Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 4/2019

Palliatiivinen sedaatio aiheuttaa moraalista ahdistusta sairaanhoitajille

Metatiedot

Nimeke: Palliatiivinen sedaatio aiheuttaa moraalista ahdistusta sairaanhoitajille

Tekijä: Nissinen Anna-Kaisa; Karjalainen Sanna; Tölli Sirpa

Aihe, asiasanat: ahdistus, kuolema, palliatiivinen hoito, saattohoito, sedaatio

Tiivistelmä: Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan oireiden lievittämistä rauhoittamalla potilas lääkkeillä. Palliatiivista sedaatiota voidaan toteuttaa kuolevan potilaan hoidossa, jos potilaan fyysiset oireet tai henkinen kärsimys käyvät sietämättömäksi. Sietämätön olo voi johtua esimerkiksi hallitsemattomasta kivusta, hengenahdistuksesta, deliriumista tai ahdistuneisuudesta. Sairaanhoitajilla on hyvin tärkeä rooli vaikeasti sairaan potilaan elämän loppuvaiheen hoidossa. Sairaanhoitajien tulee olla hyvin tietoisia ja kykeneviä kommunikoimaan kärsivien potilaiden ja hätää kärsivien omaisten kanssa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-02-12

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902013796

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Nissinen, A-K., Karjalainen, S. & Tölli, S. 2019. Palliatiivinen sedaatio aiheuttaa moraalista ahdistusta sairaanhoitajille. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 4. Hakupäivä 20.11.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe201902013796.

Palliatiivista sedaatiota käytetään kuolevan potilaan hoidossa eksistentiaalisen ahdistuksen, hengenahdistuksen ja deliriumin hoitoon. Palliatiivinen sedaatio ei tarkoita kuoleman edistämistä, eikä se ole sen tarkoitus. Tarkoituksena on ainoastaan lievittää ja helpottaa kuolevan potilaan oireita ja olotilaa. Palliatiivinen sedaatio sekoitetaan usein eutanasiaan ja saatetaan ajatella, että kyseessä on niin sanottu "viimeinen piikki".  Palliatiivinen sedaatio on kuitenkin yksi tapa toteuttaa hyvää saattohoitoa. Hyvän saattohoidon kehittämisen merkitys korostui entisestään, kun eduskunta hylkäsi eutanasian sallimista ajaneen kansalaisaloitteen. Palliatiivinen sedaatio herättää sairaanhoitajissa ristiriitaisia tunteita, ja he tarvitsevat lisää koulutusta aiheesta. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: Photographee.eu/Shutterstock.com

Elämän loppuvaiheen hoito

Ihmisen elämän viimeisten hetkien lähestyessä oireiden hyvän hoidon ja läheisten tukemisen merkitys kasvaa. Mahdollisesti olemassa olevan perussairauden luonne tulee tällöin myös vähemmän tärkeäksi. On tärkeää tunnistaa lähestyvä kuolema, sillä tällöin hoidossa nousee päällimmäiseksi potilaan toiveet, omaisten huomioiminen sekä hyödyttömien hoitotoimenpiteiden välttäminen. Potilaan oireita tulee arvioida säännöllisesti ja kertoa hänen läheisilleen voinnissa tapahtuvista muutoksista. Korhonen, T. & Poukka, P. 2013. Kuolevan potilaan hoito. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 129 (4), 440–5. Hakupäivä 15.5.2018. https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2013/4/duo10821

Kuolevan potilaan sedaatio tarkoittaa potilaan tietoisuuden tarkoituksellista alentamista lääkkeellisin keinoin. Kun kuolema on lähellä, potilas voidaan sedatoida eli rauhoittaa lääkkeillä unen kaltaiseen tilaan. Sedaatio voidaan toteuttaa, jos potilaalla on sietämättömiä ja tavanomaisiin hoitokeinoihin reagoimattomia kärsimyksiä. Hänninen, J. & Riikola, T. 2012. Käypä hoito- suositukset. Kuolevan potilaan oireiden hoito. Hakupäivä 9.1.2019. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00072 Hänninen, J. 2006. Mitä palliatiivinen sedaatio on – ja mitä se ei ole. Pääkirjoitus. Lääkärilehti 42 (61), 4323. Hakupäivä 16.5.2018. http://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/mita-palliatiivinen-sedaatio-on-ja-mita-se-ei-ole/ Kärsimys voi olla fyysistä kipua tai potilas kokee fyysistä kipua ja henkistä kärsimystä yhtä aikaa. Henkinen kärsimys on usein hengellistä, psykososiaalista ja eksistentiaalista ahdistusta. Kirk, T. & Mahon, M. 2010. National Hospice and Palliative Care Organization (NHPCO) Position Statement and Commentary on the Use of Palliative Sedation in Imminently Dying Terminally Ill Patients. J Pain Symptom Manage 39 (5), 914–23. Hakupäivä 9.1.2019. https://www.jpsmjournal.com/article/S0885-3924(10)00213-7/fulltext Sedaatiolla ei tuoteta tai jouduteta potilaan kuolemaa, vaan pyritään saamaan potilaan oireet hallintaan. Sedaatio käsite hämmentää usein ihmisiä ja on monille epäselvä termi. Hänninen, J. 2006. Mitä palliatiivinen sedaatio on – ja mitä se ei ole. Pääkirjoitus. Lääkärilehti 42 (61), 4323. Hakupäivä 16.5.2018. http://www.laakarilehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/mita-palliatiivinen-sedaatio-on-ja-mita-se-ei-ole/

Sedaation suhteellisuus eli tiedottomuuden tila on merkittävä käsite toteutettaessa sedaatiota. Potilas saatetaan vain niin syvään tiedottomuuden tilaan, kuin on tarpeellista. Ihanteellinen tilanne on sellainen, että potilas kykenee kommunikoimaan, syömään ja juomaan. Sedaation yhteydessä käsite "hallitsematon ja sietämätön kärsimys" on keskeinen. Sillä ei tarkoiteta pelkästään sitä, että jokin oire olisi objektiivisesti erittäin vaikea, vaan ennen kaikkea korostetaan sen hallinnan vaikeutta. Hallinnan vaikeudella tarkoitetaan käytettävissä olevien keinojen ja olemassa olevan tiedon riittämättömyyttä. Haho, A. 2017. Palliatiivisen vaiheen syöpäpotilaiden eksistentiaalinen kärsimys. Lääkärilehti 33 (72). Hakupäivä 9.1.2019. http://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/20/43/850/sll332017-1704.pdf

Tutkimus

Tässä artikkelissa kuvataan sitä, milloin ja miksi palliatiivista sedaatiota käytetään, sekä hoitajien kokemuksia palliatiivisesta sedaatiosta. Teksti perustuu opinnäytetyöhön Nissinen, A-K. & Karjalainen, S. 2018. Sedaatio osana kuolevan potilaan hoitotyötä. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Hakupäivä 1.2.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018053111485, jonka tavoitteena oli tuottaa tuoretta tutkittua tietoa sedaatiosta osana kuolevan potilaan hoitotyötä. Opinnäytetyön tilaaja tarvitsi lisää tietoa sedaatiosta ja sen käytöstä. 

Systemoitu kirjallisuuskatsaus palliatiivisen sedaation käytöstä ja sairaanhoitajien kokemuksista tehtiin yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erään osaston kanssa. Palliatiivisen sedaation käytöstä ei juurikaan ole tutkittua tietoa Suomen kielellä. Tulokset pohjautuivat seitsemään kansainväliseen ja yhteen kotimaiseen artikkeliin. Aineisto analysoitiin narratiivisella analyysilla.

Tulokset

Palliatiivisen sedaation perusteet

Sedaation indikaatioina eli perusteina ovat yleisimmin kipu, hengenahdistus, delirium eli voimakas sekavuustila, eksistentiaalinen ahdistus ja levottomuus. Eksistentiaalinen ahdistus on voimakasta kärsimystä, joka syntyy elämän merkityksen, tarkoituksen tai toivon menettämisestä. Kirk, T. & Mahon, M. 2010. National Hospice and Palliative Care Organization (NHPCO) Position Statement and Commentary on the Use of Palliative Sedation in Imminently Dying Terminally Ill Patients. J Pain Symptom Manage 39 (5), 914–23. Hakupäivä 9.1.2019. https://www.jpsmjournal.com/article/S0885-3924(10)00213-7/fulltext Tutkimuksissa todettiin, että palliatiivisen sedaation aloittamisen yleisimmät syyt ovat levottomuus ja hengenahdistus. Useimmilla potilailla on kipua, mutta se ei yleensä ole pääoire, jonka vuoksi potilaalle aloitetaan palliatiivinen sedaatio. Rietjens, J., van Zuylen, L., van Veluw, H., van der Wijk, L., van der Heide, A. & van der Rijt, C. Palliative Sedation in a Specialized Unit for Acute Palliative Care in a Cancer Hospital: Compar-ing Patients Dying With and Without Palliative Sedation. J Pain Symptom Manage 36 (3), 228–34. Hakupäivä 9.1.2019. http://www.jpsmjournal.com/article/S0885-3924(08)00139-5/fulltext

Suurinta osaa raportoiduista fyysisistä oireista, kuten hengenahdistusta ja kipua, voidaan hoitaa riittävästi perinteisillä hoitomuodoilla. Fyysisten oireiden tarkkailu onkin hoitajien tärkeä tehtävä, sillä potilaat ilmoittivat fyysisten oireiden lievittämisen hoidon kannalta tärkeimmäksi asiaksi elämän loppuvaiheessa. Vaikka suurimmalle osalle opiaatit tarjoavat avun fyysisiin oireisiin, osalle potilaista niistä ei kuitenkaan ole riittävää apua, vaan he kärsivät edelleen vaikeasti lievitettävistä oireista. Näissä tapauksissa palliatiivista sedaatiota voidaan käyttää elämän loppuvaiheen hoidossa oireiden hallitsemiseksi ja kärsimyksen lievittämiseksi. Gorawara-Bhat, R., Levine, S., Patel, B. & Shega, J. 2012. Nurse's attitudes and experiences surrounding palliative sedation: Components for developing policy for nursing professionals. Journal of Palliative Medicine 15 (4), 432–437. Hakupäivä 9.1.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3362321/

Sairaanhoitajien kokemuksia palliatiivisesta sedaatiosta

Sairaanhoitajilla on hyvin tärkeä rooli vaikeasti sairaan potilaan elämän loppuvaiheen hoidossa. Tutkimuksissa sairaanhoitajat kuvasivat sedaation olevan usein potilaan edun mukaista. Sedaatioon liittyvät kokemukset aiheuttavat kuitenkin usein paineita sairaanhoitajille. Moraalinen ahdistus tuli esille myös silloin, kun hoitajat hoitavat kuolevia potilaita. Vuorovaikutus lääkäreiden ja omaisten kanssa on hyvin tärkeä osa kuolevan potilaan hoitotyötä. Sairaanhoitajien tulee olla hyvin tietoisia ja kykeneviä kommunikoimaan kärsivien potilaiden ja hätää kärsivien omaisten kanssa. Lokker, M.E., Swart, S.J., Rietjens, J.A.C.,van Zuylen, L., Perez, R.S.G.M. & van der Heide, A. 2018. Palliative sedation and moral distress: A qualitative study of nurses. Applied Nursing Research 40, 157–161. Hakupäivä 16.5.2018. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S089718971730513X?via%3Dihub

Suurin osa tutkimukseen vastanneista sairaanhoitajista olivat yhtä mieltä siitä, että palliatiivinen sedaatio on keskeisessä asemassa vaikeista fyysisistä oireista kärsivän kuolevan potilaan loppuvaiheen elämänlaadun parantamisessa. Hoitajien mielipiteitä jakoi kuitenkin se, että onko palliatiivista sedaatiota tarkoituksenmukaista käyttää myös psyykkisten oireiden, kuten masennuksen ja eksistentiaalisen ahdistuksen lievittämiseen. Gorawara-Bhat, R., Levine, S., Patel, B. & Shega, J. 2012. Nurse's attitudes and experiences surrounding palliative sedation: Components for developing policy for nursing professionals. Journal of Palliative Medicine 15 (4), 432–437. Hakupäivä 9.1.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3362321/

Sairaanhoitajat kokivat haasteeksi ristiriitaiset toiveet potilaiden ja omaisten välillä. Myöskin hoitohenkilökunnan välillä saattoi ilmetä erimielisyyksiä palliatiivisen sedaation toteutuksesta. Henkistä taakkaa aiheutti hoitajille myös tunne siitä, että heillä oli riittämätön ammattitaito palliatiivisen sedaation hoitamiseen. Merker, H., Puhan, M., Schmid, M. & Ziegler, S. 2017. The impact of the inpatient practice of continuous deep sedation until death on healthcare professionals emotional well-being: a sys-tematic review. BMC Palliative Care. Hakupäivä 9.1.2019. https://bmcpalliatcare.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12904-017-0205-0

Johtopäätökset

Kuolevan potilaan hoidossa sedaatiota käytetään vaikeiden oireiden hoitoon, kun kaikki muut toimenpiteet on jo kokeiltu. Fyysisten oireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä potilaiden kokemuksissa fyysisten oireiden lievittämisen tärkeys korostui. Gorawara-Bhat, R., Levine, S., Patel, B. & Shega, J. 2012. Nurse's attitudes and experiences surrounding palliative sedation: Components for developing policy for nursing professionals. Journal of Palliative Medicine 15 (4), 432–437. Hakupäivä 9.1.2019. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3362321/

Sairaanhoitajille tulisi järjestää lisää koulutusta ja perehdytystä palliatiivisesta sedaatiosta osana hoitotyötä niissä toimintaympäristöissä, joissa sitä toteutetaan. Palliatiivisen sedaation henkinen kuormittavuus tulisi huomioida ja tarjota esimerkiksi työnohjausta aiheeseen liittyen. Jatkotutkimushaasteena on palliatiivisen sedaation toteuttamisen tutkiminen Suomessa, sillä kaikki opinnäytetyöhön valitut tutkimukset oli toteutettu ulkomailla. Toisena jatkotutkimushaasteena voisi myös olla toiminnallinen opinnäytetyö, jossa luotaisiin konkreettinen opas tai ohjevihko joko palliatiivista sedaatiota toteuttaville hoitajille, tai potilaan omaisille.                      

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus