Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 58/2019

Onpa huomenna -tarina ja sanasto osaamisperustaisesta korkeakoulupolusta

Metatiedot

Nimeke: Onpa huomenna -tarina ja sanasto osaamisperustaisesta korkeakoulupolusta. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Alaniska Hanna; Tauriainen Tiia-Mariia

Aihe, asiasanat: osaamisperusteisuus, terminologia

Tiivistelmä: Tämä ei ole tarina, jossa katsomme taaksepäin, vaan tämä on kertomus huomisesta. Kerromme tarinan tulevaisuuden korkeakouluopiskelijan osaamisperustaisesta polusta kolmen kaveruksen kautta. Siksi emme aloita sanoilla ”olipa kerran”, vaan osuvammat sanat ovat ”onpa huomenna”.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424201

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Alaniska, H. & Tauriainen, T-M. 2019. Onpa huomenna -tarina ja sanasto osaamisperustaisesta korkeakoulupolusta. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 15.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424201.

Tämä ei ole tarina, jossa katsomme taaksepäin, vaan tämä on kertomus huomisesta. Kerromme tarinan tulevaisuuden korkeakouluopiskelijan osaamisperustaisesta polusta kolmen kaveruksen kautta. Siksi emme aloita sanoilla ”olipa kerran”, vaan osuvammat sanat ovat ”onpa huomenna”.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Pressmaster/Shutterstock.com

Onpa huomenna ystävykset Maija, Matti sekä Manni, jotka ovat juuri aloittaneet luottavaisin mielin osaamisperustaisessa Osaamisperustainen koulutus = Osaamistavoitteet ja arviointikriteerit on määritelty. Näille rakentuu yksilöllinen ja opiskelijalähtöinen osaamisen hankkimisen polku, jota opettajatuutori tukee. Koulutusta järjestetään opiskelijan osaamistarpeeseen pohjautuen ja osaamisen hankkimisen tavat ovat joustavia. ja opiskelijalähtöisessä korkeakoulussa Opiskelijalähtöisyys = Osaamisperustaisuus on aidosti opiskelijalähtöistä, koska koko opintopolun sisältöä, etenemistä ja tunnistamista ohjaa opiskelijan osaaminen. Maijaa, Mattia ja Mannia ei kiinnosta opiskella niitä asioita, jotka he jo osaavat, vaan he haluavat keskittyä oppimaan sitä, missä heillä on osaamistarvetta Osaamistarve = Opiskelijalta puuttuva osaamisen suhteessa koulutuksen osaamistavoitteeseen. He haluavat kasvaa oman alansa asiantuntijoiksi korkeakoulun tarjoamalla tuella, vaikka nykypäivänä osaamista voisi hankkia myös itsenäisesti globaalin maailman tarjoaman vapaan tiedon avulla.

Korkeakoulussa heitä opastavat puuttuvan osaamisen lähteille tuutorit niin korkeakoulutuksesta kuin työelämästä, jolloin osaamisen hankkiminen Osaamisen hankkiminen = Puuttuvaa osaamista suhteessa osaamistavoitteisiin hankitaan erilaisilla tavoilla: opiskelija voi osallistua korkeakoulun järjestämään opetukseen (ks. tarjouma), hankkia tietoa muista lähteistä (ks. osaamisresurssi), työelämän kautta (ks. opinnollistaminen) tai hankkia sen muulla haluamallaan tavalla. Vain saavutettu osaaminen on tärkeää, eikä osaamisen hankintatapoja ei kyseenalaisteta. on sujuvaa ja ehkä nopeampaakin kuin yksin opiskellen. Korkeakoulu tarjoaa myös monenlaista vertaistukea, joka rikastuttaa heitä jo opiskeluaikana ja varmasti myöhemmin työelämässä.

Ystäväjoukon korkeakouluun on rakennettu työelämän toimijoiden, aiempien opiskelijoiden ja osaavien opettajien yhteistyöllä osaamisperustainen opetussuunnitelma Osaamisperustainen opetussuunnitelma = Rakentuu alan ydinosaamiskokonaisuuksista, jotka sisältävät tiedot, taidot ja asenteet, joita tarvitaan alan tehtävissä. Sisältää opiskelijalähtöiset osaamistavoitteet ja arviointikriteerit.. Siihen on koottu ilmiölähtöisesti Ilmiölähtöisyys = Asioita tarkastellaan ilmiön ymmärtämisessä tarvittavan osaamisen kautta, ei siis irrallisina opintojaksoina. alan ydinosaamiseen liittyviä osaamiskokonaisuuksia Osaamiskokonaisuus = Opetussuunnitelma koostuu osaamiskokonaisuuksista, jolloin alalla tarvittava osaaminen selkeytyy opetussuunnitelman avulla. Osaamiskokonaisuus sisältää tietyn osaamisen, siihen liittyvät osaamistavoitteet ja kriteerit. Sen alla voi olla pienempiä osia, opintojaksoja., joissa on opiskelijalähtöiset osaamistavoitteet Osaamistavoitteet = Kuvaavat koulutuksessa tavoiteltavaa osaamista tietoina, taitoina ja asenteina. Opiskelijat etenevät henkilökohtaisella opintopolullaan kehittäen osaamistaan suhteessa asetettuihin osaamistavoitteisiin. ja arviointikriteerit Arviointikriteerit = Ennalta määriteltyjä ja avoimesti ilmaistuja perusteita, joiden mukaan arviointi tehdään. Arviointikriteereiden kautta relevantti osaaminen voidaan erottaa ja osaamisen taso määrittää riippumatta siitä missä, milloin tai miten osaaminen on hankittu. Niiden avulla opiskelija voi myös laatia itsearvioinnin ja suunnitella henkilökohtaista opintopolkuaan.. Niiden avulla opiskelijat hahmottavat heti millaista osaamista omalla alalla työskentely vaatii. Osaamista hankitaan työelämälähtöisesti Työelämäläheisyys = Osaamisperustaisuus on työelämäläheistä, sillä osaaminen perustuu työelämän tarpeisiin, sitä hankitaan, arvioidaan ja tunnustetaan työelämän avulla. ja kaikessa opetuksessa mukana kulkevat työelämän aidot ongelmat ja välineet. Myös Maijan haaveilema tutkijan työ on otettu opetussuunnitelmassa huomioon ja hänellä on mahdollisuus osallistua aitojen tutkimusryhmien työskentelyyn opintojensa alusta alkaen. 

Heti opintojen aluksi ystävät saavat heille nimetyn henkilökohtaisen vastuuopettajan Vastuuopettaja = Jokaiselle opiskelijalle nimetään tuutori, jonka tehtävänä on ohjata osaamisen rakentamisessa, jonka kanssa yhdessä keskustellen henkilökohtaistetaan Henkilökohtaistaminen = Osaaminen rakentuu jokaisen opiskelijan henkilökohtaisen osaamistarpeen mukaisesti ohjauskeskustelujen tuella. opintopolku. Ohjauskeskustelussa he kertovat omasta aiemmasta osaamisestaan Aiempi osaaminen = Aiemmin saavutettu osaaminen arvioidaan suhteessa osaamistavoitteisiin ja kriteereihin, eikä osaamisen hankkimistapoja ei kyseenalaisteta. Aiempi osaaminen kielellistetään, mikä samalla kehittää ja jalostaa osaamista. suhteessa opetussuunnitelman osaamiskokonaisuuksiin ja jokaiselle laaditaan oma HOPS HOPS = Henkilökohtainen opintopolun suunnitelma, jonka mukaisesti opiskelijat hankkivat ja osoittavat osaamistaan.. Henkilökohtaistamisen myötä Mannin aiemman koulutuksen tuottama osaaminen tunnistetaan Osaamisen tunnistaminen = Osaamisen itsearviointia. Opiskelija tunnistaa osaamistaan (ks. aiempi osaaminen) suhteessa osaamistavoitteisiin ja arviointikriteereihin.Tapahtuu osana henkilökohtaistamisen prosessia (ks. henkilökohtaistaminen). ja tunnustetaan Osaamisen tunnustaminen = Kun osaaminen on tunnistettu, se tunnustetaan ja merkitään tarvittaviin rekistereihin sekä hyväksytään tutkinnon osaksi. Lisäksi siitä annetaan palaute opiskelijalle. ja hän pääsee aloittamaan 2. vuosikurssin osaamiskokonaisuuksista. Maijan harrastus on kehittänyt opiskelualan osaamista ja se tunnistetaan, joka mahdollistaa myös nopeamman etenemisen opintopolulla. Matilla ei ole aiempaa osaamista tutkintoalalta, joten hän aloittaa ensimmäisistä osaamiskokonaisuuksista.

Opintojen tueksi he perustavat vielä oman pienryhmän, study groupin Study group -ryhmä = Opiskelun tueksi opettajan tai opiskelijan itsensä rakentama vapaaehtoinen ja itsenäinen ryhmä, jonka tavoitteena on tukea, helpottaa ja tehostaa oppimista., muiden saman alan opiskelijoiden kanssa. Jokainen ystävyksistä kokee, että henkilökohtaistaminen selkeyttää opintojen etenemistä ja motivoi konkreettisesti eteenpäin. 

Maija, Matti ja Manni kohtaavat osaamiskokonaisuuksien yhteydessä aina tiimiopettajaryhmän Tiimiopettajaryhmä = Vastaa yhdessä opetussuunnitelman osaamiskokonaisuudesta, joilta he saavat vinkkejä osaamisen hankkimiseen ja täydentämiseen sekä osaamisen osoittamisen tapoihin. Ystävykset etenevät jokainen omaan tahtiin osaamisen hankkimisessa ja sen osoittamisessa Osaamisen osoittaminen = Osaamisen osoittaminen on oppimisprosessi, jossa hankittu osaaminen tulee näkyväksi ja sitä näytetään erilaisin menetelmin esimerkiksi autenttisissa tai simuloiduissa työtilanteissa, jonka opettaja ja muut arvioivat sekä tunnustavat opintopisteinä. Opiskelijan on osaamisen osoittamisen lisäksi pystyttävä sanallistamaan oman osaamisensa. Osaamista on oikeus osoittaa haluamallaan tavalla ja hakea sille tunnustusta riippumatta siitä, miten tai milloin osaaminen on hankittu.. Matille on luontevaa osallistua korkeakoulun tarjoumasta Tarjouma = Korkeakoulun tarjoama opetus ja ohjaus osaamisen hankkimiseen löytyvään opetukseen, koska siellä annettavat työelämäläheiset ongelmanratkaisutehtävät auttavat häntä parhaiten oivaltamaan asioita. Lisäksi hän hankkii muiden korkeakoulujen verkkokursseilta sellaista osaamista, mitä oma korkeakoulu ei hänelle pysty tarjoamaan. Manni ja Maija puolestaan käyvät töissä opintojen ohella, joten heille sopivat muut osaamisen hankkimistavat. Mannin työ liittyy läheisesti opiskeltavaan alaan, joten hänen työnsä opinnollistetaan Työn opinnollistaminen = Opiskelija saa työpaikalla hankkimansa osaamisen osaksi opintojaan. Opiskelija dokumentoi ennalta sovitun mukaisesti osaamistaan ja korkeakoulu tarkastaa sen sopivuuden suhteessa osaamistavoitteisiin ja tunnustaa osaamisen.. Maijan työ ei sinällään tuo tutkinnon ydinsisältöihin osaamista, mutta asiakaspalvelijana hän oppii tärkeitä työelämätaitoja, jotka hänelle tunnustetaan geneeristen taitojen osalta eri osaamiskokonaisuuksissa. Maija hankkii puuttuvaa osaamista korkeakoulun laatiman osaamisen resurssin Osaamisen resurssi = Väline, materiaali, tekijä tai tapahtuma, jonka avulla osaamista voi hankkia avulla, jossa on tarjolla runsaasti niin video- kuin tekstimateriaalia. Lisäksi hän tapaa säännöllisesti verkossa tai kasvokkain omaa study group -ryhmäänsä, jonka kanssa hän pystyy selventämään vaikeita asioita ja tekemään yhteisiä tehtäviä. 

Opintoja on joustavoittanut erilaiset osaamisen osoittamisen tavat. Manni on näyttänyt osaamistaan työnsä autenttisissa tilanteissa, jota osaamiskokonaisuuksien vastuuopettajat ja työelämän asiantuntijat ovat yhdessä arvioineet. Joissakin tilanteissa hänen on pitänyt täydentää osaamistaan Osaamisen täydentäminen = Jos osaamisen osoittaminen jää vajaaksi, osaamista täydennetään eli hankitaan lisää osaamista, joka osoitetaan sovitun mukaisesti. itsenäisesti opiskellen. Maija on osoittanut osaamista eri tavoin ryhmä- ja aineistotenteillä sekä caseongelmilla, jotka on tehty suoraan työelämään. Hän on saanut laatia itse osaamistehtäviä Osaamistehtävä = opiskelijan itse laatima tehtävä, joka liittyy osaamiskokonaisuuden tavoitteisiin ja jonka avulla opiskelija osoittaa osaamistaan. Opettaja ohjaa tarvittaessa osaamistehtävän laadinnassa., joka on motivoinut ja innostanut selvittämään asioita jopa laajemmin kuin osaamiskokonaisuus olisi vaatinut. Matti on edennyt opinnoissaan nopeammin kuin moni samasta tilanteesta aloittanut toverinsa. Hän on keskittynyt osaamisen hankkimiseen ja osoittanut osaamista videoilla, joiden tekeminen on hänelle ennestään tuttua. Ystävyksistä on myös mukavaa, että heidän töitään arvioivat monet tahot Osaamisen arviointi = Osaamisesta ja oppimisesta annetaan palautetta opiskelijalle ja osaamista arvioidaan suhteessa julkisiin arviointikriteereihin. Arviointia tekevät opiskelijan itse, vertaiset, opettaja(t) ja muut (työelämä)asiantuntijat.. Oma arviointi Itsearviointi = Prosessi, jossa ymmärrys oman osaamisen sisällöistä selkiytyy ja teoria ja käytäntö yhdistyvät. Sen kautta opiskelijat tulevat tietoisiksi omasta osaamisestaan ja käsitys osaamisesta vahvistuu. osaamisen saavuttamisesta on tuntunut mielekkäältä ja apuna ovat myös vertaiset Vertaisarviointi = Opiskelijakollegat arvioivat toverinsa osaamista ja samalla kehittävät omaa osaamistaan. ja tiimiopettajaryhmä, joilta saa palautetta. 

Kun puuttuva osaaminen on omaan tahtiin hankittu, jokainen saa osaamisesta tutkintotodistuksen ja lisäksi osaaminen on dokumentoitu osaamisportfolioon Osaamisportfolio = Portfolio eli näytekansio, johon kerätään osaamisen osoittamisen dokumentteja (kirjoituksia, kuvia, videoita yms.), jossa mukavana lisänä on kokoelma erilaisia digitaalisia osaamismerkkejä Digitaalinen osaamismerkki = Digitaalinen kuva, joka sisältää osaamisen metatiedot, jotka kertovat merkin myöntäjän ja kriteerit (osaamistavoitteet, osaamisen osoittamisen tehtävät) ja todisteet.. Osaamisperustainen koulutus on luonut jokaiselle vahvan ymmärryksen omasta osaamisesta, ja niinpä nämä asiantuntijat ovat valmiita työelämään. Tosin sinne on liuttu pikkuhiljaa jo opintojen aikana, mutta nyt jokainen on virallisesti saavuttanut korkeakoulututkinnon ja alan asiantuntijaosaamisen.

Loppu

P.S. Tarina on huomisesta, ei siis futuristinen katsaus vuosikymmenten päähän. Huominen on jo täällä, sen osoittavat tämän julkaisun monet tosi kertomukset osaamisperustaisuuden arjesta korkeakouluissa.

Osaamisperustainen opetussuunnitelma

Lähteet

Airola, A. 2009. Tunnustusta aiemmin hankitulle osaamiselle ammattikorkeakouluissa. Teoksessa M. Lätti & P. Putkuri (toim.) 2009. Löytöretki aikuisohjauksen maailmaan - kokemuksia ja käytänteitä ammattikorkeakouluista. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja B:18, 104-110.

Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Tammi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Brauer, S. 2019. Digital Open Badge-Driven Learning Competence-based Professional Development for Vocational Teachers. Väitöskirja. Lapin yliopisto. Hakupäivä 26.6.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-110-1 

Karjalainen, A. (toim.) 2018. Osaamisen opettaja. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 26.6.2019. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-160-9

Kiviniemi, K. 2016. ”Työkokemukseen perustuvaa osaamista ei prosessissa arvostettu”. Tutkimus hyväksilukujen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen toteutumisesta keskipohjalaisessa korkeakoulutuksessa. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola. 

Kilja, P. 2018. Opintojen henkilökohtaistaminen aikuisoppijoiden kokemana: eksistentiaalis-fenomenologinen tutkimus näyttötutkintomestarikoulutuksen kontekstissa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Hakupäivä 10.6.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7406-0

Kullaslahti, J. & Yli-Kauppila, A. (toim.) 2014. Osaamisperustaisuudesta tekoihin. Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) -hankkeen loppujulkaisu. Turun yliopisto, Turku. Hakupäivä 10.6.2019 http://ospe.utu.fi/materiaalit/Osaamisperustaisuudesta_tekoihin.pdf

Laajala, T. & Guttorm, T. 2013. Study group -opas opettajille: Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. Hakupäivä 10.6.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-090-9 

Laajala, T. & Guttorm, T. 2013. Study group -opas opiskelijoille: Opiskelijan oppimisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen Oamkissa -hanke. Hakupäivä 10.6.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-597-091-9

Lahdenkauppi, M. 2016. Ammattipedagogisen osaamisen työelämälähtöinen arviointi ammatillisessa opettajankoulutuksessa. Toimintatutkimus HAMK ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Lisensiaatintutkimus. Tampereen yliopisto. Hakupäivä 10.6.2019 https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/99716/LISURI-1474006443.pdf?sequence=1

Mäki, K., Moisio, A. & Aura, P. 2017. Kolme kulmaa opinnollistamiseen. Opas opinnollistamisen ratkaisuista, työkaluista ja vinkeistä. Verkkovirta-hanke. Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Hakupäivä 10.6.2019. http://www.e-julkaisu.fi/haaga-helia/kolme_kulmaa/mobile.html#pid=1

Mäkinen, M. & Annala, J. 2012. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman kahdet kasvot. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Korhonen, S. Vehviläinen, A. Norrgrann, P. Kalli & P. Svärd (toim.) Osallistava korkeakoulutus. Tampere: Tampere University Press, 127–151.

Rusanen, T. & Tauriainen, T-M. 2018. Osaamisperusteisuus edellyttää jatkuvaa reflektointia, yksilöllistä ohjausta ja selkeitä arviointikriteerejä. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 56. Hakupäivä 7.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2018060425231

Räkköläinen, M. 2011. Mitä näytöt näyttävät? Luotettavuus ja luottamus ammatillisten perustutkintojen näyttöperusteisessa arviointiprosessissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto, Kasvatustieteiden yksikkö. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy - Juvenes Print. 

Tynjälä, P. 1999. Konstruktiivinen oppimiskäsitys ja asiantuntijuuden edellytysten rakentaminen koulutuksessa. Teoksessa A. Eteläpelto & P. Tynjälä (toim.) 1999. Oppiminen ja asiantuntijuus. Työelämän ja koulutuksen näkökulma. Porvoo: WSOY, 160–179.

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus