Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 58/2019

Osaaminen ratkaisee – Haaga-Helian Work & Study on luonteva tapa yhdistää teoria ja käytäntö

Metatiedot

Nimeke: Osaaminen ratkaisee – Haaga-Helian Work & Study on luonteva tapa yhdistää teoria ja käytäntö. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa

Tekijä: Iloranta Elina; Pettersson Alisa

Aihe, asiasanat: arviointi, korkea-asteen koulutus, liiketalous, näytöt (tutkintosuoritukset), osaaminen, osaamisperusteisuus

Tiivistelmä: Näyttöpäivässä näytettävä osaaminen voi kertyä palkkatyön lisäksi myös yrittäjyydessä, vapaaehtoistyössä tai harrastustoiminnassa. Osaamisen ei tarvitse olla hankittuna korkeakouluun saavuttaessa vaan opintoja voi myös suorittaa suunnitelmallisesti työssä oppien koko opintojen ajan. Tällöin arviointiin on hyvä saada mukaan myös työelämän näkökulma.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-09-30

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424215

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Iloranta, E. & Pettersson, A. 2019. Osaaminen ratkaisee – Haaga-Helian Work & Study on luonteva tapa yhdistää teoria ja käytäntö. Teoksessa H. Alaniska, H. Keurulainen & T-M. Tauriainen (toim.) Osaamisperustaisia käytäntöjä korkeakouluissa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 58. Hakupäivä 17.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019081424215.

Näyttöpäivässä näytettävä osaaminen voi kertyä palkkatyön lisäksi myös yrittäjyydessä, vapaaehtoistyössä tai harrastustoiminnassa. Osaamisen ei tarvitse olla hankittuna korkeakouluun saavuttaessa vaan opintoja voi myös suorittaa suunnitelmallisesti työssä oppien koko opintojen ajan. Tällöin arviointiin on hyvä saada mukaan myös työelämän näkökulma.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Halfpoint/Shutterstock.com

Haaga-Heliassa voi opiskella sekä perinteisesti opintojaksoille osallistuen että osaamisen tunnistamisen prosesseihin osallistumalla. Osaamisen tunnistamisen prosesseihin sisältyvät sekä aiemmin hankitun (AHOT) että opintojen ohella reaaliaikaisesti hankitun osaamisen osoittaminen (kuvio 1).

KUVIO 1. Opiskelu Haaga-Heliassa

KUVIO 1. Opiskelu Haaga-Heliassa KUVIO 1. Opiskelu Haaga-Heliassa. Teoksessa Juutilainen, P-K. & Soisalon-Soininen, T. 2016. Ohjaus Haaga-Heliassa – Avaa ovet työelämään. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ohjausprosessit. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki.

Reaaliaikaisesti opintojen ohella hankittavan osaamisen validointiin Haaga-Heliassa on kehitetty oma Work & Study –toimintamalli, jonka kautta opiskelja voi opinnollistaa niin palkkatyötä ja yrittäjyyttä kuin harrastus- tai vapaaehtoistoimintaakin. Work & Study -toimintamalli yhdistää opiskelija-, yritys- ja korkeakoululähtöisen työn opinnollistamisen, mutta pääpaino on opiskelijalähtöisissä ratkaisuissa. Sekä aiemmin hankittua osaamista (AHOT) että Work & Studyn kautta syntynyttä osaamista voi osoittaa Haaga-Helian liiketalouden yksikön näyttöpäivissä.

 Näyttöpäivä on keskitetty tapa osoittaa hankittua osaamista 

Näyttöpäivä-toimintamallin tavoitteena on mahdollistaa laadukas, läpinäkyvä ja tehokas tapa arvioida korkeakoulutasoista osaamista, joka on hankittu esimerkiksi työkokemuksen kautta. Näyttöpäiviä järjestetään säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa ennalta ilmoitettuina ajankohtina ja opiskelijat voivat tuolloin osoittaa osaamisensa strukturoidusti kaikissa liiketalouden perusopinnoissa sekä tietyissä suuntautumisopinnoissa. Sen lisäksi näyttöpäivässä voi näyttää Work & Study -prosessin kautta tehtäviä opintojaksoja tai opiskelijalle kertyvän osaamisen perusteella henkilökohtaistettuja kokonaisuuksia.

Kuvaamme seuraavassa näyttöpäivä-toimintamallin prosessin opettajan työn näkökulmasta. Tällöin vaiheet voidaan tarkastella suunnittelun, toteutuksen, arvioinnin, palautteen ja kehittämistyön näkökulmista. Näytön suunnittelu lähtee liikkeelle opintojakson tavoitteiden ja arviointikriteereiden läpikäymisestä –samalla tavalla käynnistyy myös opiskelijan osaamisen näyttämisen prosessi. Näytön suunnittelijan näkökulmasta ydinkysymys on, millä osaamisen osoittamisen tavalla (näyttömenetelmällä) pystytään tarkoituksenmukaisesti mittaamaan juuri sitä osaamista, joka liittyy näytön kohteena olevaan opintojaksoon? Opettajien näkökulmasta keskeinen kysymys näyttöä suunniteltaessa on myös sen laajuuden ja/tai keston määrittely. Sen sijaan, että esitämme kysymyksen ”miten paljon opiskelijan on tehtävä työtä saadakseen 3 op”, meidän tulisi kysyä ”minkälainen näytön tulee olla, jotta pystymme arvioimaan mahdollisimman luotettavasti muualla kuin oppilaitoksessa hankitun osaamisen”? Jälkimmäinen ajattelutapa johdattelee meidät pohtimaan näytön sisältöä sen sisältämien suoritteiden sijaan. 

Toinen usein esille nouseva kysymys on missä mitassa näytöt ovat yhteismitallisia ja miten paljon voimme henkilökohtaistaa niitä? Ovatko yksittäiselle opiskelijalle räätälöidyt osaamisen näyttämisen tavat edes mahdollisia? Näyttöpäivä-toimintamalli kannustaa opettajaa yksittäisten räätälöintien sijaan opintojaksokohtaiseen massaräätälöintiin. Tämä säästää sekä opettajien että opiskelijoiden aikaa ja edistää näyttöjen läpinäkyvyyttä, mutta toisaalta haasteena saattaa olla osaamisen osoittamisen tapojen ja ajankohtien joustamattomuus.

Näyttöpäivä perustuu opintojaksojen osaamistavoitteiden kuvauksille. Kun tavoitteet on selkeästi kuvattu, voidaan niihin perustuen laatia menetelmät, joilla opiskelijan osaamisen taso saadaan selville. Ennen näyttöpäivään osallistumista opiskelijan tulee palauttaa ennakkotehtävä, joka toimii ensimmäisenä osoituksen osaamisen tasosta. Osallistuminen näyttöpäivään voidaan peruuttaa, mikäli ennakkotehtävässä näytetty osaaminen ei riitä. Näyttöpäivän menetelminä hyödynnettäviä näyttötapoja ovat esimerkiksi esitys, video, keskustelu, ryhmätyö, toiminnallinen näyttö, haastattelu tai tentti. 

Näyttöpäivän arviointi toteutetaan nelikantaisesti siten, että opettaja-arvioinnin lisäksi näyttöpäiväkonseptiin kuuluu olennaisena osana myös opiskelijan itsearviointi, muiden paikalla olevien opiskelijoiden antama vertaispalaute sekä koulutettujen työelämäarvioijien antama arviointi. Arvioinnin päävastuu on kuitenkin opettajalla, joten hän tekee lopullisen päätöksen annettavasta arvosanasta. Optimaalisessa näytössä yhdistyy teorian soveltaminen käytäntöön ja omien toimintatapojen, vahvuuksien ja kehittämiskohteiden realistinen arviointi. Näyttöpäivän arvioinnin tulisi aina olla keskustelevaa, sillä kyseessä on oppimistilanne kaikille osallistujille: Opiskelijat oppivat saadessaan arviointikeskustelussa palautetta omasta näytöstään sekä opettajilta, työelämäarvioijilta että muilta näyttöön osallistuvilta opiskelijoilta. He oppivat myös palautteen antamisen taitoa arvioidessaan muiden opiskelijoiden näyttöjä. Opettajat saavat ajantasaista tietoa työelämästä ja voivat näin päivittää omaa osaamistaan. Näyttöpäivissä solmitaan myös uusia kumppanuuksia ammattikorkeakoulujen ja työpaikkojen välillä. 

Opiskelijoilta, opettajilta ja työelämäarvioijilta keräämämme palautteen perusteella voidaan todeta, että onnistunut näyttö pitää sisällään ainakin seuraavat elementit, jotka tulisi näkyä kaikissa näyttötilanteissa valitusta menetelmästä riippumatta:

Työelämäarvioijat ovat arviointikoulutuksen käyneitä alumneja

Näyttöpäivän työelämäarvioijina toimivat arviointikoulutuksen käyneet alumnit, joilla on hyvä käsitys ammattikorkeakoulututkintoon vaadittavan osaamisen tasosta ja kunkin tutkinnon aihealueista.

Alumneille järjestetään kerran vuodessa viiden opintopisteen laajuinen Arviointiosaaja-koulutus, jossa käydään läpi muun muassa näyttötoimintaa, osaamisen arviointia sekä palautteen antamista. Koulutukseen sisältyy kolme koulutusiltaa, osallistuminen näyttöpäiviin koulutusiltojen välissä sekä oman oppimisen kehittymistä reflektoivan blogin kirjoittaminen. Osa Arviointiosaaja-koulutuksen osallistujista on hyödyntänyt koulutuksen osana ammatillisia opettajan pedagogisia opintoja tai maisteriopintoja. Lisäksi koulutuksen opit ovat usein olleet helposti sovellettavissa alumnien omiin työtehtäviin. 

Alumnien eli työelämäarvioijien rooli näyttöpäivässä riippuu näytön menetelmistä. Työelämäarvioijat voivat olla mukana keskustelussa, arvioida esityksiä, esittää lisäkysymyksiä, toimia opiskelijan fasilitoinnin kohteena tai keskittyä tarkkailemaan tilannetta sivusta. Näyttötilanteen jälkeen työelämäarvioijat keskustelevat opettajan kanssa ennen arvosanan antamista tai ovat mukana opettajan ja opiskelijan arviointikeskustelussa kertomassa oman näkemyksensä opiskelijan osaamisesta.

Work & Studyn tuo näyttöpäivään osaamista myös opetussuunnitelman ulkopuolelta

Work & Studyn kautta opiskelija voi opinnollistaa Haaga-helian tarjonnassa olevien opintojaksojen lisäksi myös tarjonnan ulkopuolista osaamista. Olennaista on, että opinnollistettava työ tai muu tekeminen liittyy opiskeltavaan alaan ja siitä on sovittu oman ohjaajan kanssa. Arviointikriteereinä hyödynnetään tällöin Haaga-Helian geneeristä arviointiasteikkoa. Work & Studyn kautta tehtävä opinnollistaminen edellyttää aina henkilökohtaisen oppimissuunnitelman laatimista. Jotta toiminta olisi kustannustehokasta, Work & Studyn kautta tehtävien kokonaisuuksien tulisi olla vähintään viisi opintopistettä.

Work & Study -prosessi käynnistyy opiskelijan aloitteesta hänen täytettyään sähköisen suunnitelmalomakkeen. Lomakkeen perusteella opinnollistaja ohjataan kyseisestä osaamisalueesta vastaavalle Work & Study avainhenkilölle, joka sopii prosessin yksityiskohdat opinnollistajan kanssa. Sovittavia asioita ovat muun muassa kokonaisuuden laajuus, dokumentoinnin tavat, näyttömenetelmä, opiskeltavat lähteet ja aikataulu. Suunnitteluvaiheessa opiskelijan tehtävänä on keskustella myös työpaikan edustajan (esimies ja/tai kollega) kanssa suoritettavasta opintokokonaisuudesta ja siihen sisältyvistä työtehtävistä. Joissakin tilanteissa opintokokonaisuuden tekeminen työpaikalla vaatii työtehtävien monipuolistamista tai täysin uuteen työtehtävään tutustumista. 

Riippuen opinnollistettavan kokonaisuuden laajuudesta ja prosessin kestosta, ohjaajan ja opiskelijan on hyvä tavata uudestaan prosessin keskivaiheilla. Tyypillisesti opiskelija haluaa palautetta laatimastaan dokumentaatiosta ja tarvitsee apuja teoriatiedon kytkemisessä käytännön tekemiseen. Myös oman oppimisen arviointi koetaan usein hankalaksi. Lisäksi tässä kohdassa palataan suunnitelman tavoitteisiin ja aikatauluun: Onko niitä syytä muuttaa tai täsmentää? 

Olennainen osa Work & Study -prosessia on oman oppimisen refklektointi. Sen vuoksi oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja työskentelystä syntyvien muiden dokumenttien kerääminen portfolioksi on osoittautunut toimivaksi dokumentoinnin tavaksi. Työskentelyn aikana laadittavan dokumentaation lisäksi opiskelija osoittaa osaamisensa prosessin lopuksi yhdessä sovitulla näyttömenetelmällä ja yleensä osana säännöllisesti järjestettäviä näyttöpäiviä. Ohjaajan, vertaisten ja opiskelijan itsearvioinnin lisäksi työpaikan ohjaaja antaa palautetta opiskelijan osaamisesta. Haaga-Heliassa on tarkastelussa olevan työn opinnollistamisen prosessin osalta vasta vähän kokemusta työpaikan ohjaajien kanssa käydyistä palautekeskusteluista ja palautetta annetaankin yleensä kirjallisesti itse näyttötilaisuudesta erillään. Myös palautteen laatuun tulisi panostaa entistä enemmän: Arvioinnin tulisi selkeästi kohdentua prosessin alussa määriteltyihin arviointikriteereihin. Work & Study -prosessin kytkeminen osaksi näyttöpäivätoimintaa mahdollistaa kuitenkin nelikantaisen arvioinnin työpaikan palautteen jäädessä valitettavan usein vähäisemmäksi. Tähän tulemme jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

    Kuvalähteet

      Kommentit

      blog comments powered by Disqus