Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 50/2019

Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneet medianomit työllistyvät erinomaisesti

19.8.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneet medianomit työllistyvät erinomaisesti

Tekijä: Kaskenviita Riikka

Aihe, asiasanat: medianomit, toimittajat, työllistyminen, työllisyys, urasuunnittelu

Tiivistelmä: Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneille medianomeille tehtiin työllisyyskysely vuodenvaihteessa 2018–2019. Vastausten perusteella medianomien työllisyystilanne on todella hyvä. Vastaajista 83 % on työllisiä ja vain 4 % työttömiä. Työsuhteista tyypillisin on vakituinen työsuhde. Merkittävää oman urakehityksen kannalta on valmistuneiden mielestä omien ominaisuuksien lisäksi opiskeluaikainen harjoittelu, opintojen aikana tehdyt projektit sekä opiskelun aikana luodut verkostot. Vastaajien mielestä työelämässä tarvittavia taitoja oppii parhaiten käytännön työtä tekemällä, mutta toisaalta opinnoilta toivotaan myös teoreettisuutta.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-08-19

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019052116405

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Kaskenviita, R. 2019. Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneet medianomit työllistyvät erinomaisesti. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 50. Hakupäivä 20.9.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019052116405.

Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneiden medianomien työllisyysaste on todella hyvä. Tämä selviää Oamkin viestinnän tutkinto-ohjelman tekemästä tuoreesta työllistymiskyselystä. Merkittävää oman urakehityksen kannalta on valmistuneiden mielestä omien ominaisuuksien lisäksi opiskeluaikainen harjoittelu, opintojen aikana tehdyt projektit sekä opiskelun aikana luodut verkostot. Vastaajien mielestä työelämässä tarvittavia taitoja oppii parhaiten käytännön työtä tekemällä, mutta toisaalta opinnoilta toivotaan myös teoreettisuutta.

Vuodenvaihteessa 2018–2019 viestinnän tutkinto-ohjelmassa toteutettiin työllistymiskysely vuosina 2013–2018 Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneille medianomeille. Vastausten perusteella työllisyystilanne on erittäin hyvä: 85 % valmistuneista on töissä ja työttömiä on vain 4 %. (Kuvio 1.) Oman alan töissä ilmoittaa olevansa 86 %. 

Oamkista 2013–2018 valmistuneiden medianomien (AMK) tilanne vastaamishetkellä

KUVIO 1. Oamkista 2013–2018 valmistuneiden medianomien (AMK) tilanne vastaamishetkellä (kuvio: Janika Kaunio)

Edellinen yhtä kattava tutkimus on tehty kymmenen vuotta sitten Sillanpää, P. 2009. Töitä on riittänyt mukavasti – Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistyminen 2004–2008. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 3. Hakupäivä 2.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe200906231635, ja jo tuolloin hyvä työllisyystilanne (75 %) on parantunut entisestään. Tällä hetkellä kaikkien suomalaisten työikäisiksi luokiteltavien (15–64-vuotiaat) työllisyysaste on 72,5 %; työttömiä on 6,5 % (tilanne kesäkuussa 2019) Tilastokeskus. 2019. Työllisyys ennallaan, työttömyys laski vuoden takaiseen verrattuna. Hakupäivä 5.8.2019. https://www.stat.fi/til/tyti/2019/06/tyti_2019_06_2019-07-23_tie_001_fi.html.

Nyt tehtyyn kyselyyn vastasi yhteensä 123 medianomiksi valmistunutta. Vastausprosentti on 62 %, mitä voi pitää oikein hyvänä, sillä esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteisessä uraseurantakyselyssä 2019 kaikkien ammattikorkeakoulujen vastausprosenttien keskiarvo on 33 %, ja parhaassakin amkissa se on 45 % Helmi, S. 2019. Uraseurantakysely vuonna 2013 valmistuneille on päättynyt. Hakupäivä 2.5.2019. http://uraseurannat.wordpress.tamk.fi/2019/04/02/uraseurantakysely-on-paattynyt-3-3/

Viestinnän alalla on monenlaisia töitä ja ala muuttuu nopeasti

Oamkin medianomikoulutuksesta on voinut valmistua journalismin, kuvallisen viestinnän (vuodesta 2014 alkaen nimeltään visuaalinen suunnittelu) tai mediatuottamisen suuntautumisvaihdosta. Mediatuottamiseen opiskelijoita on otettu sisään viimeisen kerran syksyllä 2012. 

Eri suuntautumisvaihtoehtojen vastaajien kohdalla on jonkin verran eroja työllistymisessä ja esimerkiksi jatko-opintoihin hakeutumisessa. Journalistivastaajista 14 % ilmoitti opiskelevansa vastaamishetkellä. Kuvallisista viestijöistä opiskelijoita on 4 % ja mediatuottajista 6 %. Kaikissa suuntautumisvaihtoehdoissa puolet opiskelevista vastaajista on alanvaihtajia ja puolet taas opiskelee ylempää korkeakoulututkintoa. On huomioitava myös se, että osa vastaajista kertoi vapaissa vastauksissa opiskelevansa työn ohessa. Kyselyssä ei ollut mahdollista valita useampaa vaihtoehtoa kysymyksessä, jossa tiedusteltiin vastaajan tilannetta vastaamishetkellä (työssä, työtön, opiskelija tai muu). 

Viestinnän ala muuttuu nopeasti, ja muutokset näkyvät muun muassa vastaajien ammattinimikkeissä ja työtehtävissä. 

Erityisen merkillepantavaa kyselyn tuloksissa on se, että journalistivastaajista yksikään ei ilmoita olevansa työtön. Journalisteista noin kaksi kolmasosaa työskentelee niin sanotusti perinteisessä toimittajan työssä (esim. Ylellä, paikallismedioissa, maakuntalehdissä jne.). Joka kolmas ilmoitti työskentelyorganisaatioikseen mainos- ja viestintätoimistot tai erilaiset yritykset tai organisaatiot. Näiden vastaajien ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi tiedottaja, viestintäkonsultti, suunnittelija, sisällöntuottaja, digimarkkinoija, markkinointiviestinnän asiantuntija, some-tuottaja, yhteisömanageri tai copywriter. 

Kuvallisen viestinnän vastaajat työskentelevät muun muassa graafisina suunnittelijoina, art directoreina (AD), viestinnän suunnittelijoina, visual designereina, UI/UX-suunnittelijoina, game artisteina tai videokuvaajina. Työnkuvat ovat hyvin vaihtelevia, kuten työnantajatkin. Eniten visuaalisen viestinnän ammattilaisia työllistävät mainos- ja viestintätoimistot, pelialan yritykset sekä erilaisten yritysten ja organisaatioiden viestintäosastot.

Tuottajien työnkuvissa ja myös ammattinimikkeissä on kaikkein eniten hajontaa (muun muassa festivaalituottaja, tuotantopäällikkö, UX-suunnittelija, sisällöntuottaja, viestintäsuunnittelija). Nykyään tuottamisen koulutus on Oamkin kulttuurin osastossa YAMK-koulututusta (kulttuurituottaminen ja luova talous). 

Tällä hetkellä kaikista vastaajista 10 % työskentelee freelancereina ja 10 % yrittäjinä (kuvio 2). Vuonna 2009 freelancereiden osuus oli melkein viidennes vastaajista (18 %) ja päätoimisten yrittäjien vain 5 % Sillanpää, P. 2009. Töitä on riittänyt mukavasti – Viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneiden työllistyminen 2004–2008. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 3. Hakupäivä 2.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe200906231635. Vakituisten työsuhteiden osuus taas on noussut kymmenessä vuodessa 43 prosentista 53 prosenttiin (vakituiset kokoaikaiset ja osa-aikaiset yhteensä). Kokoaikaisessa vakituisessa työsuhteessa on 45 % vastaajista. Määräaikaisissa työsuhteissa on nyt 31 % vastaajista (määräaikaiset kokoaikaiset ja osa-aikaiset yhteensä). Vuonna 2009 määräaikaisia työsuhteita oli 34 %.

Viestinnän alalla työskentelevien työsuhteen muoto

KUVIO 2. Viestinnän alalla työskentelevien työsuhteen muoto (kuvio: Janika Kaunio)

Vaikka epätyypillisten työsuhteiden määrän kasvua tunnutaan pitävän jonkinlaisena työelämän trendinä, tämän kyselyn vastausten perusteella näyttää ennemminkin siltä, että juuri vakituisessa työsuhteessa työskentelevien määrä on kasvussa. Vuoden 2009 tilanteeseen verrattuna muutosta on tapahtunut myös siinä, että freelancereiden määrä on selvästi laskenut ja yrittäjien noussut. Tätä voi selittää osaltaan se, että kevytyrittäjyys työn tekemisen muotona on tällä nimellä ollut olemassa vasta vuodesta 2013 alkaen Lyytinen, J. 2016. Kevytyrittäjyys on kasvava työn tekemisen malli. Hakupäivä 2.5.2019. https://www.hs.fi/ura/art-2000002901768.html

Uusimmissa tutkimushankkeissa on selvitetty, että vakituiset työsuhteet ovatkin edelleen sekä Suomessa että Pohjoismaissa yleisimpiä työsuhteiden muotoja (noin 70 % kaikkien työssä olevien kaikista työsuhteista). Suomessa niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden määrä on hienoisesti lisääntynyt 2000-luvulla, mutta esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa taas hieman vähentynyt. Larsen, T. P. & Ilsøe, A. 2019. Atypical labour markets in the Nordics: Troubled waters under the still surface? Nordic future of work Brief 4. Hakupäivä 5.5.2019. https://www.fafo.no/images/pub/2019/Nfow-brief4.pdf Ojala, S., Saari, T., Pyöriä, P. & Jonker-Hoffrén, P. 2019. Atypical labour markets in Finland. Nordic future of work Brief 9. Hakupäivä 5.5.2019. https://www.fafo.no/images/pub/2019/Nfow-brief9.pdf

Harjoittelupaikka on tärkeä urakehityksen kannalta

Omien henkilökohtaisten ominaisuuksiensa (95 vastaajaa eli 77 %) lisäksi valmistuneet medianomit pitävät oman urakehityksensä kannalta tärkeimpinä asioina opiskeluun kuulunutta harjoittelua (95 vastaajaa eli 77 %), opintojen aikana tehtyjä projektitöitä (72 vastaajaa eli 59 %) ja opintojen aikana syntyneitä verkostoja (62 vastaajaa eli 50 %). (Kuvio 3.)

Seikat, jotka ovat olleet vastaajien mielestä merkityksellisiä oman urakehityksen kannalta

KUVIO 3. Seikat, jotka ovat olleet vastaajien mielestä merkityksellisiä oman urakehityksen kannalta (kuvio: Janika Kaunio) 

Myös avoimissa vastauksissa tuodaan esille, että opiskeluun kuuluvissa projekteissa, harjoittelussa ja työpaikoilla oppii paljon sellaisia taitoja, joita työelämässä tarvitsee.

hipsut_oranssi.pngMediatuottamisen suuntautumisvaihtoehto mahdollisti omalta osaltani työllistymisen tarjoamalla verkostoitumismahdollisuuksia opintojen ohessa. Opintojen aikana turhauttavalta tuntunut jatkuva itsenäinen tiedonhaku on nyt myöhemmin osoittautunut tarpeelliseksi kyvyksi alati muuttuvalla ja uudistuvalla tapahtumakentällä. Koen, että olen saanut kaikista eniten hyötyä erilaisista ryhmä-, projekti- ja tilaustöistä sekä työharjoittelusta.

Toisaalta teorian opiskelun tärkeys tunnistetaan myös hyvin, kun on jo kokemusta työelämästä. Osa vastaajista jopa näkisi tarpeen teoriapainotteisen opiskelun lisäämiselle.

hipsut_oranssi.pngVaikka Oamk on käytännönläheinen ammattikorkeakoulu, olisin kaivannut opintoihini myös viestinnän ja visuaalisuuden laajempaa filosofista pohdintaa, sillä oman ajattelun kehittyminen avaa myös ymmärrystä siihen, mistä kaikessa omassa osaamisessa voikaan olla hyötyä.

Vastaajat toivovat, että ohjausta oikeanlaisen harjoittelupaikan etsimiseen olisi tarjolla, sillä harjoittelupaikan merkitys tulevan uran kannalta koetaan niin tärkeäksi. Ei ole yhdentekevää, missä työpaikassa harjoittelupisteitä kerryttää. 

hipsut_oranssi.pngOpiskelija ei välttämättä osaa itse hahmottaa, miten työpaikka täyttää harjoittelupaikan kriteerit ja miten voisi hyötyä siitä valmistumisen jälkeen. Harjoittelupaikkaa tulisi ajatella alan ensimmäisenä työkokemuksena, jolla haetaan sitten ensimmäinen virallinen työpaikka.

Ainoastaan 12 % koki, että opiskelun aikana saadulla henkilökohtaisella uraohjauksella on ollut merkitystä oman urakehityksen kannalta. Tässä on selkeä kehittämisen kohde, johon on onneksi jo puututtukin muun muassa opettajatuutorien ohjausta kehittämällä. Myös Oamkissa käyttöön otettava Uraohjauksen työkalu tukee opiskelijoiden uraohjausta (ks. Kaskenviita, R. 2019. Uraohjaukselle on tarvetta – urasuunnittelun työkalu osaksi systemaattista ammattikorkeakouluopiskelijan ohjausta. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 3. Hakupäivä 2.5.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201901283323). 

Työllistymiskysely tavoitti valtaosan valmistuneista

Viestinnän tutkinto-ohjelman toteuttaman työllistymiskyselyyn 123 vastaajasta journalisteja oli 43, kuvallisia viestijöitä 46 ja mediatuottajia 34.

Valmistuneiden yhteystiedot saatiin opiskelijahallintajärjestelmästä, ja ensisijaisena yhteystietona kyselyn lähettämiseen käytettiin niin sanottua toista sähköpostiosoitetta. Kaikki järjestelmästä löytyneet sähköpostiosoitteet eivät olleet enää käytössä, ja niitä vastaajia, joiden osoitteesta tuli automaattinen virheilmoitus, lähestyttiin lisäksi sosiaalisen median sovellusten kautta (Facebookin Messenger sekä LinkedIn) tai tekstiviestillä, jos puhelinnumero oli tiedossa. Oletettavasti kysely on näin voinut saavuttaa 199 vastaajaa. 

Kolmelle (3) kaksoistutkinnon suorittaneelle ulkomaalaiselle opiskelijalle ei lähetetty kyselyä, koska se toteutettiin vain suomeksi. Kokonaan kontaktoimatta yhteystietojen tai some-profiilien puuttumisen vuoksi jäi 5 valmistunutta medianomia. 

Kysely tehtiin sen perustelemiseksi, että medianomikoulutuksessa on tarvetta kahdelle erilliselle suuntautumisvaihtoehdolle, jotka nykyään ovat journalismi ja visuaalinen suunnittelu. Tutkinto-ohjelmassa haluttiin lisäksi selvittää, minkälaisissa tehtävissä ja organisaatioissa valmistuneet medianomit työskentelevät. Oli tarpeen myös kuulla valmistuneiden ajatuksia opiskelustaan, jotta tutkinto-ohjelmassa voitaisiin pohtia, mitä uuden ja täysin osaamisperusteisen opetussuunnitelman 2020 suunnittelussa tulisi ottaa huomioon.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus