Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 58/2019

Opinto-ohjaajaksi osaamisperustaisesti

Metatiedot

Nimeke: Opinto-ohjaajaksi osaamisperustaisesti. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Jussila Ari; Joensuu Maija; Rantanen Outi

Aihe, asiasanat: koulutus, opinto-ohjaajat, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa on toteutettu osaamisperustaista opetussuunnitelmaa syksystä 2016 alkaen. Osaamisperustaisuus nostaa koulutuksen keskiöön osaamisen: jokainen opiskelija arvioi nykyistä osaamistaan suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattuihin osaamisvaatimuksiin sekä suunnittelee osaamisen lisäämistä ja osoittamista henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opinto-ohjaajan identiteettityötä tuetaan oikea-aikaisella ja saavutettavalla ohjauksella sekä mahdollistamalla reflektointia ja vertaistyöskentelyä.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424210

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Jussila, A., Joensuu, M. & Rantanen, O. 2019. Opinto-ohjaajaksi osaamisperustaisesti. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 21.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424210.

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa on toteutettu osaamisperustaista opetussuunnitelmaa syksystä 2016 alkaen. Osaamisperustaisuus nostaa koulutuksen keskiöön osaamisen: jokainen opiskelija arvioi nykyistä osaamistaan suhteessa opetussuunnitelmassa kuvattuihin osaamisvaatimuksiin sekä suunnittelee osaamisen lisäämistä ja osoittamista henkilökohtaisen suunnitelman mukaan. Opinto-ohjaajan identiteettityötä tuetaan oikea-aikaisella ja saavutettavalla ohjauksella sekä mahdollistamalla reflektointia ja vertaistyöskentelyä. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Freedomz/Shutterstock.com

Osaamisperustaisuus ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa – osaamisen tunnistamista, osoittamista ja kehittämistä

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus aloitettiin syksyllä 2016. Koulutuksen opetussuunnitelmaa kirjoitettaessa tavoitteena oli, että opetussuunnitelma ja sen perusteella opiskelu noudattavat osaamisperustaisuuden periaatteita. Osaamisperustaisuus nostaa TAMKin opinto-ohjaajankoulutuksessa osaamisen keskiöön. Opetussuunnitelmassa osaaminen määritellään integratiivisen tietokäsityksen kautta, jossa osaaminen koostuu kolmesta osatekijästä: tekeminen, tietäminen ja identiteettityö Tampereen ammattikorkeakoulu. 2018. Opetussuunnitelma, ammatillinen opettajankoulutus. Hakupäivä 21.4.2019. http://www.e-julkaisu.fi/tamk/opettajakoulutus/ammatillinen-opettajankoulutus-2018/mobile.html#pid=1. Osatekijät eivät ole toisistaan irrallisia, vaan ne jalostuvat jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Koulutuksen aikana opiskelijoilta kerätään kokemuksia ja palautetta ja niiden perusteella toimintaa kehitetään edelleen. 

Lähtökohtana mitä minä osaan 

Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus on monimuoto-opiskelua. Jokaisella opiskelijalla on taustalla opettajan pätevyys ja siksi heillä on kokemusta ja osaamista oppilaitoksessa toimimisesta, opiskelijan kohtaamisesta ja usealla myös ohjauksesta. Opintojen alussa opiskelijat aloittavat tutustumisen opetussuunnitelmaan ja tarkastelevat opinto-ohjaajalta edellytettyä osaamista. Ensimmäinen pohdittava kysymys on: mitä opetussuunnitelmassa kuvattua, opinto-ohjaajalta edellytettyä osaamista sinulla on jo olemassa? Opiskelijoiden palautteen mukaan oman osaamisen arviointi on ainakin alussa hankalaa, sillä siihen ei ole totuttu. Se on kuitenkin tärkeää, sillä oman osaamisen arviointi on taito, jonka kehittämistä opinto-ohjaaja joutuu ohjattavissaan tukemaan. Kun opiskelussa lähdetään liikkeelle opiskelijan osaamisesta, tuo se koulutuksen aloitukseen positiivisen pohjan. Palautteissa opiskelijat ovat tuoneet esille sen, että heidän osaamisensa arvostaminen koetaan mielekkääksi ja merkittäväksi tekijäksi. 

Yksilöllistä osaamisen hankkimista

Koulutuksessa lähiohjauspäivien ohjelmaan kuuluu luentoja, alustuksia, vierailuja, vierailijoita ja harjoituksia. Niiden lisäksi lähiohjauspäivien merkitys on osaamisen osoittamisessa ja reflektoinnissa. Lähiohjauspäiviin osallistumisen lisäksi opiskelijat hankkivat osaamista monin eri tavoin. Jokainen opiskelija suunnittelee tarpeidensa ja tilanteensa mukaisen yksilöllisen ohjelman sekä osaamisen hankkimisen että sen osoittamisen osalta. Osaamisen hankkimisen monipuoliset tavat antavat myös mahdollisuuden hyödyntää opiskelijoiden omia kiinnostuksen kohteita ja mahdollisuuksia esimerkiksi työnantajan, työyhteisön tai muiden verkostojen kautta. Opiskelijapalautteissa opintojen joustavuus ja henkilökohtaistaminen nähdään kiireisessä elämäntilanteessa hyvänä sekä opiskelun merkityksellisyyttä ja autenttisuutta lisäävänä tekijänä.

Oivaltavaa osaamisen osoittamista ja monitahoista arviointia

Toteutukseen ei kuulu ennalta määrättyjä oppimistehtäviä kahta poikkeusta (ohjaustallenne ja sen analysointi sekä ammatillisen kasvun portfolio) lukuun ottamatta, vaan opiskelija saa itse suunnitella osaamisensa näkyväksi tekemisen. Opiskelijat tulevat erilaisista työ- ja kokemusympäristöistä ja näin he pystyvät paremmin muotoilemaan opiskelunsa työhönsä liittyväksi ja lisäämään opiskelun henkilökohtaisuutta. Ennalta määrittelemättömät osaamisen osoittamiset ovat tuoneet opiskeluun laajuutta ja monipuolisuutta. Opiskelijat ovat tehneet hienoja oivalluksia, joita ei kouluttajien ennalta määrittelemillä tehtävillä olisi saatu esille. Osaamisen osoittamiseen liittyy oleellisesti myös osaamisen arviointi. Opiskelijat arvioivat osaamistaan itse ja vertaisten kesken, lisäksi osaamista arvioidaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaan esimerkiksi esimiehen, mentorin tai kokeneen kollegan taholta. Osaamisen arvioinnin vastuu on kuitenkin viimekädessä opinto-ohjaajankoulutuksen vastuukouluttajilla: he vahvistavat arviointia koskevat dokumentit ja hyväksyvät osaamisen osoittamisen osaksi opintosuorituksia. 

Osaamisen laajentamista ohjauksen avulla

Kaikkiin näihin kolmeen vaiheeseen liittyy kiinteästi ohjaus. Ilman ohjausta opiskelija jää yksin ja varsinkin opintojen alkaessa ohjauksen merkitys korostuu. Opintojen alkuvaiheeseen kuuluu henkilökohtainen ohjauskeskustelu, jonka jälkeen opiskelijat toteavat asioiden selkiytyneen. Opinto-ohjaajan koulutuksessa ohjauskeskustelu käydään reilun noin kuukauden päässä aloituksesta. Henkilökohtainen ohjaus on iso resurssipanostus opintojen alkuvaiheessa, mutta panostus kannattaa ja opiskelijat uskaltavat toimia itsenäisemmin jatkossa. Lisäksi he saavat vahvistusta siihen, että ovat ikääänkuin oikealla tiellä eli että osaamisen hankkiminen ja suunnitelma opintojen suorittamisesta ovat oikean suuntaisia ja sitä, mitä koulutuksessa tavoitellaan. Ohjauksen merkitystä arvioitaessa voidaan todeta, että jo tietoisuus ohjauksen saatavuudesta auttaa opiskelijaa. Toinen merkittävä huomio on henkilökohtaisen ohjauskeskustelun ajoitus. Opiskelijalla tulee olla jo käsitys mitä ollaan tekemässä ja hän on jo ehtinyt pohtimaan opintojaan. Jussila, A., Virtanen, L., Kipponen, A. & Joensuu, M. 2017. Milloin ja miksi ohjausta tarvitaan – mitä NTM opetti? TAMK-journal. Hakupäivä 22.4.2019. http://tamkjournal.tamk.fi/milloin-ja-miksi-ohjausta-mita-ntm-opetti/ Kun opiskelijan aikaisempi osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan, ohjauskeskustelun teemat painottuvat osaamisen lisäämiseen. Osaamisperustaisuus ei siten johda vain keskusteluun siitä, mitä aiemman osaamisen perusteella voidaan jättää ohjelmasta pois. Ohjauskeskustelussa keskitytään oppimiseen ja osaamisen laajentamiseen, joka luo positiivisen kasvun ilmapiiriä sekä tukee tulevien opinto-ohjaajien identiteettiä jatkuvasti kehittyvänä asiantuntijana.

Reflektointia ja identiteettityötä – itsenäisesti ja yhdessä

Koulutuksessa osaamisen nähdään koostuvan tekemisestä, tietämisestä ja olemisesta sekä niiden välisistä suhteista. Opiskelun aikana pitää antaa mahdollisuus reflektointiin ja myös ohjata tekemään sitä jatkuvasti. Reflektointia haastetaan esimerkiksi osaamisen osoittamisissa, joissa pyydetään tarkastelemaan, miten teoreettinen tietämys näkyy ja vahvistuu tekemisessä tai mitä teoreettista tietoa toiminta edustaa. Koulutuksen lähiohjauspäivissä opiskelijoilla on mahdollisuus keskinäiseen keskusteluun ja esimerkiksi osaamisen osoittamisissa he voivat verrata kokemuksiaan ja näkemyksiään. Samoin kouluttajien ohjaus ja palaute tukevat reflektointia. 

Reflektointia edellyttää myös osaamisen käsitteeseen liittyvä olemisen ulottuvuus. Olemisen ulottuvuus voidaan ymmärtää identiteettityönä, joka on keskeisessä asemassa opinto-ohjaajan koulutuksessa. Opiskelijoita pyydetään koko opintojen ajan kirjaamaan asioita ja oivalluksia ohjaukseen liittyen. Merkittävät asiat ja oivallukset voivat tulla monin eri tavoin: käytännön työn ja teorian kohtaamisesta, ohjattavien palautteista, lähiohjauspäivien alustuksista tai muista opintoihin liittyvistä toiminnoista. Ne kootaan opiskelijan portfolioon, jota tarkastellaan opintojen lopussa. Portfoliot ovat olleet matkakuvauksia tiellä ohjaajuuteen ja niissä opiskelijat kuvaavat miten käsitys ohjauksesta on rakentunut. Portfolio ja muut opinto-ohjaajankoulutuksen aikana tehtävät työt tukevat ohjauksen näkökulmien ymmärtämistä, arviointia sekä kehittämistä laaja-alaisesti. Portfolioissa ja palautteissa opiskelijat toteavat ohjauskäsityksen muodostumisen vaativan aikaa ja pohdintarauhaa. Oman pohdinnan lisäksi keskustelut eri toimijoiden kanssa – niin opintojen aikana kuin opiskelijoiden oman työn kontekstissa - ovat oman ohjaajaidentiteetin rakentajia.

Opinto-ohjaajankoulutuksessa kannustetaan opiskelijoita käyttämään mentoria. Mentori on kokenut opinto-ohjaaja, jonka kanssa laaditaan mentorointisopimus ja hän saa myös pienen korvauksen panoksestaan. Mentorit koulutetaan ja heille kerrotaan, mitä heiltä odotetaan. Opiskelijat valitsevat mentorin erilaisin perustein: joku haluaa tutustua mentorin edustamaan koulumuotoon tarkemmin, toinen taas kaipaa ohjauksen pohdintaan tukea, kolmannelle mentori voi avata ovia oppilaitosmaailmaan. Mentori on parhaimmillaan ammattilainen, joka tuo käytännön kokemuksensa ja osaamisensa opiskelijan käyttöön ja jonka kanssa voi tarkastella ohjaajuutta sekä saada omaan pohdintaan lisää näkökulmia. Mentori osaltaan vahvistaa reflektoinnin mahdollisuuksia.

Opiskelijoiden palautteiden perustella osaamisperustainen toimintatapa sopii useimmille. Jos kokemuksia kysytään opintojen loppuvaiheessa, niin valtaosa opiskelijoista on tyytyväisiä osaamisperustaiseen opetussuunnitelmaan ja sitä tukevaan henkilökohtaiseen osaamisen hankkimisen sekä osoittamisen toimintatapoihin. Opintojen alussa opiskelijat tuntevat hämmennystä, sillä he odottavat kokemuksiinsa perustuvaa tapaa opiskella. Alkuvaiheessa haasteelliselta tuntuvat erityisesti oman osaamisen arviointi ja pohdinta riittävästä osaamisesta. Opintojen aikana, ohjauksella tuettuna ne yleensä kuitenkin saadaan selkiytymään. Aina on myös opiskelijoita, jotka haluavat suorittaa opintonsa pois tekemällä tehtäviä, ja oman osaamisen pohtiminen ja opiskelun suunnittelu tuntuvat vaikealta. 

Hyvän opiskelukokemuksen peruskivet osaamisperustaisuutta tukemassa

Tampereen ammattikorkeakoulun ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa noudatetaan Kukkosen ja Marttilan Kukkonen, H. & Marttila, L. 2017. Kuviteltua todellisuutta-ammattikorkeakoulu oppimisen ja opiskelun ympäristönä. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Tampere. esittämiä hyvän opiskelukokemuksen peruskiviä, jotka vahvistavat osaamisperustaisuuden toteutumista. Peruskiviä on viisi ja lyhyesti kuvattuna ne ovat seuraavat:  

  1. Henkilökohtaisuus tarkoittaa opiskelijan näkökulman huomioon ottamista toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Opiskelija omistaa oman prosessinsa.
  2. Ohjauksellisuudessa ohjaaja on opiskelijan prosessin kanssakulkija ja tukee ohjauksellisella otteella oppimista, osaamisen karttumista ja opitun hyödyntämistä uusissa tilanteissa.
  3. Autenttisuus tarkoittaa aidoissa työtilanteissa käytettävien menetelmien ja tapojen hyödyntämistä. Lisäksi se tarkoittaa kognitiivista autenttisuutta, jossa fyysisen ympäristön lisäksi tiedollinen prosessointi on aitoa.
  4. Yhteistoiminnallisuus tarkoittaa prosessia, missä yksilöt neuvottelevat ja tuottavat yhdessä ratkaisuja. Se ei tarkoita ryhmätehtävän paloittelua vaan kannustavaa yhteisöllistä ajatustenvaihtoa.
  5. Muovautuvuus tarkoittaa ajattelun, toiminnan, tehtävien, suunnitelmien ja rakenteiden joustavuutta. Opiskelu rakennetaan opiskelijan ympärille.

Peruskivet vahvistavat opiskelijoiden osallisuuden kokemusta, opintoihin kiinnittymistä ja tukevan identiteettityötä. Ne sopivat hyvin nykyiseen ammatillisen opinto-ohjaajankoulutukseen. Opetussuunnitelmassa annetaan opiskelijoille lupaus em. periaatteiden noudattamisesta. Samalla ne tukevat osaamisperusteista toimintaa. 

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus