Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Mielenvirkistystä kulttuurista. Kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Mielenvirkistystä kulttuurista. Kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Soronen Jaana

Aihe, asiasanat: kansalaisopistot, kulttuuripalvelut, kulttuuritapahtumat

Tiivistelmä: Suomen yli 180 kansalaisopistoa tarjoavat vuosittain tuhansia kulttuuritapahtumia: taidenäyttelyitä, konsertteja, teatteriesityksiä ja paljon muuta. Mikä on kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana?

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011876

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Soronen, J. 2019. Mielenvirkistystä kulttuurista. Kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 21.8.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011876.

Suomen yli 180 kansalaisopistoa tarjoavat vuosittain tuhansia kulttuuritapahtumia: taidenäyttelyitä, konsertteja, teatteriesityksiä ja paljon muuta. Mikä on kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana?

Elämme julkisorganisaatioissa muutoksen aikaa. Julkisten palvelujen kehittäminen on ajankohtaista kunta-, alue- ja palveluorganisaatioissa Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. 2015. (toim.) Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin. Verkosto- ja muotoilunäkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen.  Aalto-yliopiston julkaisusarja Taide+muotoilu+arkkitehtuuri 1. Hakupäivä 8.4.2019. https://shop.aalto.fi/media/filer_public/48/47/484746bf-4a1f-4f8e-9370-2d22c36b2cab/palvelumuotoilu.pdf. Monessa kunnassa on käynnissä uuden kuntastrategian eteenpäin vieminen. Lisäksi maakunta- ja sote-uudistukseen on valmistauduttu eri sektoreilla. Tässä artikkelissa tarkastelen kansalaisopistojen roolia kulttuuripalvelujen tuottajana. Vuonna 2008 julkaistussa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän selvityksessä Keto, l. & Takamaa, M. 2008. Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa. Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1. Hakupäivä 8.4.2019. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/521/YTR_1_08.pdf avattiin näkökulmia kansalaisopistojen rooliin yhteiskunnallisena vaikuttajana ja kulttuurisena toimijana. Nykytilannetta kartoitin lähettämällä kyselyn "kansalaisopistot kulttuuripalvelujen tuottajina" kansalaisopistojen rehtoreiden ja apulaisrehtoreiden Facebook-ryhmään. Sain kymmenen vastausta eri puolelta Suomea. Vastausten perusteella kansalaisopistojen merkitys kulttuuripalvelujen tuottajina vaihtelee alueellisesti ja paikallisesti. 

KUVA: Kansalaisopistot, työväenopistot ja aikuisopistot ovat tarjonneet sivistys- ja kulttuuripalveluja 120 vuotta. Kuvassa esite Riihimäen kansalaisopistossa järjestetystä kirjallisuusmatineasta vuodelta 1949 (kuva: Soronen Jaana)

Suomessa toimii yli 180 kansalaisopistoa. Näistä 130 opistoa tarjoaa taiteen perusopetusta eri ainealueissa. Pääasiassa oppilaitosten toiminta perustuu kurssitoimintaan ja opetukseen. Koska kansalaisopistot tarjoavat taito- ja taideaineiden opetusta, on luontevaa, että tämä toiminta tehdään näkyväksi erilaisten kulttuuritapahtumien muodossa. Kädentaitojen opetusta tarjotaan kansalaisopistoissa eniten, 23 % koko kurssitarjonnan määrästä. Seuraavaksi eniten tarjotaan musiikin kursseja 19 %. Kuvataiteiden kursseja tarjotaan 10 % ja teatterin sekä tanssin kursseja yhteensä 6 %. Painotukset vaihtelevat paikkakunnittain. Kansalaisopistot.fi. 2019. Kansalaisopistot pähkinänkuoressa. Hakupäivä 8.4.2019. https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot-pahkinankuoressa/

Kansalaisopistojen toiminta ja kuntien oma kulttuurituotanto nähdään erillään, vaikka kansalaisopisto on usein monen kulttuuritapahtuman suora tai välillinen mahdollistaja. Kansalaisopistojen toimintaa ohjaa laki vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetusta tarjoavien oppilaitosten osalta lisäksi laki taiteen perusopetuksesta. Miten nämä lait asemoituvat lakiin kuntien kulttuuritoimesta?

Kansalaisopiston rooli, arvot ja odotukset kulttuuritoimijana

Millaisena nähdään kansalaisopistojen rooli kulttuuripalvelujen tuottajana? Kansalaisopiston tehtävä nähdään nyt ja tulevaisuudessa kunnan sivistysroolin vahvistajana. Toiminnallaan opistot tukevat kuntien hyvinvointiroolia sekä osallisuus- ja yhteisöroolia Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. 2015. (toim.) Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin. Verkosto- ja muotoilunäkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen.  Aalto-yliopiston julkaisusarja Taide+muotoilu+arkkitehtuuri 1. Hakupäivä 8.4.2019. https://shop.aalto.fi/media/filer_public/48/47/484746bf-4a1f-4f8e-9370-2d22c36b2cab/palvelumuotoilu.pdf. Laadukkaat sivistys-, kulttuuri ja kirjastopalvelut ovat osa kunnan roolia alueen elinvoiman kehittämisessä Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf. Kansalaisopistot täydentävät kunnan tai toiminta-alueensa kulttuuritarjontaa tuottamalla erilaisia tapahtumia, taidenäyttelyitä, konsertteja, teatteriesityksiä ja paljon muita tapahtumia Kansalaisopistot.fi. 2019. Kansalaisopistot pähkinänkuoressa. Hakupäivä 8.4.2019. https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot-pahkinankuoressa/. Jos kunnassa ei ole kulttuuritoimea, opiston rooli korostuu entisestään. Tämä rooli kyselyn muutamassa vastauksessakin tuli esiin.  

Valtakunnallisella tasolla Opetus- ja kulttuuriministeriön Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf kulttuuripolitiikan strategiassa esitetään ministeriön alueellisiksi suuntaviivoiksi kolmea strategista kehittämisehdotusta. Ensimmäisenä tavoitteena on vahvistaa luovia aloja ja alueellista kulttuuriyrittäjyyttä. Kehitetään luovan työn ja tuotannon mahdollisuuksia. Toisena tavoitteena on parantaa kulttuuripalveluiden saatavuutta alueellisesti ja paikallisesti. Näkökulmana osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin. Kolmantena tavoitteena on kehittää alueellista tietoperustaa päätöksenteon tukena ja lisätä strategista yhteistyötä alueiden kanssa. Toiminnalla pyritään takaamaan kulttuurin perusta ja jatkuvuus.  

Kyselyn perusteella kansalaisopistot mainitaan toimijana kunnan kulttuuriohjelmissa tai -strategioissa hyvin vaihtelevasti. Osa oppilaitoksista on yksityisiä toimijoita, joten keskustelua ei välttämättä ole kunnan kulttuuritoimen kanssa ja kansalaisopistot jäävät helposti oppilaitosstatuksensa vuoksi sivuun kulttuuritoimijoiden viestinnästä ja yhteistyöstä.

hipsut_oranssi.pngOlemme opetusorganisaationa usein hieman sivussa kulttuuripuolen toimijoiden viestinnästä ja yhteistyöstä. Ensi sijassa olemmekin oppilaitos, mutta merkityksemme kulttuurin tuottajana ja mahdollistajana usein unohtuu kulttuuritoimijoiden keskuudessa. (Hyvinkään Opisto)

hipsut_oranssi.pngYhteistyötä kulttuuritoimen kanssa. Opisto on yhteistyökumppani esimerkiksi konserttien järjestämisessä, koska kuorot toimivat opiston alaisuudessa. (Lopen opisto)

hipsut_oranssi.pngToivoisin, että kulttuuripalveluiden tuottamiseen voisi saada hieman taloudellista tukea tarvittaessa. Kulttuuriavustusten hakeminen ei ole mahdollista opistolle tai sen alaisuudessa toimiville ryhmille. Kunnan kulttuuripalveluiden tehtävänä olisi mielestäni ennemminkin toiminnan mahdollistaminen ja tukeminen. Kulttuuria tuottavia tahoja on kunnassa useita, kaikki opistot ja yksityiset toimijat, joten kunnan ei itse tarvitsisi laittaa paukkuja tapahtumien järjestämiseen vaan toimia ennemminkin taustatukena ja kokoavana voimana. (Nurmijärven opisto)

hipsut_oranssi.pngOlisi hyvä, jos kunnatkin pystyisivät ennakoimaan paremmin tulevat kulttuuritapahtumansa niin, että opisto voisi tuottaa niihin nykyistä enemmän sisältöä. Yhteinen työntekijä/suunnittelija kulttuuritoimessa ja opistossa edistäisi varmastikin asiaa. (Järvilakeuden kansalaisopisto)

hipsut_oranssi.pngKunta voisi huomioida opiston roolia kulttuuripalveluiden tuottajana enemmän, koska kunnassa ei ole muita kulttuuripalveluiden tuottajia. Myös yhteistyötä lähikuntien kulttuuripalveluiden tuottajien kanssa olisi kasvatettava. (Hausjärven kansalaisopisto)

Kuntien arviot eri toimijoiden osuuksista kunnan kulttuuritoimessa vaihtelevat peruspalveluiden arvioinnin mukaan. Kulttuuritarjonnassa ja taiteen perusopetuksen tarjonnassa, kysynnässä ja saavutettavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja maakunnittain. Harvemmin asutuilla seuduilla saavutettavuus kulttuuripalveluissa on erityisen haastavaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf

Osallistaminen ja osallistuminen kulttuuripalvelujen tuottamiseen

Kansalaisopistot tarjoavat monipuolisesti taito- ja taideaineiden opetusta

KUVA: Kansalaisopistot tarjoavat monipuolisesti taito- ja taideaineiden opetusta. Opetuksen tavoitteena on myös kulttuuriperinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle. Kuva taiteiden yön tapahtumasta Riihimäen kansalaisopistolla (kuva: Soronen Jaana)

Valtion kulttuuripoliittinen tehtävä on luoda edellytyksiä kansalaisten osallisuudelle ja osallistumiselle kulttuuriin Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf. Tässä yhteydessä tarkoitetaan laajemmin yksilön kulttuuristen perusoikeuksien toteutumista, mutta myös taide- ja kulttuurikasvatusta sekä -opetusta. Kulttuurilla on merkitystä asukkaiden osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämisessä sekä ylläpitämisessä. Tulevaisuuskuva näyttäytyy mahdollisuutena vahvaan alueelliseen kulttuuripolitiikkaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä. Näkymä vuoteen 2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 20. Opetus- ja kulttuuriministeriö: Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160801/OKM_20_2018.pdf Kansalaisopistojen toiminta lisää aktiivista kuntalaisuutta, yhteisöön kuulumisen tunnetta ja aktivoi toimimista oman lähialueen hyväksi Manninen, J. 2018. Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa. Kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 3. Hakupäivä 8.4.2019. https://kansalaisopistojenliitto.fi/wpcontent/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Kansalaisopisto tuo kuntaan elinvoimaa ja hyvinvointia. Kunta tarvitsee asukkaita, jotka ovat kiinnostuneita edistämään toiminnallaan kunnan elinvoimaisuutta sekä vaikuttamaan asioihin mielipiteillään ja teoillaan. Mielekkäät sosiaaliset kohtaamiset edistävät hyvinvointia. Kansalaisopistojen liitto. 2017. Kansalaisopisto kunnan voimavarana. Idea- ja tietopaketti päättäjälle kunnan ja kansalaisopiston yhteistyömahdollisuuksista.  Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2017/11/Kansalaisopisto_kunnan_voimavarana_2017.pdf Kansalaisopistojen toiminta nähdään kyselyn perusteella yhteisöllisyyden ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen mahdollistajana. Opistojen järjestämät tilaisuudet ovat yleensä ilmaisia.

hipsut_oranssi.pngMerkittävä ilmaisten kulttuuripalveluiden tuottaja ja yhteisöllisyyden luoja. Opiston tilaisuudet ovat lähes kaikki ilmaisia, koko perheen tapahtumia. Haluamme paitsi tarjota opiskelijoillemme tavoitteellista toimintaa, jossa esiintymiset ovat hyvä motivaattori, myös perheille mahdollisuuden tulla yhdessä nauttimaan oman kylän toiminnasta. (Jokelan opisto)

Suomen kansalaisopistot tuottavat vuosittain tuhansia kulttuuritapahtumia (taulukko 1). Kansalaisopistojen lukuvuoteen mahtuu monenlaista ohjelmaa: Teatteriesityksiä, operettia, musikaaleja, musiikkiesityksiä, yhteislaulutilaisuuksia, lausuntaa, taito- ja taideaineiden näyttelyitä, tanssiesityksiä ja paljon muuta. Koska opistojen toiminta kulttuuripalvelujen tuotantoprosessissa on usein välillistä, on vaikea arvioida todellista yleisömäärää. Opistot antavat resurssit toiminnan harjoittamiseen, mutta muu taho järjestää tapahtuman tai konsertin. Tästä hyvänä esimerkkinä kuorojen toiminta. Kuorot järjestävät esiintymiset itsenäisesti ja hallinnoivat mahdollisesti oman yhdistyksen kautta toimintaa. Kuoro harjoittelee lukuvuoden aikana ja opisto maksaa sovitun tuntimäärän kuoronjohtajalle palkkaa. Myös taideryhmät saattavat itsenäisesti järjestää näyttelytoimintaa ja opisto osallistuu sovitusti näyttelyresursseihin.

TAULUKKO 1. Kyselyyn vastanneiden kansalaisopistojen arvio kulttuuritapahtumista ja yleisömäärästä vuodessa. Luvut ovat suuntaa antavia. Yleisömäärää on vaikea arvioida, koska kansalaisopistojen toiminta kulttuuripalvelujen tuotantoprosessissa on usein välillistä

Opisto

Kulttuuritapahtumia vuodessa

Arvio yleisömäärästä vuodessa

Nurmijärven opisto 60 5 000
Posion kansalaisopisto  3 200 
Jokelan kansalaisopisto 12 600
Järvilakeuden kansalaisopisto 10 3 200
Porvoon kansalaisopisto  3–5  700–1 500
Hyvinkään opisto 15 2 000
Lopen opisto 3 150
Hausjärven kansalaisopisto  7  140
Helsingin aikuisopisto 25–30 1 000–1 300
Kivalo-opisto 10 satoja

hipsut_oranssi.pngOmia tapahtumia vuodessa kaikkineen kymmenkunta. Esimerkiksi omalla alueellamme annamme resursseja sekä harrastajateatterien että musiikkiryhmien ohjaajan palkkaan. Opisto ei kuitenkaan välttämättä (ja enimmäkseen ei) ole itse järjestämässä tilaisuuksia niinkään paljon. Omasta mielestäni tärkein avaus on ollut paikalliselokuvan tekeminen, sillä elokuva sai poikkeuksellisen paljon katsojia. Muuten opiston rooli kulttuuritapahtumien suhteen on mielestäni ensisijaisesti välillinen: eli opisto antaa ohjaajan ja joku muu taho toimii kulttuuritapahtuman tuottajana. (Järvilakeuden kansalaisopisto)

hipsut_oranssi.pngOlemme mahdollistaja kuntalaisen omaan kulttuurituotantoon. Emme ole se näkyvin kulttuuripalveluiden tuottaja, mutta varmasti monen kuntalaisen näkökulmasta merkittävä ja arvokas. Haaste on se, että olemme merkittäviä nimenomaan asiakkaidemme keskuudessa. Kuitenkin suhteellisen näkymätön heille, jotka eivät palveluidemme äärelle ole vielä löytäneet. (Hyvinkään Opisto)

Keskeiset julkiset palvelut ovat muutoksessa ja haasteiden edessä. Vaaditaan parempaa palvelua pienemmillä resursseilla. Tämä vaatii toimintatapojen muutosta kaikilla sektoreilla. Palveluiden kehittämisen verkostot toimivat alustana yli hallintokuntien toimivalle yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Toiminta luo parhaimmillaan arvoa asiakkaille ja osallistavat asiakkaita. Jyrämä, A. & Mattelmäki, T. 2015. (toim.) Palvelumuotoilu saapuu verkostojen kaupunkiin. Verkosto- ja muotoilunäkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen.  Aalto-yliopiston julkaisusarja Taide+muotoilu+arkkitehtuuri 1. Hakupäivä 8.4.2019. https://shop.aalto.fi/media/filer_public/48/47/484746bf-4a1f-4f8e-9370-2d22c36b2cab/palvelumuotoilu.pdf

Kuten kaikessa toiminnassa, resurssit ovat keskeinen lähtökohta toiminnan toteuttamiseksi. Usein ensin puhutaan taloudesta eli rahasta ja hyödyistä, joita rahalla saa. Kansalaisopistojen hyötyjen taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida, koska toiminta luokitellaan nonformaaliksi eli tutkintoja tuottamattomaksi koulutukseksi. Kansalaisopistojen tuottamien palvelujen hyvinvointivaikutuksia on pyritty tuomaan näkyväksi arvottamalla vaikutuksia Manninen, J. 2015. Suomi nousuun sivistystyöllä. Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyötyjen taloudellinen merkitys – esitutkimus. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 2. Hakupäivä 8.4.2019. https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2016/01/2_SUOMI-NOUSUUN-SIVISTYSTY%C3%96LL%C3%84_2015.pdf. Opetusministeriö toi toimenpide-ehdotuksessaan jo vuonna 2010 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2010.Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Helsinki. Hakupäivä 8.4.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75612 esiin, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkeä osa kunnan toimintaa. Näin ollen kulttuurin hyvinvointia ja terveyttä edistävät tavoitteet tulisi sisältyä kuntastrategiassa ja huomioida osana budjetin valmistelua.

Taiteiden yön tapahtuma Riihimäen kansalaisopistolla

KUVA: Taiteiden yön tapahtuma Riihimäen kansalaisopistolla. Kuvataideopettaja Rauni Koivisto maalaa ja sanataiteilija, kuvataidekurssilainen Heidi Halonen kirjoittaa runoa maalausprosessin aikana. Taustalla esillä kuvataidekurssilaisten töitä (kuva: Soronen Jaana)

Kulttuuritapahtumiin osallistuminen ei ole pelkästään taiteiden ja kulttuuripalvelujen kuluttamista. Se on osallistumista, kanssakäymistä ja erilaisten ryhmien kohtaamista. Kulttuuritoimintojen lisätuotteena syntyy sosiaalista pääomaa Keto, l. & Takamaa, M. 2008. Kansalaisopiston aika, paikka ja merkitys yhteiskunnassa. Selvitys kansalaisopistoista alueensa kulttuuritoiminnan kehittäjinä. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1. Hakupäivä 8.4.2019. http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/521/YTR_1_08.pdf. Taide tuottaa useiden tutkimusten valossa hyötyjä, niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Kansalaisopistot ovat niitä toimintaympäristöjä, joiden tehtävänä on tukea hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. New York Times julkaisi Kingsley, P. 2018. It’s Cold, Dark and Lacks Parking. But Is This Finnish Town the World’s Happiest? New York Times 24.12.2018. Hakupäivä 8.4.2019. https://www.nytimes.com/2018/12/24/world/europe/finland-happiness-social-services.html jouluaattona 2018 jutun, jossa pohti Kauniaisten kaupungin asukkaiden onnellisuuden ja tyytyväisyyden reseptiä. Toimittaja nosti esiin kansalaisopiston merkityksen ja aikuisten mahdollisuuden kehittää itseään. Lehtijutussa amerikkalaistoimittaja ihasteli Kauniaisten kansalaisopiston tarjontaa ja edullisia kurssimaksuja. Kansalaisopistossa voi maalata ikonin, kutoa mattoa, laulaa kuorossa tai vaikkapa joogata. Kansalaisopistossa voi tehdä kaikkea, mistä ihmiset ovat kiinnostuneet, lehtijutussa todetaan.

Kansalaisopistoissa on töissä ammattitaitoinen ja omasta opetusaineestaan innostunut henkilöstö. Usein taito- ja taideaineiden opettajat toimivat itse aktiivisesti taiteilijoina. Kuten Porvoon kansalaisopistosta todetaankin, että "Eipä sitä muuta kuin taloudellista tukea aina kaivataan, muu hoituu kyllä sitten ammattitaidolla."

Käsitepilvi kansalaisopistojen kulttuuritapahtumista

KUVA: Käsitepilvi kansalaisopistojen kulttuuritapahtumista. Kansalaisopistojen ehkä tärkein vuosittainen tapahtuma on kevätnäyttely, jossa taito- ja taideaineiden ryhmät esittelevät lukuvuoden aikana tehtyjä töitä

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus