Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 58/2019

Opinnollistaminen osaamisen lähteenä

Metatiedot

Nimeke: Opinnollistaminen osaamisen lähteenä. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Koivisto Mikko; Marjanen Päivi

Aihe, asiasanat: arviointi, korkeakoulututkinnot, osaamisperusteisuus, yhteisöpedagogit

Tiivistelmä: Artikkelissa tehdään näkyväksi henkilökohtainen opinnollistamispolku ja sen tuottama osaaminen. Artikkelissa se kuvataan yhteisöpedagogiopiskelija Mikon tarinaa Humakista apuna käyttäen. Mikon kertomuksessa keskitytään erityisesti osaamistavoitteiden laadintaan ja niiden arviointiin. Pohdinnassa pyritään myös arvioimaan, miten opinnollistamista voitaisiin kehittää eteenpäin.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424203

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Koivisto, M. & Marjanen, P. 2019. Opinnollistaminen osaamisen lähteenä. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 14.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424203.

Artikkelissa tehdään näkyväksi henkilökohtainen opinnollistamispolku ja sen tuottama osaaminen. Artikkelissa se kuvataan yhteisöpedagogiopiskelija Mikon tarinaa Humakista apuna käyttäen. Mikon kertomuksessa keskitytään erityisesti osaamistavoitteiden laadintaan ja niiden arviointiin. Pohdinnassa pyritään myös arvioimaan, miten opinnollistamista voitaisiin kehittää eteenpäin. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Syda Productions/Shutterstock.com

Osana osaamisperustaista ajattelua on kehitetty erilaisia tapoja opinnollistaa opintoja. Artikkelissa opinnollistamista kuvataan tutkintotavoitteisesta näkökulmasta, jossa kertynyttä osaamista peilataan tutkintojen osaamisen kriteeristöihin. 

Artikkelissa kerrotaan opiskelijan esimerkkikuvaus Suomen Humanistisen Ammattikorkeakoulu Oy:n (Humak) yhteisöpedagogikoulutuksessa toteutetusta henkilökohtaistetusta ja opinnollistetusta osaamispolusta, jossa kuvataan siihen liittyvien osaamistavoitteiden laadinta ja niiden arviointikäytäntöjä. Artikkelin lopussa pohditaan opinnollistamalla hankitun ja perinteisen opetuksen tuottamaa osaamista ja sen arviointia. 

Mikon opinnollistamispolku

Olen yhteisöpedagogiopiskelija Mikko, ja olen erikoistunut järjestöalalle Humakissa. Minun tapauksessani opinnollistajana on toiminut korkeakouluni opiskelijakunta HUMAKO, jossa olen ollut kaksi vuotta hallituksen jäsenenä ja tämän vuoden hallituksen puheenjohtajana. 

HUMAKOn hallitukseen kuuluu 5–9 henkilöä vuodesta riippuen. Opiskelijakunnassa työskentelee lisäksi kaksi työntekijää, toiminnanjohtaja ja asiantuntija. Hallituksen jäsenet on jaettu tiimeihin: paikallistoimintatiimi pitää huolta tutoreista ja jaostosta, edunvalvontatiimi huolehtii edunvalvonnasta ja johtotiimi pitää huolta kokonaisuuden toteutumisesta. Johtotiimiä vetää puheenjohtaja, paikallistoimintatiimiä asiantuntija ja edunvalvontatiimiä varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja toimii esihenkilönä toiminnanjohtajalle ja toiminnanjohtaja muille työntekijöille. Kolmen viimeisen vuoden aikana, opiskelijakunnan sisäisiä prosesseja on kehitetty paljon. Prosesseja on kehitetty osana HUMAKOn toiminnanjohtajan Marianna Rantasen opinnäytetyötä johtamismallista HUMAKOlle. 

Kun HUMAKOn hallitukseen haetaan mukaan, meillä on jo rekrytointivaiheessa käytänteenä tarkistaa yhdessä hallitukseen hakijan kanssa hänen mahdolliset opinnollistamistoiveet ja selvittää hakijan mielenkiintoihin sopivia tehtäviä seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta. Kun henkilö on valittu hallitukseen, on opinnollistamissuunnitelmaa mietitty valmiiksi ja henkilöllä on tieto siitä mitä hänellä on mahdollista päästä tekemään hallituksessa seuraavan vuoden aikana. Hakuvaiheen opinnollistamissuunitelman tekee toiminnanjohtaja ja tämän jälkeen tiiminvetäjä. Tämän jälkeen opinnollistamissuunnitelma viedään valmiina ehdotuksena opintoja ohjaavalle opettajalle, joka hyväksyy sen tai muokkaa sitä. 

Kurssien opinnollistamisessa (kuva 1) korostuu paljon oman suunnittelun merkitys. Opiskelijan pitää olla tietoinen siitä, mitä opintoja hän on jo tehnyt, mitä hänellä on tekemättä, mitkä hän haluaisi tehdä ja mitkä suorittaa perinteisessä opetuksen toteutuksessa korkeakoulussa. HUMAKOn hallituksen jäsenet hyödyntävät paljon verkkokursseja, sillä niitä voi tehdä lähes koska vain, miksi ne sopivat paremmin opiskelija-aktiivin kalenteriin.

Opinnollistamispolku HUMAKOssa

KUVA 1. Opinnollistamispolku HUMAKOssa

Humakissa opintoja opinnollistettaessa niistä kirjoitetaan raportti sen jälkeen, kun kurssien oppimistavoitteet on saavutettu ja kun kurssin edellyttämä määrä tunteja opintopisteisiin verrattuna on tehty. Yleensä raporttien kirjoittaminen jaetaan syksylle ja keväälle, koska hallituskausi on kalenterivuosi. Muita vähemmän hyödynnettyjä tapoja osoittaa osaaminen on esimerkiksi luennon pitäminen opiskelijoille opinnollistettavasta aiheesta. Riippuu kuitenkin paljon kurssin luonteesta ja sen oppimistavoitteista, onko se mahdollista. Esimerkiksi kurssin Verkostojen ja kumppanuuksien kehittäminen 5 op, pystyisi luontevasti tekemään luentona alkaville opiskelijoille. Meillä on myös tehty osaamisen osoittaminen esimerkiksi videon muodossa. 

HUMAKOssa käydään osaamisen kehittämiskeskusteluja keväällä ja syksyllä. Nämä keskustelut ovat jatkumoa opinnollistamiskeskustelulle. Osaamisen kehittämiskeskusteluissa käydään läpi tehtyjä työtehtäviä, osaamisen kehittymistä ja opinnollistamissuunnitelman etenemistä. Keskusteluiden avulla seurataan, missä vaiheessa osaamisen kehittäminen on ja onko se menossa oikeaan suuntaan. Jos huomataan, että henkilön osaamistavoitteissa on jotain osioita, mitä ei ole pystytty tavoittamaan, voidaan työtehtäviä muokata osaamistavoitteisiin pääsemiseksi. Keskusteluissa voidaan myös todentaa perehdyttämisen tai tuen tarvetta, jos jotkut asiat tuntuvat liian vaikeilta yksin oppimiseen. Näissä keskusteluissa opiskelijan oma motivaatio ja osaamisen intressit ovat vahvassa roolissa. 

Omalta osaltani, viimeisten kahden vuoden aikana, suurimpana kehittämisen kohteena oli oppia kirjoittamaan sujuvasti erilaisia tekstimuotoja. Tällä hetkellä suurin osaamisen kehittämisen kohde on johtamisosaamisessa. Itse olen saanut tukea etenkin esihenkilönä toimimiseen, koska en ole aikaisemmin työelämässä tai opinnoissa ollut vastaavassa tilanteessa. 

Opettajan näkemykset opinnollistamisesta

Opinnollistaminen on pitkälle kehitetty ja toimiva tapa suorittaa opintoja Humakissa. Yhteisöpedagogitutkinto on luonteeltaan sen kaltainen, että siihen soveltuu kohtuullisen helposti työn opinnollistaminen. Artikkelissa kuvattu opiskelijakuntatyö ja siinä hankittu osaaminen on osoittautunut ainakin tämän tarinan perusteella monipuoliseksi ja erilaisia oppimisen mahdollisuuksia tarjoavaksi työympäristöksi. Mikon kohdalla tällainen menetelmä on ollut tehokas tapa työn oppimiseen, ja se on antanut hyvät lähtökohdat työelämän tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. 

Opinnollistamisen tuottaman osaamisen vertaaminen suhteessa perinteiseen opetukseen on haastavaa. Opintojaksojen tuottama osaaminen perustuu opetussuunnitelmien osaamiskuvauksiin, joiden soveltaminen opetukseen vaihtelee oppilaitoksesta ja opettajasta riippuen. Näin ollen myöskään luokkahuoneessa tai esimerkiksi tki-toiminnassa tuotettu opetus ei tuota välttämättä samanlaista osaamista. Tästä huolimatta osaamisen arviointikriteeristön laatiminen pitää luonnollisesti kuitenkin perustua voimassa olevaan opetussuunnitelmaan myös opinnollistettaessa. Opiskeluväylästä riippumatta on kuitenkin pohdittava, miten osaamisen tavoitteet palvelevat kaikkia osaamisen kehittymisen tarpeita. Osaamisen käsite on kuitenkin laaja, monisäikeinen ja monitulkintainen. Varsin yleisesti kompetenssiperustainen käyttäytyminen on kuvaus tietojen, taitojen ja kykyjen hankkimisesta. Tulkinnasta riippumatta se sisältää sekä toiminnallisen että käyttäytymiseen liittyvän pätevyyden (kts. Scarborough, H. 1998. Path(ological) dependency? Core competencies from an organizational perspective. British Journal of Management 9 (3), 219–232.) On kuitenkin varsin todennäköistä, että opintoja opinnollistaminen tuottaa erilaista osaamista kuin perinteisemmillä oppimisen menetelmillä hankittuna. 

Mikon näkemykset opinnollistamisesta 

Opinnollistaminen sopii artikkelia kirjoittaneen Mikon mukaan hyvin henkilöille, jotka eivät koe oppivansa parhaiten luentopohjaisessa luokkahuoneopetuksessa. Mikolla on lukihäiriö ja keskittymisongelmia, ja ne selkeästi vaikeuttavat ns. normaalilla tavalla opintojen suorittamista. Mikko ei kuitenkaan uskalla suositella kaikille näin vahvasti opinnollistettua opiskelua, vaikka hänen kohdallaan se onkin toiminut hyvin. On tärkeää tiedostaa, miten opiskelija haluaa oppia ja ottaa huomioon yhä moninaistuvammat opiskelijat korkeakouluissa. 

Erityisenä vahvuutena opinnollistamismallissa HUMAKOn hallituksessa Mikko pitää arviointia. Hän on saanut jatkuvasti kehittävää arviointia tekemisistään erilaisten palautteiden muodossa. Arviointia on tullut niin hallituksen, työyhteisön, työryhmien kuin projektien kautta. Palautetta on tullut sekä suullisesti, kirjallisesti että myös epäsuoran viestinnän välityksellä. Palautteen laatu on toki vaihdellut paljon, mutta se on ollut jatkuvaa. Mikko on saanut tietoa heti, jos on tehnyt jonkun asian huonosti, hyvin tai siinä olisi pientä parannettavaa. Hän on huomannut sen erittäin opettavaiseksi varsinkin erilaisten tekstien tuottamisessa. 

Haasteena tämän kaltaisessa prosessissa on ollut teoriatiedon puuttuminen. Vaikka Mikko on kokenut oppineensa opinnollistamisen kautta laajemmin asioita kuin kurssin oppimistavoitteissa on kuvattu, se ei silti tarkoita, etteikö teorian tärkeyttä pystyisi tiedostamaan. Käytännön työn tekemistä se ei kuitenkaan ole haitannut, ja Mikko toivookin, ettei se haittaa osaamisen osoittamista. Mikko kuitenkin tiedostaa, että teoriatieto on tärkeä osa opintoja, joten tämä voisi olla myös yksi kehittämiskohde tulevia osaamisen näyttöjä silmällä pitäen. 

Toiseksi haasteeksi Mikko on kokenut osaamisen arvioinnin korkeakoulun puolelta. Opinnollistamisraportteja paljon tehneenä hän toivoisi, että myös opinnollistamisen arviointimenetelmiä kehitettäisiin jatkossa. Raporteissa tulee hyvin ilmi, mitä on opittu kurssiin liittyvistä osaamisen tavoitteista, mutta kurssiin liittyvien tavoitteiden ulkopuolella tapahtunut oppiminen ei tule juurikaan näkyväksi. Mikko ehdottaakin raportin lisäksi keskustelua ohjaavan opettajan kanssa, missä käytäisiin laajempaa keskustelua opinnollistamisen kautta saadusta osaamisesta. Keskustelu ei tarvitsisi olla jokaisen kurssin kohdalla, mutta se voisi olla esimerkiksi kollektiivinen keskustelu kaikista opinnollistetuista kursseista. Mikko toivoisi myös, että muita vähemmän suosittuja tapoja osoittaa osaaminen mahdollistettaisiin ja kehitettäisiin eteenpäin. 

Opintojen opinnollistamisessa hyvä kommunikaatio kaikkien prosessiin osallistuvien välillä on tärkeää. Ei pitäisi myöskään olettaa, että opinnollistamismalli edellyttää yksittäisten opiskelijoiden aktiivista ja itsenäistä työtapaa. Kommunikaatiota koulun ja opinnollistamisen mahdollistajan välillä pitääkin parantaa. Opinnollistajan mahdollistaja on myös suuressa roolissa. Esimerkkinä olleessa opiskelijakunnassa asiat ovat sujuneet moitteettomasti. Tämä onkin varmasti malliesimerkki, koska opiskelijakunnassa ollaan tietoisia korkeakoulusta ja sen menetelmistä.  

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus