä toisin? Miten oppimistehtäviä voidaan yhdistää? Miten osaamista voidaan osoittaa eri tavoin? Miten verkkopedagogiikkaa hyödynnetään monipuolisemmin? Työskentelyn tuloksena syntyi kolme kaikille yhteistä ydinosaamisteemaa; johtamisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Osaamisen itsearvioinnin toteuttaminen

Master-koulutuksen osaamisperustaisuuden vahvistamisen seuraavassa vaiheessa kullekin ydinosaamisteemalle muodostettiin kehittämistiimi ja niille nimettiin vetäjät. Tiimien tehtävänä oli osaamisen määrittäminen sekä opetuksen, oppimistehtävien ja osaamisen arvioinnin yhteistoiminnallinen suunnittelu. Tavoitteeksi asetettiin, että teemojen sisällä tapahtuva opetus ja oppiminen tukevat opinnäytetyöprosessia. Myös kehittäjäopiskelijat osallistettiin kehittämistyöhön. Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Osaamisperustaisuudella vahvistetaan oman osaamisen arviointitaitoja ja osaamisen kehittämisen suunnittelutaitoja Huttunen, J. 2015. Bolognan prosessi on vauhdittanut osaamisperustaisuuden kehittymistä. Teoksessa L. Kiviniemi, K. Koivisto & K. Koivunen (toim.) Yhteistyössä koulutusta, työelämää ja aluetta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 29. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2015111117081. Keväällä 2016 suunniteltiin opiskelijoiden osaamisen itsearvioinnin toteuttamista. Tällöin pyydettiin lupa hyödyntää Ammatillisen opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakoulutuksessa käytettyä ja hyväksi todettua osaamisen itsearviointi-lomaketta. Tutkintovastaavat ja opettajat työstivät itsearviointilomakkeita tutkinto-ohjelmittain. Kaikkiin lomakkeisiin sisällytettiin kolme yhteistä ydinosaamisteemaa ja niiden alle sekä monialaiset että tutkintokohtaiset opintojaksot. Samalla selkeytettiin ja yksinkertaistettiin osaamisteemojen ja opintojaksojen osaamistavoitteita Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Master-tutkinnoissa osaamisen itsearviointi-lomakkeet otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön syksyllä 2016 opintonsa aloittaneilla opiskelijoilla. Opiskelija arvioi osaamisensa suhteessa jokaiseen tavoitteeseen. Itsearviointia työstetään eteenpäin säännöllisissä Hops-keskusteluissa. Olennaisena on opiskelijoiden aiemman osaamisen ja toisaalta kehittymisen tarpeiden mahdollisimman onnistunut tunnistaminen Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748. Osaamisen itsearviointia on Master-koulutuksessa toteutettu systemaattisesti jo noin kolmen vuoden ajan.

Osaamisperustaisuus opetussuunnitelmiin

Karjalainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 painottavat, että osaamisperustaisen koulutuksen lähtökohtana on osaamisperustainen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelma rakentuu laajoista osaamiskokonaisuuksista. Osaamistavoitteiden kuvaamisessa huomioidaan työelämän osaamisvaatimukset ja- tarpeet. Osaamistavoitteiden tulee olla helposti arvioitavissa. Näin ollen arviointikriteereiden konkreettinen määrittäminen on tärkeää. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Master-tutkinnoissa osaamisteemat olivat näkyvillä osaamisen itsearviointi-lomakkeilla, mutta 2016 opetussuunnitelmissa niitä ei vielä ollut. Syksyllä 2016 ryhdyttiin pohtimaan, miten osaamisteemat saadaan myös opetussuunnitelmiin selkeästi näkyville. Samalla jatkettiin keskustelua ja suunnittelua osaamisperustaisuuden edistämiseksi opintojen toteuttamisessa, oppimisessa ja ohjauksessa Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Laajala Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehittämisprosessista. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 7.11.2019. https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/62138 korostaa, että opintojaksokuvausten tavoitteiden kirjoittaminen osaamistavoitteiksi ei millään lailla takaa osaamisperustaista ja oppijalähtöistä lähestymistä oppimiseen. Opetussuunnitelma ei ole osaamisperustainen, jos tavoitteet on ”käännetty osaamiskielelle”, mutta toiminta jatkuu opettajalähtöisenä formaalia oppimista painottavana. Karjalaisen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 mukaan opetussuunnitelmaa on syytä kirkastaa, mikäli osaamisen kuvaamisessa ja osaamistavoitteissa on puutteita tai niitä ei ole esitetty ymmärrettävästi. 

Master-tutkinnoissa tiedostettiin työpajassa tehtyjen opettajien omien harjoitteiden kautta, että osaamistavoitteissa oli selkiyttämistä ja yksinkertaistamista. Osaamisen arviointi on hankalaa, mikäli tavoitteet eivät ole selkeät. Osaamisperustaisuuden kehittämisen myötä kaikkien syksyllä 2017 opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden opetussuunnitelmiin sisällytettiin kolme yhteistä osaamisteemakokonaisuutta, jotka olivat johtamisosaaminen, tutkimus- ja kehittämisosaaminen sekä liiketoimintaosaaminen Heikka, H. & Huttunen, J. 2019. Monialaisuuden kehittäminen Master-tutkinnoissa. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011790

Opiskelijapalautteen hyödyntäminen toiminnan kehittämiseksi on erittäin tärkeää. Koulutuksen suunnittelijoiden ja toteuttajien tuleekin pohtia, missä vaiheessa otetaan vastaan palautetta opiskelijoilta. Master-koulutuksessa työpajoihin osallistui opetuksen kehittäjäopiskelijoita kaikista silloisista tutkinto-ohjelmista. Opetuksen kehittäjäopiskelijat arvioivat uudelleenmuodostettuja osaamistavoitteita ja arviointikriteerejä ja esittivät niihin muokkausehdotuksia. Kehittäjäopiskelijat antoivat positiivista palautetta siitä, että tavoitteet ja arviointikriteerit ovat aiempaa selkeämmät ja ymmärrettävät. Niiden perusteella on helpompi arvioida osaamistaan ja ylipäätään ymmärtää, mitä osaamista koulutuksessa tavoitellaan Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Osaamisperustainen opiskelijapilottiryhmä

Master-koulutuksen kehittämistiimeissä suunniteltiin, miten opiskelija voi osoittaa osaamistaan eri tavoin (vaihtoehtoisia suoritustapoja, eri osaamisen tasoja), miten oppimistehtäviä voidaan yhdistää teeman sisällä ja suhteessa toisiin teemoihin sekä miten verkkopedagogiikkaa voidaan hyödyntää monipuolisemmin.

Idea osaamisperustaisesta pilottiryhmästä syntyi loppuvuodesta 2016. Osaamisperustaisuuden ja verkkopedagogiikan edistämiseksi suunniteltiin yhdessä Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettajien kanssa keväälle 2017 neljä kehittämistyöpajaa, joihin kutsuttiin kaikki Master-tutkintojen opettajat ja silloiset opetuksen kehittäjäopiskelijat. Verkkopedagogiikan kehittämisestä vastasi eKampuksen verkkopedagogiikan lehtori. Välityöskentelyä tehtiin osaamisteemojen kehittämistiimeissä (johtamisosaaminen, liiketoimintaosaaminen sekä tutkimus- ja kehittämisosaaminen).

Kehittämistyöpajoissa ja välityöskentelyssä pohdittiin muun muassa seuraavia asioita Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748:

  1. Millaisia reunaehtoja Master-tutkinnossa on olemassa osaamisperustaiselle pilottiryhmälle (aika, paikka, eteneminen, osaamisen hankkiminen, suoritusmuodot jne.)?
  2. Millaisia mahdollisuuksia opiskelijoiden opintojen henkilökohtaistamiseen on olemassa (aika, paikka, eteneminen, osaamisen hankkiminen, suoritusmuodot jne.)? 
  3. Opiskelijat: mikä ryhmä? Kuinka monta? Miten valitaan? 
  4. Opettajat: ketkä mukana? 
  5. Sekä opiskelijoiden että opettajien sitoutuminen
  6. Mitkä opintojaksot toteutuvat osaamisperustaisesti?
  7. Miten prosessi etenee opiskelijoilla? Miten heidät perehdytetään?
  8. Millaiset materiaalit ohjaavat opiskelijoita?
  9. Miten verkkoympäristöä kokonaisuudessa kehitetään loogisemmaksi ja selkeäksi?

Tarkoituksena oli, että pilottiryhmän opiskelijoilla (20) on kokonaisuudessaan osaamisperustainen oppimispolku, joka kattaa kaikki opintojaksot. Näin ollen kaikkien opettajien tulee olla mukana prosessissa. Opettajille korostettiinkin sitoutumista osaamisperustaisuuden kehittämiseen. Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat avasivat osaamisperustaisuutta ja sen suunnittelua ja toteuttamista kehittämistyöpajoissa Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Karjalainen ym. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9 esittelevät henkilökohtaistamisen muodon, jota voisi kuvata kaiken kattavaksi palveluksi. Oppilaitos ei tällöin aseta rajoituksia osaamisen kehittämiselle vaan ainoastaan helpottaa sitä. Oppimisen suunnittelussa korostuvat osallisuus, yhteistuotanto sekä ohjauksen ja kumppanuuden tarjoaminen oppijalle. Oppijaa voisi kuvata tällöin itsesäätöiseksi toimijaksi, joka tavoittelee oman osaamisensa kasvua tietoisesti ja suunnitelmallisesti. Oppimisen itsesäätelyllä on osoitettu olevan positiivisia vaikutuksia oppimistuloksiin. Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Henkilökohtaistaminen kuviona

KUVIO 1. Henkilökohtaistaminen KUVIO 1. Henkilökohtaistaminen. Teoksissa Happo, I. & Hanhela P. 2017. Osaamisperustaisuuden kehittäminen. Julkaisematon esitys Master-koulutuksen työseminaarissa 5.4.2017. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Master-koulutuksen kehittämistiimeissä oltiin yhtä mieltä siitä, että jonkinlaisia reunaehtoja halutaan asettaa ainakin pilottivaiheessa. Mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia suoritustapoja tullaan tarjoamaan, joista opiskelijat voisivat valita itselleen sopivia vaihtoehtoja. Näiden lisäksi opiskelijat voisivat itse ehdottaa omia osaamisen kehittämisen ja osoittamisen tapoja. Jotta niiden esittäminen ei tulisi opiskelijalle liian haasteelliseksi, haluttiin tarjota erilaisia vaihtoehtoja Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748.

Kuviossa 2 on esitetty Master-koulutukseen rakennettuja osaamisen osoittamisen tapoja. Vaihtoehtoja on useita. Vaihtoehtojen runsaasta määrästä huolimatta kokemuksena näyttää olevan se, että jostain syystä opiskelijat suosivat edelleen kirjallisia esseitä. Tämä huomion vahvistivat myös ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat omien kokemustensa perusteella Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748.

Master-koulutukseen rakennetut vaihtoehtoiset osaamisen osoittamistavat

KUVIO 2. Master-koulutukseen rakennetut vaihtoehtoiset osaamisen osoittamistavat KUVIO 2. Master-koulutukseen rakennetut vaihtoehtoiset osaamisen osoittamistavat. Teoksissa Koivunen, K. 2018. Master-koulutuksen kehittäminen. Osaamisperustaisuus ja verkkopedagogiikka. Esitys Oulun ammattikorkeakoulun Master-koulutuksen seminaarissa 15.8.2018. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Osaamisperustaisuuden kehittämiseen liitettiin myös systemaattinen tutkimustiedon kerääminen opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä ja osaamisperustaisesta toimintatavasta. Koivusen ja Huttusen Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus kehittää johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaamista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 27.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011817 mukaan Master-koulutus kehittää johtamis-, tutkimus- ja kehittämisosaamista. Osaamisperustaisessa koulutuksessa henkilökohtaista osaamisen polkua ryhdytään rakentamaan heti opintojen alussa. Hops-prosessia jatketaan opintojen loppuun saakka. Prosessissa arvioidaan jatkuvasti omaa osaamista, suunnitellaan osaamisen kehittämistä ja osaamisen osoittamista sekä aikataulutetaan prosessia. Samalla koko osaamisen kehittämisen ja osoittamisen prosessi dokumentoituu Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Master-koulutus rakentuu osaamisperustaisuudelle

Master-koulutuksessa opiskelijat tekevät heti opintojen alussa osaamisen itsearvioinnin, jota työstetään eteenpäin koulutuksen aikana muun muassa Hops-keskusteluissa. Osaamisen tunnistamisen perusteella suunnitellaan osaamistavoitteiden mukainen osaamisen kehittäminen ja osaamisen osoittaminen. Opiskelija tekee myös oman oppimisen ja osaamisen itsearvioinnin jokaisen opintojakson päätteeksi. Lisäksi opiskelija arvioi osaamistaan ja osaamisensa kehittymistä kokonaisuutena koulutuksen päätyttyä. 

Osaamisperustaisen Master-tutkinnon prosessi

KUVIO 3. Osaamisperustaisen Master-tutkinnon prosessi KUVIO 3. Osaamisperustaisen Master-tutkinnon prosessi. Teoksissa Happo, I & Hanhela P. 2017. Osaamisperustaisuuden kehittäminen. Julkaisematon esitys Master-koulutuksen työseminaarissa 5.4.2017. Oulun ammattikorkeakoulu, Oulu. Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Osaamisen itsearvioinnin työkalu tukee opiskelijan Hops-prosessia. Työkalu sisältää kolme-neljä yhteistä osaamisteemaa riippuen tutkinto-ohjelmasta sekä niihin liittyvät yhteiset ja tutkintokohtaiset opintojaksot osaamistavoitteineen. Työkalussa jokaisen osaamistavoitteen osalta opiskelija arvioi osaamisen tasoaan kuusiportaisella asteikolla ja kuvaa osaamisensa myös sanallisesti. Lisäksi hän suunnittelee olemassa olevan osaamisensa osoittamisen sekä täydennettävän osaamisen kehittämisen ja osoittamisen. Työkalua käytetään opintojen alussa, opintojaksojen lopussa ja tutkinnon valmistuessa. Opiskelija käyttää työkalua itsenäisesti, Hops-keskusteluissa tuutoropettajan ja pienryhmissä vertaisopiskelijan kanssa. Hops-keskustelut ovat tärkeitä opiskelijan osaamisen kehittämisen ja osoittamisen suunnittelussa Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748. Karjalainen ym. Karjalainen, A., Korento, K., Pousi, J., Virkkula, E. & Kuortti, K. 2018. Rekonstruktiivista pedagogiikkaa. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638905 toteavat, että oman osaamisen kriittinen reflektio synnyttää transformatiivista uudistavaa oppimista. Syntyy uusia oivalluksia ja näkökulmia sekä teoreettisia tarkennuksia. Näin opiskelijan osaamisidentiteetti kehittyy.

Master-koulutuksessa opintojaksojen vastuuopettajat hyväksyvät osaamisen kehittämisen suunnitelman ja ohjaavat osaamisen kehittämistä ja osoittamista. Kun opiskelija on valmis osoittamaan osaamisensa, opettaja ottaa vastaan osaamisen osoittamisen ja tunnustaa osaamisen. Osaamista voi osoittaa itsenäisesti, pareitta tai pienryhmänä. Master-koulutuksessa tarjotaan vaihtoehtoisia osaamisen osoittamistapoja (ks. kuvio 2) , joista opiskelijat voivat valita itselleen sopivia vaihtoehtoja. Näiden lisäksi opiskelijat voivat itse ehdottaa omia osaamisen kehittämisen ja osoittamisen tapoja. Osaamisen jakaminen ja vertaispalaute ovat tärkeässä asemassa Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Lukuvuonna 2018–2019 ja alkaneella lukuvuonna 2019–2020 osaamisperustaisen oppimisen mahdollisuutta tarjottiin kaikille Master-opiskelijoille. Osaamisperustaista oppimista vahvistettiin siis edelleen. Koulutuksen alussa toteutetussa osaamisen itsearvioinnissa opiskelija sai ilmoittautua yksilölliseen osaamisperustaiseen opiskeluun opiskelijalle sopivassa laajuudessa (esimerkiksi yksi tai useampi opintojakso tai sen osa). Tällöin opiskelijalla on suuri vastuu osaamisen kehittämiseen ja osoittamiseen, mutta hän voi olla edelleen oman opiskelijaryhmänsä jäsen, josta hän saa myös tukea. Opiskelija saa myös tukea osaamisperustaisen oppimisen pienryhmistä ja tietysti tuutoreilta. Opiskelijalla on edelleen mahdollisuus opiskella myös omalle ryhmälle järjestetyn opetuksen mukaan. Toiminta on siis opiskelijalähtöistä, opiskelija on oman oppimisprosessinsa parhain asiantuntija ja kokoaa opintonsa henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan Koivunen, K. & Huttunen, J. 2019. Master-koulutus matkalla osaamisperustaisuuteen – kertomus kehittämisprosessista. Teoksessa K. Koivunen & J. Huttunen (toim.) 2019. Monialaisesti Master-koulutusta kehittämässä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 27. Hakupäivä 26.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011748

Uusia oivalluksia osaamisperustaisuudesta 

Master-tutkinnoissa haasteeksi voidaan vielä nähdä osaamisen kehittäminen ja osoittaminen työelämän aidoissa toimintaympäristöissä. Mulder Mulder, M. 2017. Competence and Alignment of the Education and Work. In M. Mulder (Ed.) Competence-Based Vocational and Professional Education. Bridging the Worlds of Work and Education. Cham, Switzerland: Springer, 1–43. sekä Virkkula ym. Virkkula, E., Karjalainen, A., Guttorm, T., Happo, I., Kiviniemi, K., Paaso, A. & Tenno, T. 2018. Osaaminen ratkaisee. Teoksessa A. Karjalainen (toim.) Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 16.3.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018102638894 korostavat, että osaamisperusteisuus nousee työn ja työelämän tarpeista. Työelämä täytyy ymmärtää mahdollisimman laajasti: se sisältää työn tekemisen ja kaiken siihen liittyvän manuaalisen tekemisen lisäksi, kuten taiteen, tieteen ja henkisyyden. Työn tekeminen ja työelämän kehittäminen edellyttävät ongelmanratkaisua. Tästä syystä osaamisen osoittaminen ja arviointi tapahtuu luontevimmin aidoissa työelämän ongelmatilanteissa. 

Lukuvuonna 2019–2020 Sosiaali- ja terveysalan Master-tutkinnoissa lähdetään pilotoimaan osaamisperustaista oppimista vahvasti työelämän kontekstissa. Johtamisen opinnot toteutetaan valmentavan johtamisen menetelmillä. Johtamisen valmennusryhmät (JOVA-ryhmät) muodostetaan kaikissa kolmessa johtamisen opintojaksossa. Ryhmät muodostetaan ensimmäisellä opintojaksolla ja ne jatkavat sekä täydentyvät uusilla opiskelijaryhmillä seuraavilla johtamisen opintojaksoilla. Sosiaali- ja terveysalan johtamisen opiskelijaryhmä on ydinryhmä ja heillä on erityisvastuu muun muassa ryhmän kokoamisesta, pelisääntöjen rakentamisesta ja tiedottamisesta. Ryhmät tekevät selvät pelisäännöt jo heti alussa ja aina opintojakson lopussa toteutetaan ryhmän toiminnan arviointi. Ryhmän johtajat ja myös jäsenet pyytävät palautteen ryhmäläisiltä ja palautetta reflektoidaan johtamisen kasvun päiväkirjassa. Ryhmän johtajat vaihtuvat jokaisessa opintojaksossa. Opiskelijat laativat annetuista johtamisen kysymyksistä ennakkotehtävät ryhmissä ja työpajoissa avataan ja reflektoidaan niitä yhdessä. Työpajan jälkeen teemojen reflektointi jatkuu vielä verkossa.  

Työelämä tulee mukaan siten, että opiskelijat reflektoivat, mahdollisesti harjoittelevat ja ratkovat aitoja työelämän johtamisen kysymyksiä annetuista johtamisen teemoista mahdollisuuksiensa mukaan aidoissa työelämän kontekstissa. He tuovat omat kokemuksensa ja osaamisensa ryhmän kanssa jaettavaksi ja ratkottavaksi. Opiskelijat hankkivat itselleen johtajamentorin (johtamistehtävissä työskentelevä tai työskennellyt henkilö), joka toimii opiskelijan oppimiskumppanina koko opintojen ajan. Opiskelijat tapaavat mentorinsa ennen annettujen teemojen ennakkotehtävien työstämistä tai heti sen jälkeen, ennen työpajoja. Opiskelija ja hänen johtajamentorinsa voivat käsitellä teemaa heille sopivalla tavalla, esimerkiksi keskustellen pohdintakysymysten tai aitojen harjoitusten avulla. 

Lähteet

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus