Osaamisperustaiset opintopolut opetusharjoitteluun

Artikkelissa kuvataan Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatilliseen opettajankoulutukseen sisältyvää opetusharjoittelua. Opetusharjoittelu sisältyy Oppimisen ohjaaminen -opintojaksoon. Osa opettajankoulutuksen opiskelijoista on toiminut opettajan tehtävissä jo pitkään, osa on vasta aloittanut opettajana. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opetusharjoittelunsa kolmen vaihtoehtoisen polun mukaan.

KUVA: Freedomz/Shutterstock.com

Ammattitutkintolaki astui maassamme voimaan 1.5.1994. Se mahdollisti erilaiset ammatilliset tutkinnot tutkinnonsuorittajalla olevaan osaamiseen perustuen. Tutkinnon suorittaminen ei perustunut enää johonkin koulutukseen osallistumiseen, vaan erikseen suunnitelluissa näyttötilanteissa osoitettuun osaamiseen. Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa pääteltiin tuossa vaiheessa, että jos jossakin ammatillisessa tutkinnossa vaadittava osaaminen on mahdollista määritellä ja kuvata arviointia varten, sen täytyy olla mahdollista myös ammatillisen opettajan osaamisen kohdalla. Niinpä ammatilliselta opettajalta vaadittava osaaminen määriteltiin ja opettajan kelpoisuuden hankkiminen tehtiin mahdolliseksi ilman varsinaiseen opettajakoulutusohjelmaan osallistumista. 1990-luvun puolivälissä Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa aloitettiinkin niin sanottu näyttömalli Keurulainen, H. 1998. Arviointimallia kehittämässä. Ammatilliseen opettajankoulutukseen liittyvä näyttökoe. Lisensiaatintutkimus. Jyväskylän yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos. Jyväskylä..

Näyttömalli yhtenä opettajankelpoisuuden hankkimistapana kytkettiin ammatillisen opettajankoulutukseen Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa vuonna 1993. Alun perin näyttömallin opiskelijoita varten tehdyt osaamisen määritykset alkoivat toimia koko ammatillisen opettajankoulutuksen perustana vuonna 1998. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun näyttömallin suunnitelma ja myöhemmin koko opettajankoulutuksen opetussuunnitelma lienevät olleet ensimmäisiä osaamisperusteisen opetussuunnitelman mallinnuksia Suomessa. Ammatilliselta opettajalta vaadittava osaaminen on myöhemmin määrittynyt uudelleen opettajan toimintaympäristön ja opettajan tehtävien muuttuessa, mutta edelleenkin ammatillinen opettajankoulutus Jyväskylän ammatillisessa opettajankoulutuksessa perustuu tietoiseen ja julkilausuttuun käsitykseen opettajalta vaadittavasta osaamisesta.

Osaamisen ja osaamisperustaisuuden moninaisuus

Tässä artikkelissa osaamisperustaisuutta kuvaavaksi opintojaksoksi valittiin Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun Oppimisen ohjaaminen -opintojakso, joka pitää sisällään opetusharjoittelun. Opetusharjoittelun merkityksellisyys osana opettajan pedagogisia opintoja on lukuisissa tutkimuksissa osoitettu Erkkilä, R. 2009. Vuorovaikutteista pedagogiikkaa. Opettajaopiskelijoiden kokemuksia korkeakouluopettajan pedagogisista opinnoista. Aikuiskasvatus 29 (4), 288–96. Jyrhämä, R. 2006. The function of practical studies in teacher education. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen  & H. Niemi (toim.) Research-based teacher education in Finland – reflections by Finnish teacher educators. Research in education sciences 25. Turku: Finnish Educational Research Association, 51–69. Tillema, H. H. 2007. Authenticity in knowledge productive learning of teams. Teoksessa E. Munthe & M. Zellermayer (toim.) Teachers learning in communities, international perspectives. Rotterdam: Sense Publishers, 27– 45.. Opetusharjoittelun ohjauksessa vahvistetaan opettajaopiskelijoiden osallisuutta, mikä onkin yksi tärkeimmistä osaamisperustaisuuden periaatteista Happo, I. & Peurunka, S. 2016. Miten sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammatillinen aikakauskirja 18, 54–72.. Osaamisperustaisessa koulutuksessa opiskelija on aktiivinen toimija, jolloin osallisuus merkitsee opiskelijan sitoutumista oman opiskelunsa suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Osallisuudessa korostuvat lisäksi vastavuoroinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisten sitoutuminen. Happo, I. & Peurunka, S. 2016. Miten sinä haluaisit osaamisesi osoittaa? Henkilökohtaistetun opintopolun toteutuminen Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetusharjoittelussa Oulun ammattikorkeakoulussa. Ammatillinen aikakauskirja 18, 54–72.

Osaamisperustaisuuden toteutumisen lähtökohtana on aina opetussuunnitelma, jossa määritellään osaamistavoitteet; ne tiedot, taidot, eettiset valmiudet ja asenteet, joita opiskelijoiden odotetaan saavuttavan ja kehittävän opintojensa aikana Annala, J. 2011. Opetussuunnitelmat osaamisen ja asiantuntijaksi kasvun kehyksenä. Hakupäivä 8.5.2019. http://www.campusconexus.fi/Portals/conexus/dokumentit/OPSpaiva300911jakoonTulostettava_20120110.pdf Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Osaamisperustaisen opetussuunnitelman monet merkitykset korkeakoulutuksessa. Kasvatus & Aika 4 (4), 41– 61.. Ammatillisen opettajankoulutuksen opetusharjoittelun osaamistavoitteet kuvataan osaamisena, joka opiskelutilanteissa ja erilaissa toimintaympäristöissä on mahdollista hankkia, osoittaa ja arvioida. Keskeistä on osaamisen hankkiminen ja osoittaminen, ei opintojen suorittaminen. Ammattikorkeakoulut Bolognan tiellä. Ammattikorkeakoulujen osallistuminen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueeseen. Projektin loppuraportti. 2007. Arene, Helsinki. Osaamisperusteisuus todeksi – askelmerkkejä koulutuksen järjestäjille. 2015. TUTKE 2 -toimeenpanon tukimateriaali. Oppaat ja käsikirjat 2015:9. Opetushallitus, Helsinki. Hakupäivä 8.5.2019. http://www.oph.fi/download/170260_osaamisperusteisuus_todeksi_askelmerkkeja_koulutuksen_jarjestajille_2015.pdf. Ammatillisen opettajakorkeakoulun opetussuunnitelmassa opettajan työn osaamisalueet ovat Oppimisen ohjaaminen, Tulevaisuuden tekeminen ja Ammatillisen opettajuuden kehittäminen Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/.

KUVIO 1. Opettajan osaamisalueet KUVIO 1. Opettajan osaamisalueet. Teoksessa Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Ammatillisen opettajankoulutuksen oppimisympäristö koostuu vertaisopiskelijoista, ammatillisen korkea-asteen ja/tai toisen asteen koulutuksesta ja niitä ympäröivästä työelämästä sekä ammatillisen opettajakorkeakoulun tarjoamista ohjauspalveluista ja verkkoympäristöistä. Opiskelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa on monimuotoista, jossa yhdistyvät oppimispiirityöskentely, ohjauspäiviin osallistuminen, käytännön opetus- ja ohjaustaitojen kehittäminen oppilaitoksissa ja työelämän toimipaikoissa, verkko-oppimisympäristö ja itsenäinen opiskelu. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Osaamisperustaisuus Oppimisen ohjaaminen -opintojaksolla

Oppimisen ohjaaminen -opintojakso (14 op) on opettajankoulutuksen laajin. Oppimisen ohjaamisen osaaminen koostuu kolmesta osaamisalueesta: oppimisen ohjaamisen osaaminen, oppimisympäristöosaaminen ja vuorovaikutusosaaminen. Näitä osa-alueita kehitetään ja arvioidaan erilaisten oppimistehtävien avulla. Oppimistehtäviä ovat omien henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen, ammatillisen oppimisen ympäristöihin perehtyminen ja oppijan pedagogisen osaamisen edistämiseen liittyvän mielekkään opetus- tai ohjauskokonaisuuden suunnittelu, toteutus ja arviointi. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Ammatillisen oppimisen ympäristöihin perehdytään yhteistoiminnallisesti erilaisista opiskelijoista koostuvissa oppimispiireissä, yhdessä opettajan työssä olevien ja muusta työelämästä tulevien opiskelijoiden kesken. Opiskelija voi rakentaa oman opetusharjoittelukokonaisuutensa yksilöllisesti tai yhdessä opiskelijakollegojen tai oppimispiirin kanssa. Oppimispiirin jäsenet toimivat vertaisohjaajina toisilleen ja osallistuvat opetusharjoittelutilanteen yhteydessä oppimiskeskusteluihin, joissa he harjoittelevat ohjausta, arviointia ja rakentavaa palautetta. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Oppimisen ohjaaminen -opintojaksolla arvioidaan oppimisen ohjaamisen osaamista, oppimisympäristöosaamista, vuorovaikutusosaamista, reflektio-osaamista ja toimijuusosaamista. Oppimisprosessin arviointiaineisto koostuu opintojakson oppimistehtävistä, havainnoinneista, itsearviointitehtävistä ja vertaisarvioinnin palautteista. Opiskelija saa ohjausta ja palautetta opetusharjoitteluoppilaitoksen ohjaavalta opettajalta, kollegaohjaajalta, vertaisohjaajilta ja opettajakorkeakoulun kouluttajalta. Osaamisen arviointi on kriteeriperusteista, ja arviointiaineiston muodostavat opintojakson oppimistehtävät. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Kolme eri polkua oppimisen ohjaamiseen

Opettajaopiskelija voi rakentaa Oppimisen ohjaamisen opintojaksoon liittyvän mielekkään opetus- tai ohjauskokonaisuuden kolmen eri polun kautta. Tässä opintojaksossa tavoitteena olevan osaamisen voi osoittaa erilaisilla tavoilla opiskelijan omista lähtökohdista ja tavoitteista riippuen.

Opettajan työtä vasta aloittamassa olevan opiskelijan tavoitteena on usein oppimisen ohjaamisen suunnittelun ja toteuttamisen perusosaamisen kehittäminen. Tällöin opiskelija voi suunnitella opintonsa polku 1 mukaan. Jos opiskelija kokee jo hallitsevansa oppimisen ohjaamisen suunnittelun ja toteuttamisen peruskysymyksiä, hänen tavoitteenaan voi olla jonkin oppimisen ohjaamiseen liittyvän osa-alueen kehittäminen. Tällöin hänen oppimisprosessinsa etenee polku 2 mukaan. Tiedollisesti ja taidollisesti osaava opiskelija voi jo hallita tämän opintojakson tavoitteena olevan osaamisen, joten hän voi osoittaa osaamisensa polku 3 mukaan eli näyttöjen avulla. Opettajan työssä toimiva opiskelija kehittää opetus- ja ohjausosaamistaan omassa työyhteisössään. Muualta kuin opettajan tehtävistä tuleva opiskelija toteuttaa opetuskokonaisuuden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvät oppimistehtävät jossakin oppilaitoksessa tai muussa sopivassa oppimisympäristössä. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

KUVIO 2. Kolme eri polkua oppimisen ohjaamisen opintojaksoon KUVIO 2. Kolme eri polkua oppimisen ohjaamisen opintojaksoon. Teoksessa Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Osaamisen hankkimisen tavat

Polku 1: Työelämässä toimiva aloitteleva opettajaopiskelija

Opiskelija, joka on juuri aloittanut tai vasta tulossa opettajan työhön, hankkii opintojakson tavoitteena olevan osaamisen opintojaksoon sisältyvien oppimistehtävien avulla. Opintojaksossa tutustutaan erilaisiin ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöihin, opettajan työhön ja opiskelijaryhmiin yhdessä opettajan työssä toimivien opiskelijakollegojen kanssa. Opiskelijat perehtyvät kirjallisuuden, erilaisten verkkomateriaalien ja ohjauspäiviin osallistumisen avulla oppimista ja oppimisen ohjaamista koskeviin tiedollisiin ja teoreettisiin lähtökohtiin. Oppimisen ohjaamisen osaamisen kehittämistä varten he suunnittelevat, toteutettavat ja arvioivat riittävän laajan ja mielekkään opetuskokonaisuuden. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Opiskelija osoittaa opintojakson tavoitteena olevan osaamisen opintojaksoon sisältyvien oppimistehtävien avulla. Keskeisen arviointiaineiston muodostavat konkreettisen oppimisen ohjaamisen tilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi.

Polku 2: Opettajan työssä jo toimiva opettajaopiskelija

Jo opettajana toiminut opiskelija kehittää tämän opintojakson oppimistehtävien avulla ja henkilökohtaiseen oppimissuunnitelmaansa perustuen oppimisen ohjaamiseen liittyvää osaamista. Opiskelija suunnittelee, toteuttaa ja arvioi riittävän laajan opetuskokonaisuuden, jonka puitteissa hän voi keskittyä johonkin hänelle merkityksellisen asian kehittämiseen. Opiskelija hankkii tarpeellista tiedollista ja taidollista osaamista perehtymällä kirjallisuuteen ja erilaisiin verkkomateriaaleihin sekä osallistumalla ohjauspäiviin, joilla käsitellään oppimisen ohjaamisen peruskysymyksiä. Tässä opintojaksossa tavoitteena olevan osaamisen opiskelija on jo voinut hankkia omaa opettajantyötä tehden ja pedagogisia asioita opiskellen. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Polku 3: Opettajana jo osaava kehittäjä

Kun opiskelijalla on jo pitkä kokemus opettajan työstä, kehittämisosaamista ja vahvaa pedagogista teoriatietoa, hän voi osoittaa Oppimisen ohjaaminen -opintojaksoon kuuluvan osaamisen näytöillä. Näytöt koostuvat näyttöportfoliosta ja konkreettisesta oppimisen ohjaamisen suunnittelu-, toteutus- ja arviointitilanteesta. Näyttöportfolion ja oppimisen ohjaamisen näytön perusteella voidaan arvioida sitä, voidaanko opintojakso näiden näyttöjen perusteella hyväksilukea vai onko opiskelijan vielä täydennettävä osaamistaan joltain osin. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Polku 3 mukaan oppimisprosessiaan suunnitteleva opiskelija sopii yhdessä kouluttajansa kanssa, millaisilla oppimistehtävillä ja millaisella muulla arviointiaineistolla hän osoittaa hallitsevansa opintojakson tavoitteena olevan osaamisen. Arviointiaineistoon kuuluu aina konkreettisen oppimisen ohjaamisen tilanteen suunnittelu, toteutus ja arviointi sekä oppimiskeskustelut arviointeineen. Jyväksylän ammattikorkeakoulu. 2018. Opinto-opas. Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Hakupäivä 8.5.2019. https://opinto-oppaat.jamk.fi/fi/aokk/

Lähteet

Uusimmat artikkelit