Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 79/2019

Plagioinko? – Pohdintaa plagioinnin muodoista ja sen estämisestä ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa

Metatiedot

Nimeke: Plagioinko? – Pohdintaa plagioinnin muodoista ja sen estämisestä ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa

Tekijä: Ruotsalainen Heidi; Kajula Outi

Aihe, asiasanat: ammattikorkeakoulut, julkaisutoiminta, plagiointi, tieteellinen julkaisutoiminta

Tiivistelmä: Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta on monipuolista. Tutkimus- ja kehittämistöiden sekä hankkeista tehtävien julkaisujen avulla saadaan näkyvyyttä, vaikutetaan yhteiskunnallisesti ja tuetaan alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Julkaisutoiminnan, joihin myös ammattikorkeakoulussa tehdyt opinnäytetyöt kuuluvat, keskeinen eettinen vaatimus on hyvä tieteellinen käytäntö ja sen noudattaminen.

Ammattikorkeakouluissa tehtävissä julkaisuissa kirjoittajina toimivat sekä opettajat, opiskelijat ja eri asiantuntijat. Kaikkien kirjoittajien tulee olla tietoisia hyvän tieteellisen käytännön periaatteista, toimia vastuullisesti ja noudattaa annettuja ohjeita läpi koko tutkimus- ja julkaisuprosessin. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaetaan vilppiin ja piittaamattomuuteen, joihin plagiointi kuuluu. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut ohjeistuksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelemiseksi, jota myös ammattikorkeakoulut noudattavat.

Tässä artikkelissa tarkastellaan hyvää tieteellistä käytäntöä ja sen loukkauksia. Tarkastelemme erityisesti plagiointia ja sen estämistä julkaisutoiminnassa. Ammattikorkeakoulujen tulee tarjota koulutusta hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja julkaisemisen eettisistä periaatteista. Näin lisätään tietoisuutta julkaisemiseen liittyvistä ohjeistuksista, sen loukkauksista ja muodoista. Samalla kannustetaan niin opettajia, opiskelijoita kuin asiantuntijoita kirjoittamaan ja julkaisemaan monipuolisesti eri julkaisukanavissa.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-02

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112143459

Kieli: suomi

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Ruotsalainen, H. & Kajula, O. 2019. Plagioinko? – Pohdintaa plagioinnin muodoista ja sen estämisestä ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminnassa. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 79. Hakupäivä 16.12.2019. http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019112143459.

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta on monipuolista ja kirjoittajina toimivat sekä opettajat, opiskelijat ja eri asiantuntijat. Kirjoittajien tulee noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja toimia vastuullisesti tutkimus- ja julkaisuprosessissa. Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaetaan vilppiin ja piittaamattomuuteen, joihin plagiointi luetaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme plagioinnin muotoja ja miten sitä voidaan estää julkaisutoiminnassa.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Contimis Works/Shutterstock.com

Ammattikorkeakoulujen julkaisutoiminta

Julkaisutoiminta on tärkeä ammattikorkeakoulujen yhteiskuntavaikuttamisen keino ja sillä tuetaan myös elinkeinoelämän kehittymistä. Tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä hankkeista julkaiseminen on yksi ammattikorkeakoulujen keskeinen tehtävä. Myös hankkeiden rahoittajat edellyttävät aktiivista julkaisutoimintaa ja tiedottamista hankkeiden etenemisestä ja tuloksista. Julkaisutoiminta on myös ammattikorkeakoulujen tuloksellisuuden mittari ja vuodesta 2021 alkaen julkaisujen osuus rahoitusmallissa on kaksi prosenttia. Mikäli julkaisulla on avoin saatavuus, sen kerrannainen on hieman korkeampi. Tämän tarkoituksena on lisätä julkaisujen saatavuutta sekä tunnettavuutta, mutta myös julkaisutoiminnan läpinäkyvyyttä. Ammattikorkeakoulut saavat rahoitusta kaikista A–E-luokan julkaisuista, kun taas yliopistojen julkaisurahoitus perustuu tieteellisiin vertaisarvioituihin julkaisuihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Korkeakouluille uusi rahoitusmalli. Hakupäivä 6.11.2019. https://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/korkeakouluille-uusi-rahoitusmalli Näin ollen siis ammattikorkeakoulujen julkaisupolitiikka on monipuolisempaa ja niihin liittyvistä julkaisukäytänteistä on hyvä keskustella. Ammattikorkeakouluissa opettajien ja asiantuntijoiden lisäksi julkaisuja tuottavat myös opiskelijat yhteistyössä opettajiensa kanssa esimerkiksi opinnäytetöinään tai kypsyysnäytteinään. 

Hyvä tieteellinen käytäntö eettisen julkaisutoiminnan tukena

Lähtökohtaisesti julkaisutoiminnan eettinen vaatimus on, että sen on perustuttava hyvään tieteelliseen käytäntöön (HTK) Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Hakupäivä 6.11.2019. www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto. Tutkijoiden, ammattikorkeakoulussa toimivien asiantuntijoiden ja opettajien, on noudatettava hyvää tieteellistä käytäntöä ja ammattietiikkaa toimiessaan opettajina, ohjaajina, rahoituksen hakijoina ja muissa asiantuntijatehtävissä. Tämä käytäntö koskee myös opettajien tuottamaa oppimateriaalia ja yhteiskunnallista vaikuttamista, kuten esimerkiksi lehtikirjoitukset tai julkaisut sosiaalisessa mediassa. Kirjoittajan ja koko kirjoitusryhmän vastuulla on tuntea hyvä tieteellinen käytäntö, jotta voi toimia eettisesti oikein. Hyvä tieteellinen käytäntö kattaa koko laajuudessaan koko tutkimusprosessin, mutta tässä kirjoituksessa tarkastelemme lähinnä kirjoittamiseen ja julkaisemiseen liittyviä käytänteitä.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset jaetaan vilppiin ja piittaamattomuuteen, joihin plagiointi kuuluu omana osanaan. Plagioinnilla tarkoitetaan jonkun toisen työn esittäminen omanaan, tämä on plagioinnin törkein muoto. Plagiointia on myös sekä suora että mukaillen tehty kopiointi, esimerkiksi sanajärjestyksen muuttaminen. Joskus oppimistehtävissä, tutkimussuunnitelmissa tai opinnäytetöissä havaitaan suoraan copypaste-menetelmällä laadittuja kappaleita osana kirjoittajan omaa tekstiä. Onpa myös joskus rohkea opiskelija tarjonnut toisen työtä omanaan arvioitavaksi. HTK koskee myös opiskelijoiden tekemiä oppimistehtäviä, joissa he harjoittelevat kirjoittamista ja kehittyvät alansa asiantuntijoiksi. Mikäli tällaisia plagiointitapauksia tulee esille, on niistä ensin keskusteltava tekijöiden kanssa, mutta vakavammat epäilyt käsitellään Tutkimuseettisen toimikunnan antaman ohjeistuksen mukaisesti Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Hakupäivä 6.11.2019. www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto. Plagiointi voi olla myös tahatonta, joka on seurausta riittämättömistä taidoista tai huolimattomuudesta.

Piittaamattomuutta ovat myös puutteelliset tai virheelliset lähdeviittaukset alkuperäiseen julkaisuun. Se voidaan tulkita yhtenä plagioinnin muotona. Kirjoitustyössä ja julkaisutoiminnassa tämän voi välttää käyttämällä huolellista ja asianmukaista viittaustekniikkaa, jolloin kunnia osoitetaan alkuperäisen kirjotustyön tehneille. Tämä tulee huomioida myös suoria lainauksia käytettäessä. Vaikka lähdeviite olisi merkitty oikein, niin suorien lainauksien kohdalla tulee käyttää lainausmerkkejä Pohjola, A. 2007. Eettisyyden haaste tutkimuksessa. Teoksessa L. Viinamäki & E. Saari E (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Gummerus.. Piittaamattomuus HTK:sta voi ilmetä myös itsensä plagiointina (autoplagiarism), jolloin julkaistaan samoja tuloksia näennäisesti uusina. Julkaisun sisällön ja tulosten on siis oltava aiemmin julkaisemattomia, jolloin ne säilyttävät julkaisun uutuusarvon. Lisäksi tieteellinen käsikirjoitus ei saa olla samanaikaisesti arvioitavana kuin yhdessä julkaisussa kerrallaan. Opiskelijoiden ohjeissa itsensä plagioinniksi katsotaan myös oman aiemman työn tai oppimistehtävän käyttäminen uutta opintosuoritusta vastaavaan työhön Helsingin yliopisto. 2019. Mitä ovat vilppi ja plagiointi? Hakupäivä 6.11.2019. https://guide.student.helsinki.fi/fi/artikkeli/mita-ovat-vilppi-ja-plagiointi.. Piittaamattomuutta on myös tutkimustulosten puutteellinen kirjaaminen ja huolimaton raportointi, jolloin se johtaa harhaanjohtavan käsityksen tutkimuksesta Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Hakupäivä 6.11.2019. www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto

Tieteellisessä julkaisemisessa näihin liittyvät säännöt ovat hyvin tunnettuja. Useilla tiedejulkaisuilla on myös kirjoittajille tarkoitetut täsmälliset ohjeet, joilla pyritään estämään plagiointia sekä myös itseplagiointia. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat yleistajuisten kirjoitusten ja julkaisemisen osalta, jolloin julkaisuetiikkaan liittyvä pohdinta jää kirjoittajille ja julkaisijalle. Kirjoittajan on siis syytä pohtia osaltaan, onko oikein esimerkiksi tarjota samaa yleistajuista lehtiartikkelia toiseen sanomalehteen. Tai onko oikein, että jo julkaistu artikkeli liitetään toiseen julkaisuun, esimerkiksi kokoelmajulkaisuun. Nämä ovat tapauksia, jotka ovat herättäneet keskustelua. Ensimmäisessä mainitussa moraalisessa ongelmassa kirjoittajan on hyvä pohtia ”tehtaileeko” julkaisuja meritoitumisekseen. Esimerkiksi tieteellisessä tutkimustyössä tulee julkaisut olla linjassa tuotettuihin tutkimustuloksiin, mutta kova kilpailutilanne julkaisutoiminnassa voi johtaa näennäisesti uusien tutkimustulosten julkaisemiseen. Karjalainen, S. & Saxén, L. 2002. Vilppi tieteellisessä tutkimuksessa. Teoksessa S. Karjalainen, V. Launis, R. Pelkonen & J. Pietarinen (toim.) Tutkijan eettiset valinnat. Tammer-Paino, Tampere. Myös ammattikorkeakouluissa näkyvyyden tavoittelu ja kilpailu julkaisemisessa voi johtaa itseplagiointiin. Toisessa uudelleen julkaisemista koskevassa ongelmassa julkaisuun liittyvät oikeudet ovat siirtyneet julkaisijalle ja kirjoittajalla ei siten ilman lupaa ole oikeutta uudelleen julkaista artikkelia. Aiemmin kirjoituksen julkaissut taho voi kuitenkin halutessaan myöntää oikeudet uudelleen julkaisuun.

Löfström & Kupila Löfström, E. & Kupila, P. 2012. Plagioinnin syyt ja yliopisto-opetuksen keinot puuttua niihin. Yliopistopedagogiikka 19 (1), 28–30. Hakupäivä 6.11.2019. https://yliopistopedagogiikka.files.wordpress.com/2012/05/yliopistopedagogiikka-1-12-lc3b6fstrc3b6m-kupila.pdf ovat tunnistaneet tietoisen, tilannesidonnaisen ja tahattoman plagioinnin muodot korkeakoulutuksessa. Tietämättömyys ja riittämättömät taidot tekstin tuottamisessa ovat korkeakouluopiskelijoiden ja -opettajien mukaan suurimmat syyt, jotka johtavat plagiointiin. Tietoinen plagiointi on tahallista piittaamattomuutta. Se on kuitenkin opettajien ja opiskelijoiden mukaan harvinaisempaa kuin tahaton plagiointi. Tilannesidonnaista plagiointia saatetaan tehdä, mikäli elämässä on paljon asioita meneillään eikä kirjoittamiseen ehditä paneutua kunnolla, jolloin saatetaan piittaamattomuuttaan syyllistyä plagiointiin.

Miten julkaisutoiminnassa estetään plagiointia tai itsensä plagiointia? 

Jokaisella asiantuntijayhteisön jäsenellä on vastuu hyvän tieteellisen käytännön noudattamisessa. Mikäli opettaja julkaisee yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, on huolehdittava, että kirjoittajilla on yhteinen käsitys siitä, mikä on hyvä tieteellinen käytäntö ja milloin saattaa syyllistyä vilppiin. 

Korkeakouluissa on käytössä Urkund-plagiaatintunnistusjärjestelmä, ja lähes kaikki Suomen korkeakoulut käyttävät järjestelmää. Se vertaa tekstiä julkiseen ja avoimeen tekstiin ja tunnistaa, mikäli kirjoituksessa on samaa tekstiä kuin jo aiemmin julkaistuissa kirjoituksissa. On kuitenkin aina syytä tarkistaa, missä kohdin käsikirjoitusta järjestelmä tunnistaa yhdenmukaisuuksia aiempien julkaisujen kanssa. Esimerkiksi lähdeluettelossa on usein runsaasti yhteneväisyyksiä tai mikäli opiskelija on viitannut lakitekstiin. Tarkastajan on syytä olla huolellinen, onko kirjoittaja toiminut viittausteknisesti oikein. Räikeimmät plagioinnin muodot havaitaan heti, jolloin teksti on kokonaan tai lähes sama kuin alkuperäinen ja ilman asianmukaista viittausta. Mikäli käsikirjoitus on kirjoittajien alkuperäisideaan perustuva, kirjoittajat noudattavat HTK:ta ja lähdeviittaukset on tehty huolella sekä oikein, ei ole syytä olla huolissaan plagioinnista. 

Tutkimuseettinen neuvottelukunta on laatinut ohjeistuksen hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyjen käsittelemiseksi. Käsittelyprosessi alkaa kirjallisesta ilmoituksesta ammattikorkeakouluissa rehtorille, jonka perusteella päätetään esiselvityksen käynnistäminen. Jos esiselvitystä ei käynnistetä, on siihen oltava perustellut syyt, kuten esimerkiksi, että loukkausepäily ei liity hyvän tieteellisen käytännön piiriin. Esiselvityksen käynnistyessä kuullaan kaikkia osapuolia ja tarvittaessa asiantuntijoita. Mikäli esiselvitys osoittaa epäilyn hyvän tieteellisen käytännön loukkaamisesta, etenee käsittelyprosessi varsinaiseen tutkintaan, jota varten perustetaan tutkintaryhmä. Asiantuntijoista koostuva tutkintaryhmä laatii loppuraportin, jonka perusteella rehtori päättää, onko hyvän tieteellisen käytännön loukkausta tapahtunut. Mikäli katsotaan, että loukkaus on tapahtunut, seuraamus tästä riippuu todetun loukkauksen vakavuudesta. Olennaisinta käsittelyprosessissa on oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Tutkimuseettistä neuvottelukuntaa informoidaan käsittelyprosessin eri vaiheissa. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Hakupäivä 6.11.2019. www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto

Korkeakoulujen tulisi tarjota koulutusta opettajille, opinnäytetöiden ohjaajille ja muille asiantuntijoille, jotta hyvä tieteellinen käytäntö turvataan. Lisäksi tutkimuseettisessä opetuksessa huomioidaan hyvä tieteellinen käytäntö Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Hakupäivä 6.11.2019. www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto ja julkaisemisen eettiset periaatteet.

Lopuksi

Kirjoituksemme perustuu ymmärrykseemme hyvästä tieteellisestä käytännöstä, sekä kokemuksistamme julkaisutoiminnasta. Kirjoituksen on tarkoitus herättää keskustelua, innostaa kirjoittamaan sekä lisätä tietoisuutta lähinnä plagioinnista ja sen muodoista. 

Kannustamme ammattikorkeakoulussa toimivia opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja asiantuntijoita kirjoittamaan monipuolisesti eri julkaisukanaviin. Sekä myös tiedottamaan aktiivisesti tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksista. Näin voimme vaikuttaa alueen elinkeinoelämän kehittymiseen ja saamme näkyvyyttä tekemällemme työlle ja tutkimukselle.

Lähteet

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus