Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 20/2019

Oulun kaupungin kulttuuripalvelut muutoksessa

23.4.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Oulun kaupungin kulttuuripalvelut muutoksessa. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa

Tekijä: Sikiö Ville-Mikko

Aihe, asiasanat: kulttuuripalvelut, strategiat

Tiivistelmä: Laki kuntien kulttuuritoiminnasta on uudistumassa alkuvuodesta 2019. Oulun kaupunki on ennakoimassa lakiuudistusta organisaatiomuutoksella joka muodostaa Ouluun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut. Oulun kaupungilla viimeistellään myös sivistysohjelmaa ja kulttuuristrategian työstäminen on loppusuoralla. Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom kertoo tulevien muutosten syistä ja vaikutuksesta kulttuuritoimintaan Oulussa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-04-23

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011868

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Sikiö, V-M. 2019. Oulun kaupungin kulttuuripalvelut muutoksessa. Teoksessa E. P. Isomursu, P. Hoppu & J. Tötterström (toim.) 2019. Luovuus nosteessa. Katsaus kulttuurituottamisen tilaan tänään ja tulevaisuudessa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 20. Hakupäivä 21.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041011868.

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta on uudistumassa alkuvuodesta 2019. Oulun kaupunki on ennakoimassa lakiuudistusta organisaatiomuutoksella, joka muodostaa Ouluun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut. Oulun kaupungilla viimeistellään myös sivistysohjelmaa ja kulttuuristrategian työstäminen on loppusuoralla. Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom kertoo tulevien muutosten syistä ja vaikutuksesta kulttuuritoimintaan Oulussa.

Suurmenestyksen saavuttanut Lumo Light Festival 2018 Oulussa: Initium – Flowers of life. Kuva: Esa Pekka Isomursu

KUVA: Suurmenestyksen saavuttanut Lumo Light Festival 2018 Oulussa: Initium – Flowers of life (kuva: Esa Pekka Isomursu)

Laki kuntien kulttuuritoiminnasta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut eduskunnalle esityksen laista kuntien kulttuuritoiminnasta 18. lokakuuta 2018 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamishanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 18.11.2018. https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM053:00/2017. Tasavallan presidentti hyväksyi 8.2.2019 kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain ja se tulee voimaan 1.3.2019 Valtioneuvosto. 2019.Tasavallan presidentin esittely 8.2.2019. Valtioneuvosto. Hakupäivä 11.2.2019. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/istunto?sessionId=0b00908f805f472f&fbclid=IwAR38jyLe54wxUrgjZUAxSEL1v894j_Ap8H9Udoae6r8iuqtDp_ow2i1rJ3s. Laki korvaa vuonna 1992 säädetyn lain. Uuden lain keskeisenä tavoitteena on:

hipsut_oranssi.png...edistää kuntien kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä, sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisesta ja demokratiakehitystä sekä kuntien elinvoimaisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuntien kulttuuritoimintalain lähtökohtana on kulttuuripalveluiden yhdenvertainen saatavuus. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamishanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 18.11.2018. https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM053:00/2017

Kuntien toiminta on muuttumassa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman rakenteellisten uudistusten myötä. Uudistusten myötä sivistyssektorin, ja sitä kautta kulttuuritoiminnan, merkitys kunnissa korostuu. Kuntien kulttuuritoiminta on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana kuntien määrän vähentyessä ja keskimääräisen asukasmäärän kasvaessa. Kuntien taloudellinen kehitys ja eri sektoreiden välinen yhteistyö ovat muuttuneet. Digitalisaatio ja kulttuurin merkityksen kasvaminen ovat muokanneet kulttuurin toimintaympäristöä. Kaiken kaikkiaan kulttuurin nähdään lisäävän kuntien vetovoimaa ja elinvoimaa sekä kasvattavan osallisuutta, aktiivisuutta ja hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamishanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 18.11.2018. https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM053:00/2017

hipsut_oranssi.pngUuteen lakiin lisättäisiin kuntien kulttuuritoiminnan tavoitteet, valtion viranomaisten tehtävät, kuntien asukkaiden osallistuminen, kehittämistehtävä, yhteistyö sekä tiedon tuottaminen ja arviointi. Lain lähtökohtana on kulttuuriin ja taiteeseen liittyvän luovan toiminnan edistäminen ja kaikkien väestöryhmien yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kulttuuriin, taiteeseen ja sivistykseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamishanke. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Hakupäivä 18.11.2018. https://minedu.fi/hanke?tunnus=OKM053:00/2017

Oulun kaupungin yleiset kulttuuripalvelut

Oulun kaupunki siirtyy yleisten kulttuuripalveluiden toimintamalliin vuoden 2019 alusta. Organisaatiomuutos vastaa uudistuvan kulttuuritoimintalain sekä Oulun kaupunkistrategiaan liittyvän sivistysohjelman ja Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulu2026-hankkeen tavoitteisiin. Yleisten kulttuuripalveluiden tavoitteena on tukea mahdollisuuksia taiteen ja kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen, vahvistaa kulttuuritoiminnan toimintaedellytyksiä sekä parantaa taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta, saatavuutta ja tasa-arvoa. Lisäksi tavoitteena on edistää kuntalaisten oman kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia, taide- ja kulttuurikasvatusta sekä kulttuurin moninaisuutta. Yleisten kulttuuripalvelujen tavoitteena on tuoda myös taide ja kulttuuri osaksi Oulun kaupunkikehitystä. Oulun kaupunki. 2018. Yleiset kulttuuripalvelut Oulussa -esittelymateriaali. Tekijän hallussa.

Organisaatiomuutoksessa kulttuuritalo Valveen nykyinen toiminta määritellään yleisten kulttuuripalvelujen toiminnaksi. Toiminta-alueena tulee olemaan koko Oulun kaupunki ja tehtävänä on tukea ja tuottaa kulttuuripalveluja sekä toimia asiantuntijana moniammatillisessa yhteistyössä. Yleisten kulttuuripalveluiden kokonaisuuteen kuuluu yhteistyön koordinointi ja kehittäminen, kulttuuritalo Valveen toiminta, lastenkulttuuri, alueelliset kulttuuripalvelut, kulttuurihyvinvointi, kulttuuritoiminnan tuki, kulttuuriavustusten asiantuntijatoiminta, kulttuuriviestinnän kehittäminen ja hanketoiminta. Oulun kaupunki. 2018. Yleiset kulttuuripalvelut Oulussa -esittelymateriaali. Tekijän hallussa.

Kulttuuristrategia

Saukkosen ja Ruusuvirran Saukkonen, P. & Ruusuvirta, M. 2009. Toiveet, tavoitteet ja todellisuus. Tutkimus kulttuuripolitiikasta 23 kaupungissa. Cuporen julkaisuja 15. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, 119–121. 23 kaupungin kulttuuripolitiikasta vuonna 2009 tekemästä analyysista ilmenee, että tarkastelun kohteina olleissa kaupungeissa taiteen ja kulttuurin rooli oli kyllä tunnistettu ja tunnustettu. Strategioissa kuitenkin puhuttiin taiteesta ja kulttuurista hyvin ylimalkaisesti eikä ehkä oikein tiedetty mitä kulttuurilla ja luovuudella tarkoitetaan.

hipsut_oranssi.pngKulttuurilla nähtiin olevan kaupungeissa ja kaupunkikehityksessä neljä osittain toisiinsa limittyvää, osittain kokonaisuutta hajottavaa kytkeytyvää pääfunktiota: asukkaiden hyvinvoinnin parantaminen, taloudellisen kehityksen edistäminen, kaupungin vetovoimaisuuden lisääminen sekä paikallisen identiteetin ja imagon vahvistaminen. Saukkonen, P. & Ruusuvirta, M. 2009. Toiveet, tavoitteet ja todellisuus. Tutkimus kulttuuripolitiikasta 23 kaupungissa. Cuporen julkaisuja 15. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, 119–121.

Vaikka strategioissa painotetaan paikallisuutta ja alueen omaleimaisuutta, tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi ovat kuitenkin hyvin samankaltaisia. Suurille paikallisille taide- ja kulttuurilaitoksille strategioissa osoitettiin vain vähän huomiota, vaikka kuntien kulttuuritoiminnassa niiden taloudellinen painoarvo on merkittävä. Toisaalta lasten ja nuorten kulttuuritoimintaa korostettiin voimakkaasti, mutta täsmentymättömästi. Saukkonen, P. & Ruusuvirta, M. 2009. Toiveet, tavoitteet ja todellisuus. Tutkimus kulttuuripolitiikasta 23 kaupungissa. Cuporen julkaisuja 15. Helsinki: Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö, 119–121.

Oulun kulttuuriorganisaatio muutoksessa 

hipsut_oranssi.pngKaikki perustuu siihen, että kunnallisen kulttuuripalvelun näkökulmasta maailma on muuttunut.
– Samu Forsblom, Oulun kaupungin kulttuurijohtaja

Kaupungin roolin rajautuminen kaupungin itse tuottamiin kulttuuripalveluihin ja kolmannelle sektorille jaettaviin kulttuuriavustuksiin on vanhentunut ajatusmalli. Nykypäivänä kulttuurin kehittäminen on vahvasti koko kaupungin kulttuurisen vireyden nostamista ja kulttuurin rooli kaupunkikehityksessä muuttuu. Näin aloittaa Oulun kaupungin kulttuurijohtaja Samu Forsblom Samu Forsblomin haastattelu 6.11.2018. Tekijän hallussa. avaamaan Oulun kaupungin kulttuuriorganisaation muutoksia. Tulevat muutokset Oulun kaupungin kulttuuriorganisaatiossa ovatkin reagointia maailman muutokseen. 90-luvun lopulta, Charles Landryn Creative City -teoksen ja Richard Floridan tutkimuksien myötä on lähtenyt nousemaan kulttuuriin perustuva kaupunkikehitys. Landry ja Florida nostivat kulttuurin merkitystä kaupunkikehityksessä ja sitä kautta yleistyi näkemys luovasta ja kulttuuririkkaasta kaupungista, näkemys joka on luonut tarpeen taholle joka vastaa asiasta kaupunkiorganisaatiossa. Kaupunkikehityksen muutokseen liittyy Forsblomin mukaan myös osaltaan 2010-luvulla alkanut yleisten kulttuuripalveluiden kehitys. Tuolloin ympäri Suomea alkoi syntyä kuntien tapahtumayksiköitä. Tapahtumayksiköiden toiminta oli melko rajattua, ne keskittyivät voimakkaasti suurtapahtumien hankintaan ja viime vuosina ne ovat hyvin voimakkaasti fuusioituneet kaupunki-imagon kehittämisen ja kaupunkimarkkinoinnin kanssa. Sitä kautta taloudellisten suurtapahtumien tapahtumahankinta on korostunut edelleen.  

hipsut_oranssi.pngItse taas näen, että kaupungin imago yleisten kulttuuripalveluiden näkökulmasta on yhteisöllistä kulttuuria, kaupunkikulttuuria. Sitä aitoa oikeaa rouheaa, paikallista asiaa, mikä sitten taas vaikuttaa siihen paikalliseen kaupunki-imagoon tosi paljon, mutta toisesta näkökulmasta, Forsblom toteaa. Kulttuuriin perustuva kaupunkikehitys kattaa kulttuurin avulla tehtävän hyvinvointityön, aluekulttuurin, yhteisöllisyyden rakentamisen, ja myös aluetalouteen vaikuttamisen kulttuurin keinoin.

Samu Forsblom näkee siirtymisen yleisten kulttuuripalveluiden toimintamalliin muuttavan Oulun kulttuuritoimintaa valtavasti. Oulun kulttuuripolitiikan historiassa se on yksi keskeisimmistä askelista. Kun aiemmin Oulun kulttuuripalveluissa on näyttäytynyt vahvat taidelaitokset, kulttuuriavustukset sekä kulttuuritalo Valveen työ, muutoksen myötä kulttuuri tunnustetaan ja tunnistetaan kaupungin organisaatiorakenteessa ja yleiset kulttuuripalvelut nostetaan osaksi Oulun näkyvää organisaatiota. Sen seurauksena Valveen tekemän työn painoarvo tulee kasvamaan, kun toiminta saa kasvot ja puitteet kaupunkiorganisaatiossa. Sitä kautta muuttuvat myös mahdollisuudet hakea ja saada resursseja yleisen kulttuuritoiminnan työhön. 

Pääasiana toimintamallin muutoksessa on lähteä entistä voimakkaammin etsimään keinoja, joilla kulttuuri voi kehittää kaupunkia. Lisäksi tärkeää on laventaa käsitystä, että kaupunkiorganisaatio ei pelkästään tuota omia palveluita vaan huomioi kolmannen sektorin niin tasa-arvoisena kumppanina kuin se vain on mahdollista. Pitkällä tähtäimellä myös taloudellisen epätasapainon kulttuurin julkisen ja kolmannen sektorin välillä pitäisi tasoittua. 

hipsut_oranssi.pngTotta kai taloudellinen epätasapaino tulee jatkumaan vielä pitkään koska näin isoja rakenteita ei pystytä muuttamaan hetkessä eikä ole tulossa luultavasti esimerkiksi jättimäistä kasvua kolmannen sektorin avustuksiin, Forsblom toteaa.

Kuten nykypäivänä on tapana, todennäköisesti valtaosa uusista resursseista tulee hakea hanke- ja kehitystyön kautta. Pitkän aikavälin tavoitteena on kuitenkin kulttuuriavustusten merkittävä tasokorotus sekä lisäys tuotantobudjettiin, ja käytännön työhön. Julkisen sektorin merkitys tulee jatkossakin olemaan suuri kulttuuria, kaupunkikehitystä ja niiden suhdetta ajatellen. Esimerkiksi kaavoitus, hyvinvointipalvelut ja matkailun kehittäminen kuuluvat julkiselle sektorille. Organisaatiomuutoksen kautta on tarkoitus lähteä murtamaan raja-aitoja julkisen ja kolmannen sektorin, luovan talouden ja pienyrittäjien välillä. Mukana on tarkoitus pitää verkostomainen ote ja ekosysteemiajattelu. 

Valtakunnallisesti yleisen kulttuuripalvelun toimintaa toteutetaan jo mm. Helsingissä. Oulun mallia, jossa kehittämisen kärjet ovat digitalisaatiossa, hyvinvoinnissa, aluekulttuurissa ja lastenkulttuurissa ei muualla ole. Uutta on myös toimintamalli, jossa käytännön operatiivisen toiminnan ja kulttuuritalojen ja –laitosten pyörittämisen ja avustusten valmistelun sijaan keskitytään koko kaupungin kulttuurin avulla tapahtuvaan kehittämiseen. Oululla onkin Forsblomin mukaan hyvät mahdollisuudet muodostaa malli, josta muut kaupungit voisivat tulla ottamaan oppia. Oulun kaupungilla on edelleen kehittämistä siinä, kuinka kulttuuri lävistäisi monet toimintalohkot eikä olisi pelkästään kulttuuri- tai vapaa-aikapalveluiden asia vaan laajemmin elinkeinopuolella huomattu asia, Forsblom pohtii. 

Forsblomin mukaan kulttuurilla on ja pitää olla vahva merkitys kaupunki-imagon ja brändin luomisessa. ja Oulussa kulttuuri on siinä suhteessa hyödyntämätön voimavara. Monen eurooppalaisen kaupungin imago lähtee paikallisten ominaispiirteiden korostamisesta. 

hipsut_oranssi.pngPitäisi puhua, aidosti ja suoraselkäisesti oman kaupungin tarinaa koska sitä kautta löytyy merkitys, mielenkiinto ja aitous”, Forsblom toteaa.

Oulun kaupungin kulttuuristrategia 

Forsblom kertoo, kuinka strategiassa pysytään tarkastelun tasolla, esitetään isoja kehittämisen linjoja ja kaaria ja sen aikajänne on pitkä. Kulttuuristrategian kattaa kulttuurin ja kaupunkikehityksen suhteen ja on myös kulttuurisen kaupunkikehityksen strategia. Esimerkiksi uuden museon rakentaminen, siihen tarvittavat päätökset, näyttelyiden suunnittelu ja konseptointi ovat helposti 10 vuoden projekti. On myös kulttuurijohtajalle tärkeää määritellä yhdessä sovittu suunta ja tavoitteet. 

Forsblom mainitsee, että kulttuuripääkaupunkihaun kriteereissä mainitaan selvästi, että strategian täytyy ulottua kulttuuripääkaupunkivuoden yli ja Oulun kulttuuristrategian tähtäimenä onkin vuosi 2030. Yhteisöllinen kaupunkikulttuuri ja sen kehittäminen ovat kuitenkin alati muuttuvia ja vaatii varmasti reagointia strategiaan tuona aikana. Kulttuuristrategian täytyykin sallia jatkuvasti tapahtuva dynamiikka ja sitä on pystyttävä päivittämään aina tietyin ajoin, mahdollisesti samassa syklissä vuoteen 2026 tehdyn Oulun kaupunkistrategian kanssa. 

Merkittävää on, että strategia menee päätöksenteossa aina kaupunginvaltuustoon asti, sillä valtaosa kulttuuristrategiaan liittyvistä asioista on sen kaltaisia, että niihin tarvitaan myös poliittista päätöksentekoa. On mahdotonta ajatella, että Luupin uudet tilat tai Pikisaaren ja Hiukkavaaran luovat miljööt toteutuisivat ainoastaan yksityisellä rahalla, Forsblom toteaa ja jatkaa, että käytännössä ilman uutta resurssia on tehtävissä aika vähän. Jos kulttuuristrategia suunnitellaan toteutettavaksi nykyisillä resursseilla se jää vaatimattomaksi ja kunnianhimottomaksi. Kulttuurihallinnon tai yleisten kulttuuripalveluiden budjetissa ei ole liikkumavaraa. Uudistuksista 90 % on sellaisia, jotka vaativat uutta rahaa ja resurssia ja sitä on mahdotonta siirtää mistään toisesta toiminnosta eikä nykyisten toimintojen lakkauttaminen ole vaihtoehto. Kulttuuristrategian ajatus on nimenomaan nostaa kulttuurin painoarvoa kaupunkiorganisaatiossa ja tavoitteena on sen avulla pystyä lisäämään kulttuurin resursseja vaarantamatta perustoimintoja. 

Toimenpiteet seuraavat strategian jälkeen ja strategia ohjaakin jokapäiväistä toimintaa ja suuntaa mihin kulttuuripalvelut kulkevat. Sivistysohjelma, kulttuuristrategia, kulttuurin kehittämisen tiimit ja koko organisaatio täytyy saada puhaltamaan yhteen hiileen, Forsblom toteaa. Jo sillä, että pystytään osoittamaan ihmisille yhteinen päämäärä ja visio, saavutetaan paljon. Kulttuuristrategia usein epäonnistuu siinä, että siinä on kuvattu kaikki mahdollinen mitä kulttuurilla voi tehdä. Hyvin keskeistä on pystyä tekemään valintoja. Oulussa pitäisi rohkeasti pystyä määrittelemään mihin panostetaan käytännössä. Oulussa on asioita, jotka toimivat hyvin, nostetaanko niitä vielä entisestään vai tunnistetaanko strategiassa asioita, jotka vaativat kehittämistä ja lähdetään viemään niitä eteenpäin sovitulla aikajänteellä.  

Sama logiikka on Forsblomin mukaan myös Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeessa. Pääkaupunkihakemukseen ei kannata kirjoittaa niitä asioita, jotka Oulussa ovat jo huipussaan vaan juuri niitä asioita, jotka eivät ole. Hankkeiden avulla pyritään nostamaan niitä. On keskityttävä nimenomaan alikehittyneisiin resursseihin ja toimintoihin kulttuurissa. Esimerkiksi Oulun kulttuuriperintö ja museot, luovat miljööt ja nyt tunnistetut alueet: aluekulttuuri, kulttuurihyvinvointi ja digitalisaatio. Kulttuuripääkaupunkihanke on ajateltava kulttuuripalveluiden ja kulttuurisen kaupunkikehityksen palveluksessa olevana hankkeena eikä toisin päin. Kulttuurijohtajan on kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelmajohtajan kaksoisroolissa varmistettava, että kulttuuripalveluiden ja kulttuuripääkaupunkivuoden tavoitteet menevät yhteen, Forsblom määrittää.

Kulttuuristrategiasta ei voi kuitenkaan kokonaan jättää pois kokonaisuuksia, jotka jo toimivat, vaan tärkeää on balanssin hakeminen toimivan ja ylläpidettävän kulttuurin ja tunnistettavien kehittämisen kohteiden kesken. Strategia ei voi kuitenkaan olla kaikille yhteismitallinen. Jos esimerkiksi tavoitellaan luovia miljöitä Ouluun, niin ei ole mahdollista tehdä viittä luovaa miljöötä yhtä aikaa ympäri Oulua, vaan täytyy tehdä valinta mihin kohteeseen resurssit kohdennetaan. Strategisilla päätöksillä määritetään mahdollisille uusille resursseille kohteet eivätkä ne välttämättä jakaannu tasapuolisesti. Onkin tärkeää viestiä miksi jotkin asiat jäävät strategian ulkopuolelle tässä vaiheessa.

Kulttuuristrategia on sellainen kuin sen yhdessä suunnittelemme. Sen on käsitettävä eri tasoja, joista yksi merkittävä tulee olemaan kulttuuriyhteisöjen merkitys. Kulttuuristrategia on vahvasti liitoksissa kulttuurikentän innostamiseen ja esiin nostamiseen sekä kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Oulun kulttuuripalveluiden on mietittävät mitä se voi tarjota kolmannelle sektorille ja missä muodossa. Ilman työvoimaa ja toiminnan resursseja ei kukaan pysty toimimaan. Siksi verkosto ja ekosysteemi ovat tärkeitä ja siihen on otettava toimijat, joilla on jotain tarjottavaa. Kun ihmiset sitoutuvat johonkin työhön heillä täytyy olla tunne, että he hyötyvät siitä itse jotain. 

Uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta astuu voimaan 1.3.2019. Yleisten kulttuuripalveluiden toimintamalliin on siirrytty Oulussa vuoden 2019 alusta. Oulun kaupungin kulttuuristrategia vuodelle 2030 on tarkoitus julkaista vuoden 2019 aikana.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus