Oulun ammattikorkeakoulu
ePooki 85/2019

Pohjoista laatua

Alaniska Hanna (toim.)
9.12.2019 ::

Metatiedot

Nimeke: Pohjoista laatua

Tekijä: Alaniska Hanna (toim.)

Aihe, asiasanat: korkea-asteen koulutus, korkeakouluopetus, korkeakoulupedagogiikka, laatu, Pohjois-Suomi

Tiivistelmä: Julkaisu esittelee nimensä mukaisesti pohjoisen alueen laadukkaita opetuksen, ohjauksen ja muun toiminnan toteutuksia. Sen taustalla on Peda pohjoinen -verkosto, johon kuuluvat pohjoisen alueen korkeakoulut, ja verkoston tavoitteena on edistää ja kehittää yhteistyössä alueen opetusta ja oppimista. Artikkelikokoelmalla verkosto halusi konkretisoida Pohjois-Suomen korkeakoulujen laatua ja tuoda esiin hyviä käytäntöjä.

Julkaisussa on seitsemän erilaista opetuksen ja oppimisen hyvää ja korkeatasoista käytäntöä kuvaavaa artikkelia kuudesta alueen korkeakoulusta. Artikkelien sisältöinä ovat tuloksellisuus (Kajaanin amk), osaamisperustaisuus (Oulun yliopisto ja Oulun amk), geneeristen taitojen kehittäminen (Centria amk), yhteistyö (Lapin yliopisto ja Lapin amk) ja kansainvälisyys (Diak amk). Sisällön teemat tiivistävät samalla tämän hetkisen pohjoisen laadun ja sen käytännön ilmenemismuodot.

Julkaisija: Oulun ammattikorkeakoulu, Oamk

Aikamääre: Julkaistu 2019-12-09

Pysyvä osoite: http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-188-3

Kieli: suomi

ISBN: 978-951-597-188-3

Suhde: http://urn.fi/URN:ISSN:1798-2022, ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut

Oikeudet: CC BY-NC-ND 4.0

Näin viittaat tähän julkaisuun

Alaniska, H. (toim.) 2019. Pohjoista laatua. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 85. Hakupäivä 5.6.2020. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-597-188-3.

Pohjois-Suomen korkeakoulut rakentavat laadukasta koulutusta ja oppimista, jolla turvataan ei pelkästään pohjoisen alueen hyvinvointia, vaan kattavasti koko maan asiantuntijuutta ja akateemista osaamista. Pohjoisen laatu varmentuu yhteistyössä, jonka osoitus tämän julkaisun artikkelit ovat.

Kuva: Shutterstock

KUVA: Iryna Inshyna/Shutterstock.com

Pohjoisen Suomen korkeakoulujen kilpailuvaltti on laatu

Pohjois-Suomen korkeakoulut rakentavat laadukasta koulutusta ja oppimista, jolla turvataan ei pelkästään pohjoisen alueen hyvinvointia, vaan kattavasti koko maan asiantuntijuutta ja akateemista osaamista. Pohjoisen laatu varmentuu yhteistyössä, jonka osoitus tämän julkaisun artikkelit ovat.

Pohjoisen Suomen korkeakoulut vastaavat akateemisen oppimisen laadusta suurella alueella. Kysymys on enemmän kuin puolesta Suomesta – pinta-alana arvioituna, mutta ehkä muutoinkin. Tämä alue on pääosin harvaan asuttua maaseutua, ja useampikin kaupunkikeskeinen asiantuntija Etelä-Suomesta on esittänyt julkisuudessa arvioita, että tällaisia alueita ei enää kovin pitkään voisi pitää asuttuina. Suomen harvaan asuttujen osien väestökato ja elinkeinorakenteen ongelmat ovat vakava asia talouspolitiikalle. Ne ovat vakava pulma myös tiedeyhteisölle. 

Ratkaisujen löytämiseksi opiskelijoiden ja työn pitäminen pohjoisessa on välttämätöntä. Laadukas korkeakouluopetus, huolellinen oppimisen ohjaus ja opiskelijasta välittäminen luovat perustan pohjoisen Suomen hyvinvoinnin turvaamiselle. Meille pohjoisessa ei riitä pelkkä analysoiva asiantuntijuus, tarvitsemme aitoa alkuperäistä ja aromikasta – käytännöllistä ja syvällistä – akateemista osaamista. Tällainen osaaminen syntyy erinomaisesta oppimisesta, ja sellaiseen oppimiseen johdattaa poikkeuksellisen hyvä opetus ja ohjaus. Erinomaiseen oppimiseen pääsemme jatkuvasti parantamalla opetuksen opiskelijalähtöisyyttä, oppimisen, opetuksen ja ohjauksen laatua sekä uudistamalla toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. 

Näitä asioita pohdiskelimme KOPE-hankkeen (Korkeakoulupedagogiikkaa yhteistyössä -hanke) koolle kutsumassa Pohjois-Suomen korkeakoulujen pedagogisen yhteistyön ensimmäisessä tapaamisessa 10.4.2018. Tulimme lopulta siihen tulokseen, että pohjan perukoilla olemme tottuneet tekemään asiat huolellisesti, perusteellisesti ja laadukkaasti. Opetamme paremmin ja opimme syvällisemmin. Muuten emme olisi ollenkaan selvinneet. Samalla tavoin pohjoisen oppimisen motivoiva elinvoimaisuus kasvaa uudistavasta ja käytäntöjen jakamista korostavasta yhteistyöstä. Näistä ajatuksista muodostui Peda pohjoinen -verkoston johto-ajatus. 

Halusimme koota laadukkaat esimerkkimme yhteisen otsikon alle, jolloin samalla saamme jakaa ne niin toisillemme kuin muulle korkeakouluväelle. Seuraavilla sivuilla tarjoamme esimerkkejä pohjoisen alueen korkeakoulujen laadukkaista ja tuloksellisista työtavoista. Kirjoitusten perusteella pohjoisen laatu koostuu ainakin seuraavista tekijöistä:

Tuloksellisuus on toiminnan ehto, johon kaikki pyrkivät. Miten siihen on päästy Kajaanin ammattikorkeakoulussa, aiheesta kirjoittaa Eija Heikkinen. 

Osaamisperustaisuus nousee esille Oulussa, jossa sekä Oulun ammattikorkeakoulu että Oulun yliopisto esittelevät osaamisperustaisia toteutuksia. Oulun ammattikorkeakoulun Master-opintoihin on rakennettu osaamisperustainen malli ja tätä esittelevät Kirsi Koivunen ja Johanna Huttunen. Ammatillisen opettajakorkeakoulun artikkelissa Iiris Happo ja Sirpa Perunka kirjoittavat henkilökohtaisen osaamisen kehittämisestä opettajankoulutuksessa. Oulun yliopiston esimerkki on hammaslääketieteen opetuksesta, ja Raija Lähdesmäki kirjoittaa miten osaamista kehitetään vahvalla käytännön harjoittelulla. 

Geneeristen taitojen kehittäminen puhuttaa korkeakoulusektoria ja aihe on ajankohtainen myös myös pohjoisen korkeakouluissa. Centria-ammattikorkeakoulussa tähän oppimiseen haasteeseen on vastattu TalenttiTehtaalla, jonka toimintaa valottavat Laura Rahikka ja Niina Grönqvist kemiantekniikan opiskelun näkökulmasta.

Alan tiivis yhteistyö Yhdessä tekemällä laajempaa osaamista kuvaa varmasti monella tapaa pohjoista laatua. Tästä konkreettisen esimerkin tarjoaa Petri Hannula Lapin ammattikorkeakoulusta kuvaamalla artikkelissaan Lapin yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteisiä kesäpeliopintoja.

Kansainvälisyys Emme katso vain pohjoisen suuntaan, vaan olemme avoimia yhteistyölle ja sen kautta oman toiminnan kehittämiselle myös muissa ilmansuunnissa. Diakonia ammattikorkeakoulun Sabina Hentilä kertoo artikkelissaan käytännön verkkokoulutusesimerkin, joka sopii Diakin ”hyvän tekemisen” arvomaailmaan. 

Emme toki voi näillä artikkeleilla ja niiden sanoilla kertoa kaikkea. Tarjoamme vain makupaloja. Kun tulet meille töihin, opiskelet kanssamme tai teemme asioita yhdessä, pääset sisälle pohjoisen oppimisen arktiseen voimaan.


Oulussa 9.12.2019
Hanna Alaniska ja Asko Karjalainen

Miten Kajaanin ammattikorkeakoulu teki erinomaisen tuloksen opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusmittareissa 2018?

Miten Kajaanin ammattikorkeakoulu teki erinomaisen tuloksen opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusmittareissa 2018?

Heikkinen Eija
Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu oli kokoonsa suhteutettuna Suomen paras korkeakoulu Opetus- ja kulttuuriministeriön 2021 rahoitusmittareilla arvioituna vuonna 2018. Tässä artikkelissa tarkastellaan kyseisistä mittareista amk-tutkintojen saatavuutta, jatkuvaa oppimista ja yhteistyöopintoja sekä keinoja erinomaisten tulosten saavuttamiseksi.

Master-koulutuksessa

Master-koulutuksessa toteutuu osaamisperustainen oppiminen

Koivunen Kirsi, Huttunen Johanna
Oulun ammattikorkeakoulu

Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) Master-koulutuksessa kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osaamisperustaiseen oppimiseen. Osaamisperustaisuuden kehittäminen on ollut useamman vuoden kestänyt opettajien ja opiskelijoiden yhteinen prosessi. Ohjaajina ovat olleet myös Oamkin Ammatillisen opettajakorkeakoulun asiantuntijat.

Sanoista tekoihin

Sanoista tekoihin – Osaamispuheesta opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen käytänteisiin Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Happo Iiris, Perunka Sirpa
Oulun ammattikorkeakoulu

Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutetaan osaamisperustaista opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelman osaamissanoista siirtyminen osaamistekoihin on vaatinut yhteistä osaamisperustaisen ideologian kirkastavaa keskustelua ja kehittämistyötä.

Hammaslaaketiede

Hammaslääketieteen lisensiaattikoulutus – kliininen koulutus rakentuu oppipoika–kisälli-malliin

Lähdesmäki Raija
Oulun yliopisto

Muistatko, kuinka opit ajamaan polkupyörällä? Arvaan, että sinun ja jokaisen muun vastaus on erilainen. Polku taitoihin on aina yksilöllinen. Tämä on keskiössä, kun koulutamme hammaslääkäreitä. Koulutus edellyttää opiskelijan sitoutumista opintoihin ja työtä.

Vauhtia kansainväliseen hanketoimintaan

TalenttiTehtaassa opiskellaan tulevaisuuden työelämätaitoja

Rahikka Laura, Grönqvist Niina
Centria-ammattikorkeakoulu

Osaaminen ja työelämä ovat voimakkaassa muutoksessa. Teknologiateollisuus ry ja Kemianteollisuus ry ovat kartoittaneet jäsenyritystensä osaamis- ja osaajatarvetta eli sitä, mitkä työelämätaidot ovat tärkeitä vastavalmistuneella insinöörillä. Vahva viesti yrityksiltä oli, että substanssiosaamisen lisäksi, yhtä merkittäviä työelämätaitoja ovat niin kutsutut metataidot.

kesapeliopinnot

Kesäpeliopinnot #2019 ‒ alkupotku pelien tekemiseen

Hannula Petri
Lapin ammattikorkeakoulu

Kesäpeliopinnot on Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä järjestämä 20 opintopisteen opintojakso kesän ajalle. Opiskelijat muodostavat tiimit, joiden tehtävänä on ideoida ja toteuttaa kesän aikana peli. Opiskelijat saavat kesän aikana opetusta ja valmennusta käytettäviin työkaluihin, menetelmiin ja tiimityöskentelyyn. Kesäpeliopinnot on järjestetty tällä konseptilla kolme kertaa.

Vauhtia kansainväliseen hanketoimintaan

Saisiko olla verkkokoulutusta sähköllä tai ilman?

Hentilä Sabina
Diakonia-ammattikorkeakoulu

Monimuotopedagogiikka ja verkko-oppimisympäristöt ovat nykyisin tuttuja asioita suomalaisessa korkeakoulutusmaailmassa niin opettajille kuin opiskelijoille. Lehtoreiden osaamista hyödynnetään paljon myös erilaisissa hankkeissa. Kehitysmaissa koulutuksen kehittämisen tarve on suuri ja niin Maailmanpankki kuin Unescokin puhuvat jo globaalista oppimisen kriisistä. 

 

 

    Kommentit

    blog comments powered by Disqus