Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 30/2019

Neuvolan terveydenhoitajalta kaivataan enemmän tukea parisuhteelle

Metatiedot

Nimeke: Neuvolan terveydenhoitajalta kaivataan enemmän tukea parisuhteelle

Tekijä: Pasanen Heidi; Ylikulju Roosa; Honkanen Hilkka

Aihe, asiasanat: lapsiperheet, neuvolat, parisuhde, puheeksiotto, terveydenhoitajat, vanhemmuus

Tiivistelmä: Artikkelissa tuodaan esille opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen päätulokset Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kokemuksista parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Neuvolan työntekijät voivat hyödyntää tuloksia kehittäessään toimintaansa ja terveydenhoitajakoulutus kehittäessään opintoja.

Tuloksista käy ilmi, että parisuhteen tukeminen neuvolassa on toivottua vähäisempää. Terveydenhoitajan velvollisuus on tukea vanhempien parisuhdetta ja ohjata tarpeen mukaan esimerkiksi pariterapiaan. Parisuhdekäynneillä voisi ennalta ehkäistä parisuhteen haasteita.

Tutkimuskysely lähetettiin Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Kyselyyn vastasi 200 opiskelijaa, joilla oli kokemusta neuvolapalveluista.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-05-22

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041111898

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Pasanen, H., Ylikulju, R. & Honkanen, H. 2019. Neuvolan terveydenhoitajalta kaivataan enemmän tukea parisuhteelle. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 30. Hakupäivä 19.6.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019041111898.

Lapsen odotus ja syntymä asettavat parisuhteen uusien haasteiden eteen. Muuttuneen arjen keskeltä täytyisi löytää aikaa ja tilaa parisuhteen pitämiseen elinvoimaisena. Toisaalta lapsen saaminen voi myös lujittaa parisuhdetta. Vanhemmat kokevat neuvolasta saatavan tiedon ja tuen parisuhteelle tällä hetkellä riittämättömäksi. Asiakkaan voi olla hankala ottaa parisuhdetta puheeksi, joten terveydenhoitajan aloitetta keskusteluun toivotaan. 

Kuva: Shutterstock

KUVA: CharltonB1/Shutterstock.com

Lapsen syntymä tuo ison muutoksen perheen elämään. Vanhemmuuteen kasvu alkaa jo raskausaikana jatkuen koko loppuelämän. Tähän prosessiin vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, oma lapsuus, mielikuvat vanhemmuudesta sekä yhteiskunnan odotukset. Vuokola, T. 2011. Matkalla äidiksi elämänkulun eri vaiheissa. Ensisynnyttäjien kokemuksia äitiyteen kasvamisesta. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden yksikkö. Opinnäytetyö. Hakupäivä 20.2.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-21830 Vanhemmuuden rooli tulisi sovittaa yhteen esimerkiksi puolison ja työntekijän roolin kanssa sekä löytää näiden välille tasapaino. Tämän kaiken myllerryksen keskellä pitäisi löytää myös parisuhteelle aikaa ja tilaa. Malinen, K. 2011. Parisuhde pikkulapsiperheessä. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Hakupäivä 20.2.2019. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/37002/9789513945145.pdf Parisuhdetyytyväisyys laskee monella parilla lapsen syntymän jälkeen. Terveydenhoitajan antama tieto parisuhteen muutoksista lapsen odotuksen ja syntymän myötä on ensiarvoisen tärkeää. Jo pelkkä tieto voi auttaa pariskuntaa vaikean vaiheen yli. Suurin osa avo- tai avioeroista tapahtuu juuri pikkulapsiperheissä, ja lasten ollessa pieniä myös perheväkivallan riski kasvaa. Heiskanen, L. & Kontula, O. 2017. Parisuhde puheeksi. Terveydenhoitaja 50 (2), 26–27.

Parisuhdeongelmien on havaittu olevan yhteydessä lasten käyttäytymisongelmiin leikki-ikäisenä ja kouluiässä. Hyvinvoivassa parisuhteessa elävillä vanhemmilla on todettu olevan enemmän turvallisesti kiintyneitä lapsia kuin parisuhdeongelmien kanssa kamppailevissa perheissä. Rauhala, M. 2008. Kun kaksi onkin kolme. Parisuhde, vanhemmuus ja lapsen kehitys vanhemmuuteen siirtymisen vaiheessa. Tampereen yliopisto. Psykologian laitos. Opinnäytetyö. Hakupäivä 15.2.2019, http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17895 Toisaalta onnellisessa parisuhteessa elävät puolisot ovat usein tyytyväisempiä vanhemmuuteensa ja vanhempi-lapsisuhteeseensa Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. THL.Hakupäivä 15.2.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf. Lapset saavat mallin rakastamisesta, välittämisestä sekä vuorovaikutuksesta kotoaan. Laru, S., Lankinen, K. & Markova, K. 2019. Parisuhde perhevalmennuksessa. Väestöliitto. Hakupäivä 20.2.2019. http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisuhdeammattilaisille/parisuhde_perhevalmennuksessa/ Lisäksi vanhempien avo- tai avioero lisää riskiä myös lasten avo- tai avioeroille heidän tulevissa parisuhteissa. Rauhala, M. 2008. Kun kaksi onkin kolme. Parisuhde, vanhemmuus ja lapsen kehitys vanhemmuuteen siirtymisen vaiheessa. Tampereen yliopisto. Psykologian laitos. Opinnäytetyö. Hakupäivä 15.2.2019, http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17895

Tämä artikkeli perustuu Oulun ammattikorkeakoulussa tehtyyn opinnäytetyöhön parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Kyselytutkimukseen vastasi 200 Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan perheellistä opiskelijaa. Vastaajista lähes kaikki (95,5 %) olivat naisia. Vastaajista 66 % oli käyttänyt neuvolapalveluja Oulussa. Vastaajista 47 % oli käyttänyt neuvolapalveluita muilla paikkakunnilla. Terveydenhoitajan tuki parisuhteelle koettiin tärkeänä suuren elämänmuutoksen edessä. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368

Parisuhde tulisi ottaa rohkeasti puheeksi neuvolassa 

Tieto lapsen syntymän vaikutuksista parisuhteeseen on oleellista, jotta lasta odottava pari voi varautua muutoksiin. Vastaajista 58 % oli saanut tällaista tietoa neuvolasta. Heistä suurin osa oli saanut tietoa keskustelussa terveydenhoitajan kanssa, ja yli puolet esimerkiksi esitteen muodossa. Ylipäänsä parisuhteelle neuvolasta saatavan tuen koki riittäväksi vain 54 % kyselyyn vastanneista. Moni vastaaja koki, että terveydenhoitaja kyselee yleisesti kuulumisia, kohdentamatta sitä erityisesti parisuhteeseen. Tällöin parisuhteen tila voi jäädä huomioimatta. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368

Niukka enemmistö (55 %) kertoi terveydenhoitajan ottaneen itse puheeksi parisuhteen käynnin aikana. Vastaajista 19 % oli ottanut aiheen puheeksi itse, kuitenkin jopa 36 % vastaajista kertoi, ettei parisuhteesta puhuttu lainkaan neuvolassa. Terveydenhoitajalla on velvollisuus ottaa parisuhde puheeksi neuvolakäynneillä. Pariskunnat kaipasivat neuvolasta tiedollista tukea ja tunnetukea. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368 Noin 60 % vastaajista koki parisuhdeasioista puhumisen terveydenhoitajan kanssa helppona. Moni vastaaja toivoi kuitenkin terveydenhoitajan ottavan parisuhteen puheeksi, asian ottaminen itse esille neuvolakäynnillä koettiin vaikeana. Toisaalta vastaajat kokivat, että parisuhteesta oli puhuttu kyllä raskausaikana neuvolassa, mutta lapsen synnyttyä asia ikään kuin unohtui huomion kiinnittyessä lapsen kehitykseen neuvolakäynneillä. Kaikista parisuhteeseen liittyvistä asioista ei myöskään haluttu puhua lapsen läsnä ollessa. 

Joskus neuvolakäynneillä oli kiireen tuntua eikä avoimelle keskustelulle ollut riittävästi aikaa. Työntekijöiden vaihtuvuus koettiin myös ongelmana, huolien puheeksi ottaminen uuden ihmisen kanssa oli hankalaa. Vanhemmat toivoivat tietoa parisuhteen tukipalveluista, esimerkiksi pariterapiasta, ja ohjausta rohkeammin näihin palveluihin. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368 Äitiysneuvolaoppaassa Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. THL.Hakupäivä 15.2.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf suositellaankin, että terveydenhoitajan tulisi ohjata pariskunta tarvittaessa esimerkiksi parisuhdeneuvontaan tai perheneuvolaan selvittelemään parisuhteen ongelmia. Terveydenhoitaja olikin tarpeen mukaan ohjannut asiakkaita esimerkiksi pariterapiaan tai muihin tukitoimiin. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368

Parisuhteen hyvinvointiin kaivataan konkreettisia vinkkejä

Vastaajat kertoivat kohdanneensa parisuhteessaan monenlaisia haasteita lapsen odotuksen ja syntymän myötä. Elämänmuutos oli iso ja yllättävä eikä siihen osattu täysin varautua. Parisuhteen kommunikaation koettiin heikentyvän, mutta tässä elämänvaiheessa puolisolta saatava tuki koettiin hyvin tärkeänä. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368 Raskaana oleva tarvitsee tavallista enemmän tukea puolisolta ja varmuutta, että tämä rakastaa ja on tukena Hakulinen, T., Pelkonen, M., Salo, J. & Kuronen, M. (toim.) 2019. Meille tulee vauva. THL. Hakupäivä 20.2.2019. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-561-5. Toisaalta puolisolta saatu tuki vaikuttaa miehen vanhemmuuden laatuun Laru, S., Lankinen, K. & Markova, K. 2019. Parisuhde perhevalmennuksessa. Väestöliitto. Hakupäivä 20.2.2019. http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisuhdeammattilaisille/parisuhde_perhevalmennuksessa/. Miehen kohtaaminen tasaveroisena vanhempana neuvolassa on tärkeää, jotkut vastaajat toivat esiin miehen tiedontarpeen naisen kokemista niin henkisistä kuin fyysisitäkin muutoksista, jotta puolisoa voisi mahdollisimman hyvin tukea uudessa tilanteessa. 

Haasteena parisuhteelle pidettiin erityisesti ajankäyttöä, kuinka löytää aikaa parisuhteelle muuttuneen arjen keskellä. Toisaalta molemmat kaipaavat myös omaa tilaa. Terveydenhoitajalta toivotaan tietoa jaksamisesta vauva-arjen keskellä: kuinka pärjätä vähillä yöunilla ja kuinka huomioida puoliso kiireen keskellä. Vastaajat kaipasivat kannustusta parisuhdeajan ottamiseen ja konkreettisia vinkkejä, kuinka saada pidettyä parisuhde elinvoimaisena läpi pikkulapsiajan. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368 Perhevalmennusta ei järjestetty kaikilla paikkakunnilla. Tämä koettiin puutteena, koska perhevalmennuksessa yleensä käsitellään muun muassa lapsen syntymän tuomat muutokset parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen. Klemetti, R. & Hakulinen-Viitanen, T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas. Suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. THL.Hakupäivä 15.2.2019. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110521/THL_OPA2013_029_verkko.pdf Vastaajat toivat esille myös vertaistuen tarpeen, jonka lisäksi jotkut vastaajat kokivat perheen tukiverkostot puutteellisena. Terveydenhoitajalta toivottiin tietoa paikkakunnan lastenhoitomahdollisuuksista ja esimerkiksi erilaisista lapsiperheille suunnatuista ryhmistä. Haasteena koettiin epätasainen vastuun jakautuminen perheessä. Esimerkiksi vastuut kotityöstä ja lastenhoidosta kasautuivat usein kotona lasten kanssa olevalle puolisolle. Lisäksi erilaiset näkemykset kasvatuksesta aiheuttivat ristiriitoja puolisoiden välille. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368

Tyytyväisyys parisuhteen seksuaalielämään vaikuttaa koko parisuhdetyytyväisyyteen. Seksuaalisuus on ihmisen tärkeä voimavara, joka kokee muutoksia perheen kasvaessa. Erityisesti raskausaikana kumppanin kanssa on hyvä keskustella seksuaalisuudesta, seksistä, parisuhteesta ja vanhemmuudesta. Bildjuschin, K. & Ruuhilahti, S. 2016. Raskaus ja seksi. Duodecim. Hakupäivä 3.2.2019. https://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=dlk01015 Nainen kokee monia fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia raskauden edetessä. Lapsen synnyttyä väsymys vaivaa eikä aikaa läheisyydelle ja seksille tahdo löytyä. Lapsen syntyessä upotaan vanhemman rooliin ja voi olla vaikea löytää oma seksuaalisuus tämän roolin takaa. Voi olla hämmentävää pohtia kumppania seksuaalisena olentona, kun samalla opetellaan pohtimaan häntä äitinä tai isänä. Laru, S., Lankinen, K. & Markova, K. 2019. Parisuhde perhevalmennuksessa. Väestöliitto. Hakupäivä 20.2.2019. http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/tietoa_parisuhdeammattilaisille/parisuhde_perhevalmennuksessa/ Monissa vastauksissa nousikin esille tiedon ja tuen tarve juuri seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa. Vastaajat halusivat tietoa raskauden ja synnytyksen aiheuttamista muutoksista seksuaalisuuteen sekä ihan käytännön tietoa esimerkiksi seksistä synnytyksen jälkeen. Seksuaalisuus on herkkä aihe ja sen puheeksi ottaminen terveydenhoitajan vastaanotolla voi olla asiakkaan näkökulmasta haasteellista. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368

Lopuksi

Vanhemmat toivoivat, että parisuhde otettaisiin terveydenhoitajan taholta rohkeasti puheeksi säännöllisesti neuvolakäyntien yhteydessä. Myöskin tietoa lapsen odotuksen ja syntymän vaikutuksista parisuhteeseen kaivattiin nykyistä enemmän. Odottajan puolison terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen tasavertaisesti on myös tärkeää. Pariskunnat kaipaavat terveydenhoitajalta konkreettisia vinkkejä parisuhteen hoitamiseksi arjessa sekä tarvittaessa eteenpäin ohjausta muihin tukitoimiin. Kyselyn pohjalta nousi esiin vastaajien ehdotuksesta tarve erilliselle parisuhdekäynnille neuvolassa ilman lasten läsnäoloa. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368 Parisuhdekäynnit ovatkin olleet käytössä Pöytyän ja Auran kunnissa jo parin vuoden ajan. Siellä jokainen vauvan saanut pari kutsutaan paritapaamiseen. Parisuhdekäynnit koskevat kaikkia vauvan saaneita, oli kyseessä ensimmäinen tai vaikka kolmas lapsi. Näistä käynneistä on saatu hyviä kokemuksia ja toiveena on, että parisuhdekäynnit leviäisivät muuallekin Suomeen. Mäkinen, T. (toim.) 2018. Terveysasema kutsuu vauvan vanhemmat juttusille: Mitä kuuluu parisuhteelle? Tehylehti. Hakupäivä 15.2.2019. https://www.tehylehti.fi/fi/tyoelama/terveysasema-kutsuu-vauvan-vanhemmat-juttusille-mita-kuuluu-parisuhteelle

Tämän tutkimuksen tuloksista voivat hyötyä esimerkiksi neuvolan terveydenhoitajat parisuhdetyötä kehittäessään sekä tulevat ammattilaiset eli alan opiskelijat. Terveydenhoitajan osaamisen ylläpitäminen parisuhteen tukemisessa on tärkeää. Jo terveydenhoitajakoulutuksen opintojaksoihin voisi sisällyttää enemmän parisuhteen tukemiseen tähtääviä osioita. Täydennyskoulutus työelämässä olisi tärkeää. Lisäksi terveydenhoitajan on hyvä tuntea oman paikkakuntansa verkostot ohjatakseen asiakasta eteenpäin, esimerkiksi mistä löytyy lastenhoitoapua tai pariterapiaa. Yhteneväiset kriteerit kunnassa asiakkaiden eteenpäin ohjauksesta erilaisten tukimuotojen pariin voisivat helpottaa avun saamista parisuhteen ongelmille. Pasanen, H. & Ylikulju, R. 2019. Vanhempien kokemuksia parisuhteen tukemisesta neuvolassa. Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö. Oulu. Hakupäivä 11.4.2019. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201904044368

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus