Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

"Museuumi – Siwistyksen woimallinen välikappale"

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: "Museuumi – Siwistyksen woimallinen välikappale". Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Kaitasuo Pia

Aihe, asiasanat: markkinointi, muistiorganisaatiot, museot

Tiivistelmä: Pienessä pohjoispohjalaisessa kaupungissa on tartuttu tulevaisuuden haasteisiin, mitä tulee museotoimeen. Raahen museo on kangistumaton kaupunginmuseo, erinomainen esimerkki monille isommilleen. Se on ”rohkea, reima ja horjumaton” aivan kuten alueen maakuntalaulussa kajautetaan.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011873

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kaitasuo, P. 2019. "Museuumi – Siwistyksen woimallinen välikappale". Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 21.8.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011873.

Pienessä pohjoispohjalaisessa kaupungissa on tartuttu tulevaisuuden haasteisiin, mitä tulee museotoimeen. Raahen museo on kangistumaton kaupunginmuseo, erinomainen esimerkki monille isommilleen. Se on "rohkea, reima ja horjumaton" aivan kuten alueen maakuntalaulussa kajautetaan.

Pakkahuoneen museorakennus

KUVA: Pakkahuoneen museorakennus (kuva: Kiviniitty Satu/Raahen museo)

Museot halutaan esiin vitriineistään, voisi luonnehtia toukokuussa 2018 julkistettua opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittista ohjelmaa. Mahdollisuuksien museo -otsikoidussa raportissa museoille asetetaan niin uudistumisen velvoitteita kuin jaetaan kannustustakin. Mattila, M. (toim.) Mahdollisuuksien museo – Opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittinen ohjelma 2030. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 11. Hakupäivä 29.3.2019. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160600/OKM_11_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Perinteisen instituution roolia tiedon jakajana halutaan muuttaa ja iso osa tätä muutosta on digitaalisuuden hyödyntäminen. Museoita myös rohkaistaan uudenlaisiin toimintatapoihin ja olemaan ennakkoluulottomia. 

Muuttuva museo seuraa yleistä kulttuuritoiminnan muutosta kunnissa siinä, että myös museotoimen odotetaan olevan vahvistamassa alueiden vetovoimaisuutta ja niiden elinkeinojen kehittämistä.

Suomen ensimmäinen yliopistojen ulkopuolinen museo, Raahen museo on erinomainen esimerkki instituutiosta, joka luottaa perinteeseen ja historiaansa, mutta ei kaihda uusien metodien ja medioiden ottamista työvälineikseen. Raahen museossa on toteutettu historian tarinallistamisen ideaa jo ennen kuin sitä on oltu nostamassa vaateeksi. 

Baltin enkeli

KUVA: Baltin enkeli, suomalainen barokkitaiteen aarre (kuva: Kiviniitty Satu/Raahen museo)

Merenkävijöiden kaupunkina tunnetun Raahen museon peruskokoelma on kiehtova kokonaisuus esineistöä, paljolti on maailman meriä seilanneiden miesten kotiinsa tuomia ja myöhemmin lahjoituksina museolle antamia.  

Isossa osassa museon toimintaa ovat myös merenkulkuun liittyvien henkilöiden elämäntarinat, oli kyse sitten kapteenista tai kauppaporvarista köyhää merimiehenmuijaa unohtamatta. Kulttuurihistorian ollessa museon painopiste esille nousevat henkilöhistoria, paikalliset suvut, elinkeinohistoria ja ruoka- ja tapakulttuuri – viimeksi mainittu onkin aivan erinomainen keino elävöittää historian viestiä. 

"Täällä on niin mainioita, mojovia tyyppejä", Raahen museonjohtaja Eija Turunen perustelee kiinnostustaan työtään kohtaan. Turunen, Raahessa syntynyt ja kasvanut, sai museoon uuden perspektiivin tultuaan sinne taidehistorian opiskelijana kesätöihin 1980-luvun lopulla. "Olin museossa toki käynyt, mutten ollut tajunnut, että raahelaiset laivat olivat todella käyneet kaikilla niillä paikoilla, joista tuotuja esineitä merimiehet olivat lahjoittaneet museon kokoelmiin."

Marie Antoinetten rakastetulleen Axel von Fersenille antama orvokki. Mamselli Nygrénin lahjoitus Raahen museolle

KUVA: Marie Antoinetten rakastetulleen Axel von Fersenille antama orvokki. Mamselli Nygrénin lahjoitus Raahen museolle (kuva: Kiviniitty Satu/Raahen museo)

Turunen näki nyt toisin, näki myös kokoelman mahdollisuudet. Tämä on ollut hänen eetoksensa museoamanuenssina ja myöhemmin johtajana. Niinpä kuriositeetitkin, jotka jossain muualla on voitu haudata varastojen kätköihin, on nostettu arvoon. "Hyvä esimerkki on mamselli Nygrénin mystillinen lahjoitus ‘heinä Vergiliuksen haudalta’", Turunen mainitsee. 

Raahen museon alku on Carl Robert Ehrströmin luennossa vuodelta 1862. "Museuumi – siwistyksen woimallinen wälikappale", Ehrström lausui ja viritti keräyksen kaupungin oman museon saamiseksi. "Lahjoitus on sydämen side", tämä Raahessa piirilääkärinä työskennellyt fennomaani painotti. Ja niin Suomen ensimmäinen paikallismuseo tuli perustetuksi. 

Ehrström edusti aikakautensa sivistyksen kermaa yhteyksineen J. V. Snellmaniin, Lauantaiseuraan ja Turun Akatemiaan. Ehrström kumppaneineen viesti ‘kaikille kansoille avoimista kokoelmista’, joita muualla jo oli. Raahessa tähän ajatukseen herättiin todella ja museota on muistettu kiitettävästi. "Tieto on tarkoitettu jaettavaksi -ajatus elää yhä", Turunen tähdentää ja sanoo haluavansa viedä eteenpäin historian ilosanomaa. "Meillä on niin mainio historia Raahessa – on syytä arvostaa aiempien sukupolvien työtä."

Maailman vanhin säilynyt sukelluspuku

KUVA: Maailman vanhin säilynyt sukelluspuku, Wanha herra (kuva: Kiviniitty Satu/Raahen museo)

Raahen museossa historiaa on osattu tehdä eläväksi. Vaikka esineistöä on edelleen esillä vitriineissä, kuten museotoimelle perinteistä on, Raahessa on lähdetty hakemaan uudenlaisia tapoja tiedon välittämiseen.  

Paras esimerkki tästä on 1700-luvulla nahasta valmistettu Wanha herra, maailman vanhin säilynyt sukelluspuku. Koska arvokasta vanhaa esinettä ei käy käyttäminen, museon konservaattori Jouko Turunen valmisti vuonna 1988 puvun kopion. Tämä Nuori herra on sittemmin sukellellut ihan julkisesti, mutta esimerkiksi myös villiintynyt seikkailemaan Kruununmakasiinimuseossa tanssien – tapahtuneesta on videotallenne! 

1890-luvun tunnelmaa Soveliuksen talossa

KUVA: 1890-luvun tunnelmaa Soveliuksen talossa (kuva: Kiviniitty Satu/Raahen museo)

Tarinallisuus elää vahvasti Laivapatruunin talon eli niin sanotun. Soveliuksen talon kautta. Tämä 1780-luvun talo on Raahen vanhin säilynyt asuinrakennus. Raahen kaupunki on vuokrannut sen museokäyttöön Soveliuksen suvulta vuonna 1990. Kaksikerroksisen talon yläkerta on entisöity 1890-luvun tyyliä noudattavaksi interiöörimuseoksi, joka esittelee laivanvarustajakauppiaan kodin ruokakomerosta visiittikortteihin. Laivapatruunin kotia sisustetaan myös kausittain esimerkiksi joulun aikaan.

Raahen museossa ovat kohdanneet kaksi seikkaa: innostus ja sopivat ihmiset niin aikojen saatossa kuin nyt nykyisen henkilökunnan kohdalla. Tämä mahdollistaa eläväisen museon! Museoliitto on lähtenyt nyt kouluttamaan väkeä siihen, mitä Raahessa on tehty jo pitkään. 

"Vahingossa ja tietämättä kyseessä olevan trendin", Turunen kommentoi tarinallistamistoimia. "Me ollaan vaan toimittu näin, lieneekö sisäsyntyinen asia. Minusta esimerkiksi museo-opastuksissa ei ole mitään mieltä todeta, että ‘tässä on tuoli ja pöytä’, vaan kerron mieluummin niihin liittyvän tarinan. Asiathan menevät paremmin perille, kun siitä luo jouhevan jutun."

Raahen museo on niin ikään ottanut modernit viestintämenetelmät käyttöönsä. Hyvänä esimerkkinä ovat sosiaalisessa mediassa julkaistut videot https://www.facebook.com/Raahenmuseo/videos/1902134466481530/ https://www.facebook.com/Raahenmuseo/videos/1083896218305363/.

Paikalliset menneet persoonat elävät hekin digiaikaa: museon Facebook-sivulla julkaistaan aika ajoin "Wiikon Westerbacka" – posteljoonin ja evankelisen suunnan kolporttoorin Johan Westerbackin Oulun Lehteen 1880-luvulla kynäilemiä uutisia. Kuten markkinauutinen maaliskuulta 1887 https://www.facebook.com/Raahenmuseo/photos/a.316935961668063/2087645271263781/?type=3&theater

Sosiaalisen median eri muotojen käyttäminen on museonjohtajasta oleellista ja tämä näkyy myös saadussa palautteessa. Kiinnostuneet tavoitetaan hyvin niin blogin kuin Facebookinkin kautta, Twitteriä ja Instagramia käytetään toistaiseksi hieman vähemmän. "Emme ole mitään totisia torvensoittajia", Turunen kommentoi perinteisistä museovideoista poikkeavaa raahelaistuotantoa. "Miksi rypistellä otsaa, kun voi tehdä hauskasti."

Museolla on myös vilkas esitelmätoiminta, sekään ei Suomen museoissa niin yleistä, ja kukin esitelmä julkaistaan aina myös blogissa luettavaksi. 

Raahen museo on erinomainen esimerkki siitä, miten museotoimessa voidaan päästä uudenlaiseen kävijäkokemukseen. Museon perustehtävät (tallennus-, tutkimus- ja dokumentointitoiminta) säilyvät silti. Tässä se toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön museopoliittisen ohjelman esittämää visiota. "Ehrströmin lyömätön slogan ‘Museuumi – siwistyksen woimallinen wälikappale’ on ohjenuoramme edelleen", Eija Turunen tähdentää.


Eija Turusen haastattelu 20.11.2018. Tekijän hallussa. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus